Sinkojen käyttö taistelussa

[baikal]

Ja se raskas kylkimiina puree aika hyvin. Samoin sissikiuas ja putkimiina on vittumaisia kun kohdalle sattuu.

Tuon sissikiukaan räjäytyksen haluaisin kyllä nähdä ja samalla tutkia hieman sen vaikutusksia. Meinaan, että kivi ei arvaukseni mukaan tehoa panssaroituihin maaleihin ja miehistöön viuhkamiina on parempi. Mutta kaipa se kannattaa noitakin käyttää, niin on vihollisella enemmän ihmettelemistä. Mutta ehkä minä olen väärässä.

Kiukaaseen voi panna muutakin kuin kiveä. Hirmuinen viritys.

 

[SJ]

Mielestäni tällainen ase kuuluu samaan sarjaan, kuin kylkimiinat. Sopii meidän olosuhteisiin ja taktiikkaan.

No, kylkimiinojen soveltuvuudestakin voi olla montaa mieltä..
Alan olemaan henk.koht vähitellen sitä mieltä että kylkimiina alkaa olemaan jossain määrin aikansa elänyt ase, joka kannattaisi monessa tapauksessa korvata esim. juuri singoilla.
Kylkimiina kun on tienvarressa, se istuu kuin tatti juuri siinä mihin se on laitettu. Entä jos se panssarivaunu tai ajoneuvo ei tulekaan siihen kylkimiinan kohdalle sopivasti hollille - mikä sen on siis tehtävä että kylkkäristä on hyötyä.
Singon kanssa tienvarressa oleva väijyjä sensijaan pystyy helpohkosti "metsästämään" maalin sieltä mihin se sattuukaan menemään..
Käyhän se kylkkäri - jos parempaa asetta ei ole tarjolla - mutta jos on, niin kyllä kylkimiina on aikansa elänyt ase jo pikkuhiljaa..
Pohjamiinoilla ja/tai (laskurilla varustetuilla) telamiinoilla liike pois ja singoilla senjälkeen tuhotyöt..

Ymmärrän mitä ajat takaa. Olen paljon väännellyt ja käännellyt tuota kylkiräjähdepanos tai vast. asiaa. Se on monessa mielessä "liian" staattinen ase. Varmistustehtäviin käypäinen, mutta puhtaasti hyökkäyksellisiin toimiin painolastia, jos sinkomateriaalissa löytyy, noin niinkuin vaihtoehtona. Ja toisaalta, miksi varmistukseenkaan sitä roudata, tellut ja pohjamiinat ajavat vähintään saman asian. Yksinomaisena varmistusaseena se ei riitä mihinkään, tarvitaan varmempi tuke uralle.

Koponen kosketteli reservin suorituskykyä koskien ravakkaa liikettä ja singoin tapahtuvaa tankkijahtia. Viimeisen x-vuosimäärän aikana on huomattu ja opittu, että sopivassa maastossa ja - oloissa tankkiarmadan kimppuun päästään nykyaikaisella sinkoaseistuksella ja ko. armadaa pystytään kurmottamaan ihan varmasti. Paino sanoilla sopiva maasto ja - olot. Ajattelu, että odottaa karjotetaan suon laidassa joku rautalangan käppyrä kourassa vaanien ja tähystäen linjalle pukkaavaa ajokkia on mielestäni väärä. Vihollisen tukkaan on käytävä kiinni ja se on pakko sitä suuremmalla syyllä, kun vastassa on tietyllä tapaa materiaalisesti ja määrissä isompi kaveri.

Seuratkaa isolla silmällä kuinka syyria-kapinalliset käyvät hallinnon joukkojen kimppuun. Ne toteuttavat nyt sitä iske ja häippäse - taktiikkaa. Rytke ei kestä kauan kerrallaan, mutta jälkeä tulee vaan. "tappiot kumuloituvat" jopa niin, että maineikas ja ammattiväellä miehitetty valiodivisioona haukkoo happea jollain kämäsellä 3o kilometrin taipaleella. Jos kapinalliset jäisivät odottamaan sikäläisten suon laitoihin rautalankahässäkkä koprassa niin keikkuen hallinto jyräisi heidät, armotta. Ja taatusti.

