Sekalaista mussuttelua

Ottoville

Ylipäällikkö
Hyökkäyksestä puolustukseen - Doria
www.doria.fi › bitstream › Tynkkynen_FINAL


PDF
jalkaväen taistelu yksittäisestä miehestä aina rykmenttiin asti. Jalkaväen ... Puolustusvoimien piirissä asiaa ei juuri tutkittu 1920-luvulla, olihan suuri osa upseereista ... tekniikan valtava kehitys synnytti lukuisan määrän uusia näkemyksiä ..


Suomalaisille ”kenraaleille”kerrottiin, miten hyökkäys tapahtuu. :solthum:


Tammikuussa 1944 järjestetty taktinen kurssi oli ensimmäinen ja ainoa jatkosodan aikana päämajan toimenpitein toteutettu opetustilaisuus ylemmälle päällystölle. Eversti Nobisin luentosarja Suojeluskuntain Päällystökoululla perustui saksalaisten vuonna 1943 saamiin itärintaman sotakokemuksiin. Hän käsitteli puna-armeijan operaatioiden kahta keskeistä piirrettä. Toinen oli suurhyökkäyksen toteutus ja toinen oli tulen käyttö syvissä operaatioissa.[245]
Nobis totesi, että suurhyökkäykseen liittyi oleellisena osana panssaroitujen yhtymien käyttö syvällä alueella, tykistön, kranaatinheittimistön ja raketinheittimistön jatkuva tuli hyökkäyksen edetessä sekä jalkaväen massamainen käyttö murtokohdassa. Maavoimien hyökkäyksiin liittyi säännöllisesti ilmavoimien välitön tulituki. Erikseen korostettiin sitä, että puna-armeija oli kyennyt erittäin taitavasti salaamaan suurhyökkäykseen liittyneet valmistelut. Lisäksi valmisteluihin oli yleensä liittynyt harhauttamista todellisen toiminnan peittämiseksi.
Suurhyökkäyksen torjuntatoimenpiteitä käsiteltiin omana kokonaisuutenaan luentosarjan toisessa osuudessa. Saksalaisten puolustustaistelun perusperiaatteet eivät olleet Nobisin mukaan muuttuneet idän sotaretken aikana. Ohjesääntöjä oli kuitenkin jouduttu täydentämään ja soveltamaan. Neuvostoliiton maastoon liittyvät erikoisolosuhteet, jatkuvasti lisääntyvät panssarijoukot ja uudet taisteluvälineet sekä saksalaisten joukkojen suuret huoltovaikeudet olivat pakottaneet tarkentamaan ohjesääntöjä. Nobis korosti puolustuksen rakenteessa niin ryhmityksen kuin panssarintorjunnan syvyyttä sekä pienienkin reservien käyttöä ennen sisäänmurron laajentumista läpimurroksi.[246]
Nobisin luennoista ja saksalaisten lähettämistä kertomuksista on todettavissa, että näkemykset puolustuksen rakenteesta olivat tarkentuneet sodan aikana. Neuvostoliiton suurhyökkäysten torjunta onnistui vasta useamman perättäisen puolustusvyöhykkeen taistelulla. Rintamavastuussa olleen divisioonan puolustusryhmityksen syventäminen ei ollut useassakaan tapauksessa riittänyt. Puolustuksen operatiivisen syvyyden lisääminen oli edellyttänyt taaempienkin joukkojen puolustusvalmisteluja.[247] Torjunta perustui näin ollen hyökkäävien divisioonien voiman asteittaiseen heikkenemiseen syvällä alueella.

.


Ja kenraalit panivat toimeksi.:facepalm:



Jalkaväen asejärjestelmän tutkimus ja tulivaikutuksen kokeilut Somessa ennen talvisotaa
 
Viimeksi muokattu:

Sarek1

Ylipäällikkö
Räikkäliinat toimivat jouhevammin, jos suhauttaa pikkuisen monitoimiöljyä (ns. CRC tai WD-40 tms.) pikkupillin läpi metallisiin kitkapintoihin. Liinakujaa eli sitä keskiakselia, josta se hihna vedetään läpi, ei kannata sotkea hihnapuolelta.

