Simuna

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tvälups
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tuon "maski-Häyhän" alkuperäinen kuva on Associated Pressin kuvaajan kamerasta, kuva taustatietoineen löytyy heidän maksullisesta kuvapalvelustaan:
 
Simo Häyhän tuntevat kaikki, mutta joskus miettinyt, että täytyyhän muitakin, ilman kuuluisuutta jääneitä kovaa tiliä tehneitä tarkka-ampujia olla olemassa.
Härkä iskee ja motittaa - I/JR37 Talvisodassa -kirja mainitsee yhden heistä.
Kersantti Kalle Moilanen, syntynyt 1905 Mikkelin maalaiskunnassa, ampui kiväärillään yli 200 vihollista. Epävarmat huomioiden lukema vielä nousee. Hän oli palvellut kuusi vuotta rajavartiostossa ja oli suojeluskunnan mestariampujia 15 vuoden ajalta. Virallisesti oli krh:n jaosjohtaja, mutta käytännössä harrasti vapaata saalistusta koko pataljoonan alueella. Erityisesti Ruhtinaanmäellä ja mottitaisteluissa kunnostautunut Moilanen kuoli Suomussalmella vuonna 2003.

Tuntuu olleen originelli persoona, veteraaneilta on parikin tarinaa hänestä tallennettu kirjaan. Vähän sellaisia kallekustaakorkki-tyyppisiä, mikä toki savolaiseen sopiikin.
JR37 I ja II pataljoona oli siis käytännössä eteläsavolaisista koottu, kolmas oli muodostettu Laatokan koillispuolen miehistä. Alkuperäinen kolmonen vietiin Tolvajärvelle ja muutettiin ErP 112:ksi.

Muoks: eli siis Laatokan koillispuolen taisteluista puhutaan, tutuimpia varmaan Lemetin mottitaistelut nimenä useimmille.
 
Viimeksi muokattu:
Simo Häyhän tuntevat kaikki, mutta joskus miettinyt, että täytyyhän muitakin, ilman kuuluisuutta jääneitä kovaa tiliä tehneitä tarkka-ampujia olla olemassa.
Härkä iskee ja motittaa - I/JR37 Talvisodassa -kirja mainitsee yhden heistä.
Kersantti Kalle Moilanen, syntynyt 1905 Mikkelin maalaiskunnassa, ampui kiväärillään yli 200 vihollista. Epävarmat huomioiden lukema vielä nousee. Hän oli palvellut kuusi vuotta rajavartiostossa ja oli suojeluskunnan mestariampujia 15 vuoden ajalta. Virallisesti oli krh:n jaosjohtaja, mutta käytännössä harrasti vapaata saalistusta koko pataljoonan alueella. Erityisesti Ruhtinaanmäellä ja mottitaisteluissa kunnostautunut Moilanen kuoli Suomussalmella vuonna 2003.

Tuntuu olleen originelli persoona, veteraaneilta on parikin tarinaa hänestä tallennettu kirjaan. Vähän sellaisia kallekustaakorkki-tyyppisiä, mikä toki savolaiseen sopiikin.
JR37 I ja II pataljoona oli siis käytännössä eteläsavolaisista koottu, kolmas oli muodostettu Laatokan koillispuolen miehistä. Alkuperäinen kolmonen vietiin Tolvajärvelle ja muutettiin ErP 112:ksi.

Muoks: eli siis Laatokan koillispuolen taisteluista puhutaan, tutuimpia varmaan Lemetin mottitaistelut nimenä useimmille.

Jatkosodan tarkka-ampuja Toivo W. Maukonen on kirjoittanut muistelmansa. Niiden todellisuusperää en pysty arvioimaan. Sotien jälkeen kemijärveläinen Maukonen harrasti kuulemma villin lännen asetaisteluja ja oli todella nopea vetäjä.
 
Tätä voisi käydä kokeilemassa kun on taas käytössä.


 

TAPIO SAARELAINEN: Simo Häyhän elämä, Tarkka-ampujan sota & Tulevaisuuden rynnäkkökiväärit​

Kuka oli yli 500 Neuvostoliiton sotilasta alle 100 päivän aikana surmannut, “Valkoisena kuolemana” tunnettu tarkka-ampuja Simo Häyhä?

