Sukellusveneet

Rannari

Greatest Leader
Olen luullut että sukellussyklit rasittavat painerunkoa ja niillä on joku sukellusmäärien perusteella laskettu elinkaari. Eli olisi vähän sama juttu kun matkustajalentokoneista, joissa tunnetusti lyhyttä reittiä sahaavat lentokoneet useine päivittäisine paineistussykleineen vanhenevat nopeammin kun mannertenvälisiä reittejä lentävät. Välillä noita on sitten joku insinööri laskenut väärin ja koneita on tullut tonttiin.

Toisaalta sukellusveneen runkoon tulee paljon tasaisempi rasitus kuin valtameren aallokossa ryskivään ja vääntyilevään pinta-alukseen. Puristus on kuormituksena paljon armollisempaa kuin venyttäminen.

Mistä johtuukin niin sukellusveneillä näyttää olevan erittäin pitkä elinkaari. Tämä ihan perstuntumana lähteitä tarkastamatta joten saatan olla väärässäkin.
 

Leaderwolf

Ylipäällikkö
Analytical Calculations of Fatigue Loading of Submarine Hulls


Vanhin käytössä oleva sukellusvene on muuten USS Cutlass eli nykyinen ROCS Hai shih. Otettu käyttöön 1945. Tarkoitus pitää palveluksessa vuoteen 2026. Se tekisi kevyet 81 vuotta.
 
Viimeksi muokattu:

Jukkis

Eversti
Mistä johtuukin niin sukellusveneillä näyttää olevan erittäin pitkä elinkaari. Tämä ihan perstuntumana lähteitä tarkastamatta joten saatan olla väärässäkin.
Johtunee pitkälti materiaaleista. Sukellusveneet tehdään yleensä teräksestä, joka palautuu täydellisesti kunhan sitä ei kuormiteta tietyn rajan yli. Lentokoneet ovat isoilta osin alumiinia, jolla ei ole samanlaista väsymisrajaa, vaan pieninkin rasitus johtaa lopulta rakenteen pettämiseen.
 

Rannari

Greatest Leader
Johtunee pitkälti materiaaleista. Sukellusveneet tehdään yleensä teräksestä, joka palautuu täydellisesti kunhan sitä ei kuormiteta tietyn rajan yli. Lentokoneet ovat isoilta osin alumiinia, jolla ei ole samanlaista väsymisrajaa, vaan pieninkin rasitus johtaa lopulta rakenteen pettämiseen.

Lähinnä tuota pinta-alusten ja sukellusveneiden elinkaarten eroa mietin. Lentokoneet ovat sitten oma lukunsa.

Alumiininen sukellusvene voisi kyllä olla mielenkiintoinen laite...
 

Museo

Eversti
Sukellusveneiden elinkaari normaalikäytössä oli pitkään noin 30 vuotta, pienellä laittamisella ehkä viitisen vuotta enemmän. Joidenkin kevyemmässä käytössä olleiden ohjussukellusveneiden elinkaaren jatkamista puoleen vuosisataan on kai myös tutkittu, niissä kun ei tehtävän luonteen vuoksi vehkeet hajoa yleensä kovassa käytössä. Varmaan painerungon lisäksi aikakin propulsiojärjestelmällä on joku elinkaari ja uuden laittaminen ei välttämättä ole kustannustehokasta. Samoin asejärjestelmät saattavat vaan vanhentua ja jonkun kaapeloinnin uusiminen tulla liian kalliiksi.

Eli sukellusveneiden osalta jossain vaiheessa varmaan vanhan veneen operointi vaan tulee liian kalliiksi tai vanhan veneen käyttörajoitukset tekevät niistä käyttökelvottomia päätehtävässään. Jotkut nopeus- ja sukellusrajoitukset esim. painerungon huonon kunnon vuoksi kun ovat vähän ikäviä sodan ajan tehtävän toteuttamisen kannalta. Tosin samajen juttujen kanssa on jokainen ikääntyvän pienveneen omistaja tekemisissä...
 

Jukkis

Eversti
Lähinnä tuota pinta-alusten ja sukellusveneiden elinkaarten eroa mietin. Lentokoneet ovat sitten oma lukunsa.

Alumiininen sukellusvene voisi kyllä olla mielenkiintoinen laite...
No, kun pinta-alukset rynkyttävät aallokkoa vastaan kelissä kuin kelissä niin sukellusveneet painuvat syvemmälle rauhallisempaan veteen. @Museo n mainitsemat seikat myös koskevat pinta-aluksiakin, joskin pienemmässä määrin koska tilaa on vähän enemmän ja rakenteita on helpompi avata muutoksia varten.
Ikäkuluun natisevaan sukellusveneeseen voi olla himppa hankala rekrytoida työläisiä? Työpaikkailmoitukseen kun laittaa, että otetaan reippaita miehiä 48 vuotta nuoreen suklariin, niin voi olla, että aivan terävin kärki ei ole hakupaperia jättämässä.
Jeps. Ja sitten muistetaan vielä, että nuo palvelusaikaennätysten haltijat ovat käytössä semmoisissa valtioissa kuin Taiwan. Joiden siis on perinteisesti ollut erittäin vaikea saada sotamateriaalia hankittua ulkomailta. Siksi näissä maissa on nähty kaikenlaista jännää millä on ikivanhan kaluston käyttökelpoisuutta saatu venytettyä äärimmilleen.
 

ctg

Greatest Leader
Sensors, sonar, weapons control, quieting technologies, undersea drones and communications systems provide the vital arenas through which the US Navy will seek to sustain and build upon its advantage beneath the surface of the ocean.