Hapettuneet pinnat eivät yleensä luista kovin hyvin ja se lienee yleisin haittatekijä.
 

inscout

Ylipäällikkö
Kuulostaa virolaiselta. Se on kanssa sellainen coctaili herrakansaa, ry.....ää ja jotain alkusuomalaista, että oksaset:cool: pois. Itämeren altaan piällysmieskanditaattien ehdoton massa on keskittynyt sille pikku pläntille.
On niitä riittänyt Latviaankin ihan riittävästi:). Ja taitaa Liettualaisetkin omata samaa piirrettä. Valtiaskansoja omasta mielestään.

No toisaalta onhan näitä. Sen mitä olen tuohon Herran Valittuun Kansaan tutustunut niin ei aina ihmetytä miksi yksi tietty kansanosa on saanut aina pataansa jokaisessa maailman maassa missä heitä löytyy tasaisin väliajoin läpi koko tunnetun maailmanhistorian. On meinaan sen verran ubermensch-ajattelua heillä että siinä jää jopa Itävaltalaiset ja Saksalaiset toiseksi.

Parempi kun jätetään suomalaiset arvioimatta:(. Voi tulla itku.
 

crane

Kenraali
Räikkäliinat toimivat jouhevammin, jos suhauttaa pikkuisen monitoimiöljyä (ns. CRC tai WD-40 tms.) pikkupillin läpi metallisiin kitkapintoihin. Liinakujaa eli sitä keskiakselia, josta se hihna vedetään läpi, ei kannata sotkea hihnapuolelta.

Hapettuneet pinnat eivät yleensä luista kovin hyvin ja se lienee yleisin haittatekijä.
Tai sit pesee joskus ne liinat liiasta irtopaskasta pois. Hiekkaiset liinat ei oikein huilaa räikän läpi
 
^Rahtareitakin on moneen junaan. Kaverille tuli pellettiä suursäkeissä. En nyt muista oliko kuski venäläinen vai virolainen, mutta hänen mukaansa ostajan olisi pitänyt irrotella kuormaliinat.

Asiakas tuumi, jotta viepä v.t.uun romusi mun pihamaalta, hän tilaa pelletit ja toimituksen sellaiselta, että liinat irtoo kuskin toimesta.. olihan ne kuormaliinat siitä sitten irronneet.:)
,
Aikoinaan tein tupaa ja piti tulla kattopellit. Kuski soitti ja neuvoin sille paikan, kun osoite ei vielä navigaattoreissa näkynyt. Hetken päästä näin että peltiauto meni ohi risteyksen ja soitin perään, neuvoin uudestaan. Hetken päästä peltiauto tuli pihaan, kuljettaja oli selvästi äkeissään, kun oli joutunut tekemään u-käännöksen ja vielä joutui nupilla kääntymään ahtaassa pihassa.

No, seuraavalla viikolla tuli kattoristikot. Kuljettaja soitti ja kysyi että sopiiko sinne puoliperällä? Sanoin että voi olla siinä kintaalla, mutta jätä siihen kylätien varteen jos ei mahdu, niin kannan sitten vaikka traktorilla perille. No, vanha ukko tuli puoliperällä, katseli hetken ja sanoi että onhan mulla ohjattava teli ja ryhtyi kääntämään kapealla kylätiellä risteyksestä perä edellä pihalle. Varttitunnin se siinä mallaili, sanoin jo että jätä vaan siihen risteykseen, mutta äijä tuumas vaan että kyllä tää taipuu, tää telin ohjaus on vaan outo kun on kaverin kärry lainassa ja oma remontissa. Toi ristikot pihalle ja vielä pahoitteli että kesti niin kauan peruuttaa!
 

Protheon_93

Ylipäällikkö
Viimeksi muokattu:

Herman30

Greatest Leader
Sama minun lapsuudessa 70-luvulla. Kai me jokunen kerta saatiin nakkeja grilliltä mutta ei ollut kuin jokunen kerta vuodessa. Muistiin on jäänyt vain yksi kerta, tultiin kotiin ja piti syödä niin nakit olivat happamia ja isä meni takaisin ja sai tuoreita.
 

