"Sotilaan koulutuksella ei siviilipuolen työpaikoista kilpailla"

Tvälups

Ylipäällikkö
"Sotilaan koulutuksella ei siviilipuolen työpaikoista kilpailla"
yle 17.2. klo 10:47

Puolustusvoimien yt-neuvottelut alkavat maanantaina. Irtisanomisia tullee 1 200, lisäksi pari tuhatta ihmistä joutuu vaihtamaan työtä tai paikkakuntaa. Eniten puolustusvoimauudistus mullistaa ilmavoimia.

Puolustusvoimien sotilailla ja siviileillä on velvollisuus muuttaa, jos työnantaja käskee.

- Arviolta 1 500 - 2 000 työntekijää joutuu siirtymään, ennakoi Pääesikunnan apulaisosastopäällikkö Timo Mustaniemi.

Ne, jotka eivät halua muuttaa, putoavat puolustusvoimien muutosturvan ulkopuolelle.

Suhteessa suurin mullistus on edessä ilmavoimissa, missä lentokoneita ja henkilökuntaa siirrellään Rovaniemen, Tikkakosken, Siilinjärven, Pirkkalan ja Kauhavan välillä.

Vapaaehtoisesti irtisanoutuville maksetaan korvausta. Valtio korotti torstaina summaa vastaamaan vuoden palkkaa.
Armeija etsii selviytymispolkuja

Pääesikunta kouluttaa varuskuntien työntekijöitä etsimään ihmisille uutta työtä. Ensi sijassa sitä haetaan puolustusvoimien sisältä. Työnantaja tukee myös kouluttautumisessa ja uuden uran etsimisessä.

Eniten työtä päättyy Lahdessa Hämeen rykmentissä, missä rykmentin lakkauttamisen myötä häviää 400 tehtävää. Uutta työtä joutuu etsimään esimerkiksi urheilun ja huollon asiantuntijoita. Vaikeampaa työnhaku voi olla sotilaille.

- Sotilaan koulutuksella ei sellaisenaan voi kilpailla työpaikoista armeijan ulkopuolella, sanoo kapteeni Hannu Rahkonen Hämeen rykmentistä.

Epävarmuus kestää vielä pitkään. Lopulliset päätökset lakkautuksista tekee puolustusministeri kesäkuussa. Syksyllä selviää, ketkä menettävät työnsä. Vuoden päästä keväällä ensimmäiset irtisanotaan.

2 200 työpaikkaa häviää kolmessa vuodessa. Niistä 1 000 hoituu eläkkeelle jäämisten kautta. Lopuilla edessä on irtisanominen.
 
Höpöhöpö, kyllä upseereja on maailman sivu lähtenyt siviilihommiin. Tuossa naapurissa olevalla Patrian pääkonttorillakin on kasapäin siviilihommiin lähteneitä upseereja ja moni on jatkanut vielä seuraavaankin siviilifirmaan.

Se on tietysti totta, että jossakin Keuruulla, Kauhavalla tai Kontiolahdella voi olla nirkoisesti upseereille sopivia asiantuntijatehtäviä.
 
Kyllähän erikoisupseereille ( insinöörit, papit, lääkärit ) on helppo löytää siviilistä töitä. Kyse lieneekin sotatieteen kandeista ja maistereista, joiden koulutus ei hirveästi anna valmiuksia ainakaan teollisuuden tai kaupan aloilla. Toki turvallisuusala ( mun sotaharjoituskomppaniani päällikkö oli aikanaan Nesteen turvallisuuspäällikkö, kapteeni evp ) voisi tulla kyseeseen. Hallinnollisissa hommissa, miksei. Vaikea mun on kuitenkin kuvitella nuorta lutia tai ylilutia jonkun firman henkilöstöasioita hoitamassa. Toki niihinkin hommiin PV antaa jonkinlaisia valmiuksia, jossain esikuntatehtävissä ehkäpä aika hyvätkin valmiudet. Mutta miten on sen vastavalmistuneen lutin tai juuri maisterinpaperit saaneen ylilutin laita? Entäs sitten aliupseerit? Vartijoiksi? Osa sopii, osa ei, mutta kiinnostaako?
 
