Talouden tasapainottaminen on vaikeaa. On velkaa ja korkoja, alijäämää ja inflaatiota. Apinakin ymmärtää silti perusasian. Jos ei rahaa ole, ei voi ostaa mitään.
Apinat ovat itse asiassa aika velmuja rahan kanssa, opetti kuuluisa koe, joka tehtiin Yalessa kaksikymmentä vuotta sitten. Tutkijat opettivat kapusiiniapinoille, mitä raha on, ja miten käydään kauppaa.
Kapusiiniapinat ovat pienehköjä, Keski-Amerikassa eläviä häntäapinoita. Niitä ajaa elämässä eteenpäin lähinnä ruoka ja seksi, kuten aika montaa ihmistäkin.
Apinoille annettiin metallipoletteja, joilla ne saattoivat ostaa tutkijoilta ruokaa. Apina sai valita, haluaako se rahallaan viinirypäleen vai hyytelökuution. Joka päivä apina sai 12 polettia.
Jos kumpikin herkku maksoi saman verran, apina osti sitä, mistä se piti eniten.
Mutta sitten tutkijat muuttivat hintoja. Esimerkiksi eräänä päivänä hyytelöä saikin kaksi yhden hinnalla. Apinat hamstrasivat sitä, vaikka olisivat tykänneetkin enemmän viinirypäleistä. Apina sisäisti välittömästi Tankki täyteen -televisiosarjan Sulo Vilenin opin: pitää ostaa, kun halvalla saa.
Sitten apinat ryhtyivät uhkapeleihin. Kun apina sai valita, ostaako se varmuudella kaksi rypälettä vai ottaako se riskin, että voi saada kolmekin rypälettä mutta huonolla tuurilla vain yhden, apina pelasi riskillä.
Suurin osa ihmisistä toimii samoin, vaikka järkevämpää olisi pelata varman päälle.
Kerran eräs apina teki pankkiryöstön: se varasti koko polettilaatikon, juoksi apinoiden yhteiseen tilaan ja viskasi poletit levälleen häkkiin. Tutkijat joutuivat nyt vuorostaan ”ostamaan” apinoilta poletit takaisin antamalla niille ruokaa.
Apinat eivät normaalisti voineet antaa poletteja toisilleen. Nyt kun poletit olivat hajallaan, eräs apina tarttui tilaisuuteen. Se otti poletin, meni parittelemaan toisen apinan kanssa, ja maksoi tälle poletin korvauksena. Jälkimmäinen apina meni ansaitsemallaan poletilla heti tutkijoiden luokse ostamaan ruokaa.
Apina siis osti seksiä heti, kun oli oppinut, miten raha toimii.