Sodankäynti 1970-luvun tapaan

Tokihan tasajako ei ole taktiikkaa. PTL:n viimeiset yksiköt 70-luvulla, niin, miltä osin ne olisivat eronneet Jatkosodan aikaisista?

PTL luettelo oli kirjoitettu uudemmalla kirjoituskoneella? Ja paperikin oli uudempaa?

Esim. Paha Nato ja suomalainen häpeä huonommuudesta ajoi Suomen uudistamaan lääkintähuoltoa.
 
Spol-koulutusta oli jo 1970-luvulla, mutta se taisi rajoittua kokelaisiin ja aliupseereihin. Paikkana oli SpolK ( Sotilaspoliisikoulu ), joka kuului KaartP ja sijaitsi Taivallahden kasarmilla. Puuparakki, jonka seinistä näki melkein läpi. Jokaisella kurssilla oli 24 au:ta ja kaksi kokelasta. Kokelaat olivat jonkin tason oikeusoppineita ( erikoiskok ). Itsekin tuon kävin, kesti 3,5 kk ja suoritettiin RauK:n jälkeen. Miehistökoulutuksesta en osaa sanoa, koska silloisessa UudJP:ssa ei Spol-miehistöä koulutettu. Ainoastaan kaksi au:t per saapumiserä. Ja Spolk:n oppilaat olivat ympäri Suomea. Mukana oli myös aina kapiaisia, meillä yksi Kajaanista ja yksi Parolasta.

Eikös tuohon aikaan spolle toiminta ollut kuria ja rikostutkintaa? Kukaan ei kuvitellutkaan mitään erikoisjoukkojen vastasta toimintaa
 
Eikös tuohon aikaan spolle toiminta ollut kuria ja rikostutkintaa? Kukaan ei kuvitellutkaan mitään erikoisjoukkojen vastasta toimintaa
No, koulutukseen kuului toki sitä rikostutkintaakin, mutta se nyt oli sellainen "raapaisu". Oli meillä "vastasissitoimintaakin", mitä voi kai verrata tuohon erikoisjoukkoja vastaan toimimiseen.
 
On muuten kirjassa maininta, että lipeäakkujen lataamiseen liittyivät esiliinat, käsineet, suojalasit ja lipeäkanisterit. Olisi kiinnostaa saada joltakin tästä muisteluksia.
Tällaista en muista; voisiko liittyä akkujen käyttöönottoon, jolloin niihin kaadetaan nesteet sisään. Päivittäiskäytössä akut saatiin radioiden mukana joukko-osaston viestivälinevarastosta, jota johti tehtävään määrätty toimiupseeri apunaan/työvoimanaan pari komennusvarusmiestä. Leireillä tyhjät akut lähti huoltoon mutta en sielläkään muista tuollaista nähneeni. Varma en oo koska omat tehtävät ei mitenkään liittyny tyhjien akkujen kohtaloon.
 
No, koulutukseen kuului toki sitä rikostutkintaakin, mutta se nyt oli sellainen "raapaisu". Oli meillä "vastasissitoimintaakin", mitä voi kai verrata tuohon erikoisjoukkoja vastaan toimimiseen.

90-luvun lopulla tuttu kaveri oli spollena ja hän puhui vielä vastasissitoiminnasta. Ja pari vuotta myöhemmin spolle-serkku puhui erikoisjoukkojen vastasesta toiminnasta.
 
Venttiseiskasta vielä, että alkuperäinen 10 kennon lipas oli harmaata muovia. Myöhemmin lippaan muovi vaihdettiin läpinäkyväksi. Tarinan mukaan syynä oli suomalaisen sotilaan liiallinen omatoimisuus. Akkujen tyhjennyttyä, lippaaseen oli vaihdettu jossain tavalliset paristot, jolloin latausyritystä seurasi räjähdys. jospa se oli tämä, mistä varoiteltiin? Että jos oli paristoja akkulippaassa, niin älä lataa, koska ydinpommi. Ei kyllä koskaan ollut mitään irtoparistoja, muistaisin kyllä, jos selllaisten kanssa olisi pulannut.