Keskustelu Kollaa ja Simo Häyhä -museon tiloissa (https://www.kollaa-simohayha-museo.fi...)

Tämä kysymys kannattaa esittää tutkija ja sotatieteiden tohtori Tapio Saarelaiselle, joka viiden vuoden ajan 1997-2002 haastatteli Häyhää.

Tapio painottaa jatkuvasti nöyryyttä Häyhää määrittävänä piirteenä. Mutta miten Häyhä oppi ampumaan? Mikä teki hänestä ylivoimaisen sotilaan? Ja vaikka hän ei itse niistä puhua tahtonutkaan, mistä teoista ja tarinoista Häyhä parhaiten tunnetaan?

Tausta majurina sekä mm. tarkka-ammunnan kouluttajana antaa Tapiolle erinomaiset valmiudet valaista Häyhän ainutlaatuista kykyä ja mikäli tämän ehkä pisimmän jaksomme jälkeen janoaa vielä lisää Häyhää, kannattaa lukea Tapio Saarelaisen teos Simo Häyhä: talvisodan legendaarinen tarkka-ampuja.

Intro (00:00:00)
Häyhän haastatteleminen (00:01:00)
Lapsuus (00:04:00)
Kollaa ja Simo Häyhä museo (00:08:20)
Ampumisharrastus (00:13:00)
Talvisota vai kesäsota? (00:18:15)
Häyhän intti (00:22:00)
Häyhän haastatteleminen 2 (00:26:30)
Kuinka monta tappoa? (00:28:50)
Omatunto (00:34:20)
Häyhä sodassa (00:36:30)
Luultiin kuolleeksi (00:54:08)
Marokon kauhu tiesi Häyhän kyvyt (01:03:10)
Millainen johtaja Häyhä oli? (01:06:20)
Läheltä piti (01:10:30)
Lunta suuhun (01:12:30)
Häyhän kivääri & varusteet (01:16:20)
Elämä sodan jälkeen (01:28:30)
Miten Kari pääsi haastattelemaan Häyhää? (01:39:40)
Miksi haastatella Häyhää? Loppuiän ajatuksia (01:42:00)
Häyhä inspiraation lähteenä (01:55:00)
Mistä lisää tietoa Häyhästä & tarkka-ammunnasta? (01:58:00)
Fyysisen kunnon merkitys (02:01:35)
Asekehityksestä & tulevaisuuden rynkky (02:10:00)
3D-printatut aseet (02:18:09)
Tarkka-ampujien kouluttaminen (02:22:54)
American Sniper -elokuvan todenmukaisuus & tarkka-ampujan rooli (02:30:25)
Mitä Häyhästä ymmärretään väärin? (02:34:30)
Tapion vinkit ampumiseen & inttiin (02:40:00)
Nöyryydestä (02:50:50)
 
Talvisodan sankarista Simo ”Belaja smert ” Häyhä:stä on jo doccari olemassa.

Tarkka-ampuja Simo Häyhä

Valitettavasti ei enään areenasta nähtävissä.
Joten ohjelmasta poimittua:

Suojeluskunnalla oli säännölliset kuukausi harjoitukset ampumisesta. Paitsi kesän kiiruus aikana. No siinä tuli oma ase tutuksi.
Ensin mietin että aika vähän harjoittelivat. No jos iso joukko tekee edes tuonkin niin hyvä juttu.
ryssät pelkäs tämän ampumataidon tähden Suomalaisia.

ryssät aloitti sodan ilman sodanjulistusta ja se yllätti Suomalaiset. Suomalaiset kun eivät uskoneet että ryssät vois tällä tavalla hyökätä.

Simo meni Juutilaisen alaisuuteen joka tunnettiin nimellä ”Marokon kauhu” koska oli ollut muukalais legioonasss. Hällä oli omat vitsinsä:
”Älkää sitten kovin pahasti kohdelko naapuria jos kahakkaan joudutte. Lyökää vaan niin kovaa että pää irtoaa”.

