(Sota)turismia Kuhmossa

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Nyypakka, omko tämä kivi siinä vaaran päällä metsäautotien päässä. Jos on, niin olen itsekin käynyt tuolla. Siinä kiven ympärillä on tuore hakkuuaukko, niin pitihän sitä vähän katsella maastoa. muutaman pienen kranaatinpyrstön löysin, halk ehkä n. 2 cm. Oli maanmuokkauskone sen verran kunttaa siirrellyt, että melko helposti löytyi, samaten korvasieniä. Oliko se kylmän kenttävartio tosiaan tässä paikassa? Itse kuvittelin sen aivan muualle, ilman mitään tarkempaa tietoa.
Miten mulla on sellainen tutina, että tuo mainittu kenttävartio olisi ollut likellä jotain vettä?:unsure:
 
Miten mulla on sellainen tutina, että tuo mainittu kenttävartio olisi ollut likellä jotain vettä?:unsure:
Muistaakseni Mononen sen kirjassaan sijoitti sinne kukkulalle. Eihän siitä pitkä matka rantaan ole.
Kylmäjärven pohjoisrannalla noin 400m kukkulasta länteen on selvärajainen korsunpohja käyntiaukko järvelle päin. Vaihtomiesten lepokorsu?
 
Hei. Ihan kesäkuun ekaviikolla olen käynyt siellä. Lähinnä vähempien hyttysten takia. Varmaan tulevana suvena uudestaan, karhunkuvaus reissun yhteydessä.
 
Hei. Ihan kesäkuun ekaviikolla olen käynyt siellä. Lähinnä vähempien hyttysten takia. Varmaan tulevana suvena uudestaan, karhunkuvaus reissun yhteydessä.
Samoin. Varmaan heti kun koulut loppuu niin kytkin nousee ja käydään kaverin kanssa 2-3pv talvisotaa Kuhmossa. Sitten vallataan Sanginaho Suomussalmella ja käydään moikkaamassa jatkosotamuseon miehiä. Siitä vielä joidenkin vielä päättämättömien paikkojen kautta Kuusamoon täisaunaan ja lepovuoroon kauas linjojen taa.

Mitä tutummaksi Suomussalmen ja Kuhmon tapahtumat käyvät, sitä mielenkiintoisempi on paikkoja käydä katsomassa.

Pitäisi aloittaa Suomussalmen ja Kuhmon talvisotaa koskeva kirjallisuussäie kun ehtisi kirjoittelemaan.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Mitä tutummaksi Suomussalmen ja Kuhmon tapahtumat käyvät, sitä mielenkiintoisempi on paikkoja käydä katsomassa.
Kun sidotte tapahtumia maastoon, niin harrastakaa myös omaa ajattelua. Näihin itäsuomalaisiin taisteluihin liittyy monia kysymyksiä, jotka huutavat selvittämistä. Nimenomaan Talvisodan alkuun liittyy asioita, jotka nostattavat kulmakarvoja ja panevat miettimään tuolloisen rajattoman pätevän sotajohdon aatoksia. Kilvenkiillotuskirjallisuus on tuottanut tulosta.
 
Kun sidotte tapahtumia maastoon, niin harrastakaa myös omaa ajattelua. Näihin itäsuomalaisiin taisteluihin liittyy monia kysymyksiä, jotka huutavat selvittämistä. Nimenomaan Talvisodan alkuun liittyy asioita, jotka nostattavat kulmakarvoja ja panevat miettimään tuolloisen rajattoman pätevän sotajohdon aatoksia. Kilvenkiillotuskirjallisuus on tuottanut tulosta.
Itseäni kiinnostavat enemmän kirjallisuudesta löytyvät tai Kansa Taisteli-julkaisun yksittäiset tarinat, tapahtumat ja varsinkin niiden tapahtumapaikkojen löytäminen. Esimerkkinä vaikkapa Lammin talon riihessä kenttäpostipakettien kimppuun käyneet dolinin miehet, kun kymmenkunta heistä kuoli tulituksen alettua siihen pihamaalle ja toiset kymmenkunta pitkin vainiota ennen kuin ehtivät metsän suojaan. Lopuista osa vissiin pääsi Juoperinlammelle asti vai oliko se jo eri seuruetta.

