OK, pistetääs tätä asiaa vähän lisää.
Eli ajatuksena on tarjota kaksi kuntotestiä, yksi palveluksessa oleville, yksi reserviläsille pikatestiksi.
Aloitetaan palveluksessa olevien testaaminen. Kyseessä on monipäiväinen testi. Tai sanotaanko monivaiheinen testi, jonka on tarkoitus tarjota runko koko saapumiserän ajalle, joka samalla tarjoaa jaksottamismallin harjoitteluun ja sen ohjelmointiin.
-P-kausi:
Tämä on hyvä kausi kehittää ja testata fyysisen toiminnan perusominaisuuksia, voimaa ja kestävyyttä. Ei mitään lajispesifistä vaan mahdollisimaan helppoja ja simppelleitä juttuja.
-Cooperin testi. Päätarkoitus on tarkastaa tutulla mittarilla alokkaiden aerobinen kunto. Normaali jako heikko-erinomaiseen tasoon. Coopperin testiin siis ei ole tarkoitus palveluksen aikana mitenkään satsata.
-Voimatestit. Isoja moninivelliikkeitä. Maastaveto, Bulgaari kyykky (yhden jalan kyykkky, taka jalka korokkeella, reiden pitää laskeutua lattiatasoon asti) ja penkkipunnerrus. Käytännön pakosta ei haeta yhden toiston maksimia vaan pyritään 1-5 toiston maksimisuoritukseen, joka sitten muutotaulukolla muunnetaan yhden toiston maksimiksi. Ei täysin tarkka, mutta riittävä. Käyttäisin samaa asteikkoa kuin cooperiin eli:
*Maastaveto= heikko 1 x oma paino, tyydyttävä 1,5 x oma paino, hyvä 2,0 x oma paino, erinomainen 2,5 x oma paino
*Bulgaarikyykky = 0,25 x oma paino, 0,5 x omapaino, 0,75 omapaino, 1 x omapaino.
*penkkipunnerrus = 0,5 x oma paino, 0,75 x oma paino, 1,15 x omapaino, 1,5 x omapaino.
Jos joku painonkolistelua tarkemmin tuntee (tuskin kuitenkaan, tämähän on maanpuolustusfoorumi), niin voi ihmetellä takakyykyn pois jättämistä, olen kuitenkin vähän sitä mieltä että maastaveto ja takakyykky ovat niin lähellä toisiaan joten enemmin otan puhtaammin jalkojen voimaa mittaavan testin. Etukyykyn ongelmana on monella ennemminkin yläselän kyky pitää painot ylhäällä yhdistettynä nilkan riittämättömään liikkuvuuteen. Bulgaarikyykky on kohtuullisen helppo (jos vertaa vaikkapa pistoolikyykkyyn!).
Syy miksi oma paino on että sotilas kuitenkin pääasiassa liikuttaa oma kroppaansa + varustusta, eli läskistä ja liiallisesta massasta ylipäätään rangaistaan.
Lisäksi pitää huomauttaa että maastaveto on toki vamma-altis suoritus, siksi liikuntakoulutuksen niin varusmiehillä kuin kantahenkilökunnalla pitäisi satsata. Jos selkä pyöristyy noston aikana niin suoritus keskeytetään välittömästi. Toisaalta jos koko kropan maksimivoiman tasoja halutaan mitata niin maastaveto on ehdottomasti paras mittari siihen.
Cooperin testi pitäisi sitten suhteuttaa näihin voimatestin tuloksiin, koska näistä kahdesta muodostuu se sotilaan keskeinen suorituskyky, kyky liikuttaa omaa kroppaa + ylimääräistä kuormaa monella tavalla. Eli jos cooper on erinomainen mutta voimatestin tulos tyydyttävä niin arvosana on näiden keskiarvo eli hyvä. Tulos pyöristetään alaspäin, eli jos voimatestin tulos on erinomainen mutta cooperin tulos heikko niin arvosana on tyydyttävä.
-Marssitestejä (karkeasti 15 km noin 5 tunnissa, täyspakkauksessa) yms suoritustestejä kuten 100 metrin uinti. Miten nyt sattuu koulutusohjelmaan sopimaan. Yksi marssitesti ainakin pitäisi olla p-kauden aikana. Ja toki uimakoulun tarvetta voi määritellä, uintikoulutukseen en kuitenkaan vielä panostaisi E-kaudella ja J-kaudella siihen on enemmän varaa.