Minä taas luulen ymmärtäväni, että mitä Baikal ajaa takaa. Eli Baikal pelkää, että vihollinen päättää liikkua milloin sille sopii. Meidän taas pitäisi pystyä pakottamaan vihollinen toimintaan, koska pysähtyminenkään ei ole terveellistä. Minä taas oletin, että tykistö pystyy hoitelemaan nuo paikallaan olijat ja tottakai se vihollinen tulee päälle sopi tai ei, koska joukossa on aina joku jolla tähdet on (ainakin teoriassa) oikein.

Menikö oikein?

 

[SJ]

Ja se raskas kylkimiina puree aika hyvin. Samoin sissikiuas ja putkimiina on vittumaisia kun kohdalle sattuu.

Tuon sissikiukaan räjäytyksen haluaisin kyllä nähdä ja samalla tutkia hieman sen vaikutusksia. Meinaan, että kivi ei arvaukseni mukaan tehoa panssaroituihin maaleihin ja miehistöön viuhkamiina on parempi. Mutta kaipa se kannattaa noitakin käyttää, niin on vihollisella enemmän ihmettelemistä. Mutta ehkä minä olen väärässä.

Kiukaaseen voi panna muutakin kuin kiveä. Hirmuinen viritys.

Työn määrä myös. Mutta jos aikaa on, niin miksikäs ei, laitetaan avuksi vielä viukapanoksia ja kylkkäreitä, niin saavat ihmetellä, että mikä tuo oli.

 

[JOKO]

Kylkimiina on tietenkin kömpelö puolustajan ase, mutta toisaalta vahvuutena on edullinen hinta ja riittävä teho. Kylkimiinoja voidaan kasvattaa vaunujen panssaroinnin parantuessa. Halpaa on edelleen. Kupari ja TNT ovat edullisïa vaunuihin verrattuna, vaikka yhdeksän miinaa kymmenestä jäisi laukomatta. Riittävästi miinoja ja miehiä maastoon, niin aina on joku oikeassa paikassa. Väärissä paikoissa olevat miinat hylätään.

Sinkotaktiikan suhteen taidan edelleen olla omassa sarjassa. Mielestäni tässä asiassa on kyse samanlaisesta ajattelun jumiutumasta, kuin yksittäisten miesten konetuliaseiden osalta ennen toista maailmansotaa. Kertalaukauksilla piti mennä. Todellisuus oli toista. Konepistooli osoittautui tehokkaaksi meidän oloissa, kun tulta käytettiin suruttomasti. Singot tulee myös nähdä massamaisesti käytettävinä aseina. Vihollisen konetuliaseiden tulivoima ja maaston tarjoama suoja ylitetään omalla sinkotulella. Saadaan aikaan sama tulivoiman ero, kuin aiemmin kivääri vs. konepistooli tilanteissa.

 

[pstsika]

Kylkimiinan hyvä ominaisuus JOKOn mainitsemien juttujen lisäksi on se, että sen opettamiseen ei tuhraannu juurikaan aikaa. Puoli päivää riittää hyvin, enkä pitäisi tuota ollenkaan väheksyttävänä asiana, koska iso osa sodan aikana jalkaväessä palvelevista ei ole varusmiesaikana tai reservissä saanut tuohon koulutusta. Jv-asioiden koulutus on merkittävällä osalla alokaskoulutus ja parhaassa tapauksessa yksi kertausharjoitus, mutta sijoitus on silti jalkaväen tehtäviin... Tuo porukka tarvitsee nopeasti omaksuttavia ja massamaiseen käyttön soveltuvia aseita. Ne ovat suurehkolle ja heikosti koulutetulle reserviläisarmeijalle tärkeitä juttuja.

Peitteinen toiminta-alue, suoran ampumalinjan saaminen ja sopiva etäisyys uralla tai tiellä kulkevaan maaliin ovat sinkojutuille myrkkyä. Minä käyttäisin mieluummin kylkimiinaa 300 metrin päästä suojasta kuin kessiä 50-100 metrin etäisyydeltä. Siis partio/ryhmätasolla. Singot tulevat mukaan puolijoukkue/joukkuetasolta.
Ensin vaikutus miinoilla ja finaaliksi loput singoilla ja kiväärikaliiperisilla rikki. Näin minulle on sissijoukkueen taistelutekniikkaa opetettu yksinkertaisimmillaan reservissä.
Partion ja ryhmän taistellessa käytetään lähinnä miinoja. Kertapamaus ja sitten jalat alle, muutoin kuolo korjaa.
Joukkue pystyy tuhoamaan kaiken tieosuudella kulkevan, mutta ryhmä ja partio ei sovellu muuhunkuin häirintään.