Protheon_93

Ylipäällikkö
Täytyy sanoa, että liian kovaa tuota videon tyttöä on hemmoteltu kaiken maailman pikaruoalla.

Meillä vaan äiti tai isä kokkasi aina ruokaa kotona ja pyydettiin syömään ja syötiin iloisesti. Homma toimi automaattisesti. Ei olisi vanhempien edes tarvinnut miettiä pillastuuko lapset, kun ei ravintolat olekaan auki.
 

Ottoville

Ylipäällikkö

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskusteli panssariprikaatin varusmiesten kanssa Parolannummella seuratessaan taisteluharjoitusta 4. maaliskuuta.
KUVA: Matti Porre



Kotimaa 9.4.2020 6:00

Taneli Koponen

Kenraali Timo Kivinen puhui sisäisessä viestissään vain armeijan oman toiminnan turvaamisesta, vaikka yksi Puolustusvoimien neljästä lakisääteisestä tehtävästä on muiden viranomaisten tukeminen.
Varusmiehille ja reserviläisille olisi nyt käyttöä kunnissa esimerkiksi ruokakassien jakelussa riskiryhmille, kirjoittaa Lännen Median taloustoimittaja Taneli Koponen.


Näkymätön vihollinen, joka nujerretaan talvisodan mottitaktiikalla. Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen ampui koronaa kovilla viestissään, joka päätyi julkisuuteen viime viikolla. Sotaisin termein tapahtunut henkilöstön hengennostatus oli ilmeisesti ajankohtainen, koska armeija on joutunut viime viikkoina perääntymään esikunnistaan. Sotavoimia ohjataan nyt hajautetusti kotikonttoreista.


Kenraali Kivisen tuima katse ulottuu viikkojen ja kuukausien päähän eteenpäin. Korona on eristettävä motteihin kuten puna-armeija Suomussalmella Raatteentiellä tammikuussa 1940. Toistaiseksi vihollisesta on otettu niskalenkki ja kukaan ei ole päätynyt armeijasta tehohoitoon. Talvisodan hajautustaktiikka toimii.


”Mottioperaatiot ajoitettiin siten, että voimaa kyettiin keskittämään valittuihin kohteisiin eri aikaan ja näin luomaan ajallisia painopistealueita. Sama taktiikka toimii periaatteessa koronavirustakin vastaan”, Kivinen kirjoittaa talvisotaan viitaten.


Kenraali Kivisen viestin perusteella Puolustusvoimissa keskitytään turvaamaan vain armeijan omaa toimintaa. Kivinen ei maininnut viestissään mitään muun yhteiskunnan tukemisesta. Tämä on merkillistä, kun yksi neljästä Puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävästä on nimenomaan muiden viranomaisten tukeminen.


Tuessa on kyse esimerkiksi virka-avusta, jota voidaan antaa muun muassa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Virka-apua annettiin vuonna 2007 Nokian vesikriisissä. Varusmiehet ja maakuntakomppanian reserviläiset jakoivat puhdasta vettä kaupunkilaisille.


Koronakriisin aikana armeijan tuki muulle yhteiskunnalle on jäänyt toistaiseksi vähäiseksi. Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina Puolustusvoimien antavan muutamia kymmeniä hengityskoneita sairaaloiden käyttöön. Koronan vuoksi pystytetyllä Uudenmaan rajalla on lisäksi ollut noin 750 varusmiestä ja 50 kantahenkilökuntaan kuuluvaa liikenteenohjaustehtävissä.


Puolustusvoimat kykenisi huomattavasti laajempaan tukeen. Koronan vastaista taistelua käydään sairaaloiden lisäksi parhaillaan Suomen kunnissa. Reserviläisten ja varusmiesten apu tulisi erityisesti kriisin pitkittyessä varmasti tarpeeseen esimerkiksi ruoka-avun ja lääkkeiden toimittamisessa yli 70-vuotiaille ja muillekin koronan riskiryhmiin kuuluville.


