John Hilly
Ylipäällikkö
Vuosi oli 1965. Kuukauden lomautus.
Sodankäynti 1970-luvun tapaan
- Viestiketjun aloittaja Old Boy
- Aloitus PVM
Vuosi oli 1965. Kuukauden lomautus.
Isä pistettiin vuoden palvelusajasta puolet palveluaan (-48) lomautettuna kotiin. Tuli olla valmiudessa palata koko lopun virallisen ajan jos kutsu käy. Mikäli kutsu ei käy, katsottaisiin palvelus kuitenkin hyväksytysti suoritetuksi. Ei käynyt.
John Hilly
Ylipäällikkö
Lomautuksia on siis ollutkin kaksi vuosien saatossa.
D
Deleted member 2762
Guest
Tämä osuu oikeaan aikaan. Isä muisteli aikoinaan, että oli kuiva ja kuuma kesä. Oli kuulemma kangas palanut iloisesti kun olivat heittimillä ampuneet.
ajs178
Respected Leader
Eikös tämä ollut lähinnä Kekkosen syytä? Hänhän piti Neuvostoliittoa vastaan sotimista täysin poissuljettuna, koska häviäisimme kuitenkin, ja länttä vastaan taas NL olisi YYA:n mukaisesti tarvittaessa auttanut. Muistaakseni MiG-21F -hävittäjät ostettiin aikoinaan vasta NL:n painostuksen jälkeen, että meidän pitää alkaa valvoa omaa ilmatilaamme (oliko niin, että länsikoneet oli lennellyt Lapin yli neukkuja tiedustelemaan ja me ei edes huomattu sitä)
Samovarius
Ylipäällikkö
Ilmavoimille MiG-21F-13 tuli lukemani mukaan aikalailla puun takaa, mutten oikein lähtisi sellaiselle laukalle että NL olisi niiden ostoa nimenomaan vaatinut. Enempikin niinpäin, että puoluettomuuden turvaamisella perusteltiin NL:lle ajanmukaisen kaluston hankkimista. Ilmavoimat kuitenkin oli pyrkinyt ylläpitämään ammattitaitoa kitsailla Vampire- ja Gnat-hankinnoilla ja Fougia hankittiinkin jo melkoinen ylimäärä.
Kannattaa pitää mielessä kans se näkökulma, että 1960-luvun alussa Suomi oli aivan persaukinen maa ja esmes ajoneuvojen tuontisäännöstelystä oltiin luovuttu vasta muutama vuosi aikaisemmin ja rautatiet lähes kokonaisuudessaan höyryvetoisia. Ei siinä ollut Kekkosellakaan taskunpohjalla hynää mitä käyttää PV:n kehittämiseen kun samaan aikaan maata piti teollistaa ja ajaa aluepolitiikkaa.
1970-luvun loppua kohtihan PV alkoi ajanmukaistua koko ajan, joten ei Kekkosta kaikesta kurjuudesta voi syyttää. Tyhjästä vain on vaikea taikoa rahaa.
Kannattaa pitää mielessä kans se näkökulma, että 1960-luvun alussa Suomi oli aivan persaukinen maa ja esmes ajoneuvojen tuontisäännöstelystä oltiin luovuttu vasta muutama vuosi aikaisemmin ja rautatiet lähes kokonaisuudessaan höyryvetoisia. Ei siinä ollut Kekkosellakaan taskunpohjalla hynää mitä käyttää PV:n kehittämiseen kun samaan aikaan maata piti teollistaa ja ajaa aluepolitiikkaa.
1970-luvun loppua kohtihan PV alkoi ajanmukaistua koko ajan, joten ei Kekkosta kaikesta kurjuudesta voi syyttää. Tyhjästä vain on vaikea taikoa rahaa.
Suunnilleen noin minäkin sen muistan. Tuossa tilanteessa NL ilmoitti, että he voivat tarjota Suomelle konetta. Ja tarkemmin kyseltäessä suostuivat kauppaamaan sen ajan huippukoneen, MiG21F:n.
Nyt länsi suhtautui sen verran suopeammin Suomen aseistautumiseen, että vastavuoroisesti Ruotsin annettiin myydä Suomelle DK.
tulikomento
Supreme Leader
60-luvun alussa kun kahden machin konetta etsiskeltiin, oli ymmärtääkseni ranskalainen Mirage III ilmavoimien suosikki. Lauri Pekuri kävi koelentämässä koneen Ranskassa. Mutta kun NATO:n jäsenmaan tuote oli kyseessä, oli hankinta poliittisesti vaikea. Ja kun Ruotsista kyseltiin Drakenia, ei meille tarjottu konetta kaikilla herkuilla (tutka ja ohjukset). Sattuneesta syystä ruotsalaiset suhtautuivat meihin epäilevästi.