 

[baikal]

Mielestäni tällainen ase kuuluu samaan sarjaan, kuin kylkimiinat. Sopii meidän olosuhteisiin ja taktiikkaan.

No, kylkimiinojen soveltuvuudestakin voi olla montaa mieltä..
Alan olemaan henk.koht vähitellen sitä mieltä että kylkimiina alkaa olemaan jossain määrin aikansa elänyt ase, joka kannattaisi monessa tapauksessa korvata esim. juuri singoilla.
Kylkimiina kun on tienvarressa, se istuu kuin tatti juuri siinä mihin se on laitettu. Entä jos se panssarivaunu tai ajoneuvo ei tulekaan siihen kylkimiinan kohdalle sopivasti hollille - mikä sen on siis tehtävä että kylkkäristä on hyötyä.
Singon kanssa tienvarressa oleva väijyjä sensijaan pystyy helpohkosti "metsästämään" maalin sieltä mihin se sattuukaan menemään..
Käyhän se kylkkäri - jos parempaa asetta ei ole tarjolla - mutta jos on, niin kyllä kylkimiina on aikansa elänyt ase jo pikkuhiljaa..
Pohjamiinoilla ja/tai (laskurilla varustetuilla) telamiinoilla liike pois ja singoilla senjälkeen tuhotyöt..

Ymmärrän mitä ajat takaa. Olen paljon väännellyt ja käännellyt tuota kylkiräjähdepanos tai vast. asiaa. Se on monessa mielessä "liian" staattinen ase. Varmistustehtäviin käypäinen, mutta puhtaasti hyökkäyksellisiin toimiin painolastia, jos sinkomateriaalissa löytyy, noin niinkuin vaihtoehtona. Ja toisaalta, miksi varmistukseenkaan sitä roudata, tellut ja pohjamiinat ajavat vähintään saman asian. Yksinomaisena varmistusaseena se ei riitä mihinkään, tarvitaan varmempi tuke uralle.

Koponen kosketteli reservin suorituskykyä koskien ravakkaa liikettä ja singoin tapahtuvaa tankkijahtia. Viimeisen x-vuosimäärän aikana on huomattu ja opittu, että sopivassa maastossa ja - oloissa tankkiarmadan kimppuun päästään nykyaikaisella sinkoaseistuksella ja ko. armadaa pystytään kurmottamaan ihan varmasti. Paino sanoilla sopiva maasto ja - olot. Ajattelu, että odottaa karjotetaan suon laidassa joku rautalangan käppyrä kourassa vaanien ja tähystäen linjalle pukkaavaa ajokkia on mielestäni väärä. Vihollisen tukkaan on käytävä kiinni ja se on pakko sitä suuremmalla syyllä, kun vastassa on tietyllä tapaa materiaalisesti ja määrissä isompi kaveri.

Seuratkaa isolla silmällä kuinka syyria-kapinalliset käyvät hallinnon joukkojen kimppuun. Ne toteuttavat nyt sitä iske ja häippäse - taktiikkaa. Rytke ei kestä kauan kerrallaan, mutta jälkeä tulee vaan. "tappiot kumuloituvat" jopa niin, että maineikas ja ammattiväellä miehitetty valiodivisioona haukkoo happea jollain kämäsellä 3o kilometrin taipaleella. Jos kapinalliset jäisivät odottamaan sikäläisten suon laitoihin rautalankahässäkkä koprassa niin keikkuen hallinto jyräisi heidät, armotta. Ja taatusti.

Minä taas luulen ymmärtäväni, että mitä Baikal ajaa takaa. Eli Baikal pelkää, että vihollinen päättää liikkua milloin sille sopii. Meidän taas pitäisi pystyä pakottamaan vihollinen toimintaan, koska pysähtyminenkään ei ole terveellistä. Minä taas oletin, että tykistö pystyy hoitelemaan nuo paikallaan olijat ja tottakai se vihollinen tulee päälle sopi tai ei, koska joukossa on aina joku jolla tähdet on (ainakin teoriassa) oikein.

