Öh, mikä estää Naton hävittäjiä tukemasta maataisteluja? Molemmissa tehtävissä, niin ilmatilan puhdistamisessa kuin panssarikiilojen pommittamisessa, voi tulla tappioita. Siitä ei pääse mihinkään. Pikemminkin ajattelisin, että maataistelujen tukeminen voi olla jopa turvallisempaa, jos se toteutetaan kaukaa ja täsmäasein (JASSM, Storm Shadow, KEPD 350).
Miten noilla niitä maataisteluja tuet? Eivätkös nuo ole tarkoitettu ennemminkin etukäteen tiedusteltujen pistemaalien tuhoamiseen kuin maataistelun tukemiseksi?
Itse ajattelin, että ulkopuolisille olisi paljon turvallisempaa lennellä jossain vihollisen IT:n ulottumattomissa laukoen BVR-ohjuksia mahdollisiin vihollisen pommikoneisiin.
T-26. Ilman muuta, ja ehdottomasti. Sillä pääsen edes liikkeelle ja onnistun veivaamaan tornin osoittamaan oikeaan suuntaan. Nykypanssarivaunun käynnistäminenkin voisi jo osoittautua haasteelliseksi.
Ok, itse en tunne tankkien ajamista lainkaan. Onko Leopardin ajaminen tosiaan vaikeampaa kuin 2. maailmansodan aikaisen tankin?
Ja muuten näppärästi ohitit sen, mitä oikeasti kysyin, eli kummalla tankilla todennäköisemmin osuisit vihollistankkiin? Se veivaus ym. ei juuri lohduta, kun laakit menevät ohi, kun et tiedä, paljonko pitäisi panna korotusta ja paljonko pitäisi ottaa ennakkoa. Kuten sanoin, nykytankeissa tietokone hoitaa tämän puolen. Olet oikeassa, että tankkimiehistöjä koulutetaan nykyisin pitkään, mutta minä väittäisin, että tämä ei johdu siitä, että nykyaikaiset tankit olisivat jotenkin vaikeampikäyttöisiä kuin entisaikaan, vaan syy on ennemminkin rahassa. Nykyaikainen M1A2 tankki ammattimiehistöllä on paljon kalliimpi sotakalu kuin Sherman asevelvollisuusmiehistöllä. Sen miehistön kouluttamiseen kannattaa siis panostaa paljon enemmän, jotta siitä saadaan jokainen dollari hyötyä irti.
Vertaisin asiaa lentäjän koulutukseen. Wanha hävittäjälentokone on suht helppo lennettävä, vähän kuin joku pikku-Cessna nykypäivänä. Sen sijaan Hornetista en sanoisi samaa. Toisessa maailmansodassa hävittäjälentäjän koulutus onnistui kuukausissa (lähde), kun nykyään koulutuksen kesto on lähes järjestään useita vuosia.
No, hävittäjien kohdalla noin voi ollakin, koska nykyaikaiset hävittäjät pystyvät tekemään paljon sellaista, mihin entisaikana ei kyetty, mutta tankilla ajamisen luulisi olevan suht samanlaista ja kuten sanoin, sen ampumisen (ja siis ennen kaikkea osumisen) pitäisi nykyaikana olla kyllä helpompaa. Sen vielä sanoisin, että hävittäjälentäjissäkin saattoi päteä sama kuin se, mistä kirjoitin yllä. Nykyaikaiset hävittäjät ovat niin kalliita, että niistä halutaan ottaa kaikki irti, kun taas 2. maailmansodan aikana saattoi hyvinkin olla, että tärkeämpää oli saada edes jotain taivaalle. Muutenkin sanoisin, että sota-ajan koulutusaikojen vertaaminen rauhan ajan aikoihin on minusta fuskaamista, koska sodan aikana ei ole sitä luksusta käytettävissä, että voitaisiin tehdä kaikki ajan kanssa.
Entäpä kumpi on vaikeampi lennettävä, Hornet vai MiG-21? Oma käsitykseni on se, että nykyaikaisissa high-tech koneissa juuri sitä lentäjän työkuormaa on koitettu saada vähennettyä tietokonein. F-35 ketjussa taisi olla juttua siitä, että kyseinen kone pitää monitorilla näkyvissä koko ajan kaikki viholliskoneet, kun taas entisaikaan piti lentäjän pitää kirjaa omista ja vihulaisita päätä käätelemällä.
Pointtini on siis oikeastaan se, että tuo oppiminen ei ole mikään on-off asia, vaan sodassa on paljonkin eroa sillä, että saa ajattua sen tankin sinne pellon laitaan ja sillä, että aloittaa sinne tultuaan tulitoiminnan vihollisen tankkeja vastaan tuhoten ne. Kaikki nykyaikaisissa aseissa oleva tietokoneavusteisuus yms. nopeuttaa minusta sitä, että niiden käyttäjistä tulee "ässiä", vaikka sille noviisitasolle pääseminen saattaisikin kestää hitusen pidempään. Nykyaikaisen pst-ohjuksen käyttökuntoon saamisen opettelu voi kestää pidempään kuin vaikkapa panssarikauhun, mutta sillä aseella oikeasti vihollistankin tuhoamisen oppimisessa järjestys voikin olla toinen.