Sodankäynnin rahoittaminen

[Laamanator]

Nyt ei kyllä noi @Laamanator jutut oikein putoa... Kävin kattomassa parissa muussakin ketjussa ja samaa ihmejuttua riittää. Onkos tullut pössyteltyä näin perjantai-iltana vai mikä on...Jos ei, niin kannattais varmaan kirjoittaa silleen, että siitä sais jotain tolkkua...OK, lopussa on sitten se asia, mutta mitä vitun virkaa noilla ihme jaaritteluilla on...? Sorry, oli vaan pakko kuittaa...

Otin kantaa tähän iänikuiseen ja usein toistuvaan käsitykseen siitä, että kriisin kohdatessa Suomen länsiraja suljettaisiin tavoitteena estää pakolaisia poistumasta maasta samalla kun rankkuri jahtaisi aggressiivisesti haavin kanssa "sotilaskarkureita" jonkun kansallisen lakipykälän nojalla.

Jos lähtökohdaksi otetaan valtion henkilöstömäärä vuonna 2015 (73 676) ja henkilöstökulut (4,4mrdE) voitaneen karkeasti laskea että henkilöstökuluihin menisi 230 000 vahvuudella tuosta 50mrdE:stä noin 13,2 mrdE. Tuosta 13,2mrdE:stä palautuu tämän hetkisten tulo- ja kulutusveroasteiden nojalla suoraan julkisen sektorin kassaan n. 44% eli 5,8mrdE, joten nettohenkilöstömenot ovat noin 7,4mrdE. Lopuista n. 40mrdE:stä ehkä puolet toimintamenoihin, puolet kalustohankintoihin. 20mrdE:llä jotain pientä voisi saada.



Se on kuitenkin tältä osalta irrelevantti kysymys. LKP voi olla täysimääräinen, vaikka Suomi ei olisi sodassa mutta vaikkapa Baltiassa sodittaisiin. Suomi ja Venäjä voisivat myös olla Ukrainan tai Jatkosodan asemasotavaiheen tapaisessa konfliktissa jossa olisi rajattuja sotatoimia. Tai sitten intensiivisessä konfliktissa. Joka tapauksessa rahaa tarvittaisiin jo ennen konfliktia ja konfliktin jälkeen.



Teknisten asejärjestelmien koulutus kestää juuri niin kauan kuin halutaan. Jos koulutetaan vähemmän aikaa, saadaan huonompia käyttäjiä, jos pidemmän aikaa, parempia käyttäjiä. Tuosta syystä en pidä esimerkiksi lentäjäpulaa relevanttina. Nykyaikaiset asejärjestelmät ovat helppoja käyttää ja vaikkapa Hornet on paljon helpompi lentää kuin Mersu tai Mig aikoinaan. Taktisen osaamisen kehittäminen ja kaikki muu on se juttu. Lentäjäreserviä löytyy, kuten on jo kirjoitettu, niin liikennelentäjistä, esikuntapiloteista, kadettikursseista ym.



Jos Suomi on osa EU:ta ja vieläpä euroa näkisin ettei lainarahoitus olisi minkäänlainen ongelma - rahaa tulisi lähes rajattomasti ihan kuten Kreikalle. Jos EU on hajonnut, lainoja tulisi silti hyvin koska lainaaminen on edullisempaa kuin sotiminen. Varsinkin kun Suomella on erinomaiset vakuudet ulkomaille sijoitettujen eläkerahastojen ja muiden ulkomaisten omistusten vuoksi.



Yksityishenkilöt eivät siirry verotuksen perässä oikein rauhan aikanakaan, esimerkkinä kuntaveroaste eri puolilla maata, sota-aikana vielä vähemmän. Vai mistä keskivertokansalainen saisi yhtäkkiä sellaisen rahamäärän, jolla voisi siirtyä vaikkapa Uuteen-Seelantiin tms. konfliktin ulkopuoliseen maahan ilman että joutuu fattan luukulle perillä? Aivan. Toinen asia puolestaan on, kuka ottaisi ison määrän pakolaisia vastaan? Unelma loppui Euroopassa 2015 1,3 miljoonaan turvapaikanhakijaan. Kuinka monen pakolaisen jälkeen Ruotsissa valitetaan partalapsista? Aivan. Muutto Kööpenhaminaan Ruotsin kansalaisuuden perässä olisi konfliktitilanteessa fantasiaa. Varsinkin kun Norwegianin ja Silja Linen yhteydet naapurimaihin saattaisivat olla hiukan heikot. Puhumattakan siitä, että isommassa konfliktissa Euroopassa olisi jo valmiiksi liikkeellä miljoonia tai kymmeniä miljoonia pakolaisia.

Mitä kautta sitten Suomesta pääsee ulkomaille, paitsi Venäjälle? Isossa osassa kylmän sodan suunnitelmissa valtaosaa Lapista ei ollut tarkoitus puolustaa paikkaan sidotusti, on kyseenalaista olisiko maayhteyttä Ruotsiin edes olemassa tai olisiko se joka tapauksessa tärkeytensä vuoksi konfliktialuetta. Toinen kysymys on, kuinka moni lähtisi vaikkapa Etelä-Suomesta ilman polttoainehuollon toimivuutta henkilöautolla kohti pohjoista maarajaa epävarman vastaanoton perässä. En usko että maasta karkaaminen on kovin suuri riski - tai mahdollisuus - ellei sotaa ole hävitty.

Keskivertokansalaisen ostovoima on melkein missä tahansa ulkomailla huomattavasti parempi kuin Suomessa. Monessa maassa jopa suomalaista työttömyyskorvausta nauttiva on paikallisten näkökulmasta rahamies, vaikka Suomessa toki vähäosainen köyhä. Nykyaikana suomalaisten pakolaisen taloudellinen tilanne olisi jokseenkin merkittävästi erilainen kuin esimerkiksi Karjalan evakoilla oli heti sodan jälkeen.

 

[StmSvejk]

Otin kantaa tähän iänikuiseen ja usein toistuvaan käsitykseen siitä, että kriisin kohdatessa Suomen länsiraja suljettaisiin tavoitteena estää pakolaisia poistumasta maasta samalla kun rankkuri jahtaisi aggressiivisesti haavin kanssa "sotilaskarkureita" jonkun kansallisen lakipykälän nojalla.

Kuinkahan moni sinne länsirajalle olisi menossa? Toki Torniosta on helppo mennä, mutta kun valtaosa suomalaisista asuu täällä syvässä etelässä...

