Aika hyvin kyllä lähti kloorilla veritahrat sun muut. Kiitos vinkistä. Vähän jäi vielä punertavaa niin vielä tavalliseen pyykkiin.
Vauva voi hyvin ja veti parin päivän jälkeen ensi punnituksessa jo leukoja. Vaimo on myös hyvissä voimissa. Itsellä on ollut jonkin verran levottomuutta ja unettomuutta, eikä ole muistanut esim syödä joinain päivänä mitään kun on vaan touhunnut. Kaipa se tästä rauhoittuu. Kaiken kaikkiaan aika upea kokemus ja olen kiitollinen että pääsin sen kokemaan ja kaikki meni näin hyvin.
Well done brother. Itse aina haaveilin omasta perheestä, nyt olen kohta 51-vuotias Espoon viheriläinen kylmähkössä Norjassa ja eipä vaan ole siunaantunut sussua täällä...
tosin hoksasin facebookista "Oslon suomalaiset" -ryhmän, jossa oli poimittu hilloja paikallisten vaarojen soilta, ja laitoin positiivista kommenttia.
Tästä on vain kaksi vuotta, joten ehkä olisi aika ponnistaa uudestaan siihen suuntaan?
Yrittäjää ei edes rangaista pahemmin veroilla täällä!
Pitääkin tsekata, tunnen hepun josta tuli isä 56-vuotiaana, ja oli puolikalju ja lihava... oli tosin Kouvolan
Rubiinin vetäjä silloin ysärin puolivälissä, ja jollain tasolla ehkä onnekas uusi äitimuori oli yksi tarjoilijoista...
olin itsekin silloisen morsmaikun kanssa (omistaja-ukkeli oli enonsa) siellä, ja laitoin kokkina safkaa mm. Remulle ja bändilleen, kun vetivät keikan Rupiinissa... tein pyttipannun kaikilla hökkeillä, omat punajuuri-pika-pikkelsit vielä, ja
Remu Aaltonen itse sanoi minulle kokonaista viisi sanaa:
-Hei kundi, helvetin hyvää spadee.
Kulinaarisen urani merkittävin palaute, koskaan.
Ja tämä tarina on tosi!
Enkä ollut edes kokki vielä silloin, kuha vähä jeesasin ku piti heput ruokkii.
Mutta harrastuneisuudella pötkii jo pitkälle rinteeseenkin, ilmeisesti jopa lastenteossa
?