Samovarius
Ylipäällikkö
Mirage III oli hyvinkin soiva rauta ja iipat ajelivat niillä rättipäät kylmiksi 1967. MiG-21:llä tosin oli kovempi tehopainosuhde ja kiihtyvyys, minkä vuoksi se pärjäsi korkealla paremmin. Mirage taas kaartoi tiukemmin ja menetti vähemmän energiaa kaarrossa. Iipat olivat saaneet loikkarin avulla MiG-21:n käsiinsä 1966 ja tunsivat siksi sen vahvuudet ja heikkoudet. Siksi iipat tulivat Miragella brutaaliin lähitaisteluun ja 23 pudotuksesta 22 saatiin tykeillä, yksi pakottamalla MiG maahan. Tähän vaikutti eritoten israelilaisten huonolaatuinen Shafrir- ip-ohjus. AA-2 Atoll eli AIM-9B toimi paremmin ja sillä saatiin alas kolme viidestä pudotetusta Miragesta. Miragessa myös oli tutka (vaikkakin Cyrano Ibisin toimivuus jätti paljon parantamisen varaa), MiGin tutka oli lähinnä ennakkolaskimen etäisyysmittari.
Koko tarina:
Koko tarina:
https://*Riittää mainostus*/2019/12/mirage.html
Meni näin monta sivua, ennenkun eksyttiin off-topiciin. Mirage III:lla on 1970-luvun PV:n kanssa yhtä paljon tekemistä kun Concordella...
Palataanpa vielä samaan "Jv hyökkää"-pätkään joka esittelee muitakin suorituskykyjä. Lopputuloksesta näkee että kuvaajat ainoastaan vietti 1-2 pv koulutusta seuraamassa ja leikkasivat lopputuloksen ominpäin. Puolustusvoimat silloin vasta opetteli tiedottamista.
03:36 Nykymuotoisia spollareita ei ollu vielä, sillä tämä erikoiskoulutus alkoi vasta 1980-luvun puolivälissä. Nimityksen sotilaspoliisiksi sai kun kävi lyhyen liikenneohjauskurssin ja "kurssimerkiksi" XXXL-koon valkoiset rukkaset, joita poliisikin siihen aikaan liikenteenohjaustehtävissä käytti.
04:14 Veteen työnnetään syöksyvene M76, joka kantaa ryhmän verran miehiä. Ja päinvastoin: ryhmä jaksaa kantaa sitä 20 hv perämoottoreineen myös maalla (ja tarvittaessa metsässäkin). Mutta helppoa se ei ole sanon "been there"-kokemuksella. Tämä on nykyään jo kadonnutta sotilasperinnettä sillä pioneerit päätti viime vuosikymmenellä lopettaa koko syöksyvenehommat. Ei johtunu säästöistä vaan oletettiin tappioiden nousevan liian suuriksi, kun ollaan suojattomina vesillä.
04:47 Vain pallo kädessä erottaa säämiehen vauhtiaskelia ottavasta keihäänheittäjästä. Pysähtyy sentään kun muistaa pallon nousevan ilmaa kevyemmän sisältönsä ansiosta kun vaan kädestä irrottaa. Sääpallo on nykyisin valkoinen kun Vaisalan radioluotain seuraa sitä automaattisesti. Tuolloin 70-luvulla oli nousevaa palloa pidettävä koko ajan käsipelillä ns. palloteodoliitin ristikossa. Toinen mies otti lukemia ylös analogiselta asteikolta. Homma perustui siihen että pallo nousi vakionopeudella ja tuulivektorit saatiin jälkeenpäin laskettua graafisilta taulukkonomogrammeilta. Homma tietysti loppui usein liian aikaisin kun pilvikerroksen alareuna tuli vastaan.
05:04 Tää on mun lemppari! Ei ollu hygieniakäsitys ihan sama kun nykyisin vaan ruoka valmistuu paljain käsin. Meillä oli omassa joukossa edellisenä vuonna salmonella-epidemia. Jostain tämänkaltaisesta varmaan alkanu, kun keittäjät putsas kätensä ainoastaan lumella tai sammalella.
05:29 Valmet Terra, josta oli aikaisemmin puhetta forumilla. Epäonnistunut konstruktio, joka poistui käytöstä nopeasti. Onneksi ei ollu rahaa hankkia niitä kovin paljon.
Tämä taas liittyy 1970-lukuun sikäli, että joka ainoassa saapumiserässä levisi sama perätön tornihuhu: "loppusodat perutaan ja päästään 1 kk aikaisemmin pois säästösyistä." Myös mun omassa 1/1977.
