Kapiainen kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Mielestäni tällainen ase kuuluu samaan sarjaan, kuin kylkimiinat. Sopii meidän olosuhteisiin ja taktiikkaan.
No, kylkimiinojen soveltuvuudestakin voi olla montaa mieltä..
Alan olemaan henk.koht vähitellen sitä mieltä että kylkimiina alkaa olemaan jossain määrin aikansa elänyt ase, joka kannattaisi monessa tapauksessa korvata esim. juuri singoilla.
Kylkimiina kun on tienvarressa, se istuu kuin tatti juuri siinä mihin se on laitettu. Entä jos se panssarivaunu tai ajoneuvo ei tulekaan siihen kylkimiinan kohdalle sopivasti hollille - mikä sen on siis tehtävä että kylkkäristä on hyötyä.
Singon kanssa tienvarressa oleva väijyjä sensijaan pystyy helpohkosti "metsästämään" maalin sieltä mihin se sattuukaan menemään..
Käyhän se kylkkäri - jos parempaa asetta ei ole tarjolla - mutta jos on, niin kyllä kylkimiina on aikansa elänyt ase jo pikkuhiljaa..
Pohjamiinoilla ja/tai (laskurilla varustetuilla) telamiinoilla liike pois ja singoilla senjälkeen tuhotyöt..
Ymmärrän mitä ajat takaa. Olen paljon väännellyt ja käännellyt tuota kylkiräjähdepanos tai vast. asiaa. Se on monessa mielessä "liian" staattinen ase. Varmistustehtäviin käypäinen, mutta puhtaasti hyökkäyksellisiin toimiin painolastia, jos sinkomateriaalissa löytyy, noin niinkuin vaihtoehtona. Ja toisaalta, miksi varmistukseenkaan sitä roudata, tellut ja pohjamiinat ajavat vähintään saman asian. Yksinomaisena varmistusaseena se ei riitä mihinkään, tarvitaan varmempi tuke uralle.
Koponen kosketteli reservin suorituskykyä koskien ravakkaa liikettä ja singoin tapahtuvaa tankkijahtia. Viimeisen x-vuosimäärän aikana on huomattu ja opittu, että sopivassa maastossa ja - oloissa tankkiarmadan kimppuun päästään nykyaikaisella sinkoaseistuksella ja ko. armadaa pystytään kurmottamaan ihan varmasti. Paino sanoilla sopiva maasto ja - olot. Ajattelu, että odottaa karjotetaan suon laidassa joku rautalangan käppyrä kourassa vaanien ja tähystäen linjalle pukkaavaa ajokkia on mielestäni väärä. Vihollisen tukkaan on käytävä kiinni ja se on pakko sitä suuremmalla syyllä, kun vastassa on tietyllä tapaa materiaalisesti ja määrissä isompi kaveri.
Seuratkaa isolla silmällä kuinka syyria-kapinalliset käyvät hallinnon joukkojen kimppuun. Ne toteuttavat nyt sitä iske ja häippäse - taktiikkaa. Rytke ei kestä kauan kerrallaan, mutta jälkeä tulee vaan. "tappiot kumuloituvat" jopa niin, että maineikas ja ammattiväellä miehitetty valiodivisioona haukkoo happea jollain kämäsellä 3o kilometrin taipaleella. Jos kapinalliset jäisivät odottamaan sikäläisten suon laitoihin rautalankahässäkkä koprassa niin keikkuen hallinto jyräisi heidät, armotta. Ja taatusti.