Joo ei ollut irtoparistoja. Kysyttiin kerran ylilutilta toimisiko se vehje niillä, niin vastaus oli että toimisi, mutta jos te vaihdatte sinne patterit niin hän keksii aivan uusia rangaistusmuotoja, Lähinnä syy oli se, että käytön jälkeen joku laiskimus jättää ottamatta ne pois sieltä, mitenkään akkulipasta erikseen merkitsemättä, tai ajattelemattomuuttaan ottaa ne pois ja heittää ne "samannäköisten" akkujen joukkoon.
 
voisiko liittyä akkujen käyttöönottoon, jolloin niihin kaadetaan nesteet sisään.
Voi hyvinkin olla juuri noin. Viestimies 83 ei ole kovin helppotajuinen, ja vaatii täysin avautuakseen kyllä taustaa viestipuolelta. Ei tuotakaan lipeäakkujen lataamista mitenkään muuten siinä avata kuin mitä kirjoitin.
 
@JR49 No ei laitteelle vaan yksikölle oli ne määrävahvuudet. Eli "Teoriassa laitteita/kalusoa pitäisi olla n-kappaletta mutta nyt mennään sillä mitä on. Eli sitä normaalia tilanteen mukaista toimintaa.

Harjoituskierrossa oli varmaan aina joku määrä. Onnenpäivä, kun varastosta sai hakea uunituoretta.:cool: Venttiseiskan akut olivat mielestäni ja käsittääkseni vm- harjoituskierrossa aina jo ne parhaat päivänsä nähneitä. Kh:ssa ne olivat selvästi tuoreempia. Akkujen huono sovitus oli varmasti syynä moneen harmiin: kuluneet vastinpinnat eivät ottaneet kosketusta ja horo sovitus antoi akun hyppiä edes takaisin. Olette varmasti tehneet pahvista ja puusta sopivia talloja näihin horolaitteisiin.
 
Niinhän se logiikan mukaan on pakko olla.

:LOL: paperin osalta olen samaa mieltä. Kirjoituskoneesta en ihan satavarma olisi.

Leiriripulin ja yrjötaudin suurimmat tartuntalähteet ovat tsadaa: vessojen ovenrivat jne. Asia, joka on tunnettu kauan, mutta jolle ei tehdä mitään. :cool: Keitetty ruoka ei paljon basiliskoja elätä, kunhan ei mitään hartaan pilaantunutta keitellä. Mutta kun tartut paskahuussin ripaan mennen ja tullen ja jätät händyt pesemättä, niin.....ja lumessa huuhtelu ei riitä, pitäisi käyttää SAIPPUAA, saippua on PARAS paskan vihollinen.

Nämä ym. ovat tietoa. :cool:
 
Taisi spolle-tuotanto kasvaa roimasti, kun "yleiset vartiointitoimet" nakitettiin vain heille ja pois muilta varusveijateilta.
Edit typo

Varmaan näin tapahtui. Pieni ristiriita omalta vm-ajaltani oli, kun SPolK:n kapiaiset painottivat sitä, että me Spol-koulutetut emme olisi olleet mitään vartioinnin erikoismiehiä. Mutta kun menin takaisin perusyksikkööni UudJP:ssa, niin aina kun meidän komppanialla oli vartiohuki, niin minä löysin itseni vartiopäällikön pallilta. Ja pari kertaa sitten muutenkin kuin meidän komppanian vuorolla... Tosin kaikki muut olivat tavallisia jv-koulutettuja...
 
