Sotahistoriallinen matkailu

EK

Kenraali
Suomessa hyviä vierailupaikkoja voisivat olla:
- Tankavaara: Saksalaisten asemia on kunnostettu ja ne ovat soppelin (n. 1,5 km) matkalla Kultamuseosta. 75mm:n PAK löytyy maastosta ja opasteet ovat keskimääräistä parempia. Jos haluaa, voi samalla reissulla myös perehtyä kullankaivuun historiaan (kaverin isoisä suolasi Tankavaaraankin valtauksia, joiden myyntituloilla sitten perusti kaupan vähän etelämmäs.

- Suomussalmi: Majoitu esim. Hossaan tai muualle Suomussalmen pohjoisosan alueelle/lähettyville ja lähde tulemaan Juntusrannasta vitostielle ja sitten valtaväylää kirkonkylään. Jos haluat oikein fiilistellä, voit poiketa Piispajärvellä. Koko matka on käytännössä pelkkä sotahistoriallista ulkoilmamuseota, paikoilla, joilla Suomen itsenäisyys pelastettiin. Iltapäivällä ehdit ihmetellä Suomussalmen kirkonkylän kuihtumista, piipahtaa vanhalla kirkolla (joka poltettiin itsenäisyyspäivänä) ja majoittua Ämmänsaareen. Toinen päivä meneekin ajettaessa Karhulanvaarasta Raatteeseen. Raatteenmuseo oli ainakin ennen hyvä käyntikohde. En ole pariin vuoteen käynyt. Jos aikaa ja vaivaa riittää, käy Domnan pirtillä. Viimeinen asuttu karjalaiskylä Suomen alueella löytyy täältä.

-Kuhmo: Älä usko tarinaa, että Lentiiran vanhan kirkon olisi polttanut pappi nähtyään kirkkoa käytetyn hevostallina. Tosiasiassa sen polttivat Suomen Kansanarmeijan joukot, jotka oli majoitettu Lentiiraan ja josta niiden tehtävä oli tehdä iskuja Kontiomäkeen ja Kuhmossa ja Raatteessa taistelevien suomalaisjoukkojen selustaan, mutta jotka kieltäytyivät käskystä, kun sitä ei antanut Suomen Kansanarmeija vaan Neuvostoliiton 9.Armeijan alaiset joukot. Jatka siis matkaasi nopeasti Lentiiran kautta kohti Kuhmon kirkonkylää. Älä kuitenkaan aja kirkonkylälle, vaan käänny Tönölönsalmessa itään ja aja lenkki Kiekinkoskelle. Fiilistele Osasto Kekkosen (Joo, SEN Kekkosen veli) taistelua pienellä, kevyesti aseistetulla joukolla mittaamattoman ylivoimaista vihollista vastaan - voitokkaasti. Nyt voit käydä myös Kesselissä, jossa Dolin prikaateineen koki surkean kohtalon. Sitten majoitukseen Kuhmoon ja seuraavana päivänä Hotakan ja Rastin kautta Saunajärvelle, Kilpelänkankaalle ja Kuusijoelle. Täällä tehtiin historiaa ja Siilasvuo sai alkusysäyksen lempinimelleen "Jalmari Verinen".

Ei tietenkään kannata unohtaa Ilomantsia, mutta siitä ehkä toisella kertaa.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Suomessa hyviä vierailupaikkoja voisivat olla:
- Tankavaara: Saksalaisten asemia on kunnostettu ja ne ovat soppelin (n. 1,5 km) matkalla Kultamuseosta. 75mm:n PAK löytyy maastosta ja opasteet ovat keskimääräistä parempia. Jos haluaa, voi samalla reissulla myös perehtyä kullankaivuun historiaan (kaverin isoisä suolasi Tankavaaraankin valtauksia, joiden myyntituloilla sitten perusti kaupan vähän etelämmäs.