Menikö oikein?

Joo. Meillä on oltava joukkoja, jotka kykenevät aloitteelliseen toimintaan. Meillä ei ole eikä tule olemaan sellaista tulivoimaa ja panssarijoukkoja, että aloitteellisuus voitaisiin laajassa mielessä niiden voimin taata. Meillä on edelleen asevelvollisuus, johon nojata ja tuottaa riittävästi joukkoja, jotka asiallisesti varustettuina ja koulutettuuina kykenevät ottamaan aloitteita.

Eli on nähtävä, että suonlaitapojottaminen ei ole SE juttu, on oltava aktiivisempi. Nykyiset pst-aseet ja viestivälineet mahdollistavat erilaiset temput kuin sanotaan muutama vuosikymmen sitten. Sitä en tiedä missä määrin sitten esim. varmistusjoukkoihin sijoitettaisiin erilaisia passiivisia aseita, voi olla, että jossain määrin toki. Mutta koko taistelun kuvaksi siitä ei enää ole.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Mielestäni tällainen ase kuuluu samaan sarjaan, kuin kylkimiinat. Sopii meidän olosuhteisiin ja taktiikkaan.

No, kylkimiinojen soveltuvuudestakin voi olla montaa mieltä..
Alan olemaan henk.koht vähitellen sitä mieltä että kylkimiina alkaa olemaan jossain määrin aikansa elänyt ase, joka kannattaisi monessa tapauksessa korvata esim. juuri singoilla.
Kylkimiina kun on tienvarressa, se istuu kuin tatti juuri siinä mihin se on laitettu. Entä jos se panssarivaunu tai ajoneuvo ei tulekaan siihen kylkimiinan kohdalle sopivasti hollille - mikä sen on siis tehtävä että kylkkäristä on hyötyä.
Singon kanssa tienvarressa oleva väijyjä sensijaan pystyy helpohkosti "metsästämään" maalin sieltä mihin se sattuukaan menemään..
Käyhän se kylkkäri - jos parempaa asetta ei ole tarjolla - mutta jos on, niin kyllä kylkimiina on aikansa elänyt ase jo pikkuhiljaa..
Pohjamiinoilla ja/tai (laskurilla varustetuilla) telamiinoilla liike pois ja singoilla senjälkeen tuhotyöt..

Sellaisen pointin halua heittää tähän soppaan että meillä on aivan halvatun paljon kestopäällystettyä tiestöä, tien pinnoite on aina rikottava/muuten murrostettava jos halutaan käyttää tela/pohjamiinoja jolloin vihollisen kärki havaitsee miinoitteen aina ennakolta (kyseinen murroste havaitaan helposti ilmasta jo ennakolta mikä on kaikista huonoin puoli tässä koska se herättää tiedustelun mielenkiinnon sitä ympäröivään maastoon). Singon kanssa esim. 40km/h liikkuvaan vaunuun osuminen ei ole ollenkaan varmaa... NLAW:lla homma helpottuu mutta A-sektori on oltava aika aukea. Kylkimiina on ainut kapistus joka takaa yllätyksen metsän reunustamalla kestopäällysteellä kaikista varmimmin (ja tätä maastoa meillä on oikeasti todella paljon)

Tosin on muistettava että pysähtyyhän ne vaunut valemurrosteeseenkin (ihmettelemään onko kyseessä miinoite), jolloin päästään käyttämään sinkoja paljon paremmin (ensimmäistä vaunua ei vaan saada ajatettua miinaan + väijyn paljastuminen ennakolta ilmatiedustelussa on todella huono asia). Kestopäällyste sotkee aika paljon kuviota, kyllä tuollaiselle puolipassiiviselle tienvarsi aseelle on edelleen tilauksensa. Raskas kylkkärihän on jo poistunut mil.fi sivuston kalustoluettelosta, ihmettelen jos modattua versiota ei tule tällä vuosikymmenellä tilalle, kyllä noilla niin paljon harmaita hiuksia on sotilasmahdeille tässä viime vuosina aiheutettu!