Isommassa kuvassa voi tietysti esimerkiksi funtsia kuinka helvetin tyhmää oli pitää Kuusijokilinjasta viimeiseen asti kiinni ja kärsiä suuria tappioita epäedullisissa asemissa.

Kirjallisuus on mitä on. Siilasvuo kehuu itseään. Hakanen kehuu itseään ja samalla haukkuu Siilasvuon. Kuhmon talvisotamuseossa on Hakasen originaali kirje, jossa hän haukkuu Siilasvuon hiukan vielä pahemmin liittyen talvisodan myöhempiin tapahtumiin.

On vähän jäänyt mielikuva, että Susitaipaleen kirjalliset tuotokset Suomussalmen tapahtumista ja henkilökuvat siltä aikaa ovat melko rehellisiä analyysejä muista komentajista.

Hakanen oli mielenkiintoinen tyyppi kuitenkin. Hän mainitsi jossain kirjoituksessa omasta tykistöstämme tähän tyyliin, että "kyllä ne kovaa ääntä piti eikä siinä mitään kunhan eivät ampuneet omiemme sekaan."
 

samovaari

Kapteeni
BAN
Lahjoittaja
Kun sidotte tapahtumia maastoon, niin harrastakaa myös omaa ajattelua. Näihin itäsuomalaisiin taisteluihin liittyy monia kysymyksiä, jotka huutavat selvittämistä.
Moro. Viittaako nyt kunnianarvoisa jäsen @baikal nyt tähän Suomalaisten syrjäkylien heitteellejättöön. Ei annettiin ryssien partisaanien suht vapaasti mellastaa tuolla ja pidettiin rintamalinjat tiukkana.
 

adam7

Ylipäällikkö
Näin Dolinilaisten tuhon vuosipäivien kunniaksi kuvakaappaus Åke Lepän filmimateriaalista: Majuri Hakanen ja eikös tuo ole August Mäkiniemi juttelemassa, oletettavasti samalla reissulla kun herrojen sukset menivät kertomusten mukaan sen verran ristiin että kehotettiin jo painumaan helvettiin :)
View attachment 19484

Elonetistä löytyy filmimateriaalia, tosin leikattuna ja pätkittynä niin ettei tiedä mikä pätkä on mistäkin, mutta kovasti näyttäisi olevan Vetkosta kuvattua ennen ja jälkeen Vetkon tappelun.
Molemmissa linkkien filmeissä siellä 4-5 minuutin jälkeen:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/148127
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/148119
Mistä löytyisi juttua Dolinin hiihtoprikaatin tuhosta?
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Moro. Viittaako nyt kunnianarvoisa jäsen @baikal nyt tähän Suomalaisten syrjäkylien heitteellejättöön. Ei annettiin ryssien partisaanien suht vapaasti mellastaa tuolla ja pidettiin rintamalinjat tiukkana.
Tähän Talvisodan alkuvaiheeseen, kun kyseessä ovat muut kuin Kannaksen alueet. Palaan aiheeseen kyllä. Ja en ole kunnianarvoisa lainkaan.
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Susitaipaleesta puheenollen:

Kuva Kokkolasta, jonkun paraatin vastaanotto (70-lukua?). Susitaival korokkeen vasemmalla puolella päässään harmaa baskeri ja keppi kädessä.

 
Viimeksi muokattu:

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Kun sidotte tapahtumia maastoon, niin harrastakaa myös omaa ajattelua. Näihin itäsuomalaisiin taisteluihin liittyy monia kysymyksiä, jotka huutavat selvittämistä. Nimenomaan Talvisodan alkuun liittyy asioita, jotka nostattavat kulmakarvoja ja panevat miettimään tuolloisen rajattoman pätevän sotajohdon aatoksia. Kilvenkiillotuskirjallisuus on tuottanut tulosta.
Reservivänrikki Elon kohtalo on kuin talvisodan ensi päivien symboli. Hän ja hänen 42 miestään ottivat vastaan ensimmäisen sillä suunnalla tulevan divisioonan kaksi rykmenttiä.

