SOTE-Soppa; hyödyt, haitat ja murinat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Raveni
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Pahkasikaketjun innoittamana vuodatan, mitä mieltä sosialistisotesta olin ja olen.

Alkuperäisissä selvityksissä arvioitiin, että sote-alueita olisi tarkoituksenmukaista olla esimerkiksi 9–12. HUS‑yhtymän johtaja totesi, että viisi aluetta olisi riittävä ja taloudellisesti edullisempi vaihtoehto. Olisi pitänyt tehdä viisi aluetta, kaikki isojen keskussairaaloiden ympärille. Sitten pienempiä yksikköjä kiinteästi samaan virtaviivaistettuun hallintoon. Suuret muutokset olisivat helpompia niin.

Tehtiin 21 itsehallinnollista yksikköä, osa persaukisia. Verotusoikeutta ei ole, mikä kaventaa itsehallintoa. Kun vastuu on siirtynyt valtiolle ja alueet ovat erittäin riippuvaisia valtion rahoituksesta, mikä se itsehallinto on?

Vaikka palveluiden järjestämisvastuu on keskitetty hyvinvointialueille, kuntien rooli ja tuottajien (esim. yksityinen / järjestöt) roolit eivät ole hävinneet. Kokonaisuus on monitasoinen ja hallintokulut mahtavat.

Tavoitteena oli myös yhdenvertaisuuden lisääminen (palveluerot alueiden välillä), mikä nyt näyttäytyy heikkenemisenä kaikkialla, kuten ennustettiinkin.

Taloudelliset ja järjestämiseen liittyvät paineet ovat todellisia. Ostopalvelujen kustannukset ovat kasvaneet valtavasti.

Organisaatio- ja päätöksentekoprosessit ovat epäselvät. Ministeriöiden ja valtion eri toimijoiden työnjako samoin.

Muutos kuormittaa alan henkilöstöä: jatkuvat muutokset, uudet organisaatiot ja epävarmuus heikentävät henkilöstön hyvinvointia ja pysyvyyttä.

Sen päälle säästöjen ja alijäämien kattamisen aikataulu on liian tiukka.
Mm. noita kirjoittamiasi, esillä olevia ja hankalasti korjattavia potentiaalisia valuvikoja silmälläpitäen, asiantuntija-arvioinneissa alueiden kokoa oli rajattu kokonaisuuden hallittavuus yhtenä tärkeänä kriteerinä uudistuksen toimivuuteen. Aivan muuhun päädyttiin.

Järjestelmä vasta ensihenkäyksiään ottaa, mutta ei tämä lupaavalta näytä. Jos ylipäätään purkaminen on helppoa ja rakentaminen sitten mutkikkaampaa, tässä saatetaan päätyä vaikeuskerrointa lisäävästi jonkinlaiseen luuppiin purku-->rakennus-->purku-->rakennus jne. -mallina. Poliittisine intentioineen äänestäjien juksauttamiseen.

Uudistusta on nyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 2006 lähtien ehditty kohta 20 vuotta eestaas veivaamaan ja toimivaksi virittelemään, puolueet vuorollaan omia etupiirejä ajaen. Ja tässä olemme.

Ehdottomasti myös (murheellisen) Pahkasika-otsakkeen alle sopivaa materiaalia tämä on.
 
Pahkasikaketjun innoittamana vuodatan, mitä mieltä sosialistisotesta olin ja olen.

Alkuperäisissä selvityksissä arvioitiin, että sote-alueita olisi tarkoituksenmukaista olla esimerkiksi 9–12. HUS‑yhtymän johtaja totesi, että viisi aluetta olisi riittävä ja taloudellisesti edullisempi vaihtoehto. Olisi pitänyt tehdä viisi aluetta, kaikki isojen keskussairaaloiden ympärille. Sitten pienempiä yksikköjä kiinteästi samaan virtaviivaistettuun hallintoon. Suuret muutokset olisivat helpompia niin.

Tehtiin 21 itsehallinnollista yksikköä, osa persaukisia. Verotusoikeutta ei ole, mikä kaventaa itsehallintoa. Kun vastuu on siirtynyt valtiolle ja alueet ovat erittäin riippuvaisia valtion rahoituksesta, mikä se itsehallinto on?

Vaikka palveluiden järjestämisvastuu on keskitetty hyvinvointialueille, kuntien rooli ja tuottajien (esim. yksityinen / järjestöt) roolit eivät ole hävinneet. Kokonaisuus on monitasoinen ja hallintokulut mahtavat.

Tavoitteena oli myös yhdenvertaisuuden lisääminen (palveluerot alueiden välillä), mikä nyt näyttäytyy heikkenemisenä kaikkialla, kuten ennustettiinkin.

Taloudelliset ja järjestämiseen liittyvät paineet ovat todellisia. Ostopalvelujen kustannukset ovat kasvaneet valtavasti.

Organisaatio- ja päätöksentekoprosessit ovat epäselvät. Ministeriöiden ja valtion eri toimijoiden työnjako samoin.