Keskivertokansalaisen ostovoima on melkein missä tahansa ulkomailla huomattavasti parempi kuin Suomessa. Monessa maassa jopa suomalaista työttömyyskorvausta nauttiva on paikallisten näkökulmasta rahamies, vaikka Suomessa toki vähäosainen köyhä. Nykyaikana suomalaisten pakolaisen taloudellinen tilanne olisi jokseenkin merkittävästi erilainen kuin esimerkiksi Karjalan evakoilla oli heti sodan jälkeen.

Palkansaajan ostovoima rauhan aikana on toki parempi tilanteessa jossa ei sairastu, ei pidä maksaa lasten koulutusta ym. Mutta nyt on kyse kriisitilanteesta. Miksi kriisitilanteessa KELA tai työttömyyskassa maksaisi ansiosidonnaista ulkomaille, jonne pääsykin saattaisi olla hiukan hankalaa? Kuten sanoin, valtaosalla suomalaisista on varsin vähän irtainta varallisuutta. Pääosin raha on kiinni turpeessa - asunnossa, tontissa, mökissä - jonka realisointi kriistilanteessa voi olla hiukan hankalaa. Irtaimiston arvokkain osio on useilla auto, jonka realisointi kriisitilanteessa on hiukan hankalaa ja jolla rahalla ei pitkälle pötki.

Loppupeleissä porukkaa jota houkuttaisi muutto Sundsvallin VOK:n paikallisten uusnatsien polttopullonheittelykohteeksi ei välttämättä niin hirveästi olisi.

 

[Ingsoc]

Sodan syttyessä Suomesta pyrkii ulkomaille suuri joukko ihmisiä. Lähtökohtaisesti kannattaa varautua siihen, että Suomesta poistuu joka vuorokausi noin 20 000 - 50 000 ihmistä. Joukossa on toki ulkomaiden kansalaisia, maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita. Pääsääntöisesti poistutaan Ruotsiin maarajan kautta, koska matkustajapuolen lento- ja laivaliikenne on lamautunut ilma- ja merisotatoimien vuoksi.

Lähtijöissä on runsaasti taloudellisesti riippumattomia ihmisiä, joilla on tilillään rahaa ja osakkeita. He eivät majoitu pakolaiskeskukseen vaan hotelliin, josta he siirtyvät hankkimaansa asuntoon. Pakolaisille Suomesta lähtö on helppo, koska he ovat vähintään jo yhdestä maasta paenneet. Lähtijöiden joukossa on myös ihmisiä, joilla ei ole tilillä suuria määriä rahaa, mutta jotka pystyvät ilman ongelmia harjoittamaan ammattia EU:n alueella. Mukana siirtyy myös suuri määrä ihmisiä joilla ei ole minkäänlaista selvää suunnitelmaa ja he täyttävät pakolaiskeskuksina toimivien koulujen liikuntasalit ja telttaleirit.

Noin parissa viikossa Suomen puolustus vakiintuu (toivon mukaan) ja viranomaiset alkavat miettiä myös mahdollisia kulkurajoituksia ja niiden valvontaan pystytään osoittamaan edes jonkinlaisia resursseja. Tässä vaiheessa on mahdollista, että maasta on poistunut jopa 500 000 ihmistä. Ruotsista alkaa myös kuulumaan viestiä, että vaikeuksia on varsinkin köyhien ja sairaiden tulijoiden kanssa. Ruotsissa jobbarit tekee jätte hyviä autokauppoja ja korujen sekä muiden arvoesineiden ostohinnat romahtavat Ruotsissa. Prepaid liitymien myynti kasvaa räjähdysmäisesti. Osa kitkuttelee pakolaisleireissä sairauksiensa kanssa ja osa nuorista ammattilaisista rakentaa tulevaisuuttaan EU:n alueella tai jopa toisella mantereella. Kallion kaksiollekkin löytyy ostaja jos hinta on sopiva. Osa kärsii, osa menestyy, osa kaipaa ja osa miettii kannattaako lasten kuullen suomea edes puhua.

 

[Sardaukar]

Kyllä ne kulkurajoitukset tulevat voimaan heti kuin valmiuslakikin. Joten tervemenoa kävelyreissulle Tornioon.

 

[Ingsoc]

Poikkeusolojen lainsäädäntö mahdollista kyllä kaikenlaista. Voidaan kerätä kaikki siviiliaseet poliisin toimesta pois. Voidaan katkaista tietoliikenne ulkomaille. Voidaan määrätä miehet työhön työehtosopimuksen palkalla (jota voidaan valtion toimesta sitten räknätä). Tässä vaiheessa unohtuu autuaasti se, että esimerkiksi työvelvollisuuden rikkomisesta voi saada vain sakkoa. Siinä vaiheessa kun diabetesta ja keuhkoahtaumaa sairastava Aune 61 vuotta ilmoittaa, että on menossa Göteborgiin veljensä luoksi, niin rajakyylällä tai passipoliisilla on suurempia murheita, kuin tämän kansallispelkurin nujertaminen.

Ukrainassakin on varmasti ollut jämerää lainsäädäntöä yhdestä, jos toisestakin jutusta ja ties kuinka hienoja tarkastajien ja everstien laatimia suunnitelmia. On hyvin toimineet ja niiden mukaan on menty? Loppuiko liikekannallepanot neljänteen vai viidenteen? Jos 100 000 ihmistä reagoi viranomaismääräykseen heittämällä sen roskikseen ja päästämällä kaasua suolesta, niin minkäs teet? Pidätät kaikki ja uhkaat kenttäoikeudella? Että, on asiattomasti ajeltu kohti pohjoista, vaikka on vakuutusyhtiön controller ja mukana on ollut kolme kiljuvaa muksua sekä murjottava työtön vaimo? Ei sijoitusta puolustusvoimissa, eikä mitään poikkeusolojen tehtävää. Mikä tuomioistuin antaa tuosta tuomion ja mikä se tuomio on?

Syksyllä 1944 huomattava osa Lapin väestöstä pakeni Ruotsiin, kun ryhdyttiin entisen länsiliittolaisen kanssa sotimaan, näistäkään ei ole pahemmin huudeltu, kun ollaan oltu sitä mieltä, että vaan mammarit haki suojaa svea mamman helmoista.

Toki luotan rajattomasti siihen, että suomalaiset virkamiehet hoitaa tämänkin asian ammattitaitoisesti ja puolueettomasti. Voidaan perustaa vaikka sellainen maastapoistumislautakunta, joka räknää jokaisen maastapoistujan motiivit perusteellisesti turvautuen tietenkin viranomaisrekistereihin ja muihin luotettaviin tietolähteisiin. Sopiva kokoonpano voisi olla vaikka puolustusvoimien upseeri, aliupseeri, poliisipäällystön edustaja, lääkäri, pappi, sosiaalityöntekijä ja kaksi kunnanvaltuutettua. Siinä sitten arvioitaisiin onko ulkomaille matkaava rämehomo, sairas, puolustuksensabotoija, liikematkailija, kyynikko, kansanpetturi vai opportunisti.