Teologian ylioppilas Martti Elo palveli talvisodan syttyessä Suomussalmen harjoituskeskuksen alaisessa Rajaosasto II:ssa Juntusrannassa. Elon komentaman osaston piti vartioida 80 km:n pituista rajan osaa. Koko alueelle (Suomussalmen suunta-Kuusamon suunta) oli muutoin torjunnassa kaksi pataljoonaa ja kaksi erillistä komppaniaa. ErP 15 Raatteen tien suunnassa ja ErP 16 Kuusamon suunnassa.

Puna-armeija ylitti rajan Juntusrannan kohdalla. Tarkoitus oli edetä Ouluun asti ja siksi miehiä oli tuhansia. Elo sai tiedon vihollisista siviileiltä. Osasto joutui tietenkin viivyttäen väistymään lännemmäksi. Siviilien kohtalo oli kova. Elo soitti esikuntaan ja pyysi lisää miehiä mutta siellä epäiltiin kaikkia ilmoituksia. Talvisodan alla pidetyissä omissa sotapeleissä siltä suunnalta ei ollut tullut suuria vihollismääriä. Toisin sanoen oli päätetty, että sieltä tiettömästä erämaasta mitään suurta joukkoa ei sitten tule. Nämä vihollisrykmentit olivat kuitenkin saaneet paikallisia luopioita oppaakseen.

Vänrikki Elo sai Kyanderin puhelimeen. Elo väitti kokonaisen rykmentin pyrkivän Juntusrantaan. Kyander sanoi: "Älkää nyt pelätkö muutamaa hulluksi tullutta ryssää. Viskatkaa ne takaisin." Elo päätti lähteä esikuntaan mutta matkalla ampui itsensä. Eräs luutnantti, joka kohtasi hänet tiellä, on antanut todistuksen, että Elo koki joutuvansa sotaoikeuteen, koska oli joutunut vetämään vartioston Juntusrannasta. Hän ei myöskään luottanut vielä kykyihinsä mutta oli valtavan isänmaallinen mies, jolle oli suuri häpeä murtua.

Tässä joku silloin vielä nuori mies muistelee. Hän on tehnyt Elosta näköjään luutnantin, sen verran muisti pätkii.

http://www.kaleva.fi/tositarinoita-talvisodasta/etulinjassa-ensi-paivasta/249859/
 
Reservivänrikki Elon kohtalo on kuin talvisodan ensi päivien symboli. Hän ja hänen 42 miestään ottivat vastaan ensimmäisen sillä suunnalla tulevan divisioonan kaksi rykmenttiä.

Teologian ylioppilas Martti Elo palveli talvisodan syttyessä Suomussalmen harjoituskeskuksen alaisessa Rajaosasto II:ssa Juntusrannassa. Elon komentaman osaston piti vartioida 80 km:n pituista rajan osaa. Koko alueelle (Suomussalmen suunta-Kuusamon suunta) oli muutoin torjunnassa kaksi pataljoonaa ja kaksi erillistä komppaniaa. ErP 15 Raatteen tien suunnassa ja ErP 16 Kuusamon suunnassa.

Puna-armeija ylitti rajan Juntusrannan kohdalla. Tarkoitus oli edetä Ouluun asti ja siksi miehiä oli tuhansia. Elo sai tiedon vihollisista siviileiltä. Osasto joutui tietenkin viivyttäen väistymään lännemmäksi. Siviilien kohtalo oli kova. Elo soitti esikuntaan ja pyysi lisää miehiä mutta siellä epäiltiin kaikkia ilmoituksia. Talvisodan alla pidetyissä omissa sotapeleissä siltä suunnalta ei ollut tullut suuria vihollismääriä. Toisin sanoen oli päätetty, että sieltä tiettömästä erämaasta mitään suurta joukkoa ei sitten tule. Nämä vihollisrykmentit olivat kuitenkin saaneet paikallisia luopioita oppaakseen.

