Sotahistoriallinen matkailu

[Leaderdog]

Meinasin poiketa täällä:

Aaro Pajari ja Kalervo Loimu – Asikkalassa syntyneet​

Tammenlehvätalo Vääksy

Näytä sijainti kartalla
Näyttely ”Kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari nro 12 Aaro Pajari ja Mannerheim-ristin ritari nro 158 Kalervo Loimu – Asikkalassa syntyneet” tuo esille näiden kahden sankarin sotatiet ja saavutukset.

Näyttelyn on koonnut sotahistorian asiantuntija Tuomo Juntunen Pajarin Poikien Perinneyhdistyksestä.

Näyttely tarjoaa mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten tarinat Suursaaren valtauksesta vuonna 1942 ja Pajarin Sotakirkosta. Osa näyttelyn materiaalista on saatu lainaksi Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseosta.

Näyttely on avoinna yleisölle lokakuuhun 2025 asti. Näyttelyyn on valittu ajankohta, jolloin samana päivänä tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun Aaro Pajari ja Kalervo Loimu palkittiin Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristillä, Pajari toisen kerran.

Aukioloajat
11.1.2025
18.1.2025
24.1.2025
Klo 11-14

Tammenlehvätalo
Vartiopolku 4-6
Vääksy

 

[Leaderdog]

.

 

[Leaderdog]

Tässä lisää infoa edelliseen:

Asikkalan ritareiden kunniaksi näyttely

Aaro Pajarin ja Kalervo Loimun historiasta kerrotaan Tammenlehvätalossa.

www.seutuneloset.fi

 

[tulikomento]

Tällaisia innovaatioita arvostan. Hollannin Den Helderissä sijaitseva Laivastomuseo on muuttanut entisen Tromp -luokan fregatti De Ruyterin museoidun komentosillan elämyskeskukseksi ja simulaattoriksi.

Museokävijät miehittävät komentosillan ja tehtävänä on simuloidussa kylmän sodan merisotaskenaariossa suojella NATO:n saattuetta vihollisen toimilta. Vastaan tulee mm. ilmahyökkäys ja merimaaliohjuksia.

Col Storm

Beleef de Koude Oorlog op z'n heetst in de nieuwe experience van het Marinemuseum. Cold Storm is open voor publiek!

www.marinemuseum.nl

Multiplayer game about the Cold War aboard the Marine Corps ship 'De Ruyter'

ijsfontein.nl

 

[tulikomento]

Taas se aika vuodesta kun jo haaveilee kesälomareissun perään. Mikäs siinä, kyllähän näitä teoreettisesti voi jo pohtia.

Tällaista vähän olen miettinyt. Tavallaan jatkoa viime elokuun Hollannin sotahistoriaretkelle. Muutama päivä kestoltaan. Hki-Vantaa-Amsterdam lennot. Tukikohtana Amsterdam, josta onneksi hyvät junayhteydet joka puolelle maata. Ja pinta-alaltaan Hollanti on tosiaan murto-osa Suomesta, joten siirtymiset ovat lyhyitä.

Pääkohteena vaikka Soesterbergin valtavan suuri keskussotamuseo Nationaal Militair Museum. Saman katon alle keskitetty koko Hollannin sotahistoria (erit. maa- ja ilmavoimat). Työkaverit kävivät täällä viime vuonna ja kehuivat todella hyväksi. Isolla rahalla tehty ja nykypäivän näyttelytekniikkaa on hyödynnetty kovalla teholla.

Homepage - Nationaal Militair Museum

Open: Tuesday to Sunday from 10 AM - 17 PM. Adventure is in the air! Come by and visit the Dutch National Military Museum.

www.nmm.nl

Kakkoskohde voisi olla tuo yllä mainittu Laivastomuseo.

Marinemuseum Den Helder

Beleef de marine op én onder zee

www.marinemuseum.nl

Sieltä löytyy mm. museoitu kylmän sodan aikainen sukellusvene Tonijn.

https://en.wikipedia.org/wiki/HNLMS_Tonijn_(S805)

Luppoaikaa jos / kun jäisi Amsterdamin päässä, niin voisin harkita käyväni täällä. Miehitysmuseo esittelee Alankomaiden natsimiehityksen vuosia, yhteistoimintaa miehittäjän kanssa, sekä vastarintaliikkeen taistelua.