Juutilainen sitten laittoi Simon TA hommiin kun oli kuullut että osaa ampua.

Kiikari tähtäimistä hän ei pitänyt kun ne ei pysynyt ja viettivät aina vasemmalla. Niin ja oma pää tuli liian ylös tuliasemalta.

Tuliasemat 2 kpl hän valitsi jo edellisenä päivänä. Jotka aina jäädytettiin jotta lumi ei pölähdä kun ammutaa. Eikä sillä paljasta tuliasemaa.

ryssät luuli että Suomalaiset ampuu heitä puusta. No puuhan heiluu aina jote ei se mikään ampumapaikka ollut.

Pystykorvassa oli ehkä maailman parhaat tähtäin laitteet.

Juutilaisen komppaniaa oli pahasti verottanut vihollisen TA mies. Simolle sitten näytettiin missä se on. Normi valmistelujen jälkeen Simo totesi ”mie vähän nostin sitä tähtäintä 300metrii miul oli siinä suurin piirtein. Niin hyvä tuuri oli, että se ensimmäisel napsul jäi”.

Huhujen mukaan Simo oli kaatunut mutta oikeasti oli vain haavoittunut.

Juutilainen oli ymmärtänyt että tällä taistelu kelpoisia miehiä ei saa rahalla vaan ne pittää kasvattaa.

Haavoittumisen tähden häntä ei enään hyväksytty jatkosotaan.
 
Talvisodan sankarista Simo ”Belaja smert ” Häyhä:stä on jo doccari olemassa.

Tarkka-ampuja Simo Häyhä

Valitettavasti ei enään areenasta nähtävissä.
Joten ohjelmasta poimittua:

Suojeluskunnalla oli säännölliset kuukausi harjoitukset ampumisesta. Paitsi kesän kiiruus aikana. No siinä tuli oma ase tutuksi.
Ensin mietin että aika vähän harjoittelivat. No jos iso joukko tekee edes tuonkin niin hyvä juttu.
ryssät pelkäs tämän ampumataidon tähden Suomalaisia.

ryssät aloitti sodan ilman sodanjulistusta ja se yllätti Suomalaiset. Suomalaiset kun eivät uskoneet että ryssät vois tällä tavalla hyökätä.

Simo meni Juutilaisen alaisuuteen joka tunnettiin nimellä ”Marokon kauhu” koska oli ollut muukalais legioonasss. Hällä oli omat vitsinsä:
”Älkää sitten kovin pahasti kohdelko naapuria jos kahakkaan joudutte. Lyökää vaan niin kovaa että pää irtoaa”.

Juutilainen sitten laittoi Simon TA hommiin kun oli kuullut että osaa ampua.

Kiikari tähtäimistä hän ei pitänyt kun ne ei pysynyt ja viettivät aina vasemmalla. Niin ja oma pää tuli liian ylös tuliasemalta.

Tuliasemat 2 kpl hän valitsi jo edellisenä päivänä. Jotka aina jäädytettiin jotta lumi ei pölähdä kun ammutaa. Eikä sillä paljasta tuliasemaa.

ryssät luuli että Suomalaiset ampuu heitä puusta. No puuhan heiluu aina jote ei se mikään ampumapaikka ollut.

Pystykorvassa oli ehkä maailman parhaat tähtäin laitteet.

Juutilaisen komppaniaa oli pahasti verottanut vihollisen TA mies. Simolle sitten näytettiin missä se on. Normi valmistelujen jälkeen Simo totesi ”mie vähän nostin sitä tähtäintä 300metrii miul oli siinä suurin piirtein. Niin hyvä tuuri oli, että se ensimmäisel napsul jäi”.

Huhujen mukaan Simo oli kaatunut mutta oikeasti oli vain haavoittunut.

Juutilainen oli ymmärtänyt että tällä taistelu kelpoisia miehiä ei saa rahalla vaan ne pittää kasvattaa.

Haavoittumisen tähden häntä ei enään hyväksytty jatkosotaan.

Tämäkö ? Minulla on tämä DVD:nä kirjahyllyssä.

3703994.webp
 
Back
Top