Vänrikki Elo sai Kyanderin puhelimeen. Elo väitti kokonaisen rykmentin pyrkivän Juntusrantaan. Kyander sanoi: "Älkää nyt pelätkö muutamaa hulluksi tullutta ryssää. Viskatkaa ne takaisin." Elo päätti lähteä esikuntaan mutta matkalla ampui itsensä. Eräs luutnantti, joka kohtasi hänet tiellä, on antanut todistuksen, että Elo koki joutuvansa sotaoikeuteen, koska oli joutunut vetämään vartioston Juntusrannasta. Hän ei myöskään luottanut vielä kykyihinsä mutta oli valtavan isänmaallinen mies, jolle oli suuri häpeä murtua.

Tässä joku silloin vielä nuori mies muistelee. Hän on tehnyt Elosta näköjään luutnantin, sen verran muisti pätkii.

http://www.kaleva.fi/tositarinoita-talvisodasta/etulinjassa-ensi-paivasta/249859/
Elon reki, tai niin ainakin Raatteen Portissa väitetään. Pitää seuraavalla kerralla kun käy, katsoa näkyykö takalaidassa luodinreikää.
Hämmästyttävän ratkaisun vänrikki teki, on kai herranpelko ollut tuohon aikaan niin kova?
Elonreki.jpg
 
Mistä löytyisi juttua Dolinin hiihtoprikaatin tuhosta?
Monoselta taitaa tulla aiheesta kirja ulos tänä vuonna, mikä onkin hyvä sillä sellaista kunnon koostetta ei aiheesta ole tehty. On vain toisistaan irrallisia kertomuksia.
Monosen tuotannon tuntien selvitys on perinpohjainen, mutta lisättynä karttapiirroksilla joista ei erkkikään ota selvää.
 
Tähän Talvisodan alkuvaiheeseen, kun kyseessä ovat muut kuin Kannaksen alueet. Palaan aiheeseen kyllä. Ja en ole kunnianarvoisa lainkaan.
Talvisodan alkuvaiheessa systeemi osin petti. Syynä oli organisaatioiden kyvyttömyys toimia yhdessä. Sotatoimet olivat sotilaiden vastuulla ja väestönsuojelu siviilien vastuulla. Jälleen kerran muistutan siitä, että Suojärveltä ylöspäin sotatoimet oletettiin käytävän Neuvostoliiton alueella. Sen vuoksi evakuointisuunnitelmia ei Viipurinläänin pohjoispuolella ollut lainkaan (pl. Ilomantsi 1920-luvulla). Kesän ja syksyn aikana 1939 kaikkiin rajapitäjiin laadittiin kattavat evakuointisuunnitelmat.

Käytännön ongelma oli, että evakuoinnit piti aloittaa samanaikaisesti liikekannallepanon kanssa. Kun liikekannallepanoa ei suoritettu (YH ajoi saman asian), jäivät evakuoinnit aloittamatta. Kannaksen rajapitäjät evakuoitiin samoin Suomenlahden saaret ja osin Salmi, mutta Suojärveä ei. Suojärveltä lähti huomattava määrä ihmisiä evakkoon YH:n alussa, mutta heidät palautettiin koteihinsa. Kun sota syttyi, evakuoinneista vastasi Sisäministeriö ja sen alaiset lääninhallitukset ja käytännössä siirrot olisivat olleet nimismiesten tehtävänä, mutta nimismiehet oli jo otettu PV:n organisaatioon, joten heillä oli "hieman" muutakin puuhaa. Käytännössä armeija ryhtyi suorittamaan evakuointeja heti sodan alusta lähtien, koska se oli ainoa, jolla oli tarvittavaa kalustoa ja miehistöä.

Evakuoimatta jäivät (pohjoisesta lukien) Petsamon Kalastajasaarento, Petsamon munkkiluostari (joko vapaaehtoisesti tai jätettynä), Sallasta 1-2 taloa aivan rajanpinnasta, Suomussalmen pohjoisosa (Juntusrannan suunta), Kuhmossa 1-2 taloa, Suojärven koko itäosa, pohjoisessa aina Vegarusta myöten, Salmissa teiden suunnassa itäisimmät kylät, Kannaksella yksittäisiä taloja sekä Terijoella hieman enemmän väestöä ja lisäksi Seiskarissa ja Lavansaarella saarille evakuointitehtäviin määrättyjä. Kaikkiaan reilu 3000 henkeä koko itärajan alueella.

