Sinkojen käyttö taistelussa

[RDF]

Katselin tässä videoita afgojen ja irakien kahinoista ja huomasin että oikeastaan jokaisessa taistelussa molemmin puolin sinkojen käyttö on erittäin runsasta. Nähdäkseni niitä käytetään hyvin massamaisesti suora ammuntaan aina yksittäisiä taistelijoita vastaan. Jos itse muistelun palvelusta vuonna 2005 niin singot nähtiin läjinnä aseina joita käytetään ajoneuvoja, rakennuksia ja pesäkkeitä vastaan ja pst-aseina ne käsittäkseni nädään edelleen, eikä soveltamista oikein osata opettaa.

Onhan tämä osaltaan myös resurssikysymys muta nähdäkseni kessi ei niin paljoa maksa ja on sen verran yleinen että käyttö voisi olla huoletonta.

Ohessa video, josta näkyy että sinnkoja rahdataan mukana kymmenittäin mönkijöillä eili niiden käyttöön on varauduttu. Onko tämä sellainen alua missä meillä on kangistuttu kaavajatteeluun "pst ase on vain panssareita varten" ja täten koulutus jäänyt jälkeen?

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=UNNg5V8OfDk

 

[SJ]

Katselin tässä videoita afgojen ja irakien kahinoista ja huomasin että oikeastaan jokaisessa taistelussa molemmin puolin sinkojen käyttö on erittäin runsasta. Nähdäkseni niitä käytetään hyvin massamaisesti suora ammuntaan aina yksittäisiä taistelijoita vastaan. Jos itse muistelun palvelusta vuonna 2005 niin singot nähtiin läjinnä aseina joita käytetään ajoneuvoja, rakennuksia ja pesäkkeitä vastaan ja pst-aseina ne käsittäkseni nädään edelleen, eikä soveltamista oikein osata opettaa.

Onhan tämä osaltaan myös resurssikysymys muta nähdäkseni kessi ei niin paljoa maksa ja on sen verran yleinen että käyttö voisi olla huoletonta.

Ohessa video, josta näkyy että sinnkoja rahdataan mukana kymmenittäin mönkijöillä eili niiden käyttöön on varauduttu. Onko tämä sellainen alua missä meillä on kangistuttu kaavajatteeluun "pst ase on vain panssareita varten" ja täten koulutus jäänyt jälkeen?

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=UNNg5V8OfDk

Veikkaisin, että meillä sinkojen saatavuus takaa sen, että muuhun sinkoja ei riitä. Edit: Eli niitä sinkoja ei riitä mihinkään muuhun.

 

[koponen]

Itse jaksan jankuttaa keskietäisyyksiltä purevien aseiden perään. Epäsuoraa ei aina saa eikä välttämättä pysty ammuttamaan fiksusti, ja on aika iso leka. Rk- ja kk-tulella ei saada vaikutusta pidemmälle ja/tai suojautuneeseen viholliseen. Joten?

Varsinkin kun pitäisi vielä liikkua vaivattomasti laajalla alueella kuin uudistettu taistelija konsanaan.

 

[EK]

Vaikka aika onkin toisen maailmansodan ohi jo ajanut, niin joitakin vinkkejä sieltäkin voi saada. Saksalaiset valmistivat panssarinyrkkejä reilun 6 miljoonaa (6.000.000) kappaletta. Ainakin Beevorin Berliini 1945 -kirjan mukaan sekä saksalaiset että nyrkkejä sotasaaliikseen saaneet neuvostosotilaat käyttivät asetta myös elävää voimaa vastaan (asepesäkkeet) ja seinien puhkomiseen. Ja tämä ase oli tarkoitettu puhtaasti pst.-käyttöön.

 

[baikal]

Se on niin, että sodassa pitää olla aseita ja niillä pitää ampua, ei tähän ole mitään muuta kuvaa olemassakaan.

 

[SJ]

Nyt kun tuli puheeksi, niin kyllähän tuo alkaisi kelvata minullekin kun katsoo 1:30. Heittimelle kun ei taida olla niin paljoa herätesytyttimiä, jos ollenkaan.

 

[Teme]

Rakennetulla alueella ja elävää voimaa vastaan onteloammus ei toimi yhtä tehokkaasti kuin mm. termobaarinen.

