Simuna

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tvälups
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tvälups

Tvälups

Ylipäällikkö
5.12.2013 klo 13:45
Simo Häyhää uhkailtiin sodan jälkeen - "Hän teki vain mitä hänen käskettiin tehdä"
Kautta aikojen tehokkain tarkka-ampuja eli hiljaiseloa Ruokolahdella sodan jälkeen. Hänen tekonsa kuitenkin muistettiin sodanjälkeisessä Suomessa ja hän eli paikoin jopa pelossa.
Sotilaspassi+Simo+H%C3%A4yh%C3%A4++upseerin+sotilaspassi

Video
Rautjärveltä 34-vuotiaana talvisotaan lähtenyt Simo Häyhä tunnetaan sekä meillä että maailmalla. Me kävimme hänen jalanjäljillään Rautjärven Kollaa-museolla.
Villahansikkaat, kivääri ja ylennys alikersantista vänrikiksi
Simo Häyhä oli laajalti tunnettu suomalaisten sotilaiden keskuudessa. Hän sai ansioistaan tarkka-ampujana lukuisia palkintoja. Hänelle myönnettiin mm. kello, sekä villaiset hansikkaat. Ruotsista hänelle lahjoitettiin tarkkuuskivääri, jolla Häyhä tosin ei ampunut rintamalla laukaustakaan. Hän suosi avotähtäimellä varustettua M/28-kivääriä, eli kansankielellä "pystykorvaksi" kutsutta asetta.

Häyhälle myönnettiin 1. ja 2. luokan vapaudenmitalit. Hän sai myös yleensä vain upseereille myönnettävät 3. ja 4. luokan vapaudenristit. Talvisodan jälkeen marsalkka Mannerheim ylensi Häyhän poikkeuksellisesti suoraan alikersantista vänrikiksi.

Sen sijaan Mannerheim-ristin ritariksi Häyhää ei ikinä nimitetty esityksestä huolimatta.

Lähde: Kollaa-museo, Rautjärvi

Simo "Simuna" Häyhä
  • Syntyi 17. joulukuuta 1905 Rautjärvellä
  • Kuoli 1. huhtikuuta 2002 Haminassa
  • Kävi Rautjärvellä Miettilan koulua
  • Liittyi Rautjärven suojeluskuntaan 17-vuotiaana
  • Suoritti varusmiespalveluksensa 1925 Raivolassa Polkupyöräpataljoona 2:ssa.
  • Kouluttautui tarkka-ampujaksi vasta 1930-luvulla Utissa.
Ruokolahtelainen Harri Tonder tutustui Simo Häyhään Ruokolahdella 1960-luvulla. Tonderille tuli tutuksi hiljainen ja vetäytyvä mies, joka viljeli maapalaansa Ruokolahden perukoilla.

- Simo oli erittäin vaatimaton mies, joka ei halunnut tehdä numeroa itsestään tai tekemisistään, Tonder muistelee.




Täst mie niit kyttäilin ussein, ja monnii vanjoi kaadoin", Simo Häyhä selitti omaa sektoriaan SA-kuvaajalle. Kuva: SA-kuva
Vaatimattomuudestaan huolimatta Häyhä kunnostaui rintamalla poikkeuksellisesti. Palvellessaan Kollaan rintamalla Häyhä menestyi tarkka-ampujana. Hän ehti ennen loukkaantumista palvella ainoastaan kolme kuukautta.
Esimerkiksi kalareissulla hänet Häyhä tunnistettiin useita kertoja ja se sai hänet erittäin levottomaksi.

- Harri Tonder

Silti kansainvälistenkin arvioiden mukaan hän on kautta aikojen tarkin tarkka-ampuja. Hänen lasketaan ampuneen jopa yli 500 venäläistä sotilasta. Häyhä itse ei asiasta ottannut kunniaa.

- Hän itse sanoi aina, että hän teki rintamalla vain sen mitä häneltä pyydettiin. Sotaa hän ei millään tavalla ihannoinut, Harri Tonder muistelee.

