Sekalaista mussuttelua

Väite että suomi olisi kokeillut 5,7 mm luodin käyttäytymistä peitteisessä maastossa, ennen 7,62*39 patruunan valintaa.
Alkavat näyttää erittäin toden näköiseltä.
Vaikka niistä ei löydykään vänrikki Nappulan diplomityötä.
Tämähän se väitteesi oli, jolle ei toistaiseksi ole lähdettä löytynyt. Eli että Suomi kokeili RK:ssa myös noin 5,5 mm patruunoita ennenkun päädyttiin kaliberiin 7,62. Tämä olisi siis tapahtunu 50-luvulla. Olen itekin joskus postannu tietoja, joille ei ole kirjallista lähdettä antaa. Niitä saa sitten uskoa tai olla uskomatta. Valehtelijaksi ei kukaan kuitenkaan ole mua väittänyt.

Huomasitko muuten, että kirja jota lainasit vahvistaa oman väitteeni: "Kokeilut tapahtuivat vuosikymmen myöhemmin". Siis 1960-luvulla.
 
Viipurin linnassa ovat aikoinaan kuluttaneet aikaa lautapeliä pelaten. Peli itsessään on jeesuksen vanha mutta sitä pelataan jossain päin vielä tänäkin päivänä.

An Example of a 2,000-Year-Old Board Game Was Found in a Secret Castle Passage
A checkers-like game was discovered in a medieval castle.

Archaeologists recently excavated a board game buried within a castle crypt that dates back to medieval times.

Yes, medieval people were tabletop gamers.

The artifact, a board drawn on a brick and made up of square maze-like lines, was found inside Vyborg Castle, a 725-year-old fortress on an islet near the Finnish border in Russia.

The game, likely carved into a wet, unset clay brick then allowed to bake before playing, is among the discoveries in a “secret passage,” which Vyborg Museum Reserve announced last month is finally being explored. The passage is thought to travel between the castle’s islet, and the city. (Archeologists made an interactive 3D model of the passage you can explore for yourself.)

Vladimir Tsoi, the head of Vyborg Museum Reserve, identified it as similar to “Nine Men’s Morris,” a strategy game for two players that dates back to at least the Roman empire.

In Nine Men’s Morris, each player has nine pieces, which are moved around the square lines, with the goal of getting three of their own pieces on contiguous points in a straight line. It’s kind of like checkers in that you can “jump” your opponent to get to your own goals.

People still play this game today; It’s sometimes printed on the back of checkerboards, and called “cowboy checkers.”

In a social media post, Tsoi called the brick “the most intriguing finding” of the expedition so far. Archeologists also found a purse full of early 19th-century copper coins in one of the castle shafts.

Vyborg Castle was Swedish-built, on the then-easternmost Kingdom of Sweden, but the modern city of Vyborg eventually grew up around it.
https://motherboard.vice.com/en_us/article/ev74gk/medieval-brick-board-game-vyborg-castle
 
Tämähän se väitteesi oli, jolle ei toistaiseksi ole lähdettä löytynyt. Eli että Suomi kokeili RK:ssa myös noin 5,5 mm patruunoita ennenkun päädyttiin kaliberiin 7,62. Tämä olisi siis tapahtunu 50-luvulla. Olen itekin joskus postannu tietoja, joille ei ole kirjallista lähdettä antaa. Niitä saa sitten uskoa tai olla uskomatta. Valehtelijaksi ei kukaan kuitenkaan ole mua väittänyt.

Huomasitko muuten, että kirja jota lainasit vahvistaa oman väitteeni: "Kokeilut tapahtuivat vuosikymmen myöhemmin". Siis 1960-luvulla.

Se olikin toinen ”toveri” joka leimasi valehtelijaksi koska ”Sotakorkeakoulun diplomityötä” ei asiasta löydy.

Itse esitit ettei kokeiluja ole voitu tehdä kun ei ole aseita.
Näinhän asia ei ole ase ja patruunoita voidaan valmistaa pieniäkin eriä koetta varten.






Huomasitko muuten, että kirja jota lainasit vahvistaa oman väitteeni: "Kokeilut tapahtuivat vuosikymmen myöhemmin". Siis 1960-luvulla.

Niin mutta kun "Suomen oli saatu Armalitan piirustukset 223 patruunasta (61937) lokakuussa 1958" ensimmäinen koe ase oli valmitunut kesällä 1958.
Joten puhutaan kuukausien viiveestä eikä vuosien.