Bodyguard kirjoitti:
Kyllähän erikoisupseereille ( insinöörit, papit, lääkärit ) on helppo löytää siviilistä töitä. Kyse lieneekin sotatieteen kandeista ja maistereista, joiden koulutus ei hirveästi anna valmiuksia ainakaan teollisuuden tai kaupan aloilla. Toki turvallisuusala ( mun sotaharjoituskomppaniani päällikkö oli aikanaan Nesteen turvallisuuspäällikkö, kapteeni evp ) voisi tulla kyseeseen. Hallinnollisissa hommissa, miksei. Vaikea mun on kuitenkin kuvitella nuorta lutia tai ylilutia jonkun firman henkilöstöasioita hoitamassa. Toki niihinkin hommiin PV antaa jonkinlaisia valmiuksia, jossain esikuntatehtävissä ehkäpä aika hyvätkin valmiudet. Mutta miten on sen vastavalmistuneen lutin tai juuri maisterinpaperit saaneen ylilutin laita? Entäs sitten aliupseerit? Vartijoiksi? Osa sopii, osa ei, mutta kiinnostaako?

Jotenkin olettaisin, että ne laittaa pellolle enemmän sellaista vanhempaa porukkaa, eikä vastavalmistuneita. Mutta mitäpä minä tästä tiedän.
 
Unohtakaa jo nuo upseerien irtisanomiset. Ei tule tapahtumaan.

YT:t koskee siviileitä, ali- ja opistoupseereja ja mahd. erikoisupseereita (jotka kyllä työllistyy siviiliin).
 
JHL: Siviilien muutosturva uhattuna puolustusvoimien uudistuksessa
ILKKA AHTOKIVI 17.02.2012 12:07

Valtioneuvoston viime viikolla julkistamat puolustusvoimien uudistamista koskevat linjaukset tulevat koettelemaan ankarasti siviilihenkilöstöä, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.

JHL:n valtiosektorin neuvottelupäällikkö Kristian Karraschin mukaan esimakua uudistuksesta ja työnantajan koventuneesta suhtautumisesta työntekijöihinsä saatiin jo viime joulukuussa, kun pääesikunta antoi määräyksen, jolla olennaisesti heikennettiin siviilihenkilöstön asemaa organisaatiomuutoksissa.

Karraschin mukaan sotilaiden ohella nyt myös siviileiltä edellytettäisiin pakkosiirtymistä työn perässä vaikka toiselle puolelle Suomea. Siirtymisvelvollisuus perustuu puolustusvoimalakiin, mutta koskaan aiemmin sitä ei ole sovellettu siviileihin.

JHL:n mielestä nämä linjaukset ovat "karmivassa ristiriidassa" sen muutosturvalinjan kanssa, mitä puolustusvoimien johto ja maan hallitus on antanut julkisuuteen ymmärtää.

Liitto vaatii, että hallitus seisoo sanojensa takana. Sen on määrättävä pääesikunta tarkistamaan linjansa siviilien muutosturvan suhteen.

- Pahinta tässä on se, että mikäli siviilivirkamies ei suostu siirtoon, häneltä evätään oikeus kaikkiin hallituksen kovasti mainostamiin työllistymistä tukeviin muutosturvatoimiin. Lisäksi hänet irtisanottaisiin henkilökohtaisin syin, jolloin rangaistuksena voi olla jopa kolmen kuukauden karenssi työttömyysturvassa. Tällaiset toimet ovat julmia ja ennenkuulumattomia irtisanottavia kohtaan Karrasch sanoo.

JHL:n edustajat tapasivat tiistaina puolustusministeri Stefan Wallinin (r.) valtiosihteerin Marcus Rantalan. Hän antoi lupauksen, että muutosturvaan liittyviä asioita selvitettäisiin vielä.

Karrasch epäilee, että joukko-osastojen lakkauttamisten ja yhdistämistenlisäksi aiotaan rukata myös tukitoimintoja.