Muutos kuormittaa alan henkilöstöä: jatkuvat muutokset, uudet organisaatiot ja epävarmuus heikentävät henkilöstön hyvinvointia ja pysyvyyttä.

Sen päälle säästöjen ja alijäämien kattamisen aikataulu on liian tiukka.
Hyvä kirjoitus.
Ehdottomasti paras ratkaisu toiminnallisesti olisi edelleen viiden yliopistosairaalan muodostamat alueet. Nytkin HVA:t on pakotettu tekemään yhteistyötä Ervan kanssa, tai kuten eräs kommentti oli, "pomppimaan yliopistosairaalan tahtiin". Tämä "itsenäisyyden" puute syö miestä ja naista pienemmissä HVA:ssa. Ei unohdeta, että osa syyllinen jakoon on lääkäreiden eripura ja keskinäinen kateus.

Korona ja sen jälkeen tulleet työvoimapula ja inflaatio ovat kurittaneet SoTea kulu puolella, kaikki on kallistunut enemmän kuin kukaan uskoi.
 
Pirkanmaa alkaa kerätä vainajista säilytysmaksun perikunnilta. 150 ehdotettu, kertaluontoinen maksu.

Ei tuo nyt minusta mahdoton ole. Kattaa vain osan kustannuksista. Tosin Helsingin malli on parempi, koska säästö tulee siitä että kannustetaan hautaamaan nopeammin. Nykyäänhän omaiset saattavat pyytää hautajaisten ajankohtaa niinkin pitkälle kuin 6–8 viikon päähän vainajan kuolemasta. Helsingin kaupunki alkoi toukokuussa periä maksua vainajan säilytyksestä, jos vainajan säilytysaika on yli kolme viikkoa. Sen jälkeen maksu on 10 euroa vuorokaudelta.

Pirkanmaalla en asu. Siellä jos olisin, voisin panna 150 lapsille purkkiin ja sanoa huomenna isänpäivänä, että pitäkää sitten kylmässä niin kauan kuin lystäätte.

 
Eilen tuli vastaan mielenkiintoinen järjestely VARHA:n alueella. Naantalissa asustelevan n. 85-vuotiaan mummelin kuulo-ongelmat on ruuhkan takia siirretty hoidettavaksi Ugissa. Siirto on pysyvä ja jatkuu kunnes arkun kansi naulataan.

Eiliselle oli annettu lääkäriaika klo 10:00. Autoton rouva ei kovin notkeasti pääse julkisilla Ugiin, vaan reissuun olisi helposti mennyt 6-8 tuntia eestaas. Onneksi hänelle järjestyi autokyyti.

Eilen siis lääkäri katsoi korvat. Vastaanottohuoneen oven sulkeutumisesta avautumiseen kellotettiin 6 minuuttia. Tänään on sitten audionomin vastaanotto suunnilleen naapurihuoneessa klo 12. Ja kuulolaitteet ovat ilmeisesti värkkejä joita pitää käyttöönoton jälkeen vähän viritellä, joten bensaa palaa, mutta VARHA arvatenkin toimii tehokkaasti ja jonot pysyvät kohtuullisina.

Muualla maassa tuollainen parin tunnin autoilu ei tietysti ole mikään asia, kun ensiapuunkin voi Lapissa pian olla 3-4 tunnin ajomatka. Etelässä aiheuttaa uutena asiana hämmästelyä.
 
Eilen tuli vastaan mielenkiintoinen järjestely VARHA:n alueella. Naantalissa asustelevan n. 85-vuotiaan mummelin kuulo-ongelmat on ruuhkan takia siirretty hoidettavaksi Ugissa. Siirto on pysyvä ja jatkuu kunnes arkun kansi naulataan.

Eiliselle oli annettu lääkäriaika klo 10:00. Autoton rouva ei kovin notkeasti pääse julkisilla Ugiin, vaan reissuun olisi helposti mennyt 6-8 tuntia eestaas. Onneksi hänelle järjestyi autokyyti.

Eilen siis lääkäri katsoi korvat. Vastaanottohuoneen oven sulkeutumisesta avautumiseen kellotettiin 6 minuuttia. Tänään on sitten audionomin vastaanotto suunnilleen naapurihuoneessa klo 12. Ja kuulolaitteet ovat ilmeisesti värkkejä joita pitää käyttöönoton jälkeen vähän viritellä, joten bensaa palaa, mutta VARHA arvatenkin toimii tehokkaasti ja jonot pysyvät kohtuullisina.

Muualla maassa tuollainen parin tunnin autoilu ei tietysti ole mikään asia, kun ensiapuunkin voi Lapissa pian olla 3-4 tunnin ajomatka. Etelässä aiheuttaa uutena asiana hämmästelyä.
Ongelmahan on, että kun hyvinvointi alueet luotiin niin kelan palveluita ei viety tuonne mukana. Nyt kela maksaa matkat. 25 euroa *6 taisi olla oma vastuu jonka jälkeen saa rällätä rauhassa.
 
Back
Top