 

[hessukessu]

Sellaisen pointin halua heittää tähän soppaan että meillä on aivan halvatun paljon kestopäällystettyä tiestöä, tien pinnoite on aina rikottava/muuten murrostettava jos halutaan käyttää tela/pohjamiinoja

Pelkkä hiekan tai soran kaataminen tielle riittää. Vihollinen ei voi tietää, onko siellä joukossa miinoja vaiko ei. Kiusan vuoksi voidaan sinne soran joukkoon vaikka muutamankymmenen metrin päähän tehdä kohta, josta poistetaan asfaltti ja laitetaan pohjamiina tilalle...ihan vaan siksi, jos vihollinen päättää auralla heittää hiekat jne. sivuun tieltä...

jolloin vihollisen kärki havaitsee miinoitteen aina ennakolta

Palan asfalttia voi ottaa pois ja laittaa miinan tilalle ja miinan päälle vaikkapa bitumi/asfalttipäällisen. Tietysti värieroa tulee miltei pakosta ympäristöön... Toinen vaihtoehto on käyttää hyväksi kaikenlaisia kaivonkansia jne. ja virittää sellaisen kohdalle kunnon paukku. Mikäs siinä, kyllä tuollaiseen sadevesikaivoon mahtuu varmaan tonnikaupalla räjähdettä ja kaivon muoto suuntaa räjähdyspaineen suoraan ylöspäin.

Kylkimiina on ainut kapistus joka takaa yllätyksen metsän reunustamalla kestopäällysteellä kaikista varmimmin (ja tätä maastoa meillä on oikeasti todella paljon)

Kylkimiinan kantama ei välttämättä vaan riitä. Pitäisi olla myös joukko sinkomiinoja tuohon tarkoitukseen.

 

[SJ]

Kylkimiina on ainut kapistus joka takaa yllätyksen metsän reunustamalla kestopäällysteellä kaikista varmimmin (ja tätä maastoa meillä on oikeasti todella paljon)

Kylkimiinan kantama ei välttämättä vaan riitä. Pitäisi olla myös joukko sinkomiinoja tuohon tarkoitukseen.

Ellei tienvarsia ole justiinsa parturoitu, niin sen kylkkärin saa kyllä sinne piiloon aluskasvillisuuden joukkoon sen verran hyvin, että etsijän pitää olla justiinsa kohdalla ja liikkua tosi hitaasti huomatakseen sen. Tietenkään silloin sitä kylkkäriä ei saa ruuvattua minkään puun kylkeen ja suuntauksen pitää olla paljon karkeampi. Mutta jos harmaa vaihe on tarpeeksi pitkä tai se tulee sopivaan ajankohtaan, niin ei tarvita muuta kuin kertoa tielaitokselle, että nyt ei tartte leikata vesakoita (jos niillä siinä vaiheessa edes olisi henkilökuntaa siihen?).

Talvi on sitten asia erikseen ja asiat riippuvat enemmän lumen määrästä. Mutta keväällä on sellainen juttu, että mikäli jälleen harmaa vaihe sattuu oikeaan aikaan, niin voi jättää talven hiekat poistamatta ja se saattaisi juuri ja juuri toimia miinoituksen apuna. Kasataan sitä hiekkaa kekoihin tielle ja muuten sotketaan sitä, että jatkuvasti pitää olla tarkastamassa miinojen varalta.

Asiaa sivuten, niin tuli mieleen miten naamioida kylkkäri tien laidalle: Laita se jonkin kattimatti mehutölkin sisään. Se ei välttämättä tee sitä huonommin havaittavaa, mutta kun tien sivut kylvetään täyteen kaikenlaisia kannuja ja suoraan sanottuna törkyä, niin pioneerien hommat lisääntyvät jälleen.

 

[EK]

Kerran muuan sissi-koulutettu ystäväni totesi: "Kuule EK. Jos tosipaikassa pitäisi iskeä johonkin v...n huoltotukikohtaan, en minä jonkin pensarekan tai ammusauton luo juoksisi tnt-pussin kanssa. Minä ampuisin sitä mahdollisimman kaukaa kessillä. Mitä kauempaa voi operoida, sitä kauemmin voi pysyä hengissä. Mutta enhän minä sitä tietenkään kouluttajille sanonut."