- Rivien välistä on selvästi luettavissa, että vaatehuolto-, kunnossapito-, tietohallinto- ja kiinteistönhuoltopalveluja hoitavien siviilien määrää aiotaan vähentää rajusti irtisanomisten ja ulkoistamisten keinoin. Pinnan alla on muhimassa todellinen siviilihenkilöstön vähennysoperaatio, Karrasch arvelee.
 
Bodyguard kirjoitti:
Kyllähän erikoisupseereille ( insinöörit, papit, lääkärit ) on helppo löytää siviilistä töitä. Kyse lieneekin sotatieteen kandeista ja maistereista, joiden koulutus ei hirveästi anna valmiuksia ainakaan teollisuuden tai kaupan aloilla.

Nuoremmilla sotilailla on onnekseen plakkarissa jokin yleisesti tunnustettu korkeakoulututkinto.

Jos tehtävään haetaan korkeakoulututkinnon suorittanutta, niin sotatieteen kandi on täysin ok tutkinto siihen. Vastaavasti maisterin papereilla voi hakea ylempää korkeakoulututkintoa edellyttäviä tehtäviä.

Puolustusvoimissa tämäkin asia on hoidettu paremmin kuin esim. poliisissa. Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuva konstaapeli ei koulun nimestä huolimatta ole suorittanut amk-tutkintoa, joten sillä pahvilla ei voi hakea kuin poliisin tehtäviä.


Bodyguard kirjoitti:
Toki turvallisuusala ( mun sotaharjoituskomppaniani päällikkö oli aikanaan Nesteen turvallisuuspäällikkö, kapteeni evp ) voisi tulla kyseeseen. Hallinnollisissa hommissa, miksei. Vaikea mun on kuitenkin kuvitella nuorta lutia tai ylilutia jonkun firman henkilöstöasioita hoitamassa. Toki niihinkin hommiin PV antaa jonkinlaisia valmiuksia, jossain esikuntatehtävissä ehkäpä aika hyvätkin valmiudet.

Esimerkiksi kuljetusupseerin kokemuksella voi vallan hyvin työllistyä johonkin auto- ja kuljetussektorin esimies- tai asiantuntijatehtäviin.

Bodyguard kirjoitti:
Mutta miten on sen vastavalmistuneen lutin tai juuri maisterinpaperit saaneen ylilutin laita?

Näille on koko maailma auki ja yliopistotutkinnon suorittaneet kyllä työllistyvät. Valtaosa yliopistotutkinnoista ei ylipäätään valmista mihinkään ammattiin.


Bodyguard kirjoitti:
Entäs sitten aliupseerit? Vartijoiksi? Osa sopii, osa ei, mutta kiinnostaako?

Siviilivartijoiden palkat ovat kyllä sellaisia, että harva virkamies tuskin sellaisella palkalla lähtee yhtään mihinkään.
 
Tvälups kirjoitti:
Unohtakaa jo nuo upseerien irtisanomiset. Ei tule tapahtumaan.

YT:t koskee siviileitä, ali- ja opistoupseereja ja mahd. erikoisupseereita (jotka kyllä työllistyy siviiliin).

Erikoisupseerein ja siviilien on helpointa työllistyä siviilipuolelta, koska heillä kaikilla on siviilipuolen koulutus. Mutta ne ali- ja opistoupseerit? Mitä siviilipuolen valmiuksia heidän koulutuksensa antaa? Ehkä joillekin aloille( turvallisuus ) jotain, mutta miten on esim. jääkärijoukkueen kouluttaja tai kt-jaoksen kouluttaja? Viesti- ja pioneerijoukoissa voi jotain siviiliin liittyvää kokemusta ja koulutusta saada, mutta esim jv ja tykistö?
Tuskin ne varsinaiset upseeritkaan ihan kokonaan lopareilta välttyvät. Ehkäpä se sitten hoidetaan, kuten SJ totesi, "luonnollisella poistumalla".
 