Evakuoinnit olisi tietenkin pitänyt aloittaa aiemmin, mutta kun siihen sodan syttymiseen ei ihan oikeasti uskottu. Tämän voi ajatella johtuvan joko sinisilmäisyydestä tai typeryydestä, mutta mitään salaliittoa (joskus esitetty teoria pantista suomalaisten rauhantahdosta) tästä ei saa kirveelläkään. Yksinkertaisempi syy on raha, eli väestönsiirrot maksoivat, kun väestö piti elättää. Siksi vapaaehtoisesti sai lähteä, jos pystyi itsensä elättämään, mutta evakuointien laajentamiseen suhtauduttiin koko ajan nihkeästi. Suojärvellekin palasi porukkaa, joka oli lähtenyt vapaaehtoiseen evakkoon ja koulut avattiin sotaa edeltävänä päivänä.

Kun sota sitten syttyi, evakuoinnit hoidettiin kohtuullisen mallikkaasti. Poikkeuksina Suomussalmi, jossa ne olisi voitu suorittaa laajemmin, mutta tod.näk. kaluston puute esti tämän sekä Suojärven Vegarus+muu pohjoisosa, jossa tietysti tiestö oli puutteellinen, eikä sitä kalustoakaan niin valtavasti liene ollut. Lisäksi tuolla alueella ei ollut pahemmin siviilivirkamiehiä, joiden vastuulla se evakuointi tietysti oli.

Joku varmaan tunnistaa nyt nimimerkin, mutta toivoisin, että kunnoitatte ratkaisuani kirjoittaa nimimerkin takaa.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Jälleen kerran muistutan siitä, että Suojärveltä ylöspäin sotatoimet oletettiin käytävän Neuvostoliiton alueella.
Tätä minä juuri tarkoitan ja ei selittely kyllä auta pätkääkään, tuo oli lähtökohtana armotta tollo suunnitelma. Toisella tulokulmalla moni alkuvaiheen ottelu olisi näyttänyt aivan toiselta. Tuo suunnitelma viittaa siihen, että Suomi ei uskonut joutuvansa neukun kanssa sotaan....yksin. Tai sitten yksinkertaisesti heimosotien fantastinen muisto sotki ajattelua tai sitten asioita tehtiin kännissä.


Kun on hajulla siitä, millaisia "teitä" Suomeen johti, niin eipä tarvita hokkuspokkustorjuntavoittoakatemian opintoja, kun tajuaa kuinka huolella tsuhnittiin aloitusveto. Se on kiistämätön fakta. Pelastus saattoi olla siinä, että Stalin antoi hyvää apua tapattamalla upseeristonsa.

Suomen sotajohto halusi sotia heimosota-tyyppistä sotaa ja ilman toista ms:aa me varmaan piirtäisimme edelleen samoja kuvia karttoihin.:devilish:
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
ErP 15:n piti sodan sytyttyä edetä Vuokkiniemeen ja ErP 16:n sankarillisena tehtävänä oli lyödä vihollinen Kuusamon suunnassa ja hyökätä Uhtualle.

Ei siinä ainakaan kovin pientä suorituskykyä pojilta vaadittu. Vienan Karjala haltuun kahdella pataljoonalla vihollinen murskaten. Toisaalta eihän siellä ole ollut kuin pieniä muutaman talon kyliä ja tiepahasia. Suuria joukkoja ei oletettu. Jälkiviisaan silmissä on ne pari divisioonaa siinä tiellä.
 
Viimeksi muokattu:
Tätä minä juuri tarkoitan ja ei selittely kyllä auta pätkääkään, tuo oli lähtökohtana armotta tollo suunnitelma. Toisella tulokulmalla moni alkuvaiheen ottelu olisi näyttänyt aivan toiselta. Tuo suunnitelma viittaa siihen, että Suomi ei uskonut joutuvansa neukun kanssa sotaan....yksin. Tai sitten yksinkertaisesti heimosotien fantastinen muisto sotki ajattelua tai sitten asioita tehtiin kännissä.