The Netherlands in World War II

Discover the Verzetsmuseum (Dutch Resistance Museum) in the heart of Amsterdam and step back in time to the era of war, dictatorship, persecution and resistance. Here you will uncover the impressive history behind the difficult choices that the Dutch had...

www.verzetsmuseum.org

 

[rty19]

Kakkoskohde voisi olla tuo yllä mainittu Laivastomuseo.

Marinemuseum Den Helder

Beleef de marine op én onder zee

www.marinemuseum.nl

Hollantihan on ollut merkittävä kauppamaa joten siviilimerenkulkuakin koskeva museo on olemassa josta löytyy mm. tuo museon ulkopuolella oleva purjelaiva. Jos luppoaikaa on.

The National Maritime Museum

The collection of The National Maritime Museum is one of the largest and most notable maritime collections in the world with approximately 400,000 objects.

www.hetscheepvaartmuseum.com

 

[tulikomento]

Hollantihan on ollut merkittävä kauppamaa joten siviilimerenkulkuakin koskeva museo on olemassa josta löytyy mm. tuo museon ulkopuolella oleva purjelaiva. Jos luppoaikaa on.

The National Maritime Museum

The collection of The National Maritime Museum is one of the largest and most notable maritime collections in the world with approximately 400,000 objects.

www.hetscheepvaartmuseum.com

Kyllä kyllä. Todella vanha merivaltahan se on. Sattuneesta syystä militaaripuoli kiinnostaa itseäni enemmän, mutta kyllä tuon merenkulkumuseonkin voisi käydä katsomassa.

 

[tulikomento]

Tällaisia innovaatioita arvostan. Hollannin Den Helderissä sijaitseva Laivastomuseo on muuttanut entisen Tromp -luokan fregatti De Ruyterin museoidun komentosillan elämyskeskukseksi ja simulaattoriksi.

Museokävijät miehittävät komentosillan ja tehtävänä on simuloidussa kylmän sodan merisotaskenaariossa suojella NATO:n saattuetta vihollisen toimilta. Vastaan tulee mm. ilmahyökkäys ja merimaaliohjuksia.

Col Storm

Beleef de Koude Oorlog op z'n heetst in de nieuwe experience van het Marinemuseum. Cold Storm is open voor publiek!

www.marinemuseum.nl

Multiplayer game about the Cold War aboard the Marine Corps ship 'De Ruyter'

ijsfontein.nl

Palaan vielä aiheeseen. Tässä videossa kuvaa tuolta komentosillalta. Erityisesti muksuja kiinnostava. Tuo kyllä hienosti nuo tehosteet tunnelmaa. Kohdasta 8.20. ja vähän eteenpäin.

Vähän samaa on tehty Kööpenhaminassa fregatti, museolaiva Peder Skramille. Laivan sisätiloihin oli aseteltu miehistöä markkeeravia mannekiininukkeja ja oivallisesti tunnelmaa luovaa äänimaailmaa. Taistelunjohtokeskus oli erittäin mielenkiintoinen. Myös aluksen tutkat oli jotenkin emulaattoreilla saatu toimimaan. Kylmän sodan fiilis välittyi oivallisesti. En ole mitään tällaista nähnyt yhdessäkään suomalaisessa museo(sota)laivassa.

HDMS Peder Skram (F352) - Wikipedia

en.wikipedia.org

Vai onko tykkivene Karjalassa käytetty tehosteita, en ole käynyt ? Tietääkö esim. @SatSotHist ?

Tykkivene Karjala | Forum Marinum

Tykkivene Karjala palveli niin vartio-, koulutus- kuin johtoaluksenakin

www.forum-marinum.fi

 

[SatSotHist]

En ole mitään tällaista nähnyt yhdessäkään suomalaisessa museo(sota)laivassa.