- Suomussalmi: Majoitu esim. Hossaan tai muualle Suomussalmen pohjoisosan alueelle/lähettyville ja lähde tulemaan Juntusrannasta vitostielle ja sitten valtaväylää kirkonkylään. Jos haluat oikein fiilistellä, voit poiketa Piispajärvellä. Koko matka on käytännössä pelkkä sotahistoriallista ulkoilmamuseota, paikoilla, joilla Suomen itsenäisyys pelastettiin. Iltapäivällä ehdit ihmetellä Suomussalmen kirkonkylän kuihtumista, piipahtaa vanhalla kirkolla (joka poltettiin itsenäisyyspäivänä) ja majoittua Ämmänsaareen. Toinen päivä meneekin ajettaessa Karhulanvaarasta Raatteeseen. Raatteenmuseo oli ainakin ennen hyvä käyntikohde. En ole pariin vuoteen käynyt. Jos aikaa ja vaivaa riittää, käy Domnan pirtillä. Viimeinen asuttu karjalaiskylä Suomen alueella löytyy täältä.

-Kuhmo: Älä usko tarinaa, että Lentiiran vanhan kirkon olisi polttanut pappi nähtyään kirkkoa käytetyn hevostallina. Tosiasiassa sen polttivat Suomen Kansanarmeijan joukot, jotka oli majoitettu Lentiiraan ja josta niiden tehtävä oli tehdä iskuja Kontiomäkeen ja Kuhmossa ja Raatteessa taistelevien suomalaisjoukkojen selustaan, mutta jotka kieltäytyivät käskystä, kun sitä ei antanut Suomen Kansanarmeija vaan Neuvostoliiton 9.Armeijan alaiset joukot. Jatka siis matkaasi nopeasti Lentiiran kautta kohti Kuhmon kirkonkylää. Älä kuitenkaan aja kirkonkylälle, vaan käänny Tönölönsalmessa itään ja aja lenkki Kiekinkoskelle. Fiilistele Osasto Kekkosen (Joo, SEN Kekkosen veli) taistelua pienellä, kevyesti aseistetulla joukolla mittaamattoman ylivoimaista vihollista vastaan - voitokkaasti. Nyt voit käydä myös Kesselissä, jossa Dolin prikaateineen koki surkean kohtalon. Sitten majoitukseen Kuhmoon ja seuraavana päivänä Hotakan ja Rastin kautta Saunajärvelle, Kilpelänkankaalle ja Kuusijoelle. Täällä tehtiin historiaa ja Siilasvuo sai alkusysäyksen lempinimelleen "Jalmari Verinen".

Ei tietenkään kannata unohtaa Ilomantsia, mutta siitä ehkä toisella kertaa.
Ilomantsin Taistelijan talolla ja taistelupaikoilla tuli käytyä nuorena poikana suvun sotaveteraanin kanssa. Muistikuvat tuolta 90-luvun alun reissulta ovat hataria, varsinkin kun isoisä soti sotansa Karjalan kannaksella, eikä ylempänä.
 

Kongo-Müller

Kersantti
Museo del Ejercito,Toledo-Armeija museo Madridin lähellä Toledossa,muistaakseni noin 30 000 kohdetta esillä,osui sieltä silmään myös Suomi-konepistooli.Sanoisin että mustaruuti-miehille varsinkin must paikka jos siellä päin liikkuu.Lisäksi Madridissa on kuninkaanlinnan yhteydessä haarniskahuone rataslukkoisine aseineen.
 

karponaattori

Alikersantti
Syyskuussa olisi tarkoitus lähteä pyörähtämään Budapestissa ja kiinnostaisi kuulla porukan kokemuksia kaupungista ja lähiseudusta. Eniten kiinnostaa toisen maailmansodan aikaiset tapahtumat ja jossain määrin kylmän sodan muistot.