 

[kimmo.j]

Kieltämättä kaupunkijääkärit ja torjuntakomppaniat löytäisivät käyttöä Carl Gustaville. Mahdollisuus ladata erilaisia a-tarvikkeita on suuri etu, varsinkin jos CG:lle löytyy termobarinen taistelukärki.

 

[Mosuri]

Kertasinkojen tulisi olla rk:n patruunoiden tai käsikranaattien kaltainen "runsaus hyödyke". Niitä menee mutta niitä on mahdollista saada huollosta tyyliin "niin paljon kuin jaksaa kantaa".

Maalina on sitten oikeastaan kaikki sellainen mihin rk ei pure ja mikä tulee ampumaetäisyyden sisään.

Tietenkin kun aseita ei ole kuin "meren mutaa" niin annetaan ohjeita tyyliin "voi ampua muitakin arvokkaita maaleja jos tietää ettei panssarivaunuja ilmesty".

Nyt tietysti joku alkaa huutaa, että "kessikin maksaa 2000 euroa kappale" ja "eikä sitä Kannaksella 44 yhtä miestä singolla ammuttu".

Tietenkin asiaa voi miettiä siltä kantilta, että lasautanko kivijalasta ampuvan PKM:n hiljaiseksi parilla kessillä vai tehdäänkö vaikeamman kautta ja saadaan pari sankarivainajaa? Perseestähän se on haaskata pari nuorta elämää koska säästelin muutamaa läppärin hintaista härpäkettä "mahdollista myöhempää pst-toimintaa varten".

Osittain tämä on arvokysymys. Tuolla toisessa ketjussa mainitsin, että miinanetsintäalusten hinnalla olisi saanut 90 000 kessiä. Oma mielipiteeni on se, että niitä taistelukentän perusjuttuja kuten rk:n patruunoita, käsikranaatteja, kessejä, halpoja valonvahvistimia, krh:n ammuksia jne... pitää olla kuin meren mutaa. Se on niin moneen kertaan nähty sodankäynnin historiassa, että miten käy kun niistä jalkaväen perusjutuista tulee pulaa oli kyse sitten nuolista, musketin laukauksista tai sitten vaikka 81 millisistä heittimen ammuksista.

 

[Kapiainen]

Singolla voi aivan hyvin ampua myös muita maaleja kuin panssareita/vast ajoneuvoja. Rajoituksia tarkoituksenmukaisuudelle aiheuttaa kuitenkin ammuksen tyyppi, joka useimmiten on ontelo..eli tarkoitettu teräksen läpäisyyn.
Singolla ei ole missään nimessä "kiellettyä" ampua esim. asepesäkettä jne jne jne jos se on sellainen että siihen on haluttu vaikutus saatavissa ontelolla.
Seuraava kevyt kertasinko sensijaan on sellainen, että sitä on erilaisilla ammuksilla erilaisia maaleja silmälläpitäen.
Esim Venäläisillähän on useampiakin sinkotyyppejä jotka eivät ole "kertasinkoja", vaan ladattavia..joka toki helpottaa ampumatarvikevalintaa kohteen mukaan.
Se on kuitenkin selvä ettei meilläkään sinkojen määrä ole se tekijä joka rajoittaa sinkojen käyttöä erilaisiin maaleihin - niitä torvia kyllä riittää kaikenlaisiin maaleihin..ontelo ei vain läheskään aina ole kovin tehokas.

 

[RDF]

Ei ole kiellettyä, itse en vain muista että niiden laajempaa käyttöä olisi mitenkään mainostettu tai kannustettu soveltavaan käyttöön. Maailmalla noille on ilmeisesti keskitty lisää käyttötarkoituksia. Resurssit ja harjoitusalueet ovat toki rajattu mutta ammutanko misään singolla muuhun kuin panssarimaaliin tai sen jäljitelmään? Eli opetusmalli on että sinko on panssaria varten.

Seuraava kevyt kertasinko sensijaan on sellainen, että sitä on erilaisilla ammuksilla erilaisia maaleja silmälläpitäen.

Onko uusi kertasinko malli jo valittu?

 

[koponen]

Kapiaisen viestiin haluaisin kuitenkin todeta, että ainakin varusmies- ja reserviläisjoukkojen koulutuksessa - niiltä osin kuin olen itse päässyt asiaa seuraamaan - sinkoihin suhtaudutaan tietyllä tavalla niukkuushyödykkeenä. Pidän hiukan rehvakkaana ilmausta "sinkojen määrä ole se tekijä joka rajoittaa", mutta toki toivon että takana on hyvää tietoa materiaalisesta varautumisesta aiheessa.