 

[SJ]

Poikkeusolojen lainsäädäntö mahdollista kyllä kaikenlaista. Voidaan kerätä kaikki siviiliaseet poliisin toimesta pois. Voidaan katkaista tietoliikenne ulkomaille. Voidaan määrätä miehet työhön työehtosopimuksen palkalla (jota voidaan valtion toimesta sitten räknätä). Tässä vaiheessa unohtuu autuaasti se, että esimerkiksi työvelvollisuuden rikkomisesta voi saada vain sakkoa. Siinä vaiheessa kun diabetesta ja keuhkoahtaumaa sairastava Aune 61 vuotta ilmoittaa, että on menossa Göteborgiin veljensä luoksi, niin rajakyylällä tai passipoliisilla on suurempia murheita, kuin tämän kansallispelkurin nujertaminen.

Pieni huomio. Työvelvollisuuden rikkomisesta voi saada vain sakkoa, mutta eikö se ole jo tarpeeksi? En oikein usko, että kenelläkään on varaa jättäytyä työttömäksi sodan aikana. Vaikka valtiolla olisi varaa maksaa työttömille, niin eikös ne jo nyt rankaise henkilöitä, jotka kieltäytyvät tarjotusta hommasta?

 

[Ingsoc]

Pieni huomio. Työvelvollisuuden rikkomisesta voi saada vain sakkoa, mutta eikö se ole jo tarpeeksi? En oikein usko, että kenelläkään on varaa jättäytyä työttömäksi sodan aikana. Vaikka valtiolla olisi varaa maksaa työttömille, niin eikös ne jo nyt rankaise henkilöitä, jotka kieltäytyvät tarjotusta hommasta?

Ei se ole ongelma sellaiselle ihmisellä jolla on rahaa tai joka pystyy itsensä elättämään vaikka yrittäjänä.

Ihmisillä on aivan liian ruusuinen kuva menneisyydestä. Esimerkiksi talvisodan aikana ehdottomasti suosituin tapa välttää sotapalvelusta, oli vain jättää menemättä palvelukseen. Yksinkertaisesti ei ollut resursseja tarkastaa sen aikaisella tietojenkäsittelyllä, viestiyhteyksillä ja viranomaisresursseilla, että kuka poisjääneistä oli palveluksen välttelijä, koska suurin osa tulematta jääneistä oli kuollut, muuttanut ulkomaille, mielisairaalassa, keuhkoparantolassa, ammustehtaassa, poliisina, palosotilaina jne..

Osa upseeristosta jopa kenraalit lähetti perhettään sotaa pakoon Ruotsiin. Yhteiskunnan täysimittainen mobilisointi tapahtui vasta jatkosodassa ja siinä vaiheessa poikkeusoloissa oli eletty reilu puolitoista vuotta.

Yhteiskunta on muuttunut noista ajoista rajusti. Nykyään puolet suomalaisista ei työskentele alkutuotannon ammateissa ja lähes kaikki perheet omistavat ajoneuvon (muutamassa suuremmassa kaupungissa tulee ilman autoa toimeen). Eläkeläisten määrä on myös huomattavasti suurempi kuin 40-luvulla. Itse asiassa olisi parempi jos virkeät eläkeläisvanhukset muuttaisivat ulkomaille kriisin iskiessä. On paljon helpompi maksaa Nordean tilille eläke ja, että eläkeläinen huoltaa itse itsensä Pattayalla kuin, että viittä eri lääkettä tarvitseva vanhus makaisi kylmän liikuntasalin lattialla Jyväskylän pohjoispuolella. Jo nykyisinkin huomattava osa kansalaisista makoilee etelän lämmössä huomattavan osan vuodesta, kannattaa varautua siihen, että näin tapahtuu myös poikkeusoloissa. Omassa ystäväpiirissäni on runsaasti ihmisiä, jotka voisivat muuttaa ulkomaille viikon tai parin varoitusajalla. Lähteminen on helppoa, kun ulkomailla on jo ollut opiskelmassa ja töissä. Jos mitään määrättyä poikkeusolojen tehtävää ei ole, niin miksi ei saisi lähteä? Pitäisikö istua sähköttämässä toimistossa teroittamassa lyijykynää ja miettimässä mistä saisi vaneria pommituksissa rikkoutuneiden ikkunoiden korjaamiseen?

On hyvä, että lainsäädäntö laaditaan niin, että tarvittaessa yhteiskunta voi sotia sitä kolmatta maailmansotaa jossa sivilisaatio murenee sekä eteläisellä että pohjoisella pallonpuoliskolla. Se ei nykyään ole kuitenkaan se todennäköisin uhkakuva. Joissakin tilanteissa voi olla vain hyväksi, että maastamme saadaan mahdollisimman paljon ulos sellaista väestöä joka ei pysty osallistumaan puolustusponniteluihin millään tavalla.

 

[Huhta]

Kuinkahan moni sinne länsirajalle olisi menossa? Toki Torniosta on helppo mennä, mutta kun valtaosa suomalaisista asuu täällä syvässä etelässä...

If there is a will, there is a way.

Matka Helsingistä Tornioon kestää moottoriajoneuvolla alle vuorokauden, polkupyörällä alle viikon. Lumiseen aikaan kulkeminen voi olla vittumaisempaa autottomana, mutta onhan sitä ennenkin liftattu rekkaan, piilouduttu tavarajunaan tai ajettu Uberillä.

Yhteiskunta on muuttunut noista ajoista rajusti. Nykyään puolet suomalaisista ei työskentele alkutuotannon ammateissa ja lähes kaikki perheet omistavat ajoneuvon (muutamassa suuremmassa kaupungissa tulee ilman autoa toimeen). Eläkeläisten määrä on myös huomattavasti suurempi kuin 40-luvulla. Itse asiassa olisi parempi jos virkeät eläkeläisvanhukset muuttaisivat ulkomaille kriisin iskiessä. On paljon helpompi maksaa Nordean tilille eläke ja, että eläkeläinen huoltaa itse itsensä Pattayalla kuin, että viittä eri lääkettä tarvitseva vanhus makaisi kylmän liikuntasalin lattialla Jyväskylän pohjoispuolella. Jo nykyisinkin huomattava osa kansalaisista makoilee etelän lämmössä huomattavan osan vuodesta, kannattaa varautua siihen, että näin tapahtuu myös poikkeusoloissa. Omassa ystäväpiirissäni on runsaasti ihmisiä, jotka voisivat muuttaa ulkomaille viikon tai parin varoitusajalla. Lähteminen on helppoa, kun ulkomailla on jo ollut opiskelmassa ja töissä. Jos mitään määrättyä poikkeusolojen tehtävää ei ole, niin miksi ei saisi lähteä? Pitäisikö istua sähköttämässä toimistossa teroittamassa lyijykynää ja miettimässä mistä saisi vaneria pommituksissa rikkoutuneiden ikkunoiden korjaamiseen?