Osaatteko vinkata kiinnostavia kohteita, kuten taistelupaikkoja, hylättyjä tukikohtia, museoita jne n max 200km säteellä Budapestista?
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Tätä kun katselee niin väistämättä tulee mieleen mitenkä turhaa oli käydä sotaa käsivarren Lapissa talvella ja keväällä 1945. Nuoret suomalaiset asevelvolliset laitettiin saksalaisten kenttälinnoitetun Sturmbock-viivytyslinjan kimppuun. Minusta aivan turhaa ihmishenkien haaskausta. Saksalaiset tiesivät itsekin että sota oli hävitty ja silti suomalaiset hakkasivat päätään seinään. Mutta minkäs teit kun poliittiset realiteetit meidät tuohon paskahommaan pakottivat.

 

Rannari

Ylipäällikkö
Hetkinen. Ei linjaa vastaan hyökätty. Todettiin liian riskaabeliksi. Sinne mentiin vasta, kun saksalaiset olivat lähteneet.
Eikö suomalaisilla ollut tuolloin rivissä vain kälyinen kokematon pataljoona jonka huolto pelitti vähän niin sun näin. Ei minkäänlaisia eväitä hyökkäykseen niissä oloissa.

Sakemannit ovat kyllä väsänneet varsin vaikuttavan rakennelman. Tai siis väsäyttäneet venäläistä verta juurikaan säästelemättä.

Pitäisi käydä tuolla joskus uudestaan ja tällä kertaa tehdä ensin kotiläksyt niin saattaisi avautua paremmin.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Hetkinen. Ei linjaa vastaan hyökätty. Todettiin liian riskaabeliksi. Sinne mentiin vasta, kun saksalaiset olivat lähteneet.
Näin minäkin olen asian käsittänyt. Yksi suvun miehistä oli juuri tuolla suunnalla ErP 13:n riveissä.
En tosin tiedä, oliko juuri tämä se @Rannari :n viittaama kälyinen pataljoona, eli missä vaiheessa eteni noiden asemien ohi :)
 

Rannari

Ylipäällikkö
Näin minäkin olen asian käsittänyt. Yksi suvun miehistä oli juuri tuolla suunnalla ErP 13:n riveissä.
En tosin tiedä, oliko juuri tämä se @Rannari :n viittaama kälyinen pataljoona, eli missä vaiheessa eteni noiden asemien ohi :)
Tuossa muodossa asia palautui jostain muistin syövereistä. Noihin aikoihin oli paperilla komeita kokoonpanoja mutta todellisuus oli jotain ihan muuta. Eikä suomalaisten logistisia ongelmia Lapin erämaissa varmaan voi liikaa korostaa. Lapin sota oli sangen ankea savotta. Kaikki motivaatio oli kuitenkin jo käytetty muualla.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tuossa muodossa asia palautui jostain muistin syövereistä. Noihin aikoihin oli paperilla komeita kokoonpanoja mutta todellisuus oli jotain ihan muuta. Eikä suomalaisten logistisia ongelmia Lapin erämaissa varmaan voi liikaa korostaa. Lapin sota oli sangen ankea savotta. Kaikki motivaatio oli kuitenkin jo käytetty muualla.
Enkä minäkään muista tarkkaan, missä suunnassa mainitsemani pataljoona nyt tarkkaan ottaen oli.
Jotenkin vain jäänyt käsitys, että saksalaiset jäivät aina johonkin suon taakse hyviin asemiin kyttäämään, ja logistiikka ei tosiaankaan toiminut, niin joukoilla ei ollut raskaita aseita. Sitten lähdettiin koukkaamaan ja sakut tiesi hyvin jo siinä vaiheessa suomalaisten taktiikan, ja liukenivat pois seuraaviin viivytysasemiin. Ja sama uudestaan. Näin niin kuin yleiskuvana.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tässä muuten ruotsalaisten kuvaamaa filmiä Tornion taistelusta. Mielenkiintoinen äänimaisema, ja näkyyhän siinä itse toimintaakin kaukaa.