Vai onko tykkivene Karjalassa käytetty tehosteita, en ole käynyt ? Tietääkö esim. @SatSotHist ?

En ole suomalaisissa museoissa nähnyt ainuttakaan mainitsemisen arvoisia interaktiivista systeemiä. Jotakin kevyitä simulaattorin tapaisia laitteita on, mutta aika vaatimattomia. Oma kokemus on että museoväki on keskimääräistä vanhakantaisempaa sakkia, eivät innostu nykyajan hömpötyksistä.

Sanotaan nyt sekin että perinteisissä museonäyttelyissä ei ole mitään vikaa, interaktiivisuus voi olla erittäin hyvä lisä mutta se ei ole mikään itseisarvo.

 

[tulikomento]

En ole suomalaisissa museoissa nähnyt ainuttakaan mainitsemisen arvoisia interaktiivista systeemiä. Jotakin kevyitä simulaattorin tapaisia laitteita on, mutta aika vaatimattomia. Oma kokemus on että museoväki on keskimääräistä vanhakantaisempaa sakkia, eivät innostu nykyajan hömpötyksistä.

Sanotaan nyt sekin että perinteisissä museonäyttelyissä ei ole mitään vikaa, interaktiivisuus voi olla erittäin hyvä lisä mutta se ei ole mikään itseisarvo.

Varmaankin näin. Täytyy vielä kehua tuota tanskalaisten museofregattia, jossa kävin 2023 kesälomalla. Alus on tosiaan museoitu noin suunnilleen 80-luvun asuunsa. Tanskan laivaston tuolloinen lippulaiva, jonka päätehtävänä oli osana Naton puolustusta pitää huoli siitä, etteivät Varsovan liiton alukset pääse murtautumaan Tanskan salmista ulos Atlantille. Myös kotimaan puolustus, eli maihinnousun torjunta oli Peder Skramin to do -listalla mikäli kolmas maailmansota olisi syttynyt.

Laiva on museoitu kyllä hyvin. Keskeiset paikat kuten juuri taistelunjohtokeskus oli tuotu esiin taustaäänimaailmalla ja muillakin tehosteilla. Sen verran tanskaa olin ymmärtävinäni, että simuloitu viestiliikenne loi kuvaa mm. laivaan kohdistuvasta ilmauhasta. Tehosteilla luotiin erittäin onnistuneesti juuri aikakauden tunnelmaa. Itse kaipaisin tällaista oikeastaan kaikkiin suomalaisiin sotamuseoihin lisää.

EDIT:

Ja mainittakoon muuten vielä, että näissä tanskalaisten museoaluksissa oli paikan päällä evp. henkilökuntaa opastamassa museovieraita ja kertomassa omia muistojaan ja kokemuksiaan. Erittäin kiva bonus.

Oplev – Skibene på Holmen

skibenepaaholmen.dk

 

[SatSotHist]

Laiva on museoitu kyllä hyvin. Keskeiset paikat kuten juuri taistelunjohtokeskus oli tuotu esiin taustaäänimaailmalla ja muillakin tehosteilla. Sen verran tanskaa olin ymmärtävinäni, että simuloitu viestiliikenne loi kuvaa mm. laivaan kohdistuvasta ilmauhasta. Tehosteilla luotiin erittäin onnistuneesti juuri aikakauden tunnelmaa. Itse kaipaisin tällaista oikeastaan kaikkiin suomalaisiin sotamuseoihin lisää.

Forum Marinumin Kurjala ja Keppisalmi on kumpikin ihan onnistuneita museoaluksia. Suosittelen vierailua lämpimästi!

- Rakenteellisesti sopivat museokohteeksi. Esim kummassakin riittävästi tilaa kierrellä ympäriinsä, ja paljon erilaisia kiinnostavia tiloja ihmeteltäväksi.

- Ne on keskenään sopivan erilaisia ja edustavat omaa ajankuvaansa: Keihässalmi karun yksinkertainen köyhän maan ensimmäinen sodanjälkeisen ajan "iso" sotalaiva, ja Karjala sitten seuraavan vuosikymmenen kotikutoista high-techiä.

