Sodankäynti 1970-luvun tapaan

Muistikuva osoitttautui oikeaksi ettei tämä kirja kerro paljoakaan ketjun aiheesta eli Suomen it:stä. Siihen on tärvätty 20 sivua kirjan yli 500 sivun sisällöstä. Läpi käydään ainoastaan ohjushankinnat ja nekin suppeasti. Muuten hyvä ja kattava katsaus Kylmän sodan järjestelmiin ja välillä kuumiinkin tapahtumiin.

Tämänkaltaisten kirjojen ongelma on kotimaan osalta, että ye-tasoiset kirjoittajat saavat helposti käsiinsä lähdemateriaalia hankintakiemuroista kun taas käyttökokemukset on joko arkistojen supistamisissa hävitetty tai ainakin niiden etsiminen on paljon työläämpää. Haastattelut eivät taas aina täytä tieteellisiä kriteereitä, joihin kirjoittajat on koulutettu pyrkimään. Siten historiaa katoaa ikiajoiksi kun niistä tietäviä ihmisiäkin poistuu keskuudestamme koko ajan.
Tällainen sattui vastaan kun läräilin Doriasta uusia julkaisuja.
https://www.doria.fi/handle/10024/172926


Tulisuluista tappioiden tuottamiseen : vuosisata suomalaista ilmatorjuntataktiikkaa 1919-2019
Pajunen, Jussi (2019)
Share

Linkki tiedostoon

Linkki tiedostoon
Avaa tiedosto
Tulisuluista_tappioiden_tuottamiseen-Jussi-Pajunen.pdf (6.510Mt)
Lataukset: 269
Pajunen, Jussi
Maanpuolustuskorkeakoulu
Sotataito
Edita
2019
Julkinen
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3109-7
Ilmatorjuntataktiikka on oppi ilmatorjuntajoukkojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä taistelussa. Tässä teoksessa tutkitaan suomalaisen ilmapuolustustykistön ja ilmatorjunnan taktiikan kehittämistä sadan vuoden aikajänteellä 1919–2019. Suomalaista ilmatorjuntataktiikkaa on kehitetty ensivuosikymmenten tulisulkuajattelusta nykypäivän tappioiden tuottamista painottavaan suuntaan.

Kirjoittaja, kapteeni Ju
 
Tuossa ehdin mökillä käydä pikaisesti, ja löysin sieltä vanhan Viestimies 2005 kirjan (on mulla pari uudempaakin, uusimmassa näkyy jopa oma "kädenjälki", mutta asiaan) niin huvitti Esikunnan viestikalusto-74, varsinkin ne pari laatikkoa.. 4 rullaa 150m kaapelia, . 6 rullaa 200m kaapelia, 2 rautakankea, lapio, hakku, sitten ne mitkä laitetaan jalkoihin kun kiivetään pylvästä/puuta pitkin (en muista termiä), kenttälapioita, sun muuta kränää.. No siis ihan tarpeellista viestiyhteyksiä vedettäessä, mutta ne kaluston painot..

Otan joskus sen sieltä mökiltä matkaan muiden painosten kera...
 
Sen verran vielä OT tuosta Viestimies 2005 kirjasesta, että olisi kannattanut käyttää se jollain esiluettavana. Meinaan aikamoisia kielikukkasia siellä;

Viesti... blaa.. blaa, perustaso..blaa blaa... mutta sitten, erikoistuminen ; sissiradio 1lk, edellyttää hyväksyttyä tasokoetta sekä; reservin aliupseerikoulua ja reservin upseerikoulua. Hitto, pitääkö ne kummatkin käydä, vai tekikö joku virheen kun mulla lukee 1lk ja pelkkä AU-mies :)

edit: meille kyllä kerrottiin että 1lk:a tarkoittaa tukiasema pätevyyttä, kakkosluokka on pelkkä partion/ryhmän/joukkueen viestimies/varajohtaja...
 
Tolppakengät. On tullut käytettyä, olin 80-luvun lopulla muutaman kuukauden töissä firmassa joka pystytti tv-maston ja veti kaapelia taloihin. Tehtäväni oli kiinnittää tolppaan kaapelin kiinnitysraudat.
Olin sähkölaitoksella kesätöissä. Asentaja lykkäsi käteeni tolppakengät ja sanoi, pistäpä jalkaas' ja tule perässä tuonne tolpanokkaan - jos osaat. Tyynesti näin tein ja ylhäällä kuittasin takaisin, että tämähän koulutettiin jo intissä, miten naamioverkko viedään kiinni lentokoneen viereisiin puihin. :)
 
Käsittääkseni varusmiehillä on joskus on ollut velvollisuus loma-ajallakin käyttää lomapukua. Eri asia sitten että tätä velvollisuutta ei välttämättä noudatettu aina.

Onko kenelläkään tietoa koska tuo velvollisuus poistui?

Oma arvaus on että joskus 60-luvun lopulla tai 70-luvun alussa.
 
Käsittääkseni varusmiehillä on joskus on ollut velvollisuus loma-ajallakin käyttää lomapukua. Eri asia sitten että tätä velvollisuutta ei välttämättä noudatettu aina.