On hyvä, että lainsäädäntö laaditaan niin, että tarvittaessa yhteiskunta voi sotia sitä kolmatta maailmansotaa jossa sivilisaatio murenee sekä eteläisellä että pohjoisella pallonpuoliskolla. Se ei nykyään ole kuitenkaan se todennäköisin uhkakuva. Joissakin tilanteissa voi olla vain hyväksi, että maastamme saadaan mahdollisimman paljon ulos sellaista väestöä joka ei pysty osallistumaan puolustusponniteluihin millään tavalla.

Jossakin määrin minun on pakko olla samaa mieltä kanssasi tästä asiasta: vaikka kaikista sairaimmat eivät kykene lähtemään, paremmassa terveydentilassa olevien lähtiessä vapautuvat sairaanhoidon resurssit voidaan panostaa puolustusvoimien lääkintään ja veteraanien kuntoutukseen. (Työ)Eläkkeitä voidaan myös leikata helpommin, jos ihmiset asuvat palmun alla Thaimaassa, jossa pelkällä kansaneläkkeelläkin saa perustarpeensa tyydytettyä.

Samalla olen voimakkaasti vastakkaista mieltä kanssasi. Esimerkiksi huomattava osa maksetuista eläkkkeistä palaa takaisin Suomen talouteen, eli jos eläkeläiset lähtevät ja heille maksetaan vielä eläkekin, niin samalla moni menettää työnsä. Toisekseen olen huolissani moraalisista vaikutuksista, jos toiset saavat lähteä ja toisten pitäisi jäädä sotimaan ja puolustamaan maata. Mitäs puolustettavaa tässä enää on, kun sisko, vanhemmat ja isovanhemmat lähtivät jo maasta ja tyttöystäväkin siirtyi opiskelemaan Lontooseen?

 

[SJ]

Ei se ole ongelma sellaiselle ihmisellä jolla on rahaa tai joka pystyy itsensä elättämään vaikka yrittäjänä.

Ihmisillä on aivan liian ruusuinen kuva menneisyydestä. Esimerkiksi talvisodan aikana ehdottomasti suosituin tapa välttää sotapalvelusta, oli vain jättää menemättä palvelukseen. Yksinkertaisesti ei ollut resursseja tarkastaa sen aikaisella tietojenkäsittelyllä, viestiyhteyksillä ja viranomaisresursseilla, että kuka poisjääneistä oli palveluksen välttelijä, koska suurin osa tulematta jääneistä oli kuollut, muuttanut ulkomaille, mielisairaalassa, keuhkoparantolassa, ammustehtaassa, poliisina, palosotilaina jne..

Osa upseeristosta jopa kenraalit lähetti perhettään sotaa pakoon Ruotsiin. Yhteiskunnan täysimittainen mobilisointi tapahtui vasta jatkosodassa ja siinä vaiheessa poikkeusoloissa oli eletty reilu puolitoista vuotta.

Yhteiskunta on muuttunut noista ajoista rajusti. Nykyään puolet suomalaisista ei työskentele alkutuotannon ammateissa ja lähes kaikki perheet omistavat ajoneuvon (muutamassa suuremmassa kaupungissa tulee ilman autoa toimeen). Eläkeläisten määrä on myös huomattavasti suurempi kuin 40-luvulla. Itse asiassa olisi parempi jos virkeät eläkeläisvanhukset muuttaisivat ulkomaille kriisin iskiessä. On paljon helpompi maksaa Nordean tilille eläke ja, että eläkeläinen huoltaa itse itsensä Pattayalla kuin, että viittä eri lääkettä tarvitseva vanhus makaisi kylmän liikuntasalin lattialla Jyväskylän pohjoispuolella. Jo nykyisinkin huomattava osa kansalaisista makoilee etelän lämmössä huomattavan osan vuodesta, kannattaa varautua siihen, että näin tapahtuu myös poikkeusoloissa. Omassa ystäväpiirissäni on runsaasti ihmisiä, jotka voisivat muuttaa ulkomaille viikon tai parin varoitusajalla. Lähteminen on helppoa, kun ulkomailla on jo ollut opiskelmassa ja töissä. Jos mitään määrättyä poikkeusolojen tehtävää ei ole, niin miksi ei saisi lähteä? Pitäisikö istua sähköttämässä toimistossa teroittamassa lyijykynää ja miettimässä mistä saisi vaneria pommituksissa rikkoutuneiden ikkunoiden korjaamiseen?

On hyvä, että lainsäädäntö laaditaan niin, että tarvittaessa yhteiskunta voi sotia sitä kolmatta maailmansotaa jossa sivilisaatio murenee sekä eteläisellä että pohjoisella pallonpuoliskolla. Se ei nykyään ole kuitenkaan se todennäköisin uhkakuva. Joissakin tilanteissa voi olla vain hyväksi, että maastamme saadaan mahdollisimman paljon ulos sellaista väestöä joka ei pysty osallistumaan puolustusponniteluihin millään tavalla.

Olen pitkälti samaa mieltä noista asioista mitä sanoit. Jos joku voi evakuoida itsensä sellaiseen paikkaan, jossa hänelle ei tarvitse valtion järjestää mitään, mahdollisesti maksaa eläkkeen (mien mahtaa olla terveydenhuollon kanssa? Mutta maksettaisiinhan me se joka tapauksessa), niin ompahan poissa jaloista. Ja jos vielä maksaa valtiolle siitä sakon muodossa, niin se hänelle sallittakoon. Sakot on kuitenkin tulojen mukaan määräytyviä.

 

[StmSvejk]

Sodan syttyessä Suomesta pyrkii ulkomaille suuri joukko ihmisiä. Lähtökohtaisesti kannattaa varautua siihen, että Suomesta poistuu joka vuorokausi noin 20 000 - 50 000 ihmistä. Joukossa on toki ulkomaiden kansalaisia, maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita. Pääsääntöisesti poistutaan Ruotsiin maarajan kautta, koska matkustajapuolen lento- ja laivaliikenne on lamautunut ilma- ja merisotatoimien vuoksi.