Kun on hajulla siitä, millaisia "teitä" Suomeen johti, niin eipä tarvita hokkuspokkustorjuntavoittoakatemian opintoja, kun tajuaa kuinka huolella tsuhnittiin aloitusveto. Se on kiistämätön fakta. Pelastus saattoi olla siinä, että Stalin antoi hyvää apua tapattamalla upseeristonsa.

Suomen sotajohto halusi sotia heimosota-tyyppistä sotaa ja ilman toista ms:aa me varmaan piirtäisimme edelleen samoja kuvia karttoihin.:devilish:
Tästä me on väännetty ennenkin. Ja edelleenkään en näe tilannetta yhtä yksioikoisesti.

Lopputuloksen osalta olet oikeassa. Talvisodan alkuvaihe meni aika vihkoon ja tipalla oli, ettei koko hommaa taputeltu siihen pariin viikkoon, mitä puna-armeija ennusti. Sitten riittävän moni asia meni suomalaisilta just oikein ja putkeen ja itärajan tilanne saatiin vakautettua.

Kuitenkin tuo "haju" niistä Neuvostoliiton tieoloista on se, mikä suomalaisilta puuttui. Talvisodassa se aliarvioitiin (koska tiedustelua ei ollut) ja jatkosodassa yliarvioitiin. Syksyllä (osin jo aiemmin) 1939 rajanpintaan keskitettävät neuvostojoukot rakensivat itse omat kuluyhteytensä. Näistä rakennustöistä oli suomalaisilla tieto ja ainakin Suojärven-Salmin korkeudella niitä sitten YH:n aikana tiedusteltiinkin. Paikallinen taso ilmoitti asiasta ylöspäin, mutta Päämaja ei uskonut. Viiden päivän välein laadituista ja julkaistuista tiedusteluraporteista 25.11.1939 tiedusteluraportti ei usko sotaan, mutta 30.11.1939 olisi uskonut. Se oli kuitenkin vanhentunut, eikä sitä julkaistu, koska sota oli jo syttynyt.

Edelleenkin ne VK-suunnitelmien rajanylitykset olivat sinänsä järkeviä, eikä niillä mitään Suur-Suomea oltu rakentamassa. Ajatus niiden rajantakaisten tukialueiden ottamisesta omaan haltuun, jolloin puna-armeija olisi joutunut tukeutumaan suoraan Muurmanninrataan oli sinänsä ihan toimiva. Ongelma vain oli, että muuttuneiden olosuhteiden myötä ne olivat vanhentuneet auttamattomasti. Tiedustelu ja sen sitten toimittamien tietojen tulkinta petti. Tähän on tietysti monta syytä, joista yhtenä mainittakoon vaikkapa se Stalinin suorittama raja-alueiden tyhjennys, jolloin tiedustelun verkostot tuhottiin.
 
ErP 15:n piti sodan sytyttyä edetä Vuokkiniemeen ja ErP 16:n sankarillisena tehtävänä oli lyödä vihollinen Kuusamon suunnassa ja hyökätä Uhtualle.

Ei siinä ainakaan kovin pientä suorituskykyä pojilta vaadittu. Vienan Karjala haltuun kahdella pataljoonalla vihollinen murskaten. Toisaalta eihän siellä ole ollut kuin pieniä muutaman talon kyliä ja tiepahasia. Suuria joukkoja ei oletettu. Jälkiviisaan silmissä on ne pari divisioonaa siinä tiellä.
Jokaisen ErP:n olisi Suojärveltä ylöspäin pitänyt edetä rajan taakse ja ottaa haltuun ne lähimmät asutuskeskukset. Silloin todellakin laskettiin, että suuria joukkoja ei voinut erämaassa operoida. Poikkeuksena Petsamo, josta olisi luovuttu ja vetäydytty pikkuhiljaa alaspäin. Sodankylä mainitaan yleensä ensimmäisenä sellaisena tasana, joka olisi ollut välttämätöntä pitää.
 
Top