Varmaan näin tapahtui. Pieni ristiriita omalta vm-ajaltani oli, kun SPolK:n kapiaiset painottivat sitä, että me Spol-koulutetut emme olisi olleet mitään vartioinnin erikoismiehiä. Mutta kun menin takaisin perusyksikkööni UudJP:ssa, niin aina kun meidän komppanialla oli vartiohuki, niin minä löysin itseni vartiopäällikön pallilta. Ja pari kertaa sitten muutenkin kuin meidän komppanian vuorolla... Tosin kaikki muut olivat tavallisia jv-koulutettuja...
No. Minä olin lentokentän vartiopäällinön nakissa apumekaanik koalikessun pätevyydellä. Väijykoneet olivat lentosotamiehiä. Kerran taisi olla yksi kaveri kopissakin rangaistusta suorittamassa. :)
 
Kaakkois-Suomen sotilasläänin sodan jälkeen sen ajan suurimmasa sotaharjoituksessa tammi- tai helmikuussa 1972 RUK:n it-patteri muodosti sodan ajan joukon. Meillä oli jotkut vanhat radion jämät, olisivatko olleet pataljoonaradioita, joilla ei pakkasessa saanut yhteytää yhtäänn mihinkään. Jaokset oli sijoitettu niin kauaksi toisistaan, että olimme viestimototissa koko harjoituksen ajan. Muutenkin koko harjoitus oli henkilökunnan mukaan it:n kannalta täysin epäonnistunut.
 
Leiriripulin ja yrjötaudin suurimmat tartuntalähteet ovat tsadaa: vessojen ovenrivat jne. Asia, joka on tunnettu kauan, mutta jolle ei tehdä mitään. :cool: Keitetty ruoka ei paljon basiliskoja elätä, kunhan ei mitään hartaan pilaantunutta keitellä. Mutta kun tartut paskahuussin ripaan mennen ja tullen ja jätät händyt pesemättä, niin.....ja lumessa huuhtelu ei riitä, pitäisi käyttää SAIPPUAA, saippua on PARAS paskan vihollinen.

Nämä ym. ovat tietoa. :cool:

Tehdä ja tehdä.. kyllähän tuosta on sanottu jo parinkymmenen vuoden ajan, mutta ilmeisesti se "hupi" pitää jokaisen itse kokea ennen kuin menee perille... ei ne bajamajan käsidesit siellä huvikseen ole. Tai ne postimerkin kokoiset käsienpuhdistus tyynyt jos metsäkeikkaa puskee..

Ennen wanhaan se varmaan oli saippuaa... :)
 
Ennen wanhaan se varmaan oli saippuaa..

Ei kannata kahtella ennen wanhoja. :cool: Ymmärrän toki, että leiriolosuhteissa käsien vanuttelu saippualla ei ole aina mahdollista. Totesin vain, että se saippuapesu on basiliskojen pahin vihulainen.
 
Kaakkois-Suomen sotilasläänin sodan jälkeen sen ajan suurimmasa sotaharjoituksessa tammi- tai helmikuussa 1972 RUK:n it-patteri muodosti sodan ajan joukon. Meillä oli jotkut vanhat radion jämät, olisivatko olleet pataljoonaradioita, joilla ei pakkasessa saanut yhteytää yhtäänn mihinkään. Jaokset oli sijoitettu niin kauaksi toisistaan, että olimme viestimototissa koko harjoituksen ajan. Muutenkin koko harjoitus oli henkilökunnan mukaan it:n kannalta täysin epäonnistunut.
Tämä tieto vahvistaa tuon johonkin aikaisempaan viestiin linkittämäni tutkimuksen, jossa todettiin, että suorituskyvyistä jäi osa ulosmittaamatta juurikin viestikaluston puutteiden vuoksi.
Vaan mitenkäs se oli ilmatorjunnan laatu muuten 1970-luvulla? Sergei taisi olla kuuminta hottia, kun verrattiin...niin mihin? Sodan aikainen kalusto oli kai vissiin vielä täysimääräisesti varauksessa vai olenko väärässä? Entä mites taistelutekniikka erosi kokelasaikojesi ja myöhemmän reservinuran välillä, tulivatko autoiitee esimerkiksi vasta Sergeiden myötä?
 