Lähtijöissä on runsaasti taloudellisesti riippumattomia ihmisiä, joilla on tilillään rahaa ja osakkeita. He eivät majoitu pakolaiskeskukseen vaan hotelliin, josta he siirtyvät hankkimaansa asuntoon. Pakolaisille Suomesta lähtö on helppo, koska he ovat vähintään jo yhdestä maasta paenneet. Lähtijöiden joukossa on myös ihmisiä, joilla ei ole tilillä suuria määriä rahaa, mutta jotka pystyvät ilman ongelmia harjoittamaan ammattia EU:n alueella. Mukana siirtyy myös suuri määrä ihmisiä joilla ei ole minkäänlaista selvää suunnitelmaa ja he täyttävät pakolaiskeskuksina toimivien koulujen liikuntasalit ja telttaleirit.

Noin parissa viikossa Suomen puolustus vakiintuu (toivon mukaan) ja viranomaiset alkavat miettiä myös mahdollisia kulkurajoituksia ja niiden valvontaan pystytään osoittamaan edes jonkinlaisia resursseja. Tässä vaiheessa on mahdollista, että maasta on poistunut jopa 500 000 ihmistä. Ruotsista alkaa myös kuulumaan viestiä, että vaikeuksia on varsinkin köyhien ja sairaiden tulijoiden kanssa. Ruotsissa jobbarit tekee jätte hyviä autokauppoja ja korujen sekä muiden arvoesineiden ostohinnat romahtavat Ruotsissa. Prepaid liitymien myynti kasvaa räjähdysmäisesti. Osa kitkuttelee pakolaisleireissä sairauksiensa kanssa ja osa nuorista ammattilaisista rakentaa tulevaisuuttaan EU:n alueella tai jopa toisella mantereella. Kallion kaksiollekkin löytyy ostaja jos hinta on sopiva. Osa kärsii, osa menestyy, osa kaipaa ja osa miettii kannattaako lasten kuullen suomea edes puhua.

Ihmisiä poistuisi Suomesta merkittäviä määriä sodan uhan aikana kun liikenneyhteydet vielä toimivat. Epäilisin, että maarajan yli poistuminen länteen olisi hankalaa tai jopa mahdotonta muutamasta pikku syystä johtuen sotatoimien aikana.

1.) Maarajan liikenne olisi todennäköisesti varattu tärkeille kuljetuksille - kävellen tai pyörällä tai viime kädessä rahalla toki pääsee yli. Oletko koskaan itse ajellut Tornionjokivarren tiestöä pitkin tai tutkaillut kartasta alueen tieverkkoa? Tornionjoen yli menevät sillat Torniossa, Övertorneossa, Pellossa, Kolarissa, Muoniossa ja Karesuoannossa.
2.) Tornionjoen ylittävät sillat olisivat vihollisen tärkeitä pommituskohteita maayhteyksien katkaisemiseksi, ennen kaikkea Torniossa ja Övertorneossa. Veneellä toki pääsee yli
3.) Lapin lääni ylipäätään saattaisi joutua - skenaariosta riippuen - liikkuvien sotatoimien kohteeksi
4.) Mikäli Suomi olisi sodassa, olisi todennäköisesti myös Ruotsikin omine pikku kommervenkkeineen. Jos sotatoimia haluaisi turvaan, pitäisi suunnata Epsanjaan tms. johon on Haaparannasta vielä aika pitkä matka
5.) Talven aikana itse-evakuoituminen saattaisi olla jonnin verran kinkkistä

 

[StmSvejk]

Että, on asiattomasti ajeltu kohti pohjoista, vaikka on vakuutusyhtiön controller ja mukana on ollut kolme kiljuvaa muksua sekä murjottava työtön vaimo? Ei sijoitusta puolustusvoimissa, eikä mitään poikkeusolojen tehtävää. Mikä tuomioistuin antaa tuosta tuomion ja mikä se tuomio on?

Vakuutusyhtiön controllerilla on aika lailla työtä poikkeusoloissa. Tuntuu, että konfliktiskenaariona on jonkinlainen hobbesilainen kaikkien sota kaikkia vastaan. Vain kuolema ja verot ovat jatkuvia, mutta konfliktin aikanakin ihmiset käyvät kaupassa ja koulussa, nostavat vakuutuskorvauksia ja riitelevät oikeudessa, viljelevät maata ja käyvät tehdastyössä. Mutta ennen kaikkea relevantti kysymys on, mihin controller menisi konfliktissa partalapseksi ja minkä irtaimen omaisuuden turvin? Mitä reittiä?

Syksyllä 1944 huomattava osa Lapin väestöstä pakeni Ruotsiin, kun ryhdyttiin entisen länsiliittolaisen kanssa sotimaan, näistäkään ei ole pahemmin huudeltu, kun ollaan oltu sitä mieltä, että vaan mammarit haki suojaa svea mamman helmoista.

Lapin läänin väestö evakuoitiin johdetusti ja suunnitellusti Ruotsiin viranomaisten toimesta. Kylmän sodan aikana sama evakuointi oli tarkoitus toteuttaa Etelä-Suomeen, nyt epäilisin ja veikkaisin ilman tietoa aiheesta, että suunnitelmat niin evakuoinnista Oulujoen eteläpuolelle kuin myös Ruotsiin ovat olemassa. Itse kukin voi myös pohtia, kuinka paljon resursseja Lapin puolustamiseen konfliktissa uhrattaisiin ottaen huomion alueen väestöllisen osuuden Suomen väestöstä ja taloudelllisen merkityksen. (3% bkt:sta, 3% väestöstä...) Vaikka koko maata puolustetaan niin lienee tiettyjä eroja siitä paljonko resursseja käytetään kullekin alueelle... Toki on myös mahdollista, ettei vihollisen mielenkiinto alueelle suuntautuisikaan.

 

[Laamanator]

Usein vaikuttaa siltä, että foorumilaisten keskimääräinen käsitys nykyaikaisen sodan kuvasta ja yhteiskunnan toiminnasta poikkeusoloissa on karkeasti syksyn -39 konekiväärikomppanian kantalinnoitetussa asemassa kohmeiset kädet rystyset valkoisena maximin kahvoissa kiinni. Aikakaudella, jolloin miehet lähtivät vaikka malli kajanderissa linnoitustöihin itärajalle, naiset leipoivat karjalanpiirakoita evääksi ja suojeluskunta haki talon hevoset, silloin kun käpykaartilaisten jahtaamiselta lähimetsistä ehtivät. Koti, uskonto, isänmaa, Raamattu ja virsikirja. Modernimpana kesän 1944 tuomana vivahteena sodan kuvaan liittyy lähinnä ylivoimaisen vihollisen vastustamattomasti Pälkäneelle asti murtautuva panssarilautta kymmenine tuhansine ajoneuvoineen, jolle kukaan ei mahda mitään. Eipä sitä kukaan joudakaan pysäyttämään kun puolet väestä on kostomentaliteetin sokaisemana länsirajalla jahtaamassa "sotilaskarkureita" eikä polttopullojakaan enää helposti saa kun olutkin myydään tölkeissä ja bensiiinikin on niin kallista.