Muistini mukaan ei ollut kyseessä patruunan tai aseen kokeilu, vaan 7,62 ja 5,7 luotien eroista.
Kun niitä ammutaan suomalaisessa maastossa.
Jotka tehtiin ennen 7,62*39 valinnasta (tai valinnan oikeaan osumisen varmistamiseksi) uuden aseen kaliberiksi.
 
Sanonpahan vaan että 7,62x39:n valinnan syynä olivat poliittiset syyt enemmän kuin mitkään testit tai koeammunnat.

Oli aika monta tekijää. Köyhän maan, jolla oli vähän a-tarvikkeita, ohjenuora oli vielä silloin, että patruunan olisi hyvä olla sama kuin todennäköisimmällä hyökkääjällä. Tämä oli viime sotien oppia.

Itse miettisin tämän päivän pohjalta 6.5 Grendalia.

Yhdysvaltain merijalkaväki otti vuonna 2004 tukiaseita joka ryhmään, koska pitivät kovan lähtönopeudenkin omaavia pienoiskiväärin paukkuja liian heikkotehoisina jopa savimajojen ohuisiin seiniin. Tuli monia pahoja tilanteita. En muista, pitikö olla yksi (7,62X51?) kolmea vai kuutta miestä kohti.
 
Viimeksi muokattu:
Näitä juttuja löytyy todella paljon, ja kaikki Fallujahista ym. Sotilaat, jotka tulevat taisteluista ovat sitä mieltä, että 5.56 ei ole tarkoitrttu jänistä tai kojoottia isompaan maaliin. Minusta tämä on otettava vakavasti.

"In this Marine’s opinion, no. The .223 is a varmint round, meant to kill targets no larger than a rabbit or coyote."

https://www.thetruthaboutguns.com/2...e-223-may-not-be-lethal-enough-for-civilians/
 
Mikä olisi ollut vaihtoehtona sitten kalashnikov pohjaiselle aseelle?

5,56 patruuna ei ollut vielä tuolloin sotilaskäytössä. Länsimaisen armeijat käyttivät 7,62 Natoa ja siinä paras vaihtoehto olisi ollut FN-FAL. Siitä olisi pitänyt kuitenkin maksaa lisenssimaksut ja esimerkiksi Länsi-Saksalta vaaditiin niin korkeita lisenssimaksuja valmistamisesta, ettei homma kannattanut ja saksalaiset kehittivät oman aseen.

7,62x54r patruunan ympärille automaattikivääriä oli turha yrittää rakentaa, kun oli todettu, että laippakantapatruunalla suurin järkevä lipaskoko oli 15 patruunaa.

Kun miettii, että kalashnikovista ei tarvinnut maksaa tuotantolisenssejä ja patruunakin oli parempi kuin läntinen käytössä oleva, oli valinta varmasti helppo.
 
Sanonpahan vaan että 7,62x39:n valinnan syynä olivat poliittiset syyt enemmän kuin mitkään testit tai koeammunnat.

Eli kaikki mitä kirjallisuudesta löytyy asiasta:unsure:, on valhetta:facepalm:?


Sieltä kun ei löydy mitään tietosi tueksi.
No näin se menee ”lähteillä" ei näissä keskusteluissa ole mitään merkitystä(y)(y)(y).


Äkkiä muisteltuna kiinnostus heräsi uuteen aseeseen sodan seurauksena.
image.php


1954-1956 aloitettiin toimenpiteiden valmistelu jolloin keskityttiin useampiin länsimaisiin aseisiin.
Udelle kevytluotiselle patruuna suunniteltiin neljä koe asetta, joista kaksi oli puoliautomaatteja.
Nämä suunniteltiin 7,62*53R patruunalle.
Patruunan laippakannasta johtuvien ongelmien takia katsottiin että ainoa vaihtoehto on jokin muu patruuna. Jotka olivat 308 7,62*39 tai uusi ”itse suunniteltu” vaihtoehto.





Oma suunnittelu katsottiin lian työlääksi ja riski alttiiksi.
Tulentehokkuus vaatimukseen nähden 308 oli liiantehokas ja raskas.
Joten valita osui 7,62*39 patruunaan.
1956 tietoon oli tullut että patruunalle oli suunniteltu kolme asetta (SKS) kerta automaatti, (AK) sarja automaatti ja (RPD)kevyt konekivääri.
Koska suunnittelun lähtökohtana meillä oli aseperhe joka käyttäisi mahdollisimman harvaa patruunaa.
Niin ei ole mitenkään outoa että tunnettiin kiinnostusta 7,62*39 patruunaan kohtaan.