Huollon osaajat (tväl-puoli on logistiikkaa eli varastopuolelle siviiliin, kuljetuspuolelta ratin taakse tai työnjohtoon, lääkintäpuoli samoin eväin sairaalaan) ja erikoisaselajit kuten viesti- ja pioneerikoulutetut löytää kyllä siviilipuolen töitä. Palkka jäänee puoleen entisestä ja epävarmuus työpaikan jatkuvuudesta tulee olemaan arkipäivää. Eläkeikä pompsahtaa ja muuta mukavaa...
Mutta sitten nämä konekivääriampujat (jv) ja tykkimiehet (kt/it), aika hiljaista on tarjonta alan töistä Suomessa.
 
skärdis kirjoitti:
Bodyguard kirjoitti:
Kyllähän erikoisupseereille ( insinöörit, papit, lääkärit ) on helppo löytää siviilistä töitä. Kyse lieneekin sotatieteen kandeista ja maistereista, joiden koulutus ei hirveästi anna valmiuksia ainakaan teollisuuden tai kaupan aloilla.

Nuoremmilla sotilailla on onnekseen plakkarissa jokin yleisesti tunnustettu korkeakoulututkinto.

Jos tehtävään haetaan korkeakoulututkinnon suorittanutta, niin sotatieteen kandi on täysin ok tutkinto siihen. Vastaavasti maisterin papereilla voi hakea ylempää korkeakoulututkintoa edellyttäviä tehtäviä.

Puolustusvoimissa tämäkin asia on hoidettu paremmin kuin esim. poliisissa. Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuva konstaapeli ei koulun nimestä huolimatta ole suorittanut amk-tutkintoa, joten sillä pahvilla ei voi hakea kuin poliisin tehtäviä.


Bodyguard kirjoitti:
Toki turvallisuusala ( mun sotaharjoituskomppaniani päällikkö oli aikanaan Nesteen turvallisuuspäällikkö, kapteeni evp ) voisi tulla kyseeseen. Hallinnollisissa hommissa, miksei. Vaikea mun on kuitenkin kuvitella nuorta lutia tai ylilutia jonkun firman henkilöstöasioita hoitamassa. Toki niihinkin hommiin PV antaa jonkinlaisia valmiuksia, jossain esikuntatehtävissä ehkäpä aika hyvätkin valmiudet.

Esimerkiksi kuljetusupseerin kokemuksella voi vallan hyvin työllistyä johonkin auto- ja kuljetussektorin esimies- tai asiantuntijatehtäviin.

Bodyguard kirjoitti:
Mutta miten on sen vastavalmistuneen lutin tai juuri maisterinpaperit saaneen ylilutin laita?

Näille on koko maailma auki ja yliopistotutkinnon suorittaneet kyllä työllistyvät. Valtaosa yliopistotutkinnoista ei ylipäätään valmista mihinkään ammattiin.


Bodyguard kirjoitti:
Entäs sitten aliupseerit? Vartijoiksi? Osa sopii, osa ei, mutta kiinnostaako?

Siviilivartijoiden palkat ovat kyllä sellaisia, että harva virkamies tuskin sellaisella palkalla lähtee yhtään mihinkään.

No joo, onhan niillä kandeilla ja maistereilla tietty korkeakoulututkinto. Toki se antaa valmiuksia ja varmaankin pätevyyttä julkisen alan hommiin. Mutta se yksityispuoli? Sotatieteen kandidaatti tai maisteri ei omaa pätevyyttä insinöörien hommiin, ei ekonomien hommiin, ei lääkärien hommiin, ei papeiksi, ei juristiksi. Ok, johtajakoulutusta heillä toki on, todennäköisesti parempaa sellaista kuin siviilikouluista saa, mutta niitä johtajia ei sitten hirveästi ole. Ja osa johtajahommistakin on sellaisia, että siinä täytyy tuntea sitä alaa edes jotenkin ( tekniikka, talous yms. ).
Olet oikeassa siinä, että mikään koulutus ei suoraan valmista ammattiin, mutta moni koulutus antaa sellaisen perustan joihinkin ammatteihin, mitä muusta koulutuksesta ei saa. Itselläni on AMK-tason koulutus ( tosin silloin ei olluut AMK:a, luojan kiitos, kun minä opiskelin ), konesuunnitteluinsinööri ( linja oli konstruktiotekniikka silloisessa opistossa ). Päivääkään en ole suunnittelijan töitä tehnyt, mutta nykyiseen työhöni koulutus on kuitenkin antanut tarvittavat pohjatiedot, joita ilman ei pärjää. Työ itsessään ja siihen liittyvät täydennyskoulutukset sitten antavat sen varsinaisen ammattitaidon. Mutta sitä ammattitaitoa ei voi saavuttaa ilman riittäviä perustietoja.
Luultavasti Maanpuolustuskorkeakoulu ei anna mitään valmiuksia esim. mun työni kaltaisiin hommiin. Vaikka arvostettu korkeakoulu onkin. Mikä oli sanoma? Ei se korkeakoulututkinto sinällään autuaaksi tee, sen pitää olla myös sopiva sellainen.
Mutta kuten sanoin, toki sotatieteen tutkinto antaa mahdollisuuden joihinkin hommiin, julkiselle puolelle ehkä enemmän kuin yksityiselle.
 