Nimimerkki @Ingsoc kiteytti jo aika hyvin sanoiksi sen, että nykyaikana moni suomalainen poistuisi passi ja hammasharja taskussa maasta mieleiseensä paikkaan. Miksi ihmeessä ei poistuisi, koska siihen on nykyajan koulutetulla, maailmaa kiertäneellä ja kielitaitoisella suomalaisella ammattilaisella parempi mahdollisuus kuin koskaan aikaisemmin? Tämä on realistinen peruslähtökohta jo pelin aloitusruudussa ja se on osattava huomioida. Se ei ole edes huono asia, koska poikkeusoloissa on ehdottomasti kokonaismaanpuolustuksen etu, että yhteiskunnan huoltosuhde on mahdollisimman edullinen ja kaikki ylimääräinen joutoväestö häipyy maasta ja siten pois jaloista pyörimästä, jolloin kaikki resurssit vapautuvat maanpuolustuksen tukemiseen. Samalla asutuskeskukset ja taistelutilat tyhjenevät siviiliväestöstä, mikä helpottaa suuresti omien joukkojen toimintaa ja vähentää myös merkittävästi kiusallisten siviilitappioiden potentiaalia.

Suomen etujen mukaista on myös turvata esteetön poistuminen maasta kaikille halukkaille ja jopa tukea omatoimista evakuoitumista. Vaikka suomalaisen pahin vastustaja on suomalainen eikä mikään ole niin makeaa kuin kosto, niin länsimaiden näkökulmasta kaikenlainen sotatoimialueelta pakenevaan siviiliväestöön kohdistuvat vaino- ja kostotoimenpiteet ovat ehdottoman tuomittavia, minkä vuoksi niihin on kaikissa olosuhteissa oltava ehdottoman äärimmäinen nollatoleranssi. Tällaisiin toimenpiteisiin lukeutuu myös maasta poistumisen estäminen minkä tahansa tekosyyn tai kansallisen lakipykälän nojalla. Tällaisten asioiden kanssa ollaan nykyaikana varsinkin länsimaissa todella herkkiä eikä asian kanssa kannata leikitellä.

Koska maailman kehittynein tietoliikenneinfrastruktuuri ja sosiaalinen media, tulevat kaikki väärinkäytökset leviämään sosiaalisessa mediassa suorana livestream lähetyksenä länsimaiden katsottavaksi, mihin myös vastapuolen propaganda tulee hanakasti tarttumaan. Suomen on vaikea kerjätä länsimailta myötätuntoa ja luoda samalla puhdasta imagoa länsimaisesta oikeusvaltiosta ja oman puolustustaistelunsa oikeutuksesta, jos muiden länsimaiden näkökulmasta toiminta muistuttaa enemmän entisen jugoslavian julmuuksia kuin länsimaisen sivistysvaltion puolustustaistelua. Asiat kun eivät ole niin kuin virallisella suulla niiden väitetään olevan, vaan ne ovat täsmälleen niin kuin, miltä ne kaikkien käytössä olevien tietojen perusteella näyttävät. Aikanaan pölyn laskeuduttua väärinkäytöksiin syyllistyneiden asia tullaan myös käsittelemään kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa, minne ei suomalaisten kannata hakeutua ainakaan syytettyjen penkille.

Jos joku poikkeusolojen tehtävä jää täyttämättä, niin sitä varten koko varalisä- ja täydennysjärjestelmä on luotu. Läheskään kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta poistua maasta tai lähtökohtia rakentaa elämäänsä ulkomailla, joten henkilöstöä on joka tapauksessa kaikissa olosuhteissa saatavilla vähintään riittävästi. Mahdollisuus ja matala kynnys maasta poistumiseen koskee lähinnä nuoria koulutettuja ja kielitaitoisia ammattilaisia, jotka ovat jossain määrin kansainvälistyneet. Ehkä tämä on maanpuolustuksen kannalta sitä kansakunnan parasta ainesta, mutta niillä pelimerkeillä on yhteiskunnan ja sotaväen pärjättävä, mitä käytettävissä on. Lisäksi jos lähtökohtana on nykyaikainen hybridisotamalli, niin kaikkien viranomaisten resurssit on kohdistettava täysin muualle kuin omien pakolaisten jahtaamiseen.

Tämä lupaava keskusteluntynkä kuuluisi ehkä johonkin toiseen ketjuun? Rahoituskysymys on eri asia. Suomen kannalta sodankäynnin rahoittaminen tapahtuu velkarahalla niin kauan kuin sitä on saatavilla ja muut euro-maat säilyvät myötämielisinä. Kansallista kriisinkestävyyttä voisi mahdollisesti tukea paremmin oma keskuspankki ja oma valuutta, jos se ei menetä kriisitilanteessa täysin arvoaan.

 

[Ingsoc]

Ennakoimisessa ehdottomasti tärkein elementti on se, että sodankuva on oikein.

Keskeisiä mietittäviä kysymyksiä on.

1. Mikä on puolustusvoimien varautumisen aste siinä vaiheessa kun erikoisjoukot, iskanderit ja rynnäkkökoneet iskevät ensimmäisen kerran. (Arvioin, että ollaan Sieto tilassa ja asevoimien vahvuus noin 60 000 henkeä.)

2. Kuinka paljon raja- ja rannikkoalueilla on suoritettu evakuointeja. (Epäilen, että Itä-Suomen kaupunkeja ei ole evakuoitu ja raja-alueillakin evakuointi on ulotettu vain noin 20 kilometrin päähän rajasta. Evakuoinnit ovat kalliita ja ihmiset vastustavat niitä.Käytännössä tämä tarkoittaa suurta Suomen sisäistä pakolaisongelmaa ja osa ihmisistä jää sodan jalkoihin.)

3. Mikä on sähkön saatavuus valtakunnassa? (En edes kuvittele, että Itä-Suomessa saataisiin valkeaa lamppuihin. Jo pelkästään ydinvoimaloiden alasajo tuo suuria ongelmia energiahuollolle ja hyökkäykset sähkönjakelun heikkoihin pisteisiin lisäävät ongelmia suuresti. Epäilen, että ensimmäiset päivät vietetään ilman sähköä koko valtakunnassa. Noin viikossa saadaan lännessä virtaa tärkeimipiin tuotantolaitoksiin kuten elintarvike, puolustusväline ja puolustusvoimia palveleva huoltopuoli. Huomattava osa yhteiskunnasta lamaantuu sähkön puutteessa ja monilla ihmisillä ei yksinkertaisesti ole työpaikkaa koska tietokoneet, sorvit yms. tarvitsevat sähköä. Luonnollisesti osa organisaatioista toimii oman varavirran varassa, kuten vaikka valmiussairaalat ja tietyt puolustusvoimien kohteet.)