Aivan talvisodan loppuvaiheessa Häyhä haavoittui vakavasti saatuaan osuman kasvoihinsa venäläisten ampumasta räjähtävästä luodista. Tovin verran Häyhän luultiin jopa kuolleen.

Pelkoa ja uhkauksia
Sodan jälkeen Häyhä vetäytyi Ruokolahdelle viljelemään hänelle annettua maatilaa. Julkisuutta hän karttoi.

- Simo vetäytyi omiin oloihinsa. Hän torjui hyvin usein hänelle esitetyt kutsut osallistua esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin, Harri Tonder kuvailee.

Syynä saattaa olla myös se, että kaikki eivät sodasta toipuvassa Suomessa muistelleet Häyhän sotavuosia lämmöllä.

- Häntä uhkailtiin sodan jälkeen ja hän koki myös pelkoa, muistelee Simo Häyhän siskon poika Veikko Vento. Myös Harri Tonder muistelee Häyhän olleen alati varuillaan.

- Kyllä hän jonkinlaista epävarmuutta selvästi sodan jälkeen koki. Esimerkiksi ollessaan Lapissa kalareissulla hänet oli tunnistettu useita kertoja ja se sai hänet erittäin levottomaksi, Tonder kertaa.

Kiltti ja huomaavainen luonne
Elämänsä viimeiset vuodet Simo Häyhä asui Haminassa sotaveteraanien kuntoutuskodissa. Harri Tonder muistelee edesmennyttä Häyhää lämmöllä.

- Hän oli aina erittäin huomaavainen ja kiltti ihminen ja otti aina huomioon toiset, Tonder sanoo.

Simo Häyhä on haudattu Ruokolahden hautausmaalle.


5.12.2013 klo 13:46
"Valkoinen kuolema" osuu myös verkossa - legendaarinen talvisodan tarkka-ampuja Simo Häyhä on maailmanlaajuinen kulttihahmo
Kollaan rintamalla palvelleen Häyhän kunniaksi tehdään jatkuvasti uusia YouTube-tribuuttivideoita. Häyhästä dokumenttia mukana tekemässä ollut toimittaja ei ilmiötä ihmettele. Myös Häyhän haudalle vaelletaan eri puolilta maailmaa.

Kuva: Yle Etelä-Karjala / YouTube
Simo "Simuna" Häyhä
  • Syntyi 17. joulukuuta 1905 Rautjärvellä
  • Kuoli 1. huhtikuuta 2002 Haminassa
  • Kävi Rautjärvellä Miettilan koulua
  • Liittyi Rautjärven suojeluskuntaan 17-vuotiaana
  • Suoritti varusmiespalveluksensa 1925 Raivolassa Polkupyöräpataljoona 2:ssa.
  • Kouluttautui tarkka-ampujaksi vasta 1930-luvulla Utissa.
"Simo Häyhä y la guerra Ruso-Finesa" - Simo Häyhä Suomen ja Venäjän välisessä sodassa.

"Top 20 world war II snipers" - Toisen maailman sodan 20 tarkinta tarkka-ampujaa.

"Word War Heroes - Simo Häyhä" - Toisen maailmansodan sankarit - Simo Häyhä.

Ohessa joitain poimintoja Rautjärven Kiiskisen kylältä talvisotaan 34-vuotiaan Simo Häyhän kunniaksi tehdyistä videoista ja sivustoista verkossa. Kaikkien aikojen tehokkaimmaksi tarkka-ampujaksi eri lähteiden tilastoima Simo Häyhä on noussut kansainvälisesti kulttihahmoksi alan harrastajien keskuudessa verkossa.

Toimittaja Mikko Maukonen oli mukana tekemässä Simo Häyhästä dokumenttia pari vuotta sitten. Hän ei ilmiötä ihmettele.

- Pohja tälle luotiin varmasti jo sota-aikana. Yhdysvalloissa oli jo tuolloin suurta mielenkiintoa Suomen pärjäämistä kohtaan. Kun Suomi sitten vielä kaikkien yllätykseksi myös pärjäsi puna-armeijaa vastaan siitä tuli amerikkalaisten suuresti rakastama sankaritarina. Samalla myös Simo Häyhästä tuli myös yksi talvisodan hengen ilmentymä, Mikko Maukonen pohtii.

