Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Mm. noita kirjoittamiasi, esillä olevia ja hankalasti korjattavia potentiaalisia valuvikoja silmälläpitäen, asiantuntija-arvioinneissa alueiden kokoa oli rajattu kokonaisuuden hallittavuus yhtenä tärkeänä kriteerinä uudistuksen toimivuuteen. Aivan muuhun päädyttiin.Pahkasikaketjun innoittamana vuodatan, mitä mieltä sosialistisotesta olin ja olen.
Alkuperäisissä selvityksissä arvioitiin, että sote-alueita olisi tarkoituksenmukaista olla esimerkiksi 9–12. HUS‑yhtymän johtaja totesi, että viisi aluetta olisi riittävä ja taloudellisesti edullisempi vaihtoehto. Olisi pitänyt tehdä viisi aluetta, kaikki isojen keskussairaaloiden ympärille. Sitten pienempiä yksikköjä kiinteästi samaan virtaviivaistettuun hallintoon. Suuret muutokset olisivat helpompia niin.
Tehtiin 21 itsehallinnollista yksikköä, osa persaukisia. Verotusoikeutta ei ole, mikä kaventaa itsehallintoa. Kun vastuu on siirtynyt valtiolle ja alueet ovat erittäin riippuvaisia valtion rahoituksesta, mikä se itsehallinto on?
Vaikka palveluiden järjestämisvastuu on keskitetty hyvinvointialueille, kuntien rooli ja tuottajien (esim. yksityinen / järjestöt) roolit eivät ole hävinneet. Kokonaisuus on monitasoinen ja hallintokulut mahtavat.
Tavoitteena oli myös yhdenvertaisuuden lisääminen (palveluerot alueiden välillä), mikä nyt näyttäytyy heikkenemisenä kaikkialla, kuten ennustettiinkin.
Taloudelliset ja järjestämiseen liittyvät paineet ovat todellisia. Ostopalvelujen kustannukset ovat kasvaneet valtavasti.
Organisaatio- ja päätöksentekoprosessit ovat epäselvät. Ministeriöiden ja valtion eri toimijoiden työnjako samoin.
Muutos kuormittaa alan henkilöstöä: jatkuvat muutokset, uudet organisaatiot ja epävarmuus heikentävät henkilöstön hyvinvointia ja pysyvyyttä.
Sen päälle säästöjen ja alijäämien kattamisen aikataulu on liian tiukka.
Hyvä kirjoitus.Pahkasikaketjun innoittamana vuodatan, mitä mieltä sosialistisotesta olin ja olen.
Alkuperäisissä selvityksissä arvioitiin, että sote-alueita olisi tarkoituksenmukaista olla esimerkiksi 9–12. HUS‑yhtymän johtaja totesi, että viisi aluetta olisi riittävä ja taloudellisesti edullisempi vaihtoehto. Olisi pitänyt tehdä viisi aluetta, kaikki isojen keskussairaaloiden ympärille. Sitten pienempiä yksikköjä kiinteästi samaan virtaviivaistettuun hallintoon. Suuret muutokset olisivat helpompia niin.
Tehtiin 21 itsehallinnollista yksikköä, osa persaukisia. Verotusoikeutta ei ole, mikä kaventaa itsehallintoa. Kun vastuu on siirtynyt valtiolle ja alueet ovat erittäin riippuvaisia valtion rahoituksesta, mikä se itsehallinto on?
Vaikka palveluiden järjestämisvastuu on keskitetty hyvinvointialueille, kuntien rooli ja tuottajien (esim. yksityinen / järjestöt) roolit eivät ole hävinneet. Kokonaisuus on monitasoinen ja hallintokulut mahtavat.
Tavoitteena oli myös yhdenvertaisuuden lisääminen (palveluerot alueiden välillä), mikä nyt näyttäytyy heikkenemisenä kaikkialla, kuten ennustettiinkin.
Taloudelliset ja järjestämiseen liittyvät paineet ovat todellisia. Ostopalvelujen kustannukset ovat kasvaneet valtavasti.
Organisaatio- ja päätöksentekoprosessit ovat epäselvät. Ministeriöiden ja valtion eri toimijoiden työnjako samoin.
Muutos kuormittaa alan henkilöstöä: jatkuvat muutokset, uudet organisaatiot ja epävarmuus heikentävät henkilöstön hyvinvointia ja pysyvyyttä.
Sen päälle säästöjen ja alijäämien kattamisen aikataulu on liian tiukka.