On myös osa-alueita joita voidaan pohtia selvästi vähemmän koska ne ovat kunnossa. Esimerkiksi polttoaineita on varastoitu viranomaisten tarpeisiin, lääkkeistä on varastoja ja väestönsuojelun rakenteellinen puoli on kunnossa koska taloyhtiöt on velvoitettu rakentamaan suojatiloja.

 

[J0h1F]

Pistäpä joitain perusteluja, kaikki tähän asti tapaamani juristit ovat olleet tuosta vastakkaista mieltä, eli noudatetaan sen valtion lakeja missä kulloinkin ollaan kansalaisuudesta riippumatta, ellei haluta tulla kyseisen valtion lakien mukaan tuomituiksi.

Ainakin rikostapauksissa Suomen lakia sovelletaan suomalaisiin tekopaikasta riippumatta. Rikoslain 1. luku, 6. pykälä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L1

6 § (16.8.1996/626)
Suomalaisen tekemä rikos
Suomen kansalaisen Suomen ulkopuolella tekemään rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Jos rikos on tehty millekään valtiolle kuulumattomalla alueella, rangaistavuuden edellytyksenä on, että teosta Suomen lain mukaan saattaa seurata yli kuuden kuukauden vankeusrangaistus.

Suomen kansalaisena pidetään henkilöä, joka rikoksen tekohetkellä oli tai oikeudenkäynnin alkaessa on Suomen kansalainen.

Suomen kansalaiseen rinnastetaan

1) henkilö, joka rikoksen tekohetkellä asui tai oikeudenkäynnin alkaessa asuu pysyvästi Suomessa, sekä

2) henkilö, joka tavataan Suomesta ja oikeudenkäynnin alkaessa on Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalainen taikka tällöin pysyvästi asuu jossakin näistä maista.

 

[fyysikko]

Ainakin rikostapauksissa Suomen lakia sovelletaan suomalaisiin tekopaikasta riippumatta. Rikoslain 1. luku, 6. pykälä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L1

Vastasit asian vierestä.
Kyse ei ollut siitä miten suomen laki määrittelee milloin on voimassa ja milloin ei ole, vaan siitä miten kansainvälinen oikeuskäytäntö asiaan suhtautuu.
On aivan hyvin mahdollista, että maapallolta löytyy vähintään 100 valtiota joiden lain mukaan sinun tulee maksaa tuloveroa vähintään 10%. Jos noudatat kaikkia joudut maksamaan tuloveroa yhteensä yli 1000%. Käytännössä et kuitenkaan niin tee etkä joudu asiasta vastuuseen. Miksi?
Oikea vastaus on siksi, ettei kyseiset lait koske kyseisen valtion ulkopuolella ketään, joten asialla ei ole seurauksia, tämä ihan riippumatta mitä maiden kansalliseen lainsäädäntöön on kirjattu. Ongelma tulee esiin vasta kun astut kyseisen maan alueelle, jos tulee silloinkaan. Toisena teoreettisena esimerkkinä Isobritannia voisi syyttää sinua liikennerikoksesta koska ajat Suomessa tiellä oikealla puolella, ellei paikallisessa lainsäädännössä ole kirjattu että vasemmanpuoleinen laki koskee vain sen maan tiestöä. Sellainen menettely on kuitenkin kansainvälisen lainsäädännön vastaista, mikä ei sinällään estä etteikö asia ole voinut kansallisesta lainsäädännöstä unohtua kirjata eikä sitä etteikö jokin virkaintoinen kusipää voisi sitä sinuun soveltaa siellä vieraillessasi. On kokonaan toinen kysymys noudattaako jokin maa kansainvälistä lainsäädäntöä vai ei jossain yksittäistapauksessa. Mutta siitä poikkeaminen aiheuttaa yleensä sen ettei muualta luovuteta kyseiseen maahan tuomittavaksi kansainvälisen lain vastaisesti.

Tai toisinpäin oleva esimerkki. Oletetaanpa, että jonkin arabimaan lainsäädännön mukaan alkoholin ja sianlihan nauttimisesta seuraa ruoskimisrangaistus, jonka saa panna täytäntöön kuka tahansa. Jos jokin kyseisen maan asukas sitten toteuttaa kyseistä pykälää suomessa ollessaan jossain ravintolassa ko teon tekijään, lienee aika selvää että tulee tuomituksi ihan suomen lain mukaan teostaan, eikä todellakaan pääse välttymään törkeästä pahoinpitelystä seuraavasta rangaistuksestaan kansalaisuuden perusteella. Tämän sinäkin varmaan hyväksyt. Nyt vain tarvitaan että myönnät muilla valtioilla olevan samat oikeudet päättää lainsäädännöstä alueellaan kuin suomellakin omallaan, ihan kenenkään kansallisuudesta riippumatta.

 

[Samses]

OT:

@fyysikko Tuossa äskeisessä viestissäsi käytät useita esimerkkejä, joista mikään ei sovellu rikostapaukseen.

Ensimmäinen koskee veroja ja sitäpaitsi unohtaa päällekkäisverotuksen kieltoperiaatteen, (verolait ovat ihan oma lukunsa), toinen liikennettä (jälleen oma asiansa) ja kolmannessa nyt vain unohdetaan se tosiasia että lain toimeenpanovalta nyt ei ole "kenellä hyvänsä", ei missään maassa, joten esimerkki ei ole rationaalinen.

Käytännössä, silloin kun henkilö syyllistyy johonkin ulkomailla, hänet voidaan tuomita joko kotimaassaan tai tekomaassa. Se, kummassa tuomio luetaan ja kumman maan lakien mukaan, riippuu siitä missä syyte nostetaan.

Esim. Ilja Janitskinia epäillään Suomen lain mukaan rikoksista, vaikka epäillyt teot on tehty Espanjassa, eli häntä nimenomaan koskee mainittu Rikoslain 6. pykälä.

Asia erikseen on sitten se, että esim. epäillyn luovuttaminen maasta toiseen voi usein tyssätä siihen, jos teko ei ole rikos oleskelumaassa jolloin luovutuspyyntöön ei mahdollisesti suostuta. Esim tuon sianlihansyöntiesimerkkisi tapauksessa, jos kuvitteellinen arabimaasi vaatisi Suomea luovuttamaan sianlihansyöjän ruoskittavaksi, niin varmastikaan ei luovutettaisi.

End of OT, palataan sodankäynnin rahoitukseen.