Lunta suuhun ja avotähtäin silmälle
Simo Häyhä oli poikkeuksellisen tehokas tarkka-ampuja. Hänet tunnettiin miehenä, joka aamuhämärissä lähti teilleen ja tuli illlalla takaisin. Myös näissä tarinoissa on Maukosen mukaan yksi syy Häyhän tunnettavuuteen.

- Kun Simo touhusi siellä rintamalla vielä avotähtäimellään varustetulla kiväärillään oli hän myös tarkka-ampujana erittäin poikkeuksellinen, Maukonen kertoo Häyhästä, jolla oli mm. tapana laittaa lunta suuhunsa, jotta höyryävä hengitys ei olisi häntä paljastanut. Tämän vuoksi puna-armeijan sotilaat nimesivätkin hänet "valkoiseksi kuolemaksi".

Maukosen mukaan Simo Häyhä on erittäin tunnettu myös suomalaisten keskuudessa edelleen.

- Kyllä meilläkin nuoret miehet varsinkin aika hyvin edelleen tietävät kuka Simo Häyhä oli, Mikko Maukonen Laajakulma Oy:sta pohtii.



Kuva: SA-kuva
Yllätysvierailu Unkarista
Ruokolahtelainen Harri Tonder tutustui Simo Häyhään 1960-luvulla. Tonderin mukaan Häyhä ei itse missään vaiheessa teoillaan rehennellyt, vaan korosti tehneensä "mitä häneltä pyydettiinkin". Sen sijaan kansainvälisesti Häyhästä on tullut jopa keräilijöidenkin harrastama kohde.

- Saimme lahjoituksena amerikkalaista harrastajilta yhden Simo Häyhän hylsyn. Se oli laitettu kunniatauluun. Mielenkiintoista on se, että tuo kyseinen hylsy oli Kollaan maastoista kerätty sodan jälkeen ruokolahtelaisten harrastajien toimesta, Harri Tonder kertoo.

Simo Häyhä on haudattu Ruokolahden hautausmaalle. Haudalla vierailee säännöllisesti vieraita ympäri Suomen ja jopa ympäri maailmaa. Joitain vuosia sitten Häyhän haudalle oli jätetty komea seppele. Tutkimisen jälkeen selvisi, että haudalla oli käynyt vieraita Unkarista.

- Seppeleessä oli teksti, että "Simo Häyhän muistoa kunnioittaen, unkarilaiset sotaveteraanit", Harri Tonder kertoo.
 
Tvälups kirjoitti:
Kyllä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli lehdessä on virhe. Ilmeisesti toimittaja ei tiedä em. asemallin eroja ja kaikki jyvänsuojuksilla olevat suomalaiset sotilaskiväärit ovat vain ”pystykorvia”, vaikka todellisuussa pystykorvia oli vain 4 mallia (M/27, M/27rv, M/28, M/28-30) ja se viimeinen oli lempinimeltään Ukko-Pekka (M39).

Mielestän toimittajan tulisi perehtyä esimerkiksi ampumaradalla suomalaisiin sotilaskivääreihin, jotta vastaavaa virhettä ei tapahtuisi jatkossa. M/28 ja M/28-30 ovat käyttäjän näkökulmasta hyvinkin paljon erilaisia.
 
5.12.2013 klo 15:42
Ei ne osumat, vaan se asenne
Talvisodan legendaarinen "valkoinen kuolema" muistetaan ampumistaan puna-armeijan sotilaista. Paremmin Simo Häyhä muistetaan kuitenkin Ruokolahdella sodan jälkeen asuneena hiljaisena miehenä, jolla oli paljon sydämellään.

Kuva: SA-kuva
Kun lähdin selvittämään Simo Häyhän tarinaa en arvannut millaiseen mieheen olisin perehtymässä.

