Sekalaista mussuttelua

Häme, Pohjois-Karjala, korpi on ihan samanlaista. Tosin Evolla on melkein sakeampaa mettää ja toi erämaa on Hämeen ainoa oikeasti hiljainen paikka.

Vähimaata ja Padasjokea tuo tosiaan on. Monta tuttua, monasti ohipoljettua taloa näkyy videolla. Tienkin huomaa helposti kaksneloseksi, koska on muihin päällystettyihin sivuteihin verrattuna lähes hyvässä kunnossa.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä tosiaan löydy tuolta kaupan sivuilta mitään tietoa yrityksestä. Lisäksi soomi on erittän hoonoa. Pysyisin kaukana.
 
Minähän sanoin. Etkö muka tunnista oikeaa nettikauppaa valheellisesta?


Siinä muutama suomalainen ettei tarvitse niitä valekauppoja käyttää.
 
Viimeksi muokattu:


a06b6482a9a94034a1791c8f56b44202.jpg

Vellamo, Varma, Juho Kusti, Anna, Juhani ja Annikki Paasikivi Jukolan tilan pihalla. Ajankohta tuntematon.
KUVA: PAASIKIVEN NUORISOKYLÄN SÄÄTIÖN KOKOELMA

Tuleva presidentti Paasikivi osti idyllisen maatilan 1917, jotta saisi perheelleen ruokaa – Pian alkoi kuitenkin synkkien tragedioiden sarja​

Jukolan tilan omistanut Juho Kusti Paasikivi myi kuitenkin keravalaisille tilansa tuottamia elintarvikkeita ja teki lahjoituksen Keravan yhteiskoululle


PAASIKIVEN ostaessa Jukolan tilan sen pinta-ala oli 155 hehtaaria, joista puolet oli peltoa. Tilan rakennukset olivat huonossa kunnossa. Niinpä Paasikivi uusi päärakennuksen ja rakennutti tilalle uudet ulkorakennukset. Tilalla oli myös navetta, jossa parhaimmillaan oli 25 lehmää ja kuusi hevosta. Jukolassa kasvatettiin myös lampaita ja sikoja.

Ensimmäisinä vuosina Paasikiven perheen matka taittui Helsingistä Keravalle junalla, josta he jatkoivat noin parin kilometrin matkan vossikalla Jukolaan. Kun Kansallis-Osake-Pankki hankki auton pääjohtajalle auton, se toi Paasikivet Jukolaan lauantaisin. Takaisin Helsinkiin auto vei Paasikivet yleensä maanantaiaamuisin. Yhteiset loma-ajat perhe vietti myös Jukolassa.
Paasikiven viikonloppu Jukolassa alkoi yleensä tiluksien tarkastuksella.

”Saavuttuaan Jukolan tilalle Paasikivi pani eteisessä sisällä käymättä pompan päälleen, otti kepin nurkasta ja lähti heti kierrokselleen” Jukolan tilalla työskennelleet Elsa ja Otto Ramström sekä Elsa Riihimäki muistelivat Keravan museon haastattelussa vuonna 1966.



PAASIKIVI tunnettiin äkkipikaisesta luonteestaan. Työntekijät kuvailivat Paasikiven olleen Jukolan talon isäntänä ”hyvä, mutta tulinen.”.

Niinpä isännän ja tilan työntekijöiden välillä kipinöi toisinaan. Työntekijät muistivat näin käyneen, kun Paasikivi epäili liiterin ovet tehdyn väärin. Paasikiven mielestä pehtori Riihimäelle rakennetun uuden talon liiterin ovet olivat liian matalat. Pehtori ei häkeltynyt isännän palautteesta, vaan laittoi poikansa Einarin hevosen selkään ja sanoi: Jos poika mahtuu hevosen selässä kulkemaan ovesta, on se sopivan korkea.”


Paasikiveä pehtorin vastaus ei miellyttänyt. Hän suuttui ja soitti rakennusmestari Suvannon paikalle. Isäntä sanoi, ettei hänellä ole varaa heittää rahaa hukkaan virheellisen työn vuoksi. Paasikivi kuitenkin leppyi, kun mittauksen jälkeen ilmeni, että ovet oli tehty mittojen mukaan oikein.


Paasikiven Anna-vaimo oli kuollut tuberkuloosiin vuonna 1931. Tämän jälkeen hän oli solminut uuden avioliiton vuonna 1934 Allin kanssa. Paasikiven lapsista Varma kuoli tuberkuloosiin vuonna 1941 ja Juhani everstiluutnanttina jatkosodassa 1942. Annikki valmistui puolestaan arkkitehdiksi ja Wellamo hammaslääkäriksi.


”Paasikivellä itsellään ei ollut enää aikaa tilanpidolle, eikä tilalle ollut jatkajaa. Tämä vaikutti Paasikiven halukkuuteen myydä tila.”
 
Viimeksi muokattu:
A2 Keltainen

Kertokaapa te Tietäjät syvän reservin setämiehelle, mitä tuo A2 nyt tarkoittikaan?

Oliko se vain yhtymän koko, A1 = divisioona, A2 = prikaati, jne, vai oliko se niin, että numero on yhtymän koko, ja kirjan mitä tyyppiä se edustaa.

A2 muistini mukaan A=mekanisoitu ja 2=prikaati, mutta enpä löydä tästä tietoa äkkiseltään, enkä muista sitä mistä tämä muistikuva on.

Jos näin, niin mitä muita kirjaimia käytössä, ja onko tämä kantasuomalainen jaottelu, vai yleisempikin sellainen?
 
Back
Top