Tvälups kirjoitti:
Huollon osaajat (tväl-puoli on logistiikkaa eli varastopuolelle siviiliin, kuljetuspuolelta ratin taakse tai työnjohtoon, lääkintäpuoli samoin eväin sairaalaan) ja erikoisaselajit kuten viesti- ja pioneerikoulutetut löytää kyllä siviilipuolen töitä. Palkka jäänee puoleen entisestä ja epävarmuus työpaikan jatkuvuudesta tulee olemaan arkipäivää. Eläkeikä pompsahtaa ja muuta mukavaa...
Mutta sitten nämä konekivääriampujat (jv) ja tykkimiehet (kt/it), aika hiljaista on tarjonta alan töistä Suomessa.

Näinhän se on.
 
Bodyguard kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Unohtakaa jo nuo upseerien irtisanomiset. Ei tule tapahtumaan.

YT:t koskee siviileitä, ali- ja opistoupseereja ja mahd. erikoisupseereita (jotka kyllä työllistyy siviiliin).

Erikoisupseerein ja siviilien on helpointa työllistyä siviilipuolelta, koska heillä kaikilla on siviilipuolen koulutus. Mutta ne ali- ja opistoupseerit? Mitä siviilipuolen valmiuksia heidän koulutuksensa antaa? Ehkä joillekin aloille( turvallisuus ) jotain, mutta miten on esim. jääkärijoukkueen kouluttaja tai kt-jaoksen kouluttaja? Viesti- ja pioneerijoukoissa voi jotain siviiliin liittyvää kokemusta ja koulutusta saada, mutta esim jv ja tykistö?
Tuskin ne varsinaiset upseeritkaan ihan kokonaan lopareilta välttyvät. Ehkäpä se sitten hoidetaan, kuten SJ totesi, "luonnollisella poistumalla".

Toisaalla olleessa jutussa mainitaan että sotilaita vähennetään vain 600, tästä x-määrä poistuu eläköitymisen kautta seuraavan 3-vuoden aikana. Kuinkahan monta sotilasta eläköityy nykyisin pv:sta joka vuosi? Äkkiseltään voisi kuvitella että kovin kummoista määrää ei tarvi irtisanoa...

Minua askarruttaa edelleen nämä pv:n palveluksessa olevat, mutta jo eläkeiän ylittäneet sotilaat, jos sellaisen komentaa eläkkeelle, niin onko se irtisanominen vai eläköityminen?

Kiinnittäisin suuren huomion lakkautettaviin läänien esikuntiin joissa on myös satamäärin ihmisiä töissä ja niistä kaiketi aika iso osa ihan "aitoja" upseereita, mihin hommiin heidät (se osa jota ei tarvita uusissa esikunnissa) siirretään/voidaan siirtää?

Askarruttaa meinaan myös sellainen homma että voiko pv tarjota vaikka Majurille jossain toisaalla kuinka alhaista sotilaan jobia tahansa?

ps. Eikö nuo YT koske kuitenkin virallisesti ihan joka ikistä pv palveluksessa olevaa arvosta riippumatta?
 