Olen harrastanut sotiemme historiaa lapsesta saakka ja myös poikkeuksellisen tarkka-ampujan tarina oli minulle tullut tutuksi.

Asialleen omistautunut pienikokoinen tarkkasilmä, joka laittoi lunta suuhun, tasasi lumisen etupellon ja pudotteli pahaa-aavistamattomia puna-armeijan sotilaita kuin kärpäsiä. Näinhän sotiemme saaga kertoo Häyhästä ja me Korkeajännitys-sukupolven edustajat olemme kuunneelleet tarkasti.

Kun ensimmäisen kerran radiolähetyksessä pyysin paikallisilta ihmisiltä apua alkoivat puhelimet soida välittömästi. Yksikään soittajista ei kuitenkaan ottanut puheeksi hänen suorituksiaan tarkka-ampujana, vaan kaikki tarinat kertoivat miehestä itsestään. Ja näiden tarinoiden lähteelle oli pakko kulkea.

Sodan aikaisia tekoja enemmän eteläkarjalaisia kosketti hiljaisen miehen elo Ruokolahdella sotien jälkeen. Elo ja olemus.

Kuten esimerkiksi se, että Häyhän keltainen kuplavolkkari oli Ruokolahden ensimmäinen värikäs auto sodan jälkeen. Tai se, että Häyhä ei pikkupojille suostunut opettamaan miten ammutaan. Ei edes leikkipyssyllä. Tai tarina siitä miten Häyhä oli talkoissa aina paikalla ja säntillisesti. Jos miehen omiin talkoisiin meni minuutinkin myöhässä ei ovi enää avautunut.

Eräs muisteli Häyhän olleen pienestä koostaan huolimatta kunnioittamusta herättävä hahmo. "Häyhässä oli jotain sellaista, että me pikkupojat koimme vahvasti niin, että tälle miehelle on sanottava kauniisti päivää", Häyhää muisteltiin.

Häyhässä oli jotain sellaista, että me pikkupojat koimme vahvasti niin, että tälle miehelle on sanottava kauniisti päivää.

Toinen puolestaan aisti jo pienenä poikana Häyhän nauttineen ympäristönsä arvostusta. "Häyhällä oli kylien miesten keskuudessa oma erikoinen asema, jota me pikkupojat emme oikein ymmärtäneet. Ruhjotuista kasvoistaan huolimatta Simo Häyhä jaksoi olla ystävällinen ja kohtelias", tämä kirjoittaja muisteli.

Äkkiä minusta tuntui, että hyvin monella oli kerrottavaa Simo Häyhästä.

Simo Häyhä kuoli sotaveteraanien hoitokodissa Haminassa vuonna 2002, enkä ehtinyt hänen kanssa koskaan puhumaan.

Ruokolahden ja Rautjärven maaperässä edelleen elävien tarinoiden kautta minusta kuitenkin tuntui, että olen häneen pieneltä osalta tutustunut.

Ja tätä tarinaa tullaan kertomaan pitkään.
 
pstsika kirjoitti:
Mielestän toimittajan tulisi perehtyä esimerkiksi ampumaradalla suomalaisiin sotilaskivääreihin, jotta vastaavaa virhettä ei tapahtuisi jatkossa. M/28 ja M/28-30 ovat käyttäjän näkökulmasta hyvinkin paljon erilaisia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joko laitoit sähköpostia :)
 
Simo mainittu.

Simo Hayha: The world’s deadliest sniper?
12/27/13 | by Chris Eger
741500

In the annuals of renowned military sniperdom, many names stand out. Carlos Hathcock, Chris Kyle, John Plaster, Vasily Zaytsev, Simo Hayha, and so forth. Wait, Simo who? Well, pull up a chair and lets talk about that.

Who was Simo Hayha?

Never a military prodigy, Hayha was a dedicated hunter both before and after the war. This pursuit forged his sniping skills.