Oliko niin @Erkki , että sinullakin oli sukua tuolla päin? Muistaakseni totesimme joskus, että Röytän maihinnousussa olisi ollut.
Tämä minun sukulaiseni kertoi aina juttua, kuinka Stukat upottivat satamaan kuljetuslaivan hänen nähtensä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Röytän_maihinnousu
Kyllä se muuten täsmää. ErP 13 tuli juuri 4.10. satamaan ja kaksi alusta saivat. Olikohan vielä nyt niin, että tämä meidän veteraani oli siinä laiturilla tai sen välittömässä läheisyydessä, kun Stukat iskivät. Sitä en tiedä, oliko pataljoonaa ollut noissa laivoissa.
En ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi, mutta kun kyse oli Kannaksella taistelleesta joukko-osastosta, niin mahtanut olla vinha tunne olla nimenomaan juuri Stukien maalina, Kuhlmey tuoreessa muistissa...:rolleyes:
 
Viimeksi muokattu:

Erkki

Eversti
Lahjoittaja
Hetkinen. Ei linjaa vastaan hyökätty. Todettiin liian riskaabeliksi. Sinne mentiin vasta, kun saksalaiset olivat lähteneet.
Täysin mahdotontahan sinne olisi ollut hyökätä. Paitsi että olivat erinomaisissa puolustusasemissaan, olivat saksalaiset myös ylivoimaisia niin laadullisesti kuin määrällisestikin. Jonkun verran ammuttiin epäsuoraa puolin ja toisin, sekä harrastettiin häirintäluontoista kahakointia lähinnä Mustavaarassa olleen saksalaisten eteentyönnetyn tukikohdan kanssa. Saksalaiset olivat tuolla muutenkin niskan päällä, koska nuo tunturiolot olivat etelästä tulleille joukoillemme täysin outoja, kun taas sakut olivat jo vuosien ajan totutelleet pohjoisen oloihin, ja varsinkin vuoristojääkärit olivat muutoinkin koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Erityisesti tämä tuli esille partiotaisteluissa, jotka sakut veivät melkeinpä 100-0. Tämä suunta on minulle merkityksellinen, koska isäni osallistui näihin Käsivarren kahinoihin aina rauhan tuloon saakka. Tässä muuten hyvä kirja aiheesta: 1519657093482.png
 

Erkki

Eversti
Lahjoittaja
Oliko niin @Erkki , että sinullakin oli sukua tuolla päin? Muistaakseni totesimme joskus, että Röytän maihinnousussa olisi ollut.
Tämä minun sukulaiseni kertoi aina juttua, kuinka Stukat upottivat satamaan kuljetuslaivan hänen nähtensä.
Kylläpä vaan. Isäukkohan se sielläkin. Hänkin muisteli näkemäänsä Stuka-hyökkäystä, jota onnekseen seurasi hieman etäämmältä. Hän tuli Röyttään vasta maihinnousun jälkijoukoissa. Jälleen mainostan kirjaa: 1519657585543.png
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tosiasiassa sen polttivat Suomen Kansanarmeijan joukot, jotka oli majoitettu Lentiiraan ja josta niiden tehtävä oli tehdä iskuja Kontiomäkeen ja Kuhmossa ja Raatteessa taistelevien suomalaisjoukkojen selustaan, mutta jotka kieltäytyivät käskystä, kun sitä ei antanut Suomen Kansanarmeija vaan Neuvostoliiton 9.Armeijan alaiset joukot.
Millaisia seuraamuksia lienee tuosta sukeutunut? Yleensä joukon kieltäytyminen puna-armeessa johti aika trakooniseen palautteeseen.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kylläpä vaan. Isäukkohan se sielläkin. Hänkin muisteli näkemäänsä Stuka-hyökkäystä, jota onnekseen seurasi hieman etäämmältä. Hän tuli Röyttään vasta maihinnousun jälkijoukoissa. Jälleen mainostan kirjaa: View attachment 19706
Täytyypä pistää hankintaan, ja muutenkin perehtyä Lapin sotaan paremmin nimenomaan Er.P 13:n näkökulmasta.