Neuvostoliiton vaikutu valitaan ei löydy mitään merkkejä.
Mutta asiasta oltiin varmasti kiinnostuneita ja 7,62*39 patruunan valintaa hyvänä asiana.


(Testiaseen hankinnassa varmaan oli jo Neuvostoliito mukana)
AK haluttiin valinta kokeisiin mutta vuoden 1956 tilanteessa asia tiedettiin vaikeaksi ja arkaluontoiseksi.
Siksi asia yritettiin hoitaa muiden sosialistimaiden kauppayritysten kautta.
Ilman suuria toiveitta Erkki Maristo matkusti puolaan syksyllä 1956.
Varsovassa hänelle esiteltiin sarjanumeroton ase.
Ase kuljetettiin Gdanskin kautta Kotkaan, puolalaisella laivalla.
Tämä tuskin tapahtui Puolan ja Neuvostoliiton sotilasjohdon tietämättä.
Tätä tukee se tosiasia että jo 1957 saatiin normaaleja kauppayhteysiät pitkin 100kpl aseit.
 
Eli kaikki mitä kirjallisuudesta löytyy asiasta:unsure:, on valhetta:facepalm:?


Sieltä kun ei löydy mitään tietosi tueksi.
No näin se menee ”lähteillä" ei näissä keskusteluissa ole mitään merkitystä(y)(y)(y).


Äkkiä muisteltuna kiinnostus heräsi uuteen aseeseen sodan seurauksena.
image.php


1954-1956 aloitettiin toimenpiteiden valmistelu jolloin keskityttiin useampiin länsimaisiin aseisiin.
Udelle kevytluotiselle patruuna suunniteltiin neljä koe asetta, joista kaksi oli puoliautomaatteja.
Nämä suunniteltiin 7,62*53R patruunalle.
Patruunan laippakannasta johtuvien ongelmien takia katsottiin että ainoa vaihtoehto on jokin muu patruuna. Jotka olivat 308 7,62*39 tai uusi ”itse suunniteltu” vaihtoehto.





Oma suunnittelu katsottiin lian työlääksi ja riski alttiiksi.
Tulentehokkuus vaatimukseen nähden 308 oli liiantehokas ja raskas.
Joten valita osui 7,62*39 patruunaan.
1956 tietoon oli tullut että patruunalle oli suunniteltu kolme asetta (SKS) kerta automaatti, (AK) sarja automaatti ja (RPD)kevyt konekivääri.
Koska suunnittelun lähtökohtana meillä oli aseperhe joka käyttäisi mahdollisimman harvaa patruunaa.
Niin ei ole mitenkään outoa että tunnettiin kiinnostusta 7,62*39 patruunaan kohtaan.

Neuvostoliiton vaikutu valitaan ei löydy mitään merkkejä.
Mutta asiasta oltiin varmasti kiinnostuneita ja 7,62*39 patruunan valintaa hyvänä asiana.


(Testiaseen hankinnassa varmaan oli jo Neuvostoliito mukana)
AK haluttiin valinta kokeisiin mutta vuoden 1956 tilanteessa asia tiedettiin vaikeaksi ja arkaluontoiseksi.
Siksi asia yritettiin hoitaa muiden sosialistimaiden kauppayritysten kautta.
Ilman suuria toiveitta Erkki Maristo matkusti puolaan syksyllä 1956.
Varsovassa hänelle esiteltiin sarjanumeroton ase.
Ase kuljetettiin Gdanskin kautta Kotkaan, puolalaisella laivalla.
Tämä tuskin tapahtui Puolan ja Neuvostoliiton sotilasjohdon tietämättä.
Tätä tukee se tosiasia että jo 1957 saatiin normaaleja kauppayhteysiät pitkin 100kpl aseit.

Ihan asiaa kyllä, ei siinä mitään.

Pitää kuitenkin muistaa huomioida myös se kokonaiskuva jossa tuohon aikaan toimittiin:
Suomi oli sekä sopimusten että ajan yleisen hengen kautta hyvin vahvasti sidottu Neuvostoliittoon. Armeijan kalusto oli käytännössä lähes 100%:sti itäkalustoa. Olisi ollut melko erikoista päätyä johonkin muuhun perusaseeseen kuin AK-klooniin ja olisi myös ollut erikoista päätyä sen kaliiberina vaikkapa länsimaiseen 7,62Natoon tai 5,56Natoon.
Entäpä jos NL olisi jo tuolloin käyttänyt pääkaliiberinaan 5,45:sta? Olisiko Suomi silti päätynyt 7,62x39:iin vai olisiko testit tukeneet 5,45:sen valintaa?
Ihan kaikkea tuolta ajalta ei vieläkään löydy paperilta ja kansien välistä, ei ainakaan julkisena ja osaa asioista ei ole koskaan edes paperille laitettu - se sentään löytyy paperiltakin :)
 