Bodyguard kirjoitti:
Luultavasti Maanpuolustuskorkeakoulu ei anna mitään valmiuksia esim. mun työni kaltaisiin hommiin. Vaikka arvostettu korkeakoulu onkin. Mikä oli sanoma?

Ei se korkeakoulututkinto sinällään autuaaksi tee, sen pitää olla myös sopiva sellainen.
Mutta kuten sanoin, toki sotatieteen tutkinto antaa mahdollisuuden joihinkin hommiin, julkiselle puolelle ehkä enemmän kuin yksityiselle.

Julkisella puolella ollaan hyvin tarkkoja siitä, että on jokin tietyn tasoinen tutkinto kourassa. Yksityisellä ehkä haetaan enemmänkin sopivaa tyyppiä.

Uskoisin esikunnissa olevan hyvinkin paljon sellaisia tehtäviä, jotka ovat täysin siviilivirastojen tehtäviin verrattavia. Ei niistä tietysti riviressulla ole paljoa havaintoja, mutta esikunnissa pyöritetään papereita oikein tosissaan, hoidetaan suhteita yhteistyötahoihin, väännetään sopimuksia siviilimaailman kanssa jne. Jos sellaisissa tehtävissä on hankkinut hyvän työkokemuksen, niin varmasti löytyy siviilivirastoistakin aivan kelvollisia ylitarkastajan ym. virkoja, joissa ei palkkauskaan häpeä yhtään sotavaltion majurin palkoille.
 
Tvälups kirjoitti:
Huollon osaajat (tväl-puoli on logistiikkaa eli varastopuolelle siviiliin, kuljetuspuolelta ratin taakse tai työnjohtoon, lääkintäpuoli samoin eväin sairaalaan) ja erikoisaselajit kuten viesti- ja pioneerikoulutetut löytää kyllä siviilipuolen töitä. Palkka jäänee puoleen entisestä ja epävarmuus työpaikan jatkuvuudesta tulee olemaan arkipäivää. Eläkeikä pompsahtaa ja muuta mukavaa...
Mutta sitten nämä konekivääriampujat (jv) ja tykkimiehet (kt/it), aika hiljaista on tarjonta alan töistä Suomessa.

En oikein jaksa uskoa siihen että irtisanomiset juurikaan osuisivat nuoren/alemman portaan ns. varusmieskouluttajiin tms. veikkaan että kaikille tuollaisille tarjotaan töitä jostain toiselta paikkakunnalta. Jotain alemman portaan palkattua spol väkeä saattaa esim. kenties lähteä vartionti tehtävien oleellisesti vähentyessä...

Minkälaisia sopimuksia pv ylipäätään on 2000-luvulla tehnyt alemman portaan sotilaille? Olen vähän pihalla näistä nykyisistä kuviosta kun yksi tuttu n.30v. luti selitti että ei hänellä edes ole mitään sopimusta ns. eläkeikään asti. On mm. opiskellut siviiliammatin itselleen jo valmiiksi pv tuella koska sopimus ei kestä eläkeikään asti.
Eli onko pv:llä riveissään luutnantteja-kessuja joilla on jonkin sortin määräaikainen työsopimus?
 
skärdis kirjoitti:
Bodyguard kirjoitti:
Luultavasti Maanpuolustuskorkeakoulu ei anna mitään valmiuksia esim. mun työni kaltaisiin hommiin. Vaikka arvostettu korkeakoulu onkin. Mikä oli sanoma?

Ei se korkeakoulututkinto sinällään autuaaksi tee, sen pitää olla myös sopiva sellainen.
Mutta kuten sanoin, toki sotatieteen tutkinto antaa mahdollisuuden joihinkin hommiin, julkiselle puolelle ehkä enemmän kuin yksityiselle.

Julkisella puolella ollaan hyvin tarkkoja siitä, että on jokin tietyn tasoinen tutkinto kourassa. Yksityisellä ehkä haetaan enemmänkin sopivaa tyyppiä.