Onhan se helpompi käskeä ja kouluttaa sitä SA-joukkoa käyttämään runsaammin a-tarviketta kuin opettaa tappeluksiin pienemmillä resursseilla.

 

[JOKO]

Katselin tässä videoita afgojen ja irakien kahinoista ja huomasin että oikeastaan jokaisessa taistelussa molemmin puolin sinkojen käyttö on erittäin runsasta. Nähdäkseni niitä käytetään hyvin massamaisesti suora ammuntaan aina yksittäisiä taistelijoita vastaan. Jos itse muistelun palvelusta vuonna 2005 niin singot nähtiin läjinnä aseina joita käytetään ajoneuvoja, rakennuksia ja pesäkkeitä vastaan ja pst-aseina ne käsittäkseni nädään edelleen, eikä soveltamista oikein osata opettaa.

Onhan tämä osaltaan myös resurssikysymys muta nähdäkseni kessi ei niin paljoa maksa ja on sen verran yleinen että käyttö voisi olla huoletonta.

Ohessa video, josta näkyy että sinnkoja rahdataan mukana kymmenittäin mönkijöillä eili niiden käyttöön on varauduttu. Onko tämä sellainen alua missä meillä on kangistuttu kaavajatteeluun "pst ase on vain panssareita varten" ja täten koulutus jäänyt jälkeen?

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=UNNg5V8OfDk

Touhuun tarvittaisiin ihan uusi vehje. Läpäisystä ja tarkkuudesta tulisi tinkiä, jotta singosta tulisi pieni, kevyt ja halpa. Ammuksen tulisi olla esisirpaloitu ja pienellä ontelokärjellä varustettu. Olennaista olisi mahdollisuus ajastettuun ilmaräjähdykseen. Kuljetusvaunuihin tulisi toki kyetä posauttamaan reikä. Jalkaväkeä vastaan taisteltaessa ammus ammuttaisiin ilmaräjähteisenä vihulaisen päälle. Kaliiperiksi 30-50 milliä ja singon pituudeksi 50cm ja painoksi noin kilo, niin ruvetaan olemaan oikealla suunnalla. Näitä käytettäisiin massamaisesti kaikissa tilanteissa. Ei siis mikään erikoisvehje.

 

[JOKO]

Katselin tässä videoita afgojen ja irakien kahinoista ja huomasin että oikeastaan jokaisessa taistelussa molemmin puolin sinkojen käyttö on erittäin runsasta. Nähdäkseni niitä käytetään hyvin massamaisesti suora ammuntaan aina yksittäisiä taistelijoita vastaan. Jos itse muistelun palvelusta vuonna 2005 niin singot nähtiin läjinnä aseina joita käytetään ajoneuvoja, rakennuksia ja pesäkkeitä vastaan ja pst-aseina ne käsittäkseni nädään edelleen, eikä soveltamista oikein osata opettaa.

Onhan tämä osaltaan myös resurssikysymys muta nähdäkseni kessi ei niin paljoa maksa ja on sen verran yleinen että käyttö voisi olla huoletonta.

Ohessa video, josta näkyy että sinnkoja rahdataan mukana kymmenittäin mönkijöillä eili niiden käyttöön on varauduttu. Onko tämä sellainen alua missä meillä on kangistuttu kaavajatteeluun "pst ase on vain panssareita varten" ja täten koulutus jäänyt jälkeen?

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=UNNg5V8OfDk

Touhuun tarvittaisiin ihan uusi vehje. Läpäisystä ja tarkkuudesta tulisi tinkiä, jotta singosta tulisi pieni, kevyt ja halpa. Ammuksen tulisi olla esisirpaloitu ja pienellä ontelokärjellä varustettu. Olennaista olisi mahdollisuus ajastettuun ilmaräjähdykseen. Kuljetusvaunuihin tulisi toki kyetä posauttamaan reikä. Jalkaväkeä vastaan taisteltaessa ammus ammuttaisiin ilmaräjähteisenä vihulaisen päälle. Kaliiperiksi 30-50 milliä ja singon pituudeksi 50cm ja painoksi noin kilo, niin ruvetaan olemaan oikealla suunnalla. Näitä käytettäisiin massamaisesti kaikissa tilanteissa. Ei siis mikään erikoisvehje.