Suomi tasapainoili kylmän sodan aikaan varsin taitavasti erilaisten paineiden alla myös puolustusmateriaalihankintojensa kanssa. Idästä ostettiin sotatarvikkeita ja kas, niitä ostettiin myös lännestä. Monestihan homma meni niin, että jotain kun hankki lännestä, niin samana vuonna sovittiin tilaus myös itään. Joskus lukenut aiheesta ja melkoista kikkailua se on ollut.

Jotenkin siihen kuvioon sopii hyvin se, että kiväärikaliberi oli Varsovan liiton yhteinen, mutta itse kivääri jo tehtiin itse! Eli ei annettu periksi ihan tappiin asti siinäkään.

Yksi asia oli sitten bilateraalikauppa. Öljyn ja kaasun lisäksi oli vaikeaa hankalampaa saada lappuihin mitään tilattavaa, monesti kaupankäynnin taseet pelasti puolustustarvikehankinta.

Eniwei, kokonaan ei annettu periksi koskaan ja se olisi syytä mielessä pitää tänäänkin ja kyllä noi päättäjät näyttävät sen myös tekevän.
 
Haluaisin pyytää anteeksi siltä eräältä veijarilta, johon törmäilin aina tämän tästä kuluneena kesänä. Viimeksi kun nähtiin, näytin hänelle risteyksessä komeasti keskaria. Viime aikoina minulle on kehittynyt erilaisia, melko kummallisia salaliittoteorioita. Ensin luulin että tämä on joku venäläisten uusi tempaus. Vasta ihan viime aikoina minulle on valjennut mistä tässä oli kyse ja mitä ryhmää hän edusti. Oikeasti en ole mikään ihan kauhea rasisti, vaikka toisinaan olen postaillut tänne vähän kaikenlaista maahanmuuttaja vastaista ja kansallissosialismiin liittyvää.
 
Pidänpä täältä x-mittaisen tauon. Jutut kiertää täällä niin kovasti samaa kehää, että parempi odottaa muutama kuukausi ja kurkata tilanne sitten.
 

Ps.
Laitoin tänne koska ainoa jossain määrin sopiva otsikko, ”kuvat ja videota” ketjussa, olisi ollut ”Harvinaisia ja erikoisia sotakuvia”.
Ja nämä ovat videoita.
Eivätkä mitenkään harvinaisia tai erikoisia vaan ”tavallisia” Youtube videoita.
 
Viimeksi muokattu:
Minun varusmiespalvelun aikaan taistelijan tutkinto oli kaksiosainen: varuskunnassa suoritettu aserata ja maasto-olosuhteissa taistelurata.

Aserata meni monilta osin hyvin, mutta käsikranaattiosuudella tuli nappisuoritus: kranaatti lensi suoraan kaukana olevaan poteroon. Monen ihmetykseksi olin tämän aserataosuuden jälkeen kärjessä komppanian parhailla pisteillä.

Metsäosuus ei sitten mennyt samaan malliin. Esimerkiksi kun liikuimme pienessä ryhmässä ja sivusta alkoi tulitus, niin maastouduin heti ja aloin tulittaa takaisin. Tämä oli paha virhe josta rangaistiin huonoilla pisteillä. Oikein olisi ollut ampua ensin tähdätty heittolaukaus, ja vasta sen jälkeen maastoutua. Eipä tullut mieleen tällainen.

Tuloksia tutkinnosta odoteltiin pitkään. Niitä ei koskaan julkaistukaan. Sain jostain kuulla että tuon jälkimmäisen osuuden tulokset olivat kadonneet, paperi oli hukkunut jonnekin maastoon...

Eipä tuo jälkimmäisen testin tulosten katoaminen minua haitannut.
 

Ps.
Laitoin tänne koska ainoa jossain määrin sopiva otsikko, ”kuvat ja videota” ketjussa, olisi ollut ”Harvinaisia ja erikoisia sotakuvia”.
Ja nämä ovat videoita.
Eivätkä mitenkään harvinaisia tai erikoisia vaan ”tavallisia” Youtube videoita.
Lili marleen olisi 'Tällä hetkellä soi' -palstalla ollut vahvoilla kun valitaan kuukauden parasta twiittiä.
 
Back
Top