Uskoisin esikunnissa olevan hyvinkin paljon sellaisia tehtäviä, jotka ovat täysin siviilivirastojen tehtäviin verrattavia. Ei niistä tietysti riviressulla ole paljoa havaintoja, mutta esikunnissa pyöritetään papereita oikein tosissaan, hoidetaan suhteita yhteistyötahoihin, väännetään sopimuksia siviilimaailman kanssa jne. Jos sellaisissa tehtävissä on hankkinut hyvän työkokemuksen, niin varmasti löytyy siviilivirastoistakin aivan kelvollisia ylitarkastajan ym. virkoja, joissa ei palkkauskaan häpeä yhtään sotavaltion majurin palkoille.

Niinpä niin, virastoista, kyllä. Mutta siinä ei ole sitten enää "taivas auki", julkisen puolen hommia ei aivan hirveästi ole. Sinne kun hakee niitä siviilipuolen tutkinnon suorittaneitakin ( mitkä eivät hae upseereiksi ). Sehän se julkisen puolen heikkous mun mielestä onkin, että tuijotetaan siihen tutkinnon tasoon, eikä sopivuuteen.
 
"Oikeiden sotilaiden" joukossa on paljon väkeä, joilla on hyvä itseluottamus, selkeä ulosanti, kyky toimia monimutkaisessa ja epävarmuuksia sisältävässä ympäristössä ja kyky yksityiskohtien hallintaan. Noilla avuilla on todella pitkällä monessa minunkin rekrytoinnissani.

Asevelipaikkoja vähemmän noheville voi puolestaan olla vaikea löytää.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Huollon osaajat (tväl-puoli on logistiikkaa eli varastopuolelle siviiliin, kuljetuspuolelta ratin taakse tai työnjohtoon, lääkintäpuoli samoin eväin sairaalaan) ja erikoisaselajit kuten viesti- ja pioneerikoulutetut löytää kyllä siviilipuolen töitä. Palkka jäänee puoleen entisestä ja epävarmuus työpaikan jatkuvuudesta tulee olemaan arkipäivää. Eläkeikä pompsahtaa ja muuta mukavaa...
Mutta sitten nämä konekivääriampujat (jv) ja tykkimiehet (kt/it), aika hiljaista on tarjonta alan töistä Suomessa.

En oikein jaksa uskoa siihen että irtisanomiset juurikaan osuisivat nuoren/alemman portaan ns. varusmieskouluttajiin tms. veikkaan että kaikille tuollaisille tarjotaan töitä jostain toiselta paikkakunnalta. Jotain alemman portaan palkattua spol väkeä saattaa esim. kenties lähteä vartionti tehtävien oleellisesti vähentyessä...

Minkälaisia sopimuksia pv ylipäätään on 2000-luvulla tehnyt alemman portaan sotilaille? Olen vähän pihalla näistä nykyisistä kuviosta kun yksi tuttu n.30v. luti selitti että ei hänellä edes ole mitään sopimusta ns. eläkeikään asti. On mm. opiskellut siviiliammatin itselleen jo valmiiksi pv tuella koska sopimus ei kestä eläkeikään asti.
Eli onko pv:llä riveissään luutnantteja-kessuja joilla on jonkin sortin määräaikainen työsopimus?

Olisikos kyseessä ollut ns. MARU ( määräaikainen reserviupseeri tai jotain sinnne päin ). Muistelisin, että jossain vaiheessa PV värväsi reserviupseereita määräaikaisella sopimuksella lähinnä kai kouluttajahommiin. Enpä muista liittyikö siihen joku lyhyt koulutuskin vielä. Olisiko se sopimusjakso ollut jotain 5 vuotta ja sen olisi sitten voinut uusia 1-2 kertaa.
 
koponen kirjoitti:
"Oikeiden sotilaiden" joukossa on paljon väkeä, joilla on hyvä itseluottamus, selkeä ulosanti, kyky toimia monimutkaisessa ja epävarmuuksia sisältävässä ympäristössä ja kyky yksityiskohtien hallintaan. Noilla avuilla on todella pitkällä monessa minunkin rekrytoinnissani.