With this in mind, the Navy’s Virginia-Class Attack Submarines are being upgraded with a new Tactical Control System (TCS) technology to provide weapons control, improved network subsystems, and faster component modernization, a Pentagon announcement said.

The idea with fast evolving TCS and other undersea controls and networking technologies is to engineer a circumstance wherein U.S. submarines can operate undetected in or near enemy waters or coastline, conduct reconnaissance or attack missions and sense any movement or enemy activities at farther ranges than adversaries can.

Along these lines, Navy leaders say the service is making progress developing new acoustics, sensors and quieting technologies to ensure the U.S. retains its technological edge in the undersea domain – as countries like China and Russia continue rapid military modernization and construction of new submarines.

A key element of improving TCS for the submarines includes ongoing Navy efforts to expedite integration of emerging commercial hardware and software.
http://scout.com/military/warrior/A...-Submarine-Weapons-Controls-Sensors-106967193
 

Teräsmies

Respected Leader
Tyyppi-039 sukelluspaatin komentosilta.





The Type 039 was introduced to replace the Romeo / Ming Class submarines. The keel of the first submarine of the class, No. 320, was laid down in 1991. It was launched in May 1994 but was not commissioned until June 1999 due to design and performance problems.

Following extensive redesign work, a new modified version known as Type 039G was introduced. The new design reduced the acoustic signature and enhanced the underwater performance of the submarine.

The first Type 039G sub, No. 321, was launched in November 1999 and commissioned in April 2001.

The second of the class, No.322, was commissioned in December 2001, while the third submarine, No. 323, entered service in November 2003.

The construction on another new version, Type 039G1, commenced at Wuchang Shipyard and Jiangnan Shipyard in 2004. A series of 12 submarines were built at the two shipyards.
http://www.naval-technology.com/projects/songclassubmarine/
 

ctg

Greatest Leader

The Iranian military has long planned for a defensive naval war in the Persian Gulf, in which it would leverage its large fleet of fast attack boats toting anti-ship missiles to launch swarming hit-and-run attacks on adversaries in along Persian Gulf, with the ultimate goal of shutting down passage through the Straits of Hormuz.

Supporting this naval guerrilla-warfare strategy are 21 indigenously produced Ghadir-class mini submarines, derived from the North Korean Yono class. The 120-ton vessels can poke around at 11 knots and each carry two 533-millimeter torpedoes.
http://warisboring.com/constructing-the-ayatollahs-submarines/

Why would Iran invest considerable sums in building its own submarines instead of shelling out for off-the-shelf hardware in Russia or China?
 

Pihatonttu

Respected Leader
Ajankohtaiskysymys:

Mitä edes puolirealistisia mahdollisuuksia Pohjois-Korean suklareilla on vahingoittaa USA:n, Korean, Japanin, Australian.... sota- ja/tai kauppalaivasto ja/tai ampua ohjuksia kyseisiin maihin?

Mikä osa niistä on uivia ruumisarkkuja ja mikä osa toimintakykyisiä vehkeitä?

Kuinka nykyaikaisia tai hiljaisia parhaat ovat ja paljonko niitä on?
 

Einomies1

Respected Leader
Rantojen mies kaavaili toisessa topicissa suomelle sukellusveneitä. Itsekin niistä haaveilin 2015 kun jahti oli päällä suomenkin rannikolla mutta J. Niinistö pudotti minutkin pilvistä toteamalla että sukellusveneisiin ei ole rahaa. Suomen Sotilas kirjoitti samaan aikaan asiantuntevan paketin lehdissään(nykyään harvinaista ja tämä ei ollut vielä Lapin harhoja, luojan kiitos) sukellusveneistä, eritoten ruotsalaisista.

A26-luokan valmistuttua ruotsi luopuu Södermanland-luokan veneistään ja siinä olisi iso mahdollisuus suomelle elvyttää vanha palvelushaara. Ruotsin veneet on päivitetty 2000-luvulla AIP-tekniikalla ja 9LV Mk 3 tst-järjestelmällä. Jos veneet ovat hyvässä kunnossa ja niiden elinikä on pitkä, olisi kustannustehokkainta hankkia 2 venettä käytettynä ja modernisoida ne hankinnan yhteydessä.