 

[Nojatuolistrategi]

Tunnetustihan keskuspankin tehtävät ovat 1) hintavakauden vaaliminen, 2) rahoitusjärjestelmän vakauden ylläpito ja 3) sodankäynnin rahoittaminen. Perinteisesti tuo kolmostehtävä on hoitunut setelipainoa pyörittämällä. Nykytilanteessa rahapaja takoo euroja. EKP toki pumppaa likviditeettiä markkinoille nyt jo rauhan aikana 80 mrd euron kuukausivauhtia, näillä näkymin vuoden 2017 loppuun. Pienehköt palopesäkkeet Euroopan laidoilla varmaankin saataisiin sammumaan, jos tuollaisella ruiskulla alettaisiin sodankäyntiä tosissaan rahoittaa. Muitakin rahoitusjärjestelyjä voisi avautua (esim. EIP ja EVM). Paljonko Kreikan kriisien hoitoon on palanut riihikuivaa?

Mitä sotapakolaisuuteen tulee, Syyrian, Afganistanin, Jugoslovakian (sisällis)sodat yms. antavat osviittaa.

 

[Ingsoc]

Nyt löytyi sattumalta lukuja niistä ihmisistä jotka ovat valmiita jättämään Suomen sodan syttyessä.

Kyselyn on tehnyt TNS Gallup lokakuussa 2014 ja siinä kyseltiin kansalaisten luottamusta erilaisiin turvallisuusviranomaisiin sekä mahdollisia suunnitelmia sodan uhatessa.

Hyvät naiset ja herrat.

Jos sotilaallinen kriisi uhkaisi Suomea niin vastaajista,

43% jäisi nykyiselle asuinalueelleen

18% hakeutuisi turvallisemmalle alueelle Suomessa

17% ei osannut sanoa mitä tekisi

8% pyrkisi poistumaan Ruotsiin

3% pyrkisi poistumaan Keski-Eurooppaan

2% pyrkisi poistumaan Norjaan tai Tanskaan

2% pyrkisi poistumaan Etelä-Eurooppaan

2% pyrkisi poistumaan Yhdysvaltoihin tai Kanadaan

1% pyrkisi Viroon tai Balttiaan

4 % pyrkisi poistumaan johonkin muuhun maahan


Vastaajina tutkimuksissa 1006 suomalaista iältään 15-74 vuotta. Kysely ei koskenut Ahvananmaan maakuntaa.


Realismia on se, että vähintään sadattuhannet suomalaiset pyrkivät jättämään kotimaansa sodan aikana ja sisäistäkin pakolaisuutta tulee esiintymään paljon.

 

[Beerfect]

Nyt löytyi sattumalta lukuja niistä ihmisistä jotka ovat valmiita jättämään Suomen sodan syttyessä.

Yht. 22% vastaajista poistuisi maasta tuon mukaan. On vielä oletettava että osa kotiinjääjistä ja epävarmoista muuttaisi mieltään, samoin kuin osa lähtijöistäkin, sitä mukaa kun todellisuus iskee tajuntaan. Sikäli puutteellinen kysely että se kysyy kaikilta ikäluokilta ja molemmilta sukupuolilta. Suuri osa jouduttaisiin siirtämään jonnekin joka tapauksessa. Lapset, vanhukset, kunnon osa aikuisista naisista, liikuntarajoitteiset. Se on hirveä määrä ihmisiä. Ei tietenkään kaikki kerralla, ja riippuen hyvin paljon konfliktin laajuudesta ja sen etenemisvauhdista Suomen sisällä. Tärkeää olisi nähdä tuossa kyselyssä kuinka suuri osuus vastaajista olisi täysin kelvollisia taistelu- tai tukitoimiin, ja että mitkä heidän vastaukset olivat, sikäli kun edes tiedostavat olevansa kelvollisia auttamaan suuressa sotaprojektissa. Jos se on ihan täysin sattumanvaraisella otannalla tehty, niin on ihan luonnollista että suuri osa ilmoittaakin tekevänsä jotain muuta kuin jäisi asuinseudulleen (oleskelemaan tai taistelemaan).

Vaikka kysely suoritettiinkin Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, niin pari vuotta on tavallaan pitkä aika miettiä tätä asiaa, ja siinä on voinut monen mieli muuttua suuntaan tai toiseen tähän mennessä.

Liekö tämä oikea ketju tuon ruotimiseen? Voidaan se silti kytkeä tähän jos pohditaan miten heidän poistuminen vaikuttaa tuotantokykyyn. Olisiko se tuntuva poistuma painolastista jos vanhukset ja lapset saadaan pois alta? Jonkun rahoilla tai työllä heidät täytyy ylläpitää siellä toisessa valtiossa tai sillä turvallisemmalla alueella Suomessa.

Keitä siis ovat nämä 22%? Ovatko he eläkeiän partaalla olevia ihmisiä vaiko tervettä työvoimaa?

Ja sitten vielä jos sodassa käy hyvin, eli saadaan ryssä torjuttua eikä menetetä alueita, niin kuinka moni lähtijöistä JÄÄ ulkomaille eikä palaa ollenkaan?

 

[Talvela]

Nyt löytyi sattumalta lukuja niistä ihmisistä jotka ovat valmiita jättämään Suomen sodan syttyessä.

Kyselyn on tehnyt TNS Gallup lokakuussa 2014 ja siinä kyseltiin kansalaisten luottamusta erilaisiin turvallisuusviranomaisiin sekä mahdollisia suunnitelmia sodan uhatessa.

Hyvät naiset ja herrat.

Jos sotilaallinen kriisi uhkaisi Suomea niin vastaajista,

43% jäisi nykyiselle asuinalueelleen

18% hakeutuisi turvallisemmalle alueelle Suomessa

17% ei osannut sanoa mitä tekisi

8% pyrkisi poistumaan Ruotsiin

3% pyrkisi poistumaan Keski-Eurooppaan

2% pyrkisi poistumaan Norjaan tai Tanskaan

2% pyrkisi poistumaan Etelä-Eurooppaan

2% pyrkisi poistumaan Yhdysvaltoihin tai Kanadaan

1% pyrkisi Viroon tai Balttiaan

4 % pyrkisi poistumaan johonkin muuhun maahan


Vastaajina tutkimuksissa 1006 suomalaista iältään 15-74 vuotta. Kysely ei koskenut Ahvananmaan maakuntaa.


Realismia on se, että vähintään sadattuhannet suomalaiset pyrkivät jättämään kotimaansa sodan aikana ja sisäistäkin pakolaisuutta tulee esiintymään paljon.

Millähän meinaavat poistua maasta? Toki kaikki joilla on kaksoiskansalaisuus tai vain oleskelulupa ovat vapaita poistumaan ja heille kuljetukset järjestyy.