Etenkin marssitesti on mielestäni tärkeä testauksen kohde koska se kertoo aerobisesta pohjakunnosta ja kyvystä tehdä töitä pitkään. Mutta mitään marssikilpailua en järjestäisi vaan pitäisin sen nimenomaan tilanteen mukaisena marssikoulutuksena, jossa ryhmä/joukkue/komppania muodossa edetään tiestoä pitkin.
E-kausi
Liikuntakoulutuksen suhteen pitäisi siirtyä harjoittamaan osin eriomainaisuuksia kuin P-kaudella, keho on tottunut suurin piirten siihen rasitustapaan mitä P-kaudella on harjoitettu joten aika vaihtaa testattavia ominaisuuksia.
-Marssitestissä siirrytään keveään 10 kilon varustukseen ja aika rajaa kovennetaan siten että 15 kilometriä edetään. huono alle 2:00 tyydyttävä 1:45 hyvä 1:30 erinomainen 1:15 minuuttia. Karkeasti. Varustuspolitiikka saa olla vapaa muotoinen eli lenkkarit ja verkkarit/shortsit, 10 kiloa pitää varustuksen kuitenkin painaa.
Ajatuksena se että tällä mitataan aika monipuolisesti aerobista kuntoa. Pelkkä jalkapalloilijan/salibändin pelaajan kyky juosta kova cooperin tulos ei riitä, ja toisaalta rauhallinen kävelykään ei riitä.
Tämä on ns E-kauden päätöstesti.
-Lihaskuntotesti. Nimenomaan kestovoimaa mittaava, Maastavedossa vedetään omaa kehonpainoa vastaava paino maksimimäärä, penkkipunnerruksessa puolet omasta kehonpainosta, bulgaarialainen kyykkyä tehdään pelkästään omalla kehon painolla.
-Varuskunnan esteradan selvittäminen. Tarkoitus kehittää monipuolisempaa kehon hallintaa ja omata perustaidot selvittää nuo esteet, kuitenkaan ei vielä mitata suoritusaikaa.
-Muita suoritustestejä. Marssikoulutuksessa siirryttään vapaa muotoiseen marssiin eli jokainen valitsee oman tahdin millä mennään ja aika rajaa kovennetaan.
J-kausi
Tässä se on, koulutusurakan päätöspiste, nyt huomio kiinnittyy hyvin spesifeihin ominaisuuksiin tosin osaltaan palataan perusjuttuihin
-Cooperin testi jotta nähdään miten on kehitytty. Kantahenkilökunnalta tämän voi jättää pois.
-Ryömintätesti. Täytyy myöntää että minulla ei ole hajuakaan mikä olisi sopiva matka ja nopeus. Karkeasti arvioiden jotakin seuraavaa, 4 minuutin rymintätesti: Heikko = 60 metriä, tyydyttävä = 80 meträ, hyvä = 100 metriä, erinomainen =120 metriä. Saa suorittaa sellaisissa varusteissa kuin haluaa... Kunhan ei ole sivelty vaseliiniin.
Mitä tämä testaa? No kahta asiaa, aerobista kuntoa sekä lihaskuntoa yhdessä. Jos P-kaudella on mitattu perusominaisuuksia eli voimaa ja kestävyyttä niin tällä mitataan jo "lajispesifisempää" kuntoa, ja punotaan nuo kaksi perusominaisuutta yhteen. Vaikka esim aselajijoukkojen kannalta ryömiminen liikkeenä ei tärkeä olisikaan, niin pitäisin tätä kuitenkin niin perustavaa laatua olevana liikkeenä että ulottaisin sen viimeisimpäänkin esikuntamajuriin ja everstiin.
Toki vaatteita kuluu melkoisesti, jokaiselle polvi ja kyynärsuojat, kypärä. Mutta minua ei rahan käyttö kiinnosta vaan se että saadaan mitattua suorituskykyä [!Helevetin hurjan näköinen hymiö!].
-Koulutushaaraspesifisiä suoritteita, esim haavoittuneen tst-toverin nostaminen selkään ja kantaminen, syöksyin eteneminen, haavoittuneen kantaminen paareilla, a-tarvikkeiden kuormaaminen yms. Tässä antaisin perusyksikön päällikölle vapaudet päätellä mitä testataan. Kuitenkin sekä aerobista kuntoa että lihaskuntoa pitäisi seurailla tasapuolisesti.