Tiedän että tämä ei suurten hankintojen yhteydessä tule toteutumaan ja että tämäkin teksti saa vastaansa valtaisan vastalauseiden ryöpyn kustannusperusteluineen mutta : esimerkiksi hankkimalla 3 korvettia 4 sijaan, voitaisiin mahdollisesti kustantaa nuo veneet modernisointeineen merivoimille. Tiedetään kuitenkin että tehokkain SUTO järjestelmä on toinen sukellusvene ja toisaalta sukellusveneen käyttäminen esim.saattueen turvana tiedustelemassa ja kuuntelemassa edessä/sivulla toisi paljon lisäturvaa vastapuolen veneiltä ja pinta-aluksilta. Sukellusveneitä voisi käyttää myös kaukotiedusteluun ja hankkia arvokasta tietoa vihollisen liikkeistä sekä saada ennakkovaroitusta vastapuolen merioperaatioista. SDV(Seal Delivery Vehicle)tyyppisellä ratkaisulla veneillä voisi toimittaa taistelusukellusryhmän huomaamatta kauas saaristoon ja jopa lähelle vihollisen tukikohtaa tiedustelemaan ja iskemään.

Mikäli meillä olisi pintatorjuntaa, rannikkotykistöä ja vielä sukellusveneitä, se toisi huomattavan kattavuuden torjuntakykyyn ja havainnointiin. Lisäksi vihollinen joutuisi kohtaamaan myös uhan pinnan alta ja jopa kaukana avomerellä pelkkien miinojen sijaan. Vihollinen olisi myös jatkuvan uhan ja epävarmuuden alla heti poistuessaan tukikohdistaan suomenlahdella ja jopa koko itämeren alueella, toisin kuin nyt.

Olisiko tämä Pariisin rauhansopimuksen viimeinen jäänne nyt aika siirtää historiaan ja elvyttää meillä jo aikaisemmin ollut kapasitetti?
 

ctg

Greatest Leader
Olisiko tämä Pariisin rauhansopimuksen viimeinen jäänne nyt aika siirtää historiaan ja elvyttää meillä jo aikaisemmin ollut kapasitetti?

Veikkaan, että KV operaatiot suve kalustolla voisi olla mielenkiintoisempia kuin piraattijahti Somalian rannalla. Jos tiedustelulaki tuo mukanaan kv juttuja, niin suve myös toimii hyvänä alustana niille. Ja voisihan se luoda jännitteitä sota-aikana suven lymytessä ahvenanmaan saaristossa mielipahennusta aiheuttamassa paikallisille. Mutta miehittämätön voi olla avain asia jos joku sellaisen kehittää tänä kevyt torpedo aikana. Ongelma tässä tietenkin on ihmisen pitäminen loopissa.
 

Pihatonttu

Respected Leader
...suomelle sukellusveneitä..

...A26-luokan valmistuttua ruotsi luopuu Södermanland-luokan veneistään ja siinä olisi iso mahdollisuus suomelle.. ..hankkia 2 venettä käytettynä ja modernisoida ne hankinnan yhteydessä.

Tohon liittyen sellainen kysymys että panostettaisiinko tuossa vanhenevaan ja väistyvään järjestelmään?

Miehittämättömät sukeltavat laitteet kehittyvät hurjaa vauhtia. Niillä ei ole ison pötkylän tulivoimaa, mutta monessa muussa suhteessa voisivat sopia näihin mataliin ja vilkasliikenteisiin vesiin paremmin.

Jos ajattelee hankinta- ja käyttökustannusten summaa, uudistettavuutta ja myös hankinnan yleisempää turvallisuuspoliittista vaikutusta, niin miehittämättömät tuntuisivat Suomelle paljon paremmin sopivilta ratkaisuilta.

Voisivat sopia kokonaisuuteen paremmin.
 

Huhta

Greatest Leader
Tuskin sen enempää kuin HX:ssäkään. Joutuisimme kehittämään tuon vedenalaisen miehittämättömän itse, valmista ei ole ostaa. Aikaa menisi luultavasti jokunen kymmenen vuotta ja hintaa en uskalla edes arvailla.

En tiedä, ymmärsinkö väärin, mutta ainakin minulle tuli Pihatontun kuvauksesta enemmän mieleen AUV-luokan härveli kuin varsinainen miehittämätön sukellusvene (vrt. miehittämätön hävittäjä). Eli ehkä maksimissaan jotakin tyyliin "Large Displacement Unmanned Underwater Vehicle". Sellainen saattaisi olla kohtuullisen näpsäkkä peli oman rannikon läheisyydessä ja miksei Itämerellä muutoinkin, kun asevaikutuksen voi toimittaa helposti muualtakin kuin itse "sukellusveneestä".
 

Merten sheriffi

Greatest Leader
Foorumin tietäjille kyssäri:
Jos Suomi olisi 90 luvun alussa ostanut Ruotsin Sjöormen veneet, niin olisiko niillä menty kuinka pitkälle? Vieläkö ne olisi käytössä?
 
Top