Sekalaista mussuttelua

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miheikki
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ei säily juuri muutkaan kengät, kun olen ymmärtänyt, että jokin direktiivi määrää kenkien lahoavan ihan itsestään ja käyttämättäkin, tietyn ajan kuluessa.
Jokisen mukaan taustalla on kengänpohjia koskevat EU-määräykset, jotka säätelevät kaikkia kengänpohjien materiaaleja. Kenkien pitääkin haurastua siinä vaiheessa, kun ne joutuvat kaatopaikalle.

 

Suomessa hoidetaan vuosittain satoja valtiollisen kidutuksen uhreiksi joutuneita: ”Potilas on kuntoutunut valtavasti, jos hän pystyy hoitamaan lapsensa”​

Kaikki yhteiskunnat eivät ole kyenneet kohtaamaan sisäisiä traumojaan ja niistä kumpuavaa häpeää, sanoo Psykotraumatologian keskuksen psykiatri Iris Forsman.
66e6e4d9844c40e9bd7c93754b8c0298.jpg

Tšetšeenejä pakenemassa taisteluja tasavallan pääkaupungista Groznyista. KUVA: REUTERS


Psykotraumatologian keskuksen potilaiden yleisimmät lähtömaat 2020​

■ Irak: 53

■ Syyria: 41

■ Iran: 16

■ Kongo: 12

■ Afganistan: 9

■ Venäjä: 8

Yhteensä 212 potilasta 32 maasta.

Lähde: Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskus
 
Onko aihetta käsitelty jo tällä foorumilla. Yleisesti asiasta on puhuttu, mutta mikä olisi Salpalinjan betonibunkkereiden todellinen suoja arvo nykyajan asevaikutusta vastaan?
Tykistön 152mm kraateilta täysi suoja, samoin siroiteilta, entä lentopommit ja termobaariset räjähteet eri tavoin perille toimitettuina?
Asiaa voisi myös tarkastella siten että, oliko hommassa mitään järkeä?
Sillä jo kesällä 1940 oli aika selvää että kiinteiden linnoitusten aika on ohi.
 
Jokisen mukaan taustalla on kengänpohjia koskevat EU-määräykset, jotka säätelevät kaikkia kengänpohjien materiaaleja. Kenkien pitääkin haurastua siinä vaiheessa, kun ne joutuvat kaatopaikalle.

2 vuotta ja Sievin maihareissa pohjat murusina. Nahkaosat eivät ehdi tuossa ajassa mennä miksikään.

Kätevä direktiivi. Kenkien myynti on varmaa.IMG_20210525_073155.jpg
 
Asiaa voisi myös tarkastella siten että, oliko hommassa mitään järkeä?
Sillä jo kesällä 1940 oli aika selvää että kiinteiden linnoitusten aika on ohi

Aina tehdään sitä mitä voidaan ja niin.....osataan. :) Työvoimaa, puutavaraa, lapioita, betonia, malliksi terästä.....niitä oli. Hyökkäysvaunuja ei ollut niinkään, ei k-autoja eikä suurta pommituslaivastoa.

Yhden kuukauden linnoittamiskustannuksilla olisi normi maailmanmarkkinahinnoilla saanut jonkun tiedon mukaan vähän monta kymmentä rynnäkkötykkiä. Mutta mistäs otit. Eikun lapio kouraan ja kaiva kuin myyrä itsesi maansisään. :) Osaaminen ja muut edellytykset suureen aseistamiseen olivat muutenkin rajalliset. Olishan Hangon satamassa voinut olla vaikka tuhat erilaista modernimpaakin artikkelia, mutta mistä käyttäjät, kunnossapito, polttoaineet.....
 
2 vuotta ja Sievin maihareissa pohjat murusina. Nahkaosat eivät ehdi tuossa ajassa mennä miksikään.

Kätevä direktiivi. Kenkien myynti on varmaa.Katso liite: 50227
Tuotahan se. Mulla kans kaksille kengille käynyt noin, kun kaapista ottanut esiin, laittanut jalkaan ja ihmetellyt, miksi pohja kengissä tuntuu kävellessä oudolta.
Onko tuo sitten vihreiden aikaan saamaa luonnon voimavarojen säästämistä?
Kenkien nahat olivat vielä huippukunnossa..saatana vieköön.
 
Tuotahan se. Mulla kans kaksille kengille käynyt noin, kun kaapista ottanut esiin, laittanut jalkaan ja ihmetellyt, miksi pohja kengissä tuntuu kävellessä oudolta.
Onko tuo sitten vihreiden aikaan saamaa luonnon voimavarojen säästämistä?
Kenkien nahat olivat vielä huippukunnossa..saatana vieköön.
Tympäsee kahden vuoden välein laittaa satanen-pari turvamaihareihin, joissa ei muuta vikaa, kuin direktiivin aikaansaama pohjan laadun heikkeneminen.

Suutarille voisi tieten tarjota, pystyykö niille pohjille tekemään mitään.

Näillä direktiiveillä tämä pallo pelastetaan.

Voisi myös reklamoida valmistajaa. Sievin lesti hyvin käy omaan jalkaan, merkki vaihtuisi muuten heti.