 

[SJ]

Kerran muuan sissi-koulutettu ystäväni totesi: "Kuule EK. Jos tosipaikassa pitäisi iskeä johonkin v...n huoltotukikohtaan, en minä jonkin pensarekan tai ammusauton luo juoksisi tnt-pussin kanssa. Minä ampuisin sitä mahdollisimman kaukaa kessillä. Mitä kauempaa voi operoida, sitä kauemmin voi pysyä hengissä. Mutta enhän minä sitä tietenkään kouluttajille sanonut."

Ja ellei se huoltotukikohta ole erityisen liikkuvaa sorttia, niin miksi ei tilata sille terveiset tykistöltä, vai eikö radioiden odoteta kantavan tarpeeksi kauas? Sitten tykistökeskityksen jälkeen sissit voi käydä vierailulla.

 

[EK]

Kerran muuan sissi-koulutettu ystäväni totesi: "Kuule EK. Jos tosipaikassa pitäisi iskeä johonkin v...n huoltotukikohtaan, en minä jonkin pensarekan tai ammusauton luo juoksisi tnt-pussin kanssa. Minä ampuisin sitä mahdollisimman kaukaa kessillä. Mitä kauempaa voi operoida, sitä kauemmin voi pysyä hengissä. Mutta enhän minä sitä tietenkään kouluttajille sanonut."

Ja ellei se huoltotukikohta ole erityisen liikkuvaa sorttia, niin miksi ei tilata sille terveiset tykistöltä, vai eikö radioiden odoteta kantavan tarpeeksi kauas? Sitten tykistökeskityksen jälkeen sissit voi käydä vierailulla.

Aina parempi tietysti tykistöllä. -90-luvulla vain ajateltiin, että joskus on pakko iskeä ihan miesvoimalla.

 

[SJ]

Kerran muuan sissi-koulutettu ystäväni totesi: "Kuule EK. Jos tosipaikassa pitäisi iskeä johonkin v...n huoltotukikohtaan, en minä jonkin pensarekan tai ammusauton luo juoksisi tnt-pussin kanssa. Minä ampuisin sitä mahdollisimman kaukaa kessillä. Mitä kauempaa voi operoida, sitä kauemmin voi pysyä hengissä. Mutta enhän minä sitä tietenkään kouluttajille sanonut."

Ja ellei se huoltotukikohta ole erityisen liikkuvaa sorttia, niin miksi ei tilata sille terveiset tykistöltä, vai eikö radioiden odoteta kantavan tarpeeksi kauas? Sitten tykistökeskityksen jälkeen sissit voi käydä vierailulla.

Aina parempi tietysti tykistöllä. -90-luvulla vain ajateltiin, että joskus on pakko iskeä ihan miesvoimalla.

Varmaankin siksi, että jollakin singolla naksuttelu tai tykistön tilaaminen ei ole ihan niin relevanttia koulutuksen kannalta. Kun harjoitellaan tuota kasapanosrynnäköintiä, niin silloin ei ole vaikeaa siirtyä taaksepäin sinkoihin tai tykistöön. Sinkojen ja tykistön käyttöön tottunut porukka taas ei olekkaan ihan niin valmis siirtymään kasapanoksiin.

 

[Teme]

Varmaankin siksi, että jollakin singolla naksuttelu tai tykistön tilaaminen ei ole ihan niin relevanttia koulutuksen kannalta. Kun harjoitellaan tuota kasapanosrynnäköintiä, niin silloin ei ole vaikeaa siirtyä taaksepäin sinkoihin tai tykistöön. Sinkojen ja tykistön käyttöön tottunut porukka taas ei olekkaan ihan niin valmis siirtymään kasapanoksiin.

Samaa mietittiin joskus aikoinaan kasapanokset kourassa rynniessä. Mietitiin myös illemmalla että miksi meille sissiradisteille ei (silloin) koulutettu tulenjohtamista.

81 mm korohorot kuulemma suorasuuntauksella hoitelevat hommat tarkemmin. Singot todettiin kanssa ihan turhiksi vermeiksi paitsi helikoptereiden pudottamisessa. Se oli rynkky ja korohoro höökihommissa ja "passiivisissa" väijytyksissä rynkky ja kylkimiina. Muu on turhaa multimediaa...