Born in the small village of Rautjärvi in what was then part of Imperial Russia (Finland did not become independent until 1918), Simo Hayha was a pretty normal man. He wasn’t very tall or robust, standing just 5′ 3″. In 1925, at age 19, he did his mandatory 350 days of active service in the Finnish army but was otherwise an unremarkable soldier at the time. He remained a member of the Civil Guard (much like the US National Guard) and drilled with his reserve unit until 1939. It was in that year that the 33-year old part time soldier and full time farmer picked up his rifle and went to war to repulse a Soviet invasion of his country.

In November 1939 over 400,000 Soviet Red Army troops invaded tiny Finland, whose own Army of some 80,000 was grossly outnumbered in what was later known as the Winter War. Hayha reported to duty and having extensive experience in hunting and target shooting was selected to be a sniper. The rest, as they say, is history.

Effectiveness

During the Winter War, Simo Hayha was 500 reasons for the Russians not to invade Finland.

He was nicknamed “Belaya Smert” (White Death) by the Soviet troops he stalked, and sent no less than 505 walking on their way to the light at the end of the tunnel in less than 100 days. Infantry that he was working to support verified all these kills while another 200 kills that he took with a submachine gun at shorter range remain unofficially confirmed.

In all, he accounted for taking nearly a whole battalion of Red Army troops out of the fight. The only thing that prevented his number from climbing higher was the fact that the war ended in March 1940 after just 105 days. Simo spent the last week of the war in the hospital, his face nearly shot off by a Soviet counter-sniper. This Soviet sniper did not go home either—as a wounded Simo returned fire and took his would be assassin out.

Hayha compared to today’s snipers
The standard military sniper of today has a few advantages that the pint-sized Simo did not. Today Simo and his tactics wouldn’t be that much out of place on a modern battlefield, but his equipment would certainly be better and he would have more training.


Scout sniper teams. Today, US snipers work effectively in two to


US snipers receive extensive training and use modern optics to ensure success with every shot.

Common practice today is for teams of military marksman who have qualified through special scout/sniper schools to work together in two to three man teams, with a spotter, a trigger puller, and sometimes a third shooter for security. These modern teams have dedicated sniper weapon systems made from the finest and most high tech components, high power optics, passive night vision and match ammunition.

Hayha, a product of 1939 military thinking, operated alone, used a standard bolt-action Finnish-made Sako Mosin-Nagant Model 28-30 rifle with iron sights, and standard issue ball ammunition some of which dated back to the Tsarist times. The 28-30 was a Finn redesign of the old school WWI Russian Mosin 91, made shorter and with better sights. He had been offered a Swedish Mauser with optics but turned it down, preferring the Mosin he had trained with.


Finnish WWII weapons of choice: top, Suomi K31 submachine gun (200 kills by Simo) bottom, Mosin Nagant 28-30 (500+ kills by Simo).

How could this happen?
So how did he accomplish his mission? The answers lay in field craft, a target rich environment, and his talent. He was a master of camouflage (after all you can’t hit what you can’t see) and would


Simo Hayha used an all white camo, face veil and techniques using smoke to disappear into the snowy woods of Finland.

disappear after each shot, often spending the majority of the day just moving into or out of a position—one millimeter at a time. Consequently, the Soviets had to counter unseen and accurate sniper fire with massive artillery fire, targeted over the whole area that they thought the Finn sharpshooter could be hiding, which proved to be quite ineffective.

The front along the Mannerheim line was a mass of Soviet troops. With poor leadership amounting to the trench warfare mindset of World War 1, the Red Army crowded along the Finn trenches and battered their way into the country over a 3-month period, regardless of their losses. Along some parts of this battlefront, the Soviet Army outnumbered the defenders in ratios as high as 100:1, which gave Hayha a cornucopia of targets to choose from everyday. Like many snipers before and since, he concentrated on officers, crew served weapons operators, and senior NCOs (hand wavers), to make his shots count.

The last essential ingredient was that, Hayha was a great natural shot. When asked in later years how he fine-tuned his shooting skill, he simply said ‘practice.’

Legacy

Simo Hayha had over 700 confirmed kills, over 500 sniper kills. He was promoted to Lieutenant after the Winter War. Note the injury to his face from a Soviet snipers bullet.