Kuinkas suojeluvarusteet oli tuohon maailmanaikaan? M/61-nasse oli ollut jo ilmeisesti ollut vuosikymmenen tuotannossa, mutta niitä tuskin oli riittäviä määriä. Reservi olisi varmaan mennyt sodan aikaisilla vehkeillä? Mahtoiko naamareiden kunto olla kummoinen, saati suodattimien kyky suodattaa? Atomeja ja ytimiä vastaan mentiin ilmeisesti taikaviitalla ja havuilla.
5f217375.jpg
 
Kaakkois-Suomen sotilasläänin sodan jälkeen sen ajan suurimmasa sotaharjoituksessa tammi- tai helmikuussa 1972 RUK:n it-patteri muodosti sodan ajan joukon. Meillä oli jotkut vanhat radion jämät, olisivatko olleet pataljoonaradioita, joilla ei pakkasessa saanut yhteytää yhtäänn mihinkään. Jaokset oli sijoitettu niin kauaksi toisistaan, että olimme viestimototissa koko harjoituksen ajan. Muutenkin koko harjoitus oli henkilökunnan mukaan it:n kannalta täysin epäonnistunut.
Tämä tieto vahvistaa tuon johonkin aikaisempaan viestiin linkittämäni tutkimuksen, jossa todettiin, että suorituskyvyistä jäi osa ulosmittaamatta juurikin viestikaluston puutteiden vuoksi.
Kyseessä on melkoisella varmuudella ollu "kotimaiset" Topi-radiot. Nehän oli lisenssivehkeitä, jotka valmisti 50-luvulla Valtion Sähköpajasta hienommalta kuulostavaan Televaan nimensä muuttanut tehdas Äänekoskella. Forumin lempimantra kotimainen valmistus oli 1950-luvun ulkomaanvaluutan puutteessa ainoa mahdollisuus saada radiokalustoa. Mutta tässä asiassa myös muutenkin oikea ratkaisu, sillä tehdas valmisti siviilituotantona mm. puhelinkeskuksia ja liitettiin myöhemmin osaksi Nokia-konsernia. Keskuksethan ovat entisen kansallisylpeytemme ydin edelleenkin.

Mulle ei koskaan oikein selvinny mitä vikaa näissä radioissa oli? Vanhemmat kollegat muisteli nimittäin ihan samanlaisilla kokemuksilla muinaisia harjoituksia. Topi-radiot säilyi kuitenkin varauksissa 1980-luvulle asti. Siten ei ne voinu olla loppuunkuluneita vielä 70-luvun alussa. Voisiko syynä olla joku käyttöjuttu kuten Lv 305:n kanssa tottumattomalle helposti kävi.
 
Tämä tieto vahvistaa tuon johonkin aikaisempaan viestiin linkittämäni tutkimuksen, jossa todettiin, että suorituskyvyistä jäi osa ulosmittaamatta juurikin viestikaluston puutteiden vuoksi.
Vaan mitenkäs se oli ilmatorjunnan laatu muuten 1970-luvulla? Sergei taisi olla kuuminta hottia, kun verrattiin...niin mihin? Sodan aikainen kalusto oli kai vissiin vielä täysimääräisesti varauksessa vai olenko väärässä? Entä mites taistelutekniikka erosi kokelasaikojesi ja myöhemmän reservinuran välillä, tulivatko autoiitee esimerkiksi vasta Sergeiden myötä?

Sergei oli silloin uusinta uutta ja kauppasopimuksen vuoksi naurettavan salainen. Meillä oli 1. Jaos harjoituksessa Segeillä, mutta 2. Jaos joutui 'taistelemaan 20 ITK 'VKT:llä eli vekottimella.

35 mm Oerlikon oli paras ase silloin, mutta niidenkin suojajaoksella oli 2o mm BSW:t eli sodan ajan vehkeitä sekin.

Taistelutekniikka muuttui teitysti vuosien mittaan paremmaksi, mutta perusasiat ovat kevyen patterin osalta periaatteessa samoina.

Muuten eniten on muuttunut Lohtajan leirin kovapanosmaaunat. ne ovat kehittyneet valtavasti
 
Back
Top