 

[baikal]

Kerran muuan sissi-koulutettu ystäväni totesi: "Kuule EK. Jos tosipaikassa pitäisi iskeä johonkin v...n huoltotukikohtaan, en minä jonkin pensarekan tai ammusauton luo juoksisi tnt-pussin kanssa. Minä ampuisin sitä mahdollisimman kaukaa kessillä. Mitä kauempaa voi operoida, sitä kauemmin voi pysyä hengissä. Mutta enhän minä sitä tietenkään kouluttajille sanonut."

Ja ellei se huoltotukikohta ole erityisen liikkuvaa sorttia, niin miksi ei tilata sille terveiset tykistöltä, vai eikö radioiden odoteta kantavan tarpeeksi kauas? Sitten tykistökeskityksen jälkeen sissit voi käydä vierailulla.

Aina parempi tietysti tykistöllä. -90-luvulla vain ajateltiin, että joskus on pakko iskeä ihan miesvoimalla.

No tuolloinhan oli vielä täydessä iskussaan ajatus "jalkaväkipataljoonien vastahyökkäyksistä".

Noista sissi-iskuista: jälkeenpäin ajatellen kyseessä mahtoi olla paremminkin hyökkäysharjoitus enemmän kuin hyökkäysharjoitus "oikeaa maalia vastaan". Kun ensin oli päivä kiikaroitu tukikohtaa, jossa oli ps-kalustoa ja konekivääripesäkkeitä ja yöllä hippastiin sitten miesvoimin ketjussa samaan tukikohtaan niin? Sulin käsin seikkailemaan ps-kalustolla ryyditettyyn tukikohtaan, sillä lailla. Ei vähä mitään.

Miten 80-päinen hyökkäysosasto ujuttautuu rynnäkköetäisyydelle vaikkakin erityisolosuhteissa? Ja jos parikin kk-pesäkettä ehtii aloittamaan torjuntatulensa niin heti kohta on muutama ukko pussikamaa ja useampi vedettävissä pois ja siinäpä se rupeaa jo olemaankin paketissa, koko halvatun isku.

Eiköhän ne olleet paremminkin harjoituksia, joissa saatiin liikuntaa öisin riittävästi, harjoiteltiin pimeän kähmyssä ketjussa vetkuttelua ja niin edelleen. Ei kannata varmaan vetaa liian pitkälle meneviä johtopäätelmiä maalien suhteen.

Hipaisen tätä aihetta vielä hetkisen, ennenkuin jatkan itikoiden syöttämistä kehollani.

LänsiNaapurissamme, siinä toisessa, harjoiteltiin tuollaisen tukikohdan suhteen erilaista peliä. Eli kylmäpäinen ja taitava ampuja hilautui tukiparin kanssa hyvään asemaan, siis kaikinpuolin sopivaan sellaiseen, annettiin ymmärtää, että temppu tehdään äänenvaimenninaseella. Kytättiin upseeri pois ja jos mahdollista niin joku muukin. Samaan aikaan muut partiot miinoittivat tukikohdan tieurat ja yksi partio järjesti valoilla, savuilla ja tulilla harhautuksen toisaalle.

Ja yllätys yllätys, tavoite ei olekaan tuossa kuviossa se, että toimitaan aamulla klo 0300 vaan noin tuntia ennen pimeää. Yritetään aiheuttaa ajoneuvohärdelli ja toivotaan toivotaan, että pimeässä ajoneuvot suhauttelevat miinoihin. Seuraavana päivänä vuorossa siltavartiot....jne.jne.

En usko millään, että Suomen Armeijan tavoitteena olisi ollut missään vaiheessa täyttää kaatuneiden nimilistoja jalkaväkirynnäköillä mekanisoituja joukkoja vastaan, siis siinä mielessä kuin nuo hyökkäysharjoitukset kertoisivat.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Sellaisen pointin halua heittää tähän soppaan että meillä on aivan halvatun paljon kestopäällystettyä tiestöä, tien pinnoite on aina rikottava/muuten murrostettava jos halutaan käyttää tela/pohjamiinoja

Pelkkä hiekan tai soran kaataminen tielle riittää. Vihollinen ei voi tietää, onko siellä joukossa miinoja vaiko ei. Kiusan vuoksi voidaan sinne soran joukkoon vaikka muutamankymmenen metrin päähän tehdä kohta, josta poistetaan asfaltti ja laitetaan pohjamiina tilalle...ihan vaan siksi, jos vihollinen päättää auralla heittää hiekat jne. sivuun tieltä...