Puolustusvoimien kuljetuskalustoa ja varusmiesten sekä reserviläisten työpanosta saatettaisiin kaivata myös koulujen ruokajakelussa. Kouluruokailun järjestäminen kotona etäopetuksessa oleville oppilaille on yksi akuuteimmista ongelmista kunnissa.


Osa kunnista kuljettaa ruoan suoraan oppilaiden kotiovelle. Toisissa kouluissa ruoka haetaan koululta, joka lisää riskiä koronatartunnasta. Reserviläisten ja varusmiesten kuljettamana ruoka saataisiin nopeasti ja turvallisesti perille.


Reserviläisistä voisi olla hyötyä myös julkisilla paikoilla erilaisissa opastustehtävissä vaikkapa turvavälien suhteen. Armeijassa on myös kenttälääkintään ja tarvittaessa kenttäsairaaloiden pystyttämiseen liittyvää osaamista sekä sairaalahenkilöstöä.


Tuhansia reserviläisiä tukitehtäviin on tarjolla esimerkiksi Puolustusvoimien tärkeän yhteistyökumppanin, verovaroin tuetun maanpuolustuskoulutusyhdistyksen MPK:n verkostossa. Normaalioloissa MPK:n tarmokkaat reserviläiset pitävät yllä taistelukuntoaan leireillä Suomen saloilla rynnäkkökivääriammunnan merkeissä ja makkaraa paistaen.


Vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitusta on perusteltu sillä, että reserviläisillä on valmiuksia ja osaamista tukea viranomaisia sekä yhteiskuntaa myös muissa kuin sotilaallisiin uhkiin liittyvissä häiriötekijöissä. Koronakriisi on mitä ilmeisemmin tällainen häiriötekijä.


Nyt, poikkeusolojen koittaessa, MPK on ajanut toimintansa alas ja suunnittelee koronakriisin jälkeisiä tapahtumia. Reserviläisillä olisi siis todennäköisesti hyvin aikaa näyttää osaamistaan ja osallistua virka-aputoimintaan vaikkapa operaatio ruokakassin merkeissä.


Koronakriisi kaatuu taloudellisesti kuntien niskaan. Sairaanhoitopiirien toimintakulujen on arvioitu kasvavan kriisin seurauksena lähes 600 miljoonaa euroa vuosina 2020 ja 2021. Laskun maksavat kunnat.


Myös yritysten konkurssit ovat kuntataloudelle kova isku. Kuntaliitto on arvioinut verotulojen menetysten olevan 1,7 miljardia euroa. Armeijan pienikin apu kunnissa tulisi nyt tarpeeseen.


Puolustusvoimat kertoo itse tukevansa muita viranomaisia pääasiassa silloin, kun heidän omat voimavaransa eivät riitä.


”Voimme tukea viranomaisia lähettämällä apuun osaavaa henkilöstöämme tai kalustoamme tehtävän vaatimuksien mukaisesti”, armeijan verkkosivuilla luvataan.


Puolustusvoimien ylipäällikkö, tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti viime viikolla MTV:n haastattelussa, että koronakriisissä taakkaa on jaettava ja kaikista on pidettävä huolta.


Laki määrää, että toisen viranomaisen täytyy pyytää virka-apua Puolustusvoimilta. Koronakriisin aikana aktiivisesti toimineella presidentti Niinistöllä olisi nyt erinomainen tilaisuus esittää julkisuudessa ehdotus kuntien auttamisesta ja siitä, miten virka-avun pyytäminen Puolustusvoimilta olisi syytä toteuttaa.
 

EK

Ylipäällikkö
Löytys ihan järettömän kokoisia ökkömönkiäisiä kun kaivoin vanhaa lantalaa. Mikä tommosesta pedosta tulee isona?
View attachment 39191
Muuten sanoisin, että puuntuhoojan toukka, mutta väri ei vissiin passaa. Se näyttää enemmänkin raa'alta lihalta tai nakilta ja on melkoisen visto ötökkä.
 

Torni

Luutnantti
Olisko jonkun kiitäjän tai kehrääjän toukka?
 
Top