-Esterata pitää suorittaa tietyssä ajassa! Varuskuntakohtainen ehkä joka perusyksikkökohtainen.
-Vapaa muotoinen täyspakkausmarssi, matka ehkä noin 25 kilometirä. Aikaa alle 8 tuntia.
YHTEENVETO
Tällä tavalla karkeasti arvioiden, tosin voimatasojenkartoimet ja juoksu nopeudet ovat mielestäni aika tarkkojakin, mutta täyspakkausmarssien ja ryömimisen kohdalla voi muutella arvioita.
Siis ideana tässä jaksottamisessa on juuri se fysiologinen jutska että mm harjoitusohjelmaa ja kehitettäviä ominaisuuksia pitäisi vaihdella noin parin kuukauden välein. VM-palveluksen jaksotus passaa tuohon aika hyvin. Ja lähtökohdaksi olen siis ottanut sen että ajatuksen että perusomianisuuksista aloitetaan ja pikku hiljaa siirrytään kohti "lajispesifistä" liikuntaa.
Iäkkäämpi kantahenkilökunta, ja ehkä nuorempikin, on varmasti riemusta soikeana mutta minua ei kiinnosta. Toki ikäjuttuja voisi pohtia, etenkin ryömintätesti ja voimatesti maastavetoineen on ehkä korvattava jollakin muulla. Tai no ryömintätestin suorittaminen ei ole kuin ylpeydestä kiinni, mutta maastavedon aikana voi jo selkä porsia vanhemmiten.
Varusesimiehille tämä on aika intensiivinen testiohjelma, Cooper tulee 4 kertaa vuoteen. Toisaalta etenkin AUK:in jälkeinen P-kausi tahtoo olla semmoinen että AUK:n läpikäynyt lommoposkinen sotauros muuttuu pullaposkiseksi emakoksi.
Pääasiallinen ongelma on tuo testiohjelman intensiivisyys ja monipuolisuus. Etenkin kovemmin ja tavoiteellisesti urheilevalle kantahenkilöstölle tämä ei ole kovin hyvä uutinen, koska nuo voimatasot jo vaativat jossakin määrin lihasmassaa ja esim kilpajuoksijalle niistä on haittaa. Toki voi kysyä että saako urheiluharrastus haitata työtä ja toisin päin, en suoraan sanottuna tiedä.
Ideana kuitenkin on että joka kaudella olisi yksi kova kestävyysyrutistus esim cooper, 15 kilometrin "marssi" ja ryömintä. Loput muut pystyy suorittamaan ns 80% yrityksellä, eli voi sanoa että ne on kovia harjoituksia. Voimatasojen mittaaminen ei kuormita elimistöä kovinkaan kummoisesti, eli niissä saa antaa kaikkensa. Tarkoitus kuitenkin on sekä ohjata liikuntakoulutuksen/harjoittelun suuntautumista että mitata monipuolisesti eri fyysisen toiminnan osa-alueita. Tästä syystä homma ei reserviläisten kohdalla toimi.
Huomio voi kiinittyä siihen että P-kauden aluksi juostaa cooper ja seuraava kestävyystesti on vasta E-kauden lopussa. Toisaalta tuo 15 kilometrin "marssi" ei ole ihan helppo nakki vaan ehkä raskaimpia testejä palvelusaikana. Eli toivon mukaan liikuntakoulutus kääntyy heti P-kauden alussa pavelemaan tuota tarkoitusta.
Reserviläiset juurikaan en muuttaisi nykyisiä testejä mihinkään. Testien pitää ennenkaikkea olla turvallisia ja teetettävissä ilman mitään valmistavaa koulutusta. Ryömintä testin voisi teettää jossakin vaiheessa jos aikaa on, mutta luullakseni nykyinen lihaskunto testi mittaa vaadittavaa lihaskuntoa ihan riittävän hyvin. Ja kertaukset voivat muutenkin olla niin intensiivisiä rykäyksiä että kovin kummoista tulosta ei harjoitusjakson lopussa saada.
Että semmoista. Josko ne tärkeimmät tulisi siinä.
(Tämä oli tarkoituksellinen provokaatio)
