JR49
Respected Leader
Onko täällä ollut sotavanki-ketjua? Asiaa voi pohtia historian ja nykyisyyden kantilta.
Isäni setä oli sotavankina ja kuoli heti vankeudessa saamaansa tautiin joskus -46.
Joidenkin veteraanien teksteistä olen aistinut henkeä, että vangiksi ei helposti antauduta. Mitenköhän yleistä sellainen ajattelutapa oli?
Entä nykyään? Antautuisitteko heti vai taistelisitteko toiseksi viimeiseen luotiin? Viimeinen itselle?
Entä johtajat? Missä menee raja, että esim. saarrettu yksikkö antautuisi? Meneekö haavoittuneiden kärsimys kaiken edelle, vaikka a-tarvikkeet ja muona riittäisivät vielä pitempään vastarintaan?
Tiivistettynä: Mikä on sinun toivoton tilanteesi, että antautuisit viholliselle yksittäisenä taistelijana, ja johtajana antaisit joukollesi käskyn antautua?
Oliko sukulaisesi sotavankina Neuvostoliitossa? Kansallisarkiston uudet tiedot pian kaikkien saatavilla
Kansallisarkisto on saanut 837 digitalisoitua neuvostoliittolaista sotavankikorttia Venäjän valtiollisesta sota-arkistosta. Ne sisältävät arvokasta tietoa suomalaisten sotavankien kohtaloista Talvisodassa. Suurin osa noin tuhannesta vangiksi joutuneesta suomalaisesta oli sijoitettu vankileirille, joka sijaitsi Vologdan alueella Pietarista itään.
Suomessa on saatu lisätietoa Talvisodassa vangiksi jääneiden suomalaissotilaiden kohtalosta.
Kansallisarkisto on saanut 837 digitalisoitua neuvostoliittolaista sotavankikorttia, joita on säilytetty Venäjän valtiollisessa sota-arkistossa. Sen jälkeen kun tutkijat ovat käsitelleet korttien tiedot, kuka tahansa voi tutustua niiihin Kansallisarkiston lukusalissa.
Tietojen saamisen mahdollisti Suomen ja Venäjän arkistolaitosten välinen yhteistyösopimus.
Kehittämispäällikkö Dmitri Frolov Kansallisarkistosta sanoo, että saadut tiedot ovat arvokkaita
– Ensinnäkin vankien sukulaiset voivat saada lisätietoja neuvostosotavankileireillä olleiden suomalaissotilaiden kohtalosta. Sen lisäksi aineisto kiinnostaa varmasti tutkijoita, sillä vankikorteista käy ilmi, millä leireillä vankeja pidettiin ja milloin heidät palautettiin Suomeen, sekä tieto vangin mahdollisesta kuolemasta Neuvostoliitossa.
Talvisodan aikana suurin osa suomalaisvangeista oli sijoitettu Grjazovetsin leirille, joka sijaitsi Vologdan alueella Pietarista itään. Sen lisäksi vangit kulkivat Siestarjoen, Petroskoin ja Murmanskin vastaanottopaikkojen kautta, joissa heistä laadittiin sotavankikortit.
Arkiston täydentäminen jatkuu
Paljolti Suomen ja Venäjän arkistolaitosten yhteistyön ansiosta Suomessa sijaitsee yksi Euroopan parhaista sotavankeja koskevien asiakirjojen kokoelmista. Sen täydentäminen jatkuu.
– Uskon, että jatkamme lähitulevaisuudessa etsintöjä venäläisissä arkistoissa. Sotavankikorttien liitteenä oli kyselylomake, joka sisälsi tietoja vankien siirroista Neuvostoliiton sisällä leiristä toiseen tai leiristä sairaalaan. Lisäksi niihin merkittiin tarkempia tietoja sukulaisista, oleskelusta ulkomailla, poliittisista mielipiteistä ja muista vastaavista asioista, kertoo Frolov.
Eri lähteiden mukaan Talvisodassa sotavangiksi jäi 850-1100 suomalaista. Huhtikuussa 1940 Suomeen palautettiin 838 vankia.
http://yle.fi/uutiset/oliko_sukulai...uudet_tiedot_pian_kaikkien_saatavilla/9060408
Isäni setä oli sotavankina ja kuoli heti vankeudessa saamaansa tautiin joskus -46.