Valmistajan kesämallin turvajalkineessa, ne hankin vuosi sitten, näkyi olevan samaa alkavaa murustautumista.
 
Tympäsee kahden vuoden välein laittaa satanen-pari turvamaihareihin, joissa ei muuta vikaa, kuin direktiivin aikaansaama pohjan laadun heikkeneminen.

Suutarille voisi tieten tarjota, pystyykö niille pohjille tekemään mitään.

Näillä direktiiveillä tämä pallo pelastetaan.

Voisi myös reklamoida valmistajaa. Sievin lesti hyvin käy omaan jalkaan, merkki vaihtuisi muuten heti.

Valmistajan kesämallin turvajalkineessa, ne hankin vuosi sitten, näkyi olevan samaa alkavaa murustautumista.
Niin. Toisiin kaapissa itsekseen tuhoituneisiin kenkiin laitatin uudet pohjat, kun nahat oli todella hyvät suutarinkin mukaan. Kyseessä toki oli n. 250 euron arvoiset(uutena) Meindl:in vaelluskengät. Työn teki Espoossa oleva Meindl -kenkien valtuuttama suutari. Kustannus oli n. 100 euroa.
Ratkaisullani työllistin Suomalaista suutaria(saksalaiset kengät) ja vähän myös luonnon voimavaroja.
1621938181813.png
 
Jokisen mukaan taustalla on kengänpohjia koskevat EU-määräykset, jotka säätelevät kaikkia kengänpohjien materiaaleja. Kenkien pitääkin haurastua siinä vaiheessa, kun ne joutuvat kaatopaikalle.

Oikea syy on se, että ne pohjat ovat polyuretaania, joka kestää noin kymmenen vuotta murenematta jos pääsee tuoreeltaan käyttöön. Mikäli on ennen käyttöönottoa vuoden, parikin levossa, niin saattaa murentua välittömästi.
Kaikissa Sievin ja Jalaksen valmistamissa kengissä on polyuretaania; joissain pohjamalleissa vain sitä ja toisissa taas sitä vaimentamana välikerroksena.

Polyuretaania taas käytetään siksi, että se on miljoonaa kertaa halvempaa kuin kumiseokset, puhumattakaan raakakumista. Se että se mahdollistaa myös hyvin pehmeän ja vaimentavan pohjan, on täysin sivuseikka valmistajille.
Samalla aineella myös pinnoitetaan nahkaa (lähes kaikissa Sievin ja Jalaksen työkengissä ja esim. ainakin ensimmäisissä M/05-varsikengissä, kuten myös M/91), joka mahdollistaa huonolaatuisenkin (arpisen, epätasaisen) nahan käytön.

Kumisaappaiden kumi tuli araksi UV-säteilylle sen jälkeen kun rikin käyttö valmistuksessa kiellettiin joskus 30 vuotta sitten. EU:ssa pohdittiin myös vuosia sitten jotain kuminhajoamisdirektiiviä, mutta en ole sellaisesta mitää mustaa paperilla löytänyt.

Jos pohjat on valettu puhumattakaan liimamisesta yläosaan, niin ne on pitkälti kertakäyttökamaa. Kyllä uudellenpohjaus alkuperäisiltä valmistajilta pitäisi onnistua teoriassa - ja ainakin Sievi olisi suostunut ysiykköset pohjaamaan, mutta lähes uusien kenkien hintaan -, mutta ei ole kustannustehokasta ainakaan kuluttajan vinkkelistä.

Ommeltuun ja/tai naulattuun pohjaan taas uutta kamaa lähes loputtomasti. Eikä välipohjan tarvitse olla edes pakosti nahkaa; esimerkiksi Saksan liittoarmeijan 2000-mallin varsikengissä on ommeltu välipohja, joka on jotain vinyyliä tai vastaavaa. Siihen päälle on alunperin liimattu kaksikerroksinen pohja, jossa keskellä on uretaania ja uloimpana kumiseosta; vähemmän yllättäen uretaani murenee noista ekana (ja on murentunut jo varmasti kaikista valmistetuista, koska tuo malli on korvattu jo kahdesti).
Mutta nuokin pystyy helposti korvaamaan esim. juurikin Vibramin täyskumipohjilla.
 
Viimeksi muokattu:
Onkohan yksi syy se, että jäsen @Ikarus todennäköisesti tallustaa kengillä, jotka altistuvat aiv-hapolle, propionille, sonnalle ja kuselle, hallin lattian öljyvaseliinibensiinijäähdytysnestehiekkalietecoctailille, josta pystyisi todennäköisesti tiivistämään helposti poloniumin veroista tavaraa. :cool:

Nuorena miehenä kun olin vielä maatalousihminen, niin aiv-rehusadon korjuu kesti kahteen mökkiin reilun viikon. Kun tallusti ensin aumoilla ja siirtyi siitä torniin hämmentelemään, niin tassuissa olleet lenkkarit saattoi huoletta paiskata riihen taakse maatumaan. Propionisäilytteisten jyvien kanssa pelatessa pääsi tavallisesta kumpparista äkkiä eroon.