Onko kenelläkään tietoa koska tuo velvollisuus poistui?

Oma arvaus on että joskus 60-luvun lopulla tai 70-luvun alussa.
Sotilaspukupakko poistettiin Yrjö Keinosen komentajakaudella, vuodesta en tiedä.
 
Taisi olla Keinosen komentajakaudella 60 -luvulla
 
Taisi olla osin syynä säästöt. Ei kulu firman vaatteet kun ei ole pakkoa pitää lomilla.

Ei johtunut tästä. Keinonen uudisti lomakäytäntöjä muutenkin. Mm. viikonloppuvapaa joka toinen iikonloppu tuli voimaan samalla. Myös Yleinen Palvelusohjessääntö uudistettiin. Varusmiehen kannalta erinomaisia uudistuksia.
 
Sotilaspukupakko poistettiin Yrjö Keinosen komentajakaudella, vuodesta en tiedä.
Taisi olla osin syynä säästöt. Ei kulu firman vaatteet kun ei ole pakkoa pitää lomilla.
Ei johtunut tästä. Keinonen uudisti lomakäytäntöjä muutenkin. Mm. viikonloppuvapaa joka toinen viikonloppu tuli voimaan samalla.
Ei tosiaan varusmiesten oikeus pitää siviilivaatteita lomilla ollut mikään säästötoimi. Sääntöä ei kovin innokkaasti enää noudatettu, mutta poliisilla oli velvollisuus ilmoittaa eteenpäin, kun tavattiin varusmies siviileissä. Maaseudulla poliisit asu silloin samoissa kylissä ja tunsi nuoret, niin joutuivat usein huomauttelemaan: "Mitkäs kuteet sulla on päällä." Keskenhän siinä ilta jäi, kun varusveijari joutui häipymään ettei poliisin tarvi katsella avointa lainrikkomista.

Asia ei ollu niin suuri ongelma, kun voisi kuvitella. Tämä johtui siitä, ettei sillo ollut lomia periaatteessa ollenkaan! Ainoastaan, jos esimiehet myönsi kuntsareita tai muuten hyväksi harkitsi päästää lomille. Seurauksena oli kuukauden parin kiinnioloja. Vanhemmat kollegat muisteli kaiholla vielä seuraavallakin vuosikymmenellä, kuinka "Keinonen vei heiltä tärkeän työkalun". Siis kun lomaa ei enää voinu käyttää entiseen malliin palkintona ja motivointikeinona, vaan sen saivat kaikki vuorojärjestyksen mukaisesti.

Sen verran korjaan ettei Keinonen mitään joka toisen vkl:n lomavuoroa järjestäny, vaan vielä 1970-luvullakin virallinen suhde oli 1:3 mm, mm omassa joukko-osastossani. Joukoilla oli tässä jonkin verran harkintavaltaa ja monet kyllä noudatti edellämainittua suhdetta 1:1. Yksi Keinosen aikana keskustelussa ollu uudistus ei oo toteutunu vieläkään eli Ruotsin malliin oli esillä luopuminen herroittelusta. Puhuttelu olisi siis ollu ainoastaan sotilasarvo ilman herralisäystä, esimerkiksi: "Alikersantti, alokas XX....". Kun naiset tuli 1980-luvulla oli keskusteluissa miten heitä puhutellaan. Ei olis tarvinu jos edellämainittu uudistus olis toteutettu. Ruotsalaiset näin tekee edelleen.
 
Viimeksi muokattu:
@John Hilly ja @Old Boy kiitoksia oikaisusta. Jostain tuon kirjoittamani luin, mutta näköjään kirjoittaja oli tulkinnut vapaalla kädellä tapahtumia.
 
Yksi Keinosen aikana keskustelussa ollu uudistus ei oo toteutunu vieläkään eli Ruotsin malliin oli esillä luopuminen herroittelusta. Puhuttelu olisi siis ollu ainoastaan sotilasarvo ilman herralisäystä, esimerkiksi: "Alikersantti, alokas XX...."
Näsäviisastellen voisi todeta, että olihan tuo herroittelemattomuuskäytäntö tuttua ainakin SS-joukoissa palvelleille.
 
Sitten oli sellainenkin armeija, missä tuttavallisesti sanottiin: "Toveri kersantti..."
Sorry, Ot.

Maailman tasa-arvoisin armeija, jossa upseerien ja miehistön välillä ei ollut kuilua ollenkaan. Vielä vähemmän kuilua, suorastaan ihokontakti, oli usein vanhemman ja nuoremman ikäluokan varusmiesten keskivartalon välillä....
 
Maailman tasa-arvoisin armeija, jossa upseerien ja miehistön välillä ei ollut kuilua ollenkaan. Vielä vähemmän kuilua, suorastaan ihokontakti, oli usein vanhemman ja nuoremman ikäluokan varusmiesten keskivartalon välillä....
Ja sota-aikana tasa-arvoa vaalittiin kk:lla selän takaa.
 
Back
Top