Nimittäin en ole koskaan ennen vilkaissut tästä Stuka-hyökkäyksestä digiarkiston sotapäiväkirjoja, syystä tai toisesta, ja piru vieköön, olikin aika lähellä, ettei minulta olisi muutama sata verkonlaskureissua jäänyt kokematta!
Er.P 13 nimittäin lastattiin juurikin toiseen uponneista aluksista, eli Bore IX. Tämä oli minulle uutta tietoa. Ilmankos siitä usein kuulinkin. Veteraaneilla oli aina muutama huipputarina, jota toistivat, tämä oli yksi niistä.
Alus saapui laituriin klo 10.00, henkilöstö ulos ja odottamaan junaa. klo 12.00 tuli juna, klo 12.05 9 Stukaa. Isäni eno oli joko laiturilla tai sen välittömässä läheisyydessä. Sp:ssä viitataankin pataljoonan purkausmiesten kärsimiin tappioihin.

Eli jakso 36
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3435947

https://fi.wikipedia.org/wiki/Röytän_maihinnousu
Keskiviikkona 4. lokakuuta saksalaiset pommittivat satamaa juuri kun neljättä maihinnousuaaltoa oltiin purkamassa maihin. Vaalassa olleen huonon sään vuoksi Brewsterit eivät olleet päässeet lainkaan ilmaan. 9 Stuka-syöksypommittajan laivue hyökkäsi satamaan[8], tuloksena 60 kaatunutta ja 400 haavoittunutta. Maihinnousualuksista upposi kaksi, höyrylaiva Bore IX ja moottorilaiva Maininki, joiden mukana vajosi meren pohjaan 196 hevosta ja 120 tonnia ampuma- ja elintarvikkeita, sekä ilmatorjuntakalustoa ajoneuvoineen. Saksalaisten kymmenen kilometrin päässä Laivaniemessä ollut raskas ilmatorjuntapatteristo oli edellisen päivän kylvänyt palokranaatteja ampumalinjalla olleeseen Kuusiluodon saareen tuhotakseen tähtäystä häiritsevän sahan ja asuinrakennukset. Kun rakennukset olivat seuraavana aamuna palaneet pääsi patteristo ampumaan Röytän satamaa saaren yli, ja onnistui tarkalla tulituksellaan pahasti vaurioittamaan satamalaitureita.[9] Boren oli pitänyt tuoda Tornioon tykistöä, mutta lastauksen myöhästymisen vuoksi laiva toi muuta rahtia, mikä oli onni onnettomuudessa suomalaisille joukoille.[7] Haavoittuneet kerättiin kenttäsairaalaan Röytän koululle.[10][5]

Tuollainenkin muistomerkki löytyy matkakohteeksi. Tornion maihinnousun muistomerkki jossain Toppilansalmessa, lähtöpaikassa.

 

Old Boy

Kenraali
Sakemannit ovat kyllä väsänneet varsin vaikuttavan rakennelman. Tai siis väsäyttäneet venäläistä verta juurikaan säästelemättä.
Pitäisi käydä tuolla joskus uudestaan ja tällä kertaa tehdä ensin kotiläksyt niin saattaisi avautua paremmin.
Tee tosiaan niin! Se on nimittäin linnoitustaidon oppitunti Suomen maastoissa; opettajina tällä kertaa sakasalaiset. Tst-hautaa: ei montaa metriä eikä lainkaan panssariestekiviä. Mutta näiden tilalla tykki- ja kk-asemat hallitsevilla maastonkohdilla tykistönkestävine asepesäkkeineen. Sturmbock-linja luotiin hämmästyttävän lyhyessä ajassa sillä työt alkoivat vasta elokuun alussa 1944.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Mikäköhän porukka tuossa videossa etenee joen rantaa myöten? Itsellä puuttuu tämän ajan teokset kotikirjastosta.
 
Top