Yksi mitä jalkineet eivät kestä on teräketjuöljy, olen sen pannut merkille. Metsurinsaappaan kuvittelisi valmistetun niin, että se kestäisi tuon aineen yhteydessä, mutta kestääköhän. Kestää aikansa. Nokian tai Tretornin huopakumpparin tuo aine syö varsin nopeasti.

Korjaamomiehet kiroilevat Sievin pohjien kestämättömyyttä. Muuten se on hyvä kenkä, mutta pohja häviää.
 
Onkohan yksi syy se, että jäsen @Ikarus todennäköisesti tallustaa kengillä, jotka altistuvat aiv-hapolle, propionille, sonnalle ja kuselle, hallin lattian öljyvaseliinibensiinijäähdytysnestehiekkalietecoctailille, josta pystyisi todennäköisesti tiivistämään helposti poloniumin veroista tavaraa. :cool:

Nuorena miehenä kun olin vielä maatalousihminen, niin aiv-rehusadon korjuu kesti kahteen mökkiin reilun viikon. Kun tallusti ensin aumoilla ja siirtyi siitä torniin hämmentelemään, niin tassuissa olleet lenkkarit saattoi huoletta paiskata riihen taakse maatumaan. Propionisäilytteisten jyvien kanssa pelatessa pääsi tavallisesta kumpparista äkkiä eroon.

Yksi mitä jalkineet eivät kestä on teräketjuöljy, olen sen pannut merkille. Metsurinsaappaan kuvittelisi valmistetun niin, että se kestäisi tuon aineen yhteydessä, mutta kestääköhän. Kestää aikansa. Nokian tai Tretornin huopakumpparin tuo aine syö varsin nopeasti.

Korjaamomiehet kiroilevat Sievin pohjien kestämättömyyttä. Muuten se on hyvä kenkä, mutta pohja häviää.
Niiden pohjien pitäisi periaatteessa olla öljyn/vaseliinin kestävät. Eri asia, ovatko käytännössä. Aiv-happo kylpyihin eivät enää biologisten säilöntäaineiden käytön lisääntyessä enää joudu.

Aiv-2 , sillä lähtee pohjat sekä nahkatkin.:)
 
Lainataan nyt tätä kejua perkele kun vituttaa ketjuksi. Emäntä, saatana kun tuo rakastettava olio osaa olla taas vaikea. Tiedättekö heimoveljet sen tunteen, että ihan sama, vaikka toinen hölmöilee, niin itse joudut pyytämään anteeksi. Saati se kun olet itse ollut vkp:na liikenteessä, niin tuo helvetin kiukuttelun määrä.

 
Niiden pohjien pitäisi periaatteessa olla öljyn/vaseliinin kestävät. Eri asia, ovatko käytännössä

Mutta kun eivät taida olla. Kannattaako kenkätehtailijan tehdä ikuisia kenkiä? No ei. Nehän ovat muuten hiton hyviä kenkiä pitää ja käyttää. Ja siksi niitä ostetaan. Ja siedetään sitten sitä, että pohjat jäävät matkalle vähän turhan nopeasti.
 

Selvitys: Yli 90 prosenttia räjähdeaseiden kuolonuhreista siviilejä asutetuilla alueilla​

Ihmisoikeusaktivistit kehottavat maailman johtajia sopimaan räjähteiden käytön rajoittamisesta taajama-alueilla.



Asia vain on niin että, jos siviilien sekaan pudotetaan pommeja tai siellä taistellaan.
Niin noinhan siinä käy.:cry:
Niin on käynyt enne, käy nyt ja myös tulevaisuudessa. :unsure:


3.-tanks-in-Berlin.jpg
images
1622011081415.jpeg
 
Aina tehdään sitä mitä voidaan ja niin.....osataan. :) Työvoimaa, puutavaraa, lapioita, betonia, malliksi terästä.....niitä oli. Hyökkäysvaunuja ei ollut niinkään, ei k-autoja eikä suurta pommituslaivastoa.

Yhden kuukauden linnoittamiskustannuksilla olisi normi maailmanmarkkinahinnoilla saanut jonkun tiedon mukaan vähän monta kymmentä rynnäkkötykkiä. Mutta mistäs otit. Eikun lapio kouraan ja kaiva kuin myyrä itsesi maansisään. :) Osaaminen ja muut edellytykset suureen aseistamiseen olivat muutenkin rajalliset. Olishan Hangon satamassa voinut olla vaikka tuhat erilaista modernimpaakin artikkelia, mutta mistä käyttäjät, kunnossapito, polttoaineet.....
Eikö kenraaleille makseta palkkaa ajatteluta/suunnittelusta.:unsure:
Heidänhän pitäisi olla ammattilaisia ratkaisemaan tällainen ongelma.:whistle::whistle::whistle:

Olisi vaikka tehneet ”puolustusvyöhykkeitä”, kevyemmillä linnoitteilla/asemilla ja tiestöä.

Eli kulutettu vihollista, asemissa missä on kohtuullinen suoja.
Ja siirrytty seuraavalle linjalle kun asemat olisivat hajonneet tai linja murtunut.
 
Back
Top