After their encounters with Finnish snipers, the Soviets revisited their stance on sniper training and equipment. Although the Russkies had made moves to build a sniper corps as early as 1928, their encounters with Hayha and his fellow Finn marksmen was a ‘come to Jesus’ meeting and they started immediately increasing the number of snipers and introducing new sniper systems like the Mosin 91/30 accurized with a PU and later PEM scope. It was these legions of Red snipers that helped turn back the German invasion on the Soviet Eastern front after 1941 in places like Stalingrad, Leningrad, and Kursk.

The Soviet propaganda machine claimed that three shooters, Mihail Surkov, Vladimir Salbiev, and Vasiliy Kvachantiradze, all had more kills than Hayha, as many as 700 each , but their scores are thought by many to be inflated. Nevertheless, what can be assured is that tens of thousands of Soviet snipers (including some 2000 females) brought their lessons learned to the Germans with a vengeance. The hordes of Soviet snipers led to increases in the numbers, training, and better equipping of the German snipers, which led to increases by the British and Americans, which…led to what we have today.


Simo Hayha in quiet retirement with his hunting/service guns. Notice something missing on the guns? No scopes.


After killing 700 Russian and being shot in the face, Hayha died peacefully at the age of 96 in 2002.

Hayha himself survived the war, returned to farming, and died quietly as a retiree at age 96 in 2002. His service rifle, serial number 60974, was until his death on display at the museum of the Northern Karelia Brigade, and then moved to an undisclosed location. Rumors were that the Finns buried him with it, but this cannot be confirmed.

Today, every modern military has specialized schools, selection processes, and training for snipers that includes the heavy use of field craft and camouflage.

They are all, in their own way, a hat tip to the little Finn named Simo.

Categories: Military
Klikkaa laajentaaksesi...
 
 
1555394_1617734041775374_1373141549612546130_n.jpg


Throwback Thursday

Simo "The White Death" Hayha was a chill ass dude in peace time. He did his mandatory military year in the 1930s and then he turned to farming. But when the Soviet Union invaded Finland, he decided to take a fade with the red army and become a one man skull fucking task force. #TFSimo #ZeroTo100SimoRealQuick #BopBopBopWatchinCommiesDrop

Hayha figured he could best help out by …grabbing his rifle, some canned food and hide out in the forest dropping Russians all day. He did this in 5-6 feet of snow in the forest in temperatures as low as -40 degrees F. Homie used to put snow in his fucking mouth so his exhaled breaths were not visible in the subzero temperatures. #ColdBlooded #GangsterAsFuck

When the Russians found out they were getting that long range dick from one farmer with a rifle they started to send out teams to track and kill Simo. #CominForThatAssSimo

The first team the Russians sent out, Hayha smokechecked. The second team, a group of counter snipers, Hayha killed them as well. Over 100 days, this hard dick Finnish motherfucker killed 542 men with a fucking farmer’s rifle.....then he bodied another 150 dudes with his submachine gun. #GottaBeTheShoes

Sick of getting their asses handed to them, the Russians started to carpet bomb everywhere they thought he could be. He caught some shrapnel but it didn't do shit and he laughed it off then went and got his dick sucked by some bangin ass Finnish bitches later that night. #BlowJobsCureAll

He finally did take one to the dome piece on March 6, 1940, and half his head was gone. But that shit still didn't phase him. He regained consciousness on the day the war with the Soviets ended.
#YouHitLikeABitchIvan

#OAF #ThrowbackThursday #OAFNation #SimoHaya #FinnishAsFuck #Kopfjager #DroppinBodies #WhiteDeath #TBT

www.oafnation.com

:D
 
Mitkä oli perustelut että simunalle ei annettu marskin ristiä?
 
Aivan, niinhän se taisi olla. :solthum:
Toisaalta olisi sen voinnut antaa jälkikäteen.

Nytkun muistelin niin yksi peruste taisi olla että katsottiin riittäväksi että simuna sai korkean ylennyksen niin ei tarvi marskin ristiä jälkikäteen.
Harmaa ja hämärä muistikuva
 
BlackFox kirjoitti:
Aivan, niinhän se taisi olla. :solthum:
Toisaalta olisi sen voinnut antaa jälkikäteen.