Joidenkin veteraanien teksteistä olen aistinut henkeä, että vangiksi ei helposti antauduta. Mitenköhän yleistä sellainen ajattelutapa oli?
Entä nykyään? Antautuisitteko heti vai taistelisitteko toiseksi viimeiseen luotiin? Viimeinen itselle?
Entä johtajat? Missä menee raja, että esim. saarrettu yksikkö antautuisi? Meneekö haavoittuneiden kärsimys kaiken edelle, vaikka a-tarvikkeet ja muona riittäisivät vielä pitempään vastarintaan?
Tiivistettynä: Mikä on sinun toivoton tilanteesi, että antautuisit viholliselle yksittäisenä taistelijana, ja johtajana antaisit joukollesi käskyn antautua?
Oliko sukulaisesi sotavankina Neuvostoliitossa? Kansallisarkiston uudet tiedot pian kaikkien saatavilla
Kansallisarkisto on saanut 837 digitalisoitua neuvostoliittolaista sotavankikorttia Venäjän valtiollisesta sota-arkistosta. Ne sisältävät arvokasta tietoa suomalaisten sotavankien kohtaloista Talvisodassa. Suurin osa noin tuhannesta vangiksi joutuneesta suomalaisesta oli sijoitettu vankileirille, joka sijaitsi Vologdan alueella Pietarista itään.
Suomessa on saatu lisätietoa Talvisodassa vangiksi jääneiden suomalaissotilaiden kohtalosta.
Kansallisarkisto on saanut 837 digitalisoitua neuvostoliittolaista sotavankikorttia, joita on säilytetty Venäjän valtiollisessa sota-arkistossa. Sen jälkeen kun tutkijat ovat käsitelleet korttien tiedot, kuka tahansa voi tutustua niiihin Kansallisarkiston lukusalissa.
Tietojen saamisen mahdollisti Suomen ja Venäjän arkistolaitosten välinen yhteistyösopimus.
Kehittämispäällikkö Dmitri Frolov Kansallisarkistosta sanoo, että saadut tiedot ovat arvokkaita
– Ensinnäkin vankien sukulaiset voivat saada lisätietoja neuvostosotavankileireillä olleiden suomalaissotilaiden kohtalosta. Sen lisäksi aineisto kiinnostaa varmasti tutkijoita, sillä vankikorteista käy ilmi, millä leireillä vankeja pidettiin ja milloin heidät palautettiin Suomeen, sekä tieto vangin mahdollisesta kuolemasta Neuvostoliitossa.
Talvisodan aikana suurin osa suomalaisvangeista oli sijoitettu Grjazovetsin leirille, joka sijaitsi Vologdan alueella Pietarista itään. Sen lisäksi vangit kulkivat Siestarjoen, Petroskoin ja Murmanskin vastaanottopaikkojen kautta, joissa heistä laadittiin sotavankikortit.
Arkiston täydentäminen jatkuu
Paljolti Suomen ja Venäjän arkistolaitosten yhteistyön ansiosta Suomessa sijaitsee yksi Euroopan parhaista sotavankeja koskevien asiakirjojen kokoelmista. Sen täydentäminen jatkuu.
– Uskon, että jatkamme lähitulevaisuudessa etsintöjä venäläisissä arkistoissa. Sotavankikorttien liitteenä oli kyselylomake, joka sisälsi tietoja vankien siirroista Neuvostoliiton sisällä leiristä toiseen tai leiristä sairaalaan. Lisäksi niihin merkittiin tarkempia tietoja sukulaisista, oleskelusta ulkomailla, poliittisista mielipiteistä ja muista vastaavista asioista, kertoo Frolov.
Eri lähteiden mukaan Talvisodassa sotavangiksi jäi 850-1100 suomalaista. Huhtikuussa 1940 Suomeen palautettiin 838 vankia.
http://yle.fi/uutiset/oliko_sukulai...uudet_tiedot_pian_kaikkien_saatavilla/9060408