Palataanpa vielä samaan "Jv hyökkää"-pätkään joka esittelee muitakin suorituskykyjä. Lopputuloksesta näkee että kuvaajat ainoastaan vietti 1-2 pv koulutusta seuraamassa ja leikkasivat lopputuloksen ominpäin. Puolustusvoimat silloin vasta opetteli tiedottamista.
04:14 Veteen työnnetään syöksyvene M76, joka kantaa ryhmän verran miehiä. Ja päinvastoin: ryhmä jaksaa kantaa sitä 20 hv perämoottoreineen myös maalla (ja tarvittaessa metsässäkin). Mutta helppoa se ei ole sanon "been there"-kokemuksella. Tämä on nykyään jo kadonnutta sotilasperinnettä sillä pioneerit päätti viime vuosikymmenellä lopettaa koko syöksyvenehommat. Ei johtunu säästöistä vaan oletettiin tappioiden nousevan liian suuriksi, kun ollaan suojattomina vesillä.
04:47 Vain pallo kädessä erottaa säämiehen vauhtiaskelia ottavasta keihäänheittäjästä. Pysähtyy sentään kun muistaa pallon nousevan ilmaa kevyemmän sisältönsä ansiosta kun vaan kädestä irrottaa. Sääpallo on nykyisin valkoinen kun Vaisalan radioluotain seuraa sitä automaattisesti. Tuolloin 70-luvulla oli nousevaa palloa pidettävä koko ajan käsipelillä ns. palloteodoliitin ristikossa. Toinen mies otti lukemia ylös analogiselta asteikolta. Homma perustui siihen että pallo nousi vakionopeudella ja tuulivektorit saatiin jälkeenpäin laskettua graafisilta taulukkonomogrammeilta. Homma tietysti loppui usein liian aikaisin kun pilvikerroksen alareuna tuli vastaan.
05:04 Tää on mun lemppari! Ei ollu hygieniakäsitys ihan sama kun nykyisin vaan ruoka valmistuu paljain käsin. Meillä oli omassa joukossa edellisenä vuonna salmonella-epidemia. Jostain tämänkaltaisesta varmaan alkanu, kun keittäjät putsas kätensä ainoastaan lumella tai sammalella.
05:29 Valmet Terra, josta oli aikaisemmin puhetta forumilla. Epäonnistunut konstruktio, joka poistui käytöstä nopeasti. Onneksi ei ollu rahaa hankkia niitä kovin paljon.
Viimeksi muokattu:
Bodyguard
Kenraali
Spol-koulutusta oli jo 1970-luvulla, mutta se taisi rajoittua kokelaisiin ja aliupseereihin. Paikkana oli SpolK ( Sotilaspoliisikoulu ), joka kuului KaartP ja sijaitsi Taivallahden kasarmilla. Puuparakki, jonka seinistä näki melkein läpi. Jokaisella kurssilla oli 24 au:ta ja kaksi kokelasta. Kokelaat olivat jonkin tason oikeusoppineita ( erikoiskok ). Itsekin tuon kävin, kesti 3,5 kk ja suoritettiin RauK:n jälkeen. Miehistökoulutuksesta en osaa sanoa, koska silloisessa UudJP:ssa ei Spol-miehistöä koulutettu. Ainoastaan kaksi au:t per saapumiserä. Ja Spolk:n oppilaat olivat ympäri Suomea. Mukana oli myös aina kapiaisia, meillä yksi Kajaanista ja yksi Parolasta.
Viimeksi muokattu:
JR49
Respected Leader
Itse itselleni vastaten. Hommasin juuri pojan huoneeseen ison Ikea hyllykön, jonka täytin, mutta edelleen on varmaan 2/3 pinossa kaapeissa... joten lähdeteosten löytäminen kestää.
Yhteys-kirja kertoo LV305:sta, että se tuli käytöön Nl:ssä 40-luvun lopulla.
Lipeäakun kesto 1:3 lähetys-vastaanottosuhteella 12 h, tehokkaammalla mallilla 17,5 h. Oliko tosiaan noin, pakkasessakin?
Venttiseiskan NiCad-akkulipas kestää samalla suhteella 12 h ja 1:9-suhteella 20 h. Mitä sanoo näitä enemmän käyttänyt @Woodsman ?
On muuten kirjassa maininta, että lipeäakkujen lataamiseen liittyivät esiliinat, käsineet, suojalasit ja lipeäkanisterit. Olisi kiinnostaa saada joltakin tästä muisteluksia.
LV305:n D-malli painoi 21 kg ja kevennetty M vain 15 kiloa...