 

[SJ]

Katselin tässä videoita afgojen ja irakien kahinoista ja huomasin että oikeastaan jokaisessa taistelussa molemmin puolin sinkojen käyttö on erittäin runsasta. Nähdäkseni niitä käytetään hyvin massamaisesti suora ammuntaan aina yksittäisiä taistelijoita vastaan. Jos itse muistelun palvelusta vuonna 2005 niin singot nähtiin läjinnä aseina joita käytetään ajoneuvoja, rakennuksia ja pesäkkeitä vastaan ja pst-aseina ne käsittäkseni nädään edelleen, eikä soveltamista oikein osata opettaa.

Onhan tämä osaltaan myös resurssikysymys muta nähdäkseni kessi ei niin paljoa maksa ja on sen verran yleinen että käyttö voisi olla huoletonta.

Ohessa video, josta näkyy että sinnkoja rahdataan mukana kymmenittäin mönkijöillä eili niiden käyttöön on varauduttu. Onko tämä sellainen alua missä meillä on kangistuttu kaavajatteeluun "pst ase on vain panssareita varten" ja täten koulutus jäänyt jälkeen?

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=UNNg5V8OfDk

Touhuun tarvittaisiin ihan uusi vehje. Läpäisystä ja tarkkuudesta tulisi tinkiä, jotta singosta tulisi pieni, kevyt ja halpa. Ammuksen tulisi olla esisirpaloitu ja pienellä ontelokärjellä varustettu. Olennaista olisi mahdollisuus ajastettuun ilmaräjähdykseen. Kuljetusvaunuihin tulisi toki kyetä posauttamaan reikä. Jalkaväkeä vastaan taisteltaessa ammus ammuttaisiin ilmaräjähteisenä vihulaisen päälle. Kaliiperiksi 30-50 milliä ja singon pituudeksi 50cm ja painoksi noin kilo, niin ruvetaan olemaan oikealla suunnalla. Näitä käytettäisiin massamaisesti kaikissa tilanteissa. Ei siis mikään erikoisvehje.

http://en.wikipedia.org/wiki/RPG-76

Tuo olisi vissiin lähimpänä noita vaatimuksia, ellei mennä kranaatinheittimiin. Jos tuohon kehitettäisiin sirpaleammus ajastimella, niin se olisi pitkälti siinä, mutta PST kyky tuossa on jo tuollaisenakin heikompi kuin kessissä, joten se pitäisi varmaan jättää heti alkuun.

 

[kimmo.j]

Jos halutan 30-50mm taistelukärki jota löytyy erilaisia ammuksia eri maaleja ja tilanteita varten, on lienee järkevin vaihtoehto 40mm kiväärikranaatinheitin.
Sinko olisi sitten tuosta raskaampi versio.

 

[JOKO]

Jos halutan 30-50mm taistelukärki jota löytyy erilaisia ammuksia eri maaleja ja tilanteita varten, on lienee järkevin vaihtoehto 40mm kiväärikranaatinheitin.
Sinko olisi sitten tuosta raskaampi versio.

Kivääriin kiinnitettävissä heittimissä kaliiperi on riittävän iso, mutta kranaatti on turhan kevyt rekyylin pitämiseksi kohtuullisena.
Ilmaräjähdyksen vaatima koneisto söisi luultavasti kranaatin koko hyötykuorman. Normaalilla iskusytytyksellä noin pienet kranaatit ovat yhtä tyhjän kanssa. Metsämaa vaimentaa maassa räjähtävän kranaatin sirpaleet. Tehoa tuskin on edes sen vertaa, kuin venäläisten aikanaan käyttämässä nakussa ja se tuotti lähinnä pauketta.

http://en.wikipedia.org/wiki/37mm_Spade_Mortar

"The 37mm Spade Mortar was a Soviet 37 mm light infantry mortar used in the Second World War. The mortar was produced from 1939 until the end of 1941.


37mm Mortar bombThe weapon was a dual-purpose device in that it could also be used as a spade. When a leg was removed from the handle, the spade part of the weapon locked into position as a base plate for the mortar. The weapon was apparently intended to serve as a fire support weapon for every infantryman as it was designed to be operated by one man. There was no aiming device and the soldier simply pointed the mortar at its target. The soldier carried 15 rounds of ammunition on a fabric belt for the mortar.