Aivan järjetön soraralli kuorma-autoineen/raskaine kalustoineen ja edelleen joukko pysähtyy heti kun näkee tuollaisen (ja jälleen kerran se havaitaan ilmasta jo ennen kuin joukko edes ajaa paikalle). Tämä on ihan oikeasti jonkun mittakaavan ongelma uudessa pallomeritaktiikassa jossa pitäisi tehdä eri paikoissa useita iskuja tiellä liikuuvaa vastustajaa vastaan ja pysytellä tiedustelun piilossa mahdollisemman pitkään ennen tulikosketusta. Valmisteluille jää hyvin rajallisesti aikaa, eikä näkyviä valmisteluja ole edes järkevää tehdä liian aikaisin.

Kylkimiina on ainut kapistus joka takaa yllätyksen metsän reunustamalla kestopäällysteellä kaikista varmimmin (ja tätä maastoa meillä on oikeasti todella paljon)

Kylkimiinan kantama ei välttämättä vaan riitä. Pitäisi olla myös joukko sinkomiinoja tuohon tarkoitukseen.

30m, kyllä riittää!

 

[Ohjus-tiedustelija]

Kylkimiina on ainut kapistus joka takaa yllätyksen metsän reunustamalla kestopäällysteellä kaikista varmimmin (ja tätä maastoa meillä on oikeasti todella paljon)

Kylkimiinan kantama ei välttämättä vaan riitä. Pitäisi olla myös joukko sinkomiinoja tuohon tarkoitukseen.

Asiaa sivuten, niin tuli mieleen miten naamioida kylkkäri tien laidalle: Laita se jonkin kattimatti mehutölkin sisään. Se ei välttämättä tee sitä huonommin havaittavaa, mutta kun tien sivut kylvetään täyteen kaikenlaisia kannuja ja suoraan sanottuna törkyä, niin pioneerien hommat lisääntyvät jälleen.

C`moon, lähes 30m pientaretta (siihen mahtuu metrikauppalla jo metsääkin) käytettävissä, ei jää naamioinnista kiinni noiden käyttö!

 

[SJ]

Ja yllätys yllätys, tavoite ei olekaan tuossa kuviossa se, että toimitaan aamulla klo 0300 vaan noin tuntia ennen pimeää. Yritetään aiheuttaa ajoneuvohärdelli ja toivotaan toivotaan, että pimeässä ajoneuvot suhauttelevat miinoihin. Seuraavana päivänä vuorossa siltavartiot....jne.jne.

Tuo voisi toimiakin, jos vihollinen on varautunut siihen, että paikalta lähdetään tarvittaessa vauhdilla, jos ei, niin sitten miinoihin ajaa apujoukot. Ja mikä vieläkin ilkeämpää, niin jos nuo miinat aiheuttavat ruuhkan tielle, niin tulos olisi vieläkin parempi maali sisseille iskeä tai tilata tykistöä, jos siihen ollaan varauduttu.

 

[hessukessu]

Millainen läpäisykyky on kylkimiinalla sieltä 30m päästä? Läpäiseekö tst-panssarin kylkeä muka?

 

[pstsika]

Wiki sanoo:

KM 87:n räjähdysaineen massa on 1,6 kg sekä teräksenläpäisykyky 30 millimetriä 30 metrin etäisyydeltä laukaistuna. Kylkimiinan räjäyttämiseen voidaan käyttää laukaisijana laukaisulankaa, vetosytytintä tai sähkölaukaisinta. Sitä voidaan käyttää tähysmiinana.

Toinen suomalainen kylkimiinatyyppi on KM 81, joka on tarkoitettu erikoispanssarivaunujen torjuntaan. Sekin soveltuu tähysmiinaksi, ja sen räjähdysaineen massa on 12 kg. Teräksenläpäisykyky on 100 mm 30 m:n etäisyydeltä. Miina laukaistaan sähkösytytyksellä.


Eli kevyellä ryntö- ja kuljetuspanssarit sekä autot paskaksi ja raskailla taistelupanssarivaunut.