Nytkun muistelin niin yksi peruste taisi olla että katsottiin riittäväksi että simuna sai korkean ylennyksen niin ei tarvi marskin ristiä jälkikäteen.
Harmaa ja hämärä muistikuva
Klikkaa laajentaaksesi...

Kenellekään ei annettu ristiä pelkistä talvisodan ansioista.

Tuo korkea ylennys on osoitus Mannerheimin venäläisestä sotilaskoulutuksesta. Venäjällä oli "normaalia" hypätä yli useampiakin pykäliä joidenkin erikoistapausten kohdalla. Toinen esimerkki on Antti Pennanen, joka olisi saanut talvisodan ansioista Petsamon suunnan komentamisesta ylennyksen kapteenista vähintään everstiluutnantiksi (en muista olisiko peräti everstiksi), mutta kieltäytyi ja tyytyi majurin nappiin. Tosin seuraava ylennys tuli jo -41. Myöhempi Rajavartioston päällikkö.
 
Suurin kysymys mielestäni tosin on se Häyhän kaatojen todellinen määrä.

Olen valmis nippa-nappa uskomaan ne 219 "sniputettua" 17.2.1940 mennessä, koska ainakin Palolammen mukaan Häyhä ilmoitti illalla Juutilaiselle "saaliinsa". Tällöin kirjanpito olisi ollut jokseenkin kuosissa ainakin Kollaan-linjalla taisteluiden aikaan. Mutta miten sitten jatko? Ulismaisten korvessa liikkuvat taistelut olivat aika hektisiä, eikä kirjanpitoa pidetty ehkä samalla tavalla. Silti tinkisin mieluiten arvoista kp:lla ammuttujen määrästä ja vielä mieluummin jättäisin sen kokonaan pois laskuista.
 
Vaikea kyllä sanoa. Voi olla extraa

Ajat oli kuitenkin hyvin erinlaiset, moni vanaja ei osannut edes hiihtää puhumattakaan sotia.
Häyhä tunsi maaston hyvin ja oli hyvä naamioitumaan.
Alue oli hyvin kohde rikas sekä niissä aalloissa missä venäläiset yrittivät hyökätä oli hyvinkin helppo napsia väkeä pois. Näitä valtausyrityksiä oli kuitenkin aika paljon ja aina tuli paljon miehiä avoimella alueella yhdessä rintamassa.
Päivän aikana saattoi olla useampi yritys.
Häyhä käsittääkseni hiihteli paljon sinne takalinjoille myös, että ei jäännyt tarkka-ampujaksi linjalle kun oli rauhallisempaa.
Siinä voi olla huonosti koulutettu mies joukko pulassa jos kävelevät tietäpitkin ja mollemmin puolin lunta paljon sekä metsä pelottaa. Mitä itse olen huomannut niin monet ukrainalaiset sekä venäläiset ketkä tulevat tuolta arojen suunnasta pelkäävät hiukan metsiä, sinne ei mennä. Nykypäivänäkin. Sitten viellä tarinat valkoisesta kuolemasta ym käistä.

Nykypäivänä tuskin onnistuisi, ainut varmuudella tietäväkin on jo kuollut.

 
:salut:


http://yle.fi/uutiset/valkoisen_kuo...edelleen_maailman_paras_tarkka-ampuja/8535287
"Valkoisen kuoleman" syntymästä 110 vuotta – Simo Häyhä on edelleen maailman paras tarkka-ampuja

Simo Häyhän rooli oli talvisodassa merkittävä. Tutkijan mukaan nykytarkka-ampujat voivat ottaa Häyhästä oppia.

Talvisodan legendaarisen tarkka-ampujan Simo Häyhän syntymästä on tänään torstaina tullut kuluneeksi 110 vuotta.

Häyhä tuli kuuluisaksi tarkka-ampujan taidoistaan talvisodassa, jolloin hän taisteli Kollaalla.