Asevelipaikkoja vähemmän noheville voi puolestaan olla vaikea löytää.

Kyllähän nuo ominaisuudet ovat plussaa lähes alalla kuin alalla, mutta aika harvalla alalla ne ovat se ensisijainen asia. Luultavasti nuo ominaisuudet ovat niitä, jotka erottavat ne "jyvät akanoista" silloin kun muu soveltuvuus on kaikilla kohdallaan.
Mutta täytyy muistaa se, että niillä "oikeilla sotilailla" ei useimmiten ole niitä soveltuvuuden edellyttämiä perustietoja ja taitoja tarvittavassa laajuudessa hallussaan.
Ehkä mä katson asioita liikaa tämmöisen tekniikka-/talouskoulutuksen näkökulmasta.
 
Bodyguard kirjoitti:
Olet oikeassa siinä, että mikään koulutus ei suoraan valmista ammattiin, mutta moni koulutus antaa sellaisen perustan joihinkin ammatteihin, mitä muusta koulutuksesta ei saa. Itselläni on AMK-tason koulutus ( tosin silloin ei olluut AMK:a, luojan kiitos, kun minä opiskelin ), konesuunnitteluinsinööri ( linja oli konstruktiotekniikka silloisessa opistossa ). Päivääkään en ole suunnittelijan töitä tehnyt, mutta nykyiseen työhöni koulutus on kuitenkin antanut tarvittavat pohjatiedot, joita ilman ei pärjää.

Hmm. Tästä voisi päätellä että sinulla EI ole amk-tason koulutusta, jos et sitä pahvia ole ammattikorkeakoulusta saanut. Jos suoritit inssin pahvit jossain teknillisessä oppilaitoksessa vuosituhannen vaihteessa tai sitä ennen olet käytännössä opistoinsinööri. Käytännön kannalta tällä ei ole suurta merkitystä, ainoastaan jos haluat jatkaa joskus opintoja on amk-päivityskoulutus käytävä.
 
Kumitassu kirjoitti:
Bodyguard kirjoitti:
Olet oikeassa siinä, että mikään koulutus ei suoraan valmista ammattiin, mutta moni koulutus antaa sellaisen perustan joihinkin ammatteihin, mitä muusta koulutuksesta ei saa. Itselläni on AMK-tason koulutus ( tosin silloin ei olluut AMK:a, luojan kiitos, kun minä opiskelin ), konesuunnitteluinsinööri ( linja oli konstruktiotekniikka silloisessa opistossa ). Päivääkään en ole suunnittelijan töitä tehnyt, mutta nykyiseen työhöni koulutus on kuitenkin antanut tarvittavat pohjatiedot, joita ilman ei pärjää.

Hmm. Tästä voisi päätellä että sinulla EI ole amk-tason koulutusta, jos et sitä pahvia ole ammattikorkeakoulusta saanut. Jos suoritit inssin pahvit jossain teknillisessä oppilaitoksessa vuosituhannen vaihteessa tai sitä ennen olet käytännössä opistoinsinööri. Käytännön kannalta tällä ei ole suurta merkitystä, ainoastaan jos haluat jatkaa joskus opintoja on amk-päivityskoulutus käytävä.

No joo, mulla ei ole AMK-tutkintoa, mutta hyvillä mielin voin väittää, että mun koulutukseni+kokemukseni on kyllä AMK-tasoa. Opistoinssi siis olen, englanniksi tutkinnostani käytettiin aikanaan nimitystä BSc ( mech Eng), joka vapaasti suomeksi käännettynä tarkoittaa kandia ( tekniikan kandidaatti ). Valmistuin 1984, jolloin tuota AMK:ta ei ollut edes haaveissa kellään. Peruskoulutuksen lisäksi on siis käyty muutamia täydennyksiä mm. TKK:lla ja ulkomailla ( lähinnä työnantajani tarjoamana ).
Tänä päivänä ei ole sellaista koulutusta, mihin opistoinssiä voisi verrata, lähimpänä on juurikin tuo AMK-inssi, mikä paperilla toki on ylemmällä tasolla, mutta vain paperilla.
 
Back
Top