The German Army designated the weapon the 3.7 cm Spatengranatwerfer 161(r), although the true Soviet designation was simply "37mm mortar" (Russian: 37-мм Миномет). The weapon was likely an attempt to boost the firepower of Soviet rifle units. Although a rifle grenade-launcher (which the Red Army also had) can fire shells of similar weight, they are slower to load and cannot serve as rifles while firing grenades. The spade mortar was used during the Winter War with Finland where the weapon was found ineffective in the heavy snow. Initially used in the Russo-German War, the spade mortar fell into disuse after 1942.

Shell 0.5 kg (1 lb 2 oz) bomb "

 

[Kapiainen]

Kapiaisen viestiin haluaisin kuitenkin todeta, että ainakin varusmies- ja reserviläisjoukkojen koulutuksessa - niiltä osin kuin olen itse päässyt asiaa seuraamaan - sinkoihin suhtaudutaan tietyllä tavalla niukkuushyödykkeenä. Pidän hiukan rehvakkaana ilmausta "sinkojen määrä ole se tekijä joka rajoittaa", mutta toki toivon että takana on hyvää tietoa materiaalisesta varautumisesta aiheessa.

Onhan se helpompi käskeä ja kouluttaa sitä SA-joukkoa käyttämään runsaammin a-tarviketta kuin opettaa tappeluksiin pienemmillä resursseilla.

Niin..taas tämä ikuisuuskysymys "ei meillä mitään ole..."

No, varmaankin PV saa syyttää itseäänkin tästä "ei meillä mitään ole- asenteesta", koska kyllähän sitä kieltämättä on varmasti viljelty vuosikausia varusmiesten ja reserviläisten suuntaan..ja tottakai he sen uskovat kun niin sanotaan.
Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa! Meillä ei ole minkäänlaista pulaa perustaisteluvälineistä joihin mm. singot voidaan laskea kuuluvaksi. Niitä torvia kyllä riittää tasaisin väliajoin jopa hävitysräjäytyksiin saakka.. Ei liene sekään mikään salaisuus että noissa räjäytyksissä on tasaisesti hävitetty vanhaksi jääneitä sinkoja kasoittain - kaipa sekin jotakin kertoo siitä että niitä on..ja nimenomaan niitä on riittävästi!

Ei meillä mitään perusmateriaaliongelmaa ole, sanokaa mitä sanotte ja uskokaa mitä uskotte niin perusmateriaalista ei ole puutetta.

 

[SJ]

Jos halutan 30-50mm taistelukärki jota löytyy erilaisia ammuksia eri maaleja ja tilanteita varten, on lienee järkevin vaihtoehto 40mm kiväärikranaatinheitin.
Sinko olisi sitten tuosta raskaampi versio.

Kivääriin kiinnitettävissä heittimissä kaliiperi on riittävän iso, mutta kranaatti on turhan kevyt rekyylin pitämiseksi kohtuullisena.
Ilmaräjähdyksen vaatima koneisto söisi luultavasti kranaatin koko hyötykuorman. Normaalilla iskusytytyksellä noin pienet kranaatit ovat yhtä tyhjän kanssa. Metsämaa vaimentaa maassa räjähtävän kranaatin sirpaleet. Tehoa tuskin on edes sen vertaa, kuin venäläisten aikanaan käyttämässä nakussa ja se tuotti lähinnä pauketta.

Jos käytettäisiin jotakin kranaattipistoolia vastaavaa, niin ainahan voisi koettaa osua johonkin pystyssä olevaan, eikä pelkästään maahan, jolloin ongelma ei olisi niin paha ja olisihan siitä pikkuruisesta ontelopanoksestakin jotakin hyötyä jopa talvella. Teho on toki pienempi, mutta tarkkuus on käsittääkseni kohdallaan. Ja jos kyse on niistä kiväärin piippuun kiinnitettävistä kranaateista, niin niiden kokoja mitä olen nähnyt, niin ne eivät ole kaukana tuon CG:n ammuksista, etenkin kun huomioidaan, että CG:n ammuksesta suurin osa on ajoainetta. Uskoisin, että samanlaisen sytyttimen saisi kiväärikranaattiinkin tai sitten tuollaiseen RPG-76:een.

 

[kimmo.j]

Tarkoitukseni oli todeta, ettei kannata kehittää/hankkia sinkoa joka on kaliberiltaan 30-50 mm, koska pieniä ja kevyitä aseita löytyy, eikä pienuus ole ongelmaton kun halutaan vaikutusta. Siksi suosisin isompia CG tyyppisiä aseita.