- Kumpikin museoitu suoraan ajosta, hyvin autenttisia ajankuvia. Uskon että paatit antaa maakravuillekkin varsin hyvän vaikutelman minkälaista laivapalvelus on ollut.

Jos jotakin parannettavaa etsisin niin täsmällistä informaatiota voisi olla paljon enemmän tarjolla. Nythän kaikki asiat ovat vain näytillä, vieressä ehkä joku yksinkertainen info-kyltti kuten museoissa on tapana.

Olen itse ehdottanut video-yhteistyötä, mutta toistaiseksi eivät ole lämmenneet idealle. Ehkä joskus tulevaisuudessa.

 

[tulikomento]

Tässäpä vielä pari päivää vanha videoklippi tuosta Hollannin Sotamuseosta. Saa aika hyvän käsityksen. Kalustoa paljon näytillä, mutta mukana on myös aika paljon immersiivisiä digiesityksiä. Näillä saadaan houkuteltua museoihin uusia kävijöitä, nuoria ennen kaikkea. Luonnollisesti perinteisen koulukunnan sotahistorian ystävät eivät näistä välttämättä ilahdu. Minusta nykypäivänä ilman muuta sotamuseoissa saa ja pitääkin olla teknisiä innovaatioita ja sovelluksia, joilla esitettävä asia saadaan kiinnostavalla tavalla tuotua esiin. Näitä ovat juuri esim. ääni- ja valotehosteet, ääniopastukset jne.

Suomessa tätä näkee vain todella vähän. Ja toinen ääripää, jossa digitaalisuus on vedetty jo överiksi, on minusta Mikkelin Muisti. Siellä on hyvin vähän, jos lainkaan esillä perinteistä esineistöä. Pääpaino on audiovisuaalisissa esityksissä. VR-laseilla toteutettu talvisodan Mannerheim-linja on kyllä hieno, mutta muuten Muisti jättää minut kylmäksi.

Museokävijänä suosin sekä perinteistä esitystapaa, että modernimpaa otetta. Hyviä esimerkkejä olen nähnyt, joissa näiden kahden esitystavan välille on luotu erittäin hyvä tasapaino. Parhaimpia sotamuseoita, joissa olen toistaiseksi käynyt ovat Tanskan Vastarintamuseo Kööpenhaminassa, sekä Airborne Museum Arnhemin Oosterbeekissa.

 

[tulikomento]

Auschwitzin komendantin Rudolf Hössin koti avataan yleisölle. Sijaitsee tuhoamisleirin vieressä.

Holokausti | Auschwitzin komentajan koti avataan yleisölle

Rudolf Hössin huvila sijaitsee keskitysleirin vieressä.

www.hs.fi

 

[tulikomento]

Hämeenlinnassa tällaista nyt loppukuusta.

 

[tulikomento]

Panssarimuseon nettisivulta bongattua:


Helmikuun luento: Se toinen tiikeri – Porschen tarina

Luennoitsija: Evl evp Olli Dahl

Aika: 4.2.2025 klo 18:00
Paikka: Panssarimuseo, Hattulantie 334, Parola

Luentoon on vapaa pääsy.

Luentoa voi myös kuunnella suoratoistona. Pyydä linkki sähköpostitse: [email protected].

 

[tulikomento]

Vanha Tampereen Lenin-museo on kuollut ja kuopattu. Tilalle tulee 15.2. avautua Museo Nootti. Kertoo Suomen idänsuhteiden historiasta Neuvostoliiton ajoilta Putleriin saakka. Tämä pitää käydä katsomassa seuraavan kerran kun Tampereella liikun.

https://www.museonootti.fi/?fbclid=IwY2xjawIHN3NleHRuA2FlbQEwAGFkaWQAAAYH9VMOJgEdHOVvemwyKbAYKziv0H-W3nshiQHZZcP136X4l9I3GL_HeJ_J8jacTOBf_aem_qObGpLXN91Kf2gecUfqcsw

 

[tulikomento]

Vinkki. Huhtikuussa Kotkan Merikeskus Vellamossa aukeaa uudistettu Merivartiomuseo.