. Ymmärsinkö nyt oikein, että näitä tosiaan kannettiin maastossa? Nää on muuten romutettu 2000-luvun alussa, joten ei pelkoa, että edes syvä reservi saisi käyttöönsä.Venttiseiskasta vielä, että alkuperäinen 10 kennon lipas oli harmaata muovia. Myöhemmin lippaan muovi vaihdettiin läpinäkyväksi. Tarinan mukaan syynä oli suomalaisen sotilaan liiallinen omatoimisuus. Akkujen tyhjennyttyä, lippaaseen oli vaihdettu jossain tavalliset paristot, jolloin latausyritystä seurasi räjähdys. @Erkki ja @Ikarus , jospa se oli tämä, mistä varoiteltiin? Että jos oli paristoja akkulippaassa, niin älä lataa, koska ydinpommi. Ei kyllä koskaan ollut mitään irtoparistoja, muistaisin kyllä, jos selllaisten kanssa olisi pulannut.
EDIT: Viestimies 1983 kertoo, että lipeäakkuja ei saa käsitellä, varata eikä varastoida samassa tilassa lyijyakkujen kanssa. Varauksessa syntyvä kaasu on räjähdysherkkä.
Viimeksi muokattu:
Umkhonto
Ylipäällikkö
Terveiset Maarianhaminasta!
Noihin venttiseiskan akkuihin liittyen itselläni ainakin on sellainen muistikuva 90-luvulta, että akkujen kirjavahvuus oli jotain ja käytännössä niitä oli ehkä 1/3 siitä teoreettisesta määrästä. Sama päti tasp:eihin ja joihinkin muihinkin kamppeisiin.
Noihin venttiseiskan akkuihin liittyen itselläni ainakin on sellainen muistikuva 90-luvulta, että akkujen kirjavahvuus oli jotain ja käytännössä niitä oli ehkä 1/3 siitä teoreettisesta määrästä. Sama päti tasp:eihin ja joihinkin muihinkin kamppeisiin.
JR49
Respected Leader
Tarkennatko hieman jääkärille? Eli oliko jokaiselle laitteelle korvamerkitty x-määrä akkuja?
JR49
Respected Leader
Jostain pioneerihistorian kirjasta olen oppinut, että syöksyveneilyn suojattomuus tajuttiin jo varhain. Vaan eikö nimenomaan 70-luvulle ollut tyypillistä isot, jopa pataljoonan kokoisten yksikköjen ylimenot, näin muistelen. Tämä sitten muuttui seuraavina vuosikymmeninä veneiden yksittäisajoon, etteivät kaikki olisi olleet maalitauluna.
Elävästi muistuu mieleeni 90-luvulta, kun upsoppilas-toverini tulee kenttäkeittiöltä, johon oli hätäavuksi joutunut, ja pahoitteli heti kärkeen, että hän sitten joutui leikkaamaan nödeä ilman käsienpesua. Oli käynyt kättelemässä itseään ennen keittimelle menoa, ja oli tietysti heti tehtävän selvittyä kysynyt, että missä täällä voi kädet pestä. Ei ollut sellaiseen mahdollisuutta... Oliko ylipäänsä tapana pestä kädet, vai oliko gonahtaneita keittäjiä, tai tiesivätkö, että koko kenttäkeittiön annos menee RUK:lle, sitä ei tarina kerro. Mitä sanoo @Iso-Mursu huollon miehenä?
JR49
Respected Leader
Ok, nyt ymmärsin. Liittyy sikäli ketjuun, että ilmeisesti sellainen vähemmän esillä ollut puute on vaivannut PV:tä, eli pula/vain vähimmäismäärä virtalähteitä hankittuna sodan ajan tarpeisiin nähden. Minulle on tuntematonta, miten vakavaa se on ollut, kuinka pitkälle tätä jatkui ja miten helposti niitä olisi siviilistä täydennetty tilanteen niin vaatiessa.
Mutta 70-luvulla, siis radioita ei ollut tarpeeksi, niiden laatu ei kaikilta osin ollut sitä mitä haluttiin, ja jos tähän päälle yhdistetään vielä virtalähteiden minimimäärä, niin eipä ole ollut helppoa Prikaati 70:n johtaminen. Lähettiyhteyksilläkö oltaisiin menty? Jos olettaa sopii, niin kaapeleitakaan ei ollut vahvuudet täynnä. Yllä oleva tutkimus viittaa siihen, että myös siviilipuolen lankaverkkoon olisi tukeuduttu.
Tokihan tasajako ei ole taktiikkaa. PTL:n viimeiset yksiköt 70-luvulla, niin, miltä osin ne olisivat eronneet Jatkosodan aikaisista?
Kyllä lääkinnällä oli tuohon oikaan kenttähygieeniasta vastuu. Oli tarkat metrimäärät miten lähellä puolaria sai käydä kusella ja paskalla.
Väittäisin että kenttäkeittimellä olisi pitänyt olla käsienpesuvedet.