Hänen palvelusaikansa jäi vain kolmeen kuukauteen haavoittumisen takia, mutta lyhyessä ajassa hän ampui huomattavan määrän vihollisen sotilaita.

– Hänellä oli siellä merkittävä rooli, kertoo Kollaa-museon johtaja Reijo Sinkkonen.

Myös Valkoiseksi kuolemaksi nimetyn Häyhän tunnettuus on vuosikymmenien aikana vain kasvanut.

Häyhä keskittyi annettuihin tehtäviin

Simo Häyhän arvioidaan ampuneen jopa yli 500 puna-armeijan sotilasta. Häyhän useita kertoja tavannut majuri ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston dosentti Tapio Saarelainen luonnehtii Häyhää maailman kautta aikojen parhaimmaksi tarkka-ampujaksi.

Paras Häyhästä tuli hänen luonteenpiirteensä takia.

– Hän oli hyvin rauhallinen, toteutti annetut tehtävät ja hänellä oli tarkka-ampujalle tarvittavat taidot ja tiedot, Saarelainen kertoo.

Häyhän ampumataidot olivat Saarelaisen mukaan ylivertaiset. Lisäksi hän pystyi arvioimaan etäisyyksiä ja toimimaan tilanteen mukaan.

– Hän keskittyi vain ja ainoastaan siihen tehtävään, mikä hänelle annettiin ja arvioi toimintamahdollisuuksia ja pyrki pysymään piilossa, jotta vihollinen ei olisi häntä havainnut, Saarelainen kuvailee.

Vaatimaton maan hiljainen

Reijo Sinkkonen tapasi Simo Häyhän kerran 1990-luvun puolivälissä. Sekä Saarelainen että Sinkkonen kuvailevat miestä vaatimattomaksi.

Saarelainen muistaa Häyhän myös hyvin teräväpäisenä ihmisenä.

– Hän puhui aina asiaa ja arvioi henkilöä, jonka kanssa keskusteli. Hän ei tuonut koskaan itseään millään tavalla esille. Me keskustelimme ammatillisista asioista, tarkka-ammunnasta, muutamia kymmeniä kertoja, Saarelainen kertoo.

– Hän oli hiukan tällainen maan hiljainen. Jämpti, Sinkkonen lisää.

Palattuaan sodasta Simo Häyhä ei kokemuksistaan juurikaan puhunut.

– Täytyy muistaa aikakausi, millaista oli Suomessa heti sotien jälkeen. Hän halusi keskittyä maanviljelyyn ja metsän hoitoon ja elää omaa elämäänsä ja pysyä näkymättömissä, Saarelainen kertoo.

Häyhästä mallia nykytarkka-ampujille
Tämän päivän tarkka-ampujakoulutettavilla on Tapio Saarelaisen mukaan Häyhältä paljon opittavaa.

– Lähtökohta pitää hallita eli hyvä ampumataito. Hyvä ampumataito syntyy tuhansien ja tuhansien tarkkaan harkittujen ja ammuttujen laukauksien myötä, Saarelainen painottaa.

Saarelainen huomauttaa vielä, että tarkka-ampujan täytyy kyetä arvioimaan etäisyyksiä huolimatta siitä, että nykyisin käytössä on sähköisiä ja elektronisia etäisyyden arviointilaitteita.

– Täytyy myös kyetä arvioimaan tilannetta, arvioimaan sen muutosta ja toimimaan käskettyjen tehtävien täyttämiseksi muuttuvassa tilanteessa.

Lisäksi tulevat elektroninen sodankäynti ja elektroniset sensorit, joilla voidaan tiedustella taistelukenttää.

– Tarkka-ampujan pitää luonnollisesti pystyä väistämään näiden sensorien toiminta, Saarelainen sanoo.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Kollaa museo on vaatimaton, mutta mielenkiintoinen ja siaitsee Rautjärven Miettilässä , mistä Simo Häyhä on kotoisin => Pien-miettiläntie 611,56710 Miettilä.
Kannattaa poiketa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top