Näyttely: TULOSSA: Merivartiomuseo. Turvanasi merellä.

Kymenlaakson museo, 11.4.2025– . Uusi Turvanasi merellä -näyttely avautuu huhtikuussa 2025, jolloin vietetään merivartioinnin 95-vuotisjuhlavuotta.

museot.fi

Uusi Turvanasi merellä -näyttely avautuu huhtikuussa 2025, jolloin vietetään merivartioinnin 95-vuotisjuhlavuotta.

Rajavartiolaitoksen ja Kymenlaakson museon yhteistyönä toteuttama Merivartiomuseo avaa merivartijoiden työtä kieltolain ajoista 1930-luvulta aina nykypäivään asti.

Merivartijat ovat merellisiä moniosaajia. Heidän tehtävänään on valvoa Suomen merirajaa ja merellä liikkuvia, huolehtia rajatarkastuksista sekä tutkia ja torjua rikollisuutta. Lisäksi merivartijat vastaavat meripelastuksesta ja ympäristövahinkojen torjunnasta merellä.

Näyttelyssä tutustutaan merivartijoiden monipuoliseen työhön vartiolaivoilla, asemilla, satamissa ja lentokentällä. Lisäksi voi kokeilla, miten meripelastushelikopteri poimii hädässä olevan merestä. Merivartioinnin arkeen voi eläytyä hyppäämällä kiitoreen kyytiin tai etsimällä veden varaan joutunutta simulaattorin avulla.

 

[tulikomento]

Varhaisempaa sotahistoriaa. Tai paremminkin historian elävöittämistä. Onko kukaan tutustunut tähän ? Paikka siis Turun linna.

Näyttely: Kruunun väkeä

Turun linna, 12.12.2024–31.12.2026 . Näyttely kertoo linnan puolustamisesta ja sotilaista. Keitä sotilaat olivat ja mistä he tulivat? Ja millaista heidän arkensa oli?

museot.fi

Näyttely kertoo linnan puolustamisesta ja sotilaista. Keitä sotilaat olivat ja mistä he tulivat? Ja millaista heidän arkensa oli?

Keitä muita tarvittiin puolustusvalmiuden ylläpitämiseen? Entä mitä tapahtui, kun linnaan kiiri tieto uhkaavasta piirityksestä?

Linnan sotilaista piirtyy ensimmäisenä mielikuvia kiiltävistä haarniskoista ja rajuista taisteluista linnan herruudesta. Todellisuus oli kuitenkin arkisempi ja rauhallisempi, ja useimmiten linnan puolustusvalmiuden ylläpitäminen oli hyvin pienen joukon varassa. Hurjimmat piiritykset saattoivat kuitenkin kärjistyä viikkoja kestäneeseen tykkituleen.

Näyttelyssä kerrotaan linnan sotilaiden elämästä keskiajalta 1600-luvun alkupuolelle. Hetket linnan historiasta tulevat eläviksi, kun kävijät kohtaavat näyttelyssä sotilaita ja linnan muuta väkeä. Draamallisilla videoilla tavataan muun muassa linnaan saapunut skottilainen palkkasotilas, kuullaan portinvartijan jouluun osuneesta vartiovuorosta ja fatabuurivaimon huolista piirityksen aikana.

Näyttelyssä pääsee myös tutustumaan aitoihin ratsu- ja jalkamiehen ja upseerin varustuksiin sekä erilaisiin pisto- ja lyömäaseisiin sekä ampuma-aseisiin. Esineet ovat 1500- ja 1600-luvuilta ja ne kuuluvat Turun museokeskuksen kokoelmiin.

 

[tulikomento]

Tässä kun ollaan museolaivoista juteltu, niin löytyipä tämmöinen tietoisku tykkivene Karjalasta. Aluksella palvelleet evp. kapiaiset esittelevät aluksen SUTO-varustusta.

 

[Old Boy]

En ole suomalaisissa museoissa nähnyt ainuttakaan mainitsemisen arvoisia interaktiivista systeemiä. Jotakin kevyitä simulaattorin tapaisia laitteita on, mutta aika vaatimattomia. Oma kokemus on että museoväki on keskimääräistä vanhakantaisempaa sakkia, eivät innostu nykyajan hömpötyksistä.

Tällainen löytyi jo 25 v sitten Lontoon HMS Belfastilta, joten ei se ainakaan tekniikasta ole kiinni.

Forum Marinumin Kurjala ja Keppisalmi on kumpikin ihan onnistuneita museoaluksia. Suosittelen vierailua lämpimästi!

- Rakenteellisesti sopivat museokohteeksi. Esim kummassakin riittävästi tilaa kierrellä ympäriinsä, ja paljon erilaisia kiinnostavia tiloja ihmeteltäväksi.
- Ne on keskenään sopivan erilaisia ja edustavat omaa ajankuvaansa: Keihässalmi karun yksinkertainen köyhän maan ensimmäinen sodanjälkeisen ajan "iso" sotalaiva, ja Karjala sitten seuraavan vuosikymmenen kotikutoista high-techiä.
- Kumpikin museoitu suoraan ajosta, hyvin autenttisia ajankuvia. Uskon että paatit antaa maakravuillekkin varsin hyvän vaikutelman minkälaista laivapalvelus on ollut.

Jos jotakin parannettavaa etsisin niin täsmällistä informaatiota voisi olla paljon enemmän tarjolla. Nythän kaikki asiat ovat vain näytillä, vieressä ehkä joku yksinkertainen info-kyltti kuten museoissa on tapana.

Olen itse ehdottanut video-yhteistyötä, mutta toistaiseksi eivät ole lämmenneet idealle. Ehkä joskus tulevaisuudessa.

Karjala on suomalaisen laivanrakennuksen hieno muistomerkki, vähän samanlainen kun edesmennyt Finnjet, jota ei ollut mahdollista säilytttää museoaluksena. High-techiäkin löytyy ainakin tykkiveneen voimalinjasta. Aluksen suunnittelu- ja rakennusaikana vasta opettelimme laivanrakennusta, kuten aluksella vieraillessa voi tarkkaan katsoessa huomata. Saman voi lukea vaikka Martin Saarikankaan muistelmista.

Keihässalmi on koko lailla historiaton alus verrattuna miinalaiva Ruotsinsalmeen, josta se museolaiva piti tulla. Jokaisen sotaa käyneen maan pitäisi kyetä säilyttämään yksi laivakin muistoksi II MS vuosilta eikä pelkkiä veneitä. Jos siis ei tullut miehitetyksi ja puolalaisille tämä onnistui siitäkin huolimatta. "Siviili" museolaivoja säilytettiin vuosikymmenien ajan Hesan Korkeasaaren vieressä sijaitsevassa Hylkysaaressa. Paikan nimi oli pitkään vitsin aihe, kun rahaa merimuseolle ei koskaan tahtonut löytya. Se oli kuitenkin annettu saarelle jo ennenkuin museolaivoja sinne alettiin roudata. Muut arvokkaat laivat saatiinkin sitten aikanaan pelastettua Ruotsinsalmea lukuunottamatta.

Ruotsinsalmea säilytettiin siis vuosikaudet museoimista varten. Kaikenlaisia suunnitelmia laadittiin, mutta rahaa niihin ei koskaan löytynyt. Lopullinen niitti oli 1990-luvun lama, jolloin olisi ollut viimeinen hetki Ruotsinsalmen pelastamiseen. Laiva telakoitiin Teijossa ja pohja kunnostettiin, kuten alla näkyy. Kai sekin homma jotain maksoi, mutta museoimisen sijaan pian kerrottiin aluksen romuttamisesta.

Alla yksi dokumentti suunnitelmista, niitä löytyy vuosien varrelta useita. Tämän Merivoimien laatiman suunnitelman budjetin realistisuutta voi hieman epäillä. Lisänä pari HS-uutista, kuinka asiassa sitten kävi, tosin ei ole peräosaa missään vastaan tullut.