Sukellusveneet

Ilman muuta. Tämähän on makuasia jos mikä.

Omaa silmää miellyttää muotokieli, joka näyttää lainaavan jotakin valailta. Pelkistetty se ei ole. Esimerkiksi jenkkiveneet ovat tylsän kliinisiä pötkylöitä. Niin olivat myös vanhemmat brittiveneet.

Projekt 705 Lira (Alfa) - merten söpö tekopenis

Submarine1650x.jpg
 
Projekt 705 Lira (Alfa) - merten söpö tekopenis

Submarine1650x.jpg
Myös itänaapuri on tosiaan tehnyt persoonallisen oloisia sotakoneita. Perusasenne niitä kohtaan tahtoo vain olla niin negatiivinen, että se on aina päällimmäisenä. Astute ei herätä ensimmäiseksi pohtimaan ”miten tuon upottaisin” :)
 

Venäjä haluaa nostaa kaksi uponnutta ydinsukellusvenettä meren pohjasta – ruostuvien alusten nostolla jo kiire​

Barentsin ja Karanmeren alueille vuosikymmeniä sitten vajonneet ydinsukellusveneet ovat valtava ympäristöriski.
Venäjä tekee alusten nostamiseksi nyt kansainvälistä yhteistyötä, myös Suomen kanssa.


Venäjän ydinvoimateollisuudesta vastaava konserni Rosatom on jo vuosikausia pitänyt yllä toiveita, että se saisi kansainvälistä apua Barentsin- ja Karanmerille vajonneiden ydinsukellusveneiden nostamiseksi.

Kyseessä ovat niin vaativat ja kalliit hankkeet, että Venäjä ei niistä yksin selviä. Aika ja ruoste tekevät tehtäväänsä ja nyt noston kanssa alkaa olla kiire, kirjoittaa muun muassa Barents Observer -julkaisu.

– Ydinsukellusveneet K-27 ja K-159 tuodaan pintaan ja purettaviksi vuonna 2030, sanoi Anatoly Grigoriev, Rosatomin kansainvälisistä teknisistä yhteistyöprojekteista vastaava johtaja lokakuun alkupuolella.

Suomen ulkoministeriöstä vahvistetaan Venäjän halukkuus ja päätökset työn aloittamisesta.

– Venäjän hallitus päätti tänä vuonna, että se esittää ydinsukellusveneiden nostoa kansainvälisellä yhteistyöllä, kertoo Barentsin ja Pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén.
 

Venäjä haluaa nostaa kaksi uponnutta ydinsukellusvenettä meren pohjasta – ruostuvien alusten nostolla jo kiire​

Barentsin ja Karanmeren alueille vuosikymmeniä sitten vajonneet ydinsukellusveneet ovat valtava ympäristöriski.
Venäjä tekee alusten nostamiseksi nyt kansainvälistä yhteistyötä, myös Suomen kanssa.


Venäjän ydinvoimateollisuudesta vastaava konserni Rosatom on jo vuosikausia pitänyt yllä toiveita, että se saisi kansainvälistä apua Barentsin- ja Karanmerille vajonneiden ydinsukellusveneiden nostamiseksi.

Kyseessä ovat niin vaativat ja kalliit hankkeet, että Venäjä ei niistä yksin selviä. Aika ja ruoste tekevät tehtäväänsä ja nyt noston kanssa alkaa olla kiire, kirjoittaa muun muassa Barents Observer -julkaisu.

– Ydinsukellusveneet K-27 ja K-159 tuodaan pintaan ja purettaviksi vuonna 2030, sanoi Anatoly Grigoriev, Rosatomin kansainvälisistä teknisistä yhteistyöprojekteista vastaava johtaja lokakuun alkupuolella.

Suomen ulkoministeriöstä vahvistetaan Venäjän halukkuus ja päätökset työn aloittamisesta.

– Venäjän hallitus päätti tänä vuonna, että se esittää ydinsukellusveneiden nostoa kansainvälisellä yhteistyöllä, kertoo Barentsin ja Pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén.
Yhteistyö noiden ylös saamiseksi on hyvä homma, kunhan se ei tarkoita että Suomi joutuu maksumieheksi.
 
Yhteistyö noiden ylös saamiseksi on hyvä homma, kunhan se ei tarkoita että Suomi joutuu maksumieheksi.
"Kyseessä ovat niin vaativat ja kalliit hankkeet, että Venäjä ei niistä yksin selviä."

Jos ei noin vauras ja teknologiselta kehitykseltään edistynyt maa kykene tuohon hommaan niin tuskin meillä on annettavaa.
 
Barentsin ja Karanmeren alueille vuosikymmeniä sitten vajonneet ydinsukellusveneet ovat valtava ympäristöriski.
Venäjä tekee alusten nostamiseksi nyt kansainvälistä yhteistyötä, myös Suomen kanssa.
Kyseessä ovat niin vaativat ja kalliit hankkeet, että Venäjä ei niistä yksin selviä.
Yhteistyötäpä hyvinkin, kuten Pietarin jätevedenpuhdistamoilla.

Mitäpä jos jättäisivät armatat ja pakfat ja poseidonit ja sarmatit vähän vähemmälle, niin ehkä riittäisi tuollaiseenkin vähän paukkuja. Mutta Suomi kipittää kiireesti maksumieheksi, koska ympäristö.
 
Ruotsalaista kaupparatsuarkea. Myydään poliitikoille budjetti, joka on sidottu vientikauppojen saantiin (Gripen NG tuleeko mieleen?) ja sitten ei pysytä siinä.

In 2016, the Swedish public broadcaster SR did an interview with Saab, where the company confirmed that the project would stay within budget, regardless of whether there would be export orders or not.
->2021
Now, if we are to believe the poor shape of the yard in 2014 as being among the main culprits here, the story is that for six-seven years – a time that also saw the MLU of two submarines at the yard in question- neither party realised that the yard wasn’t in fact fit for building new submarines in its current state.
The Minister of Defence also hadn’t noticed that the A26 was almost 60% above budget and three years late, or at the very least didn’t feel this detail was among the things the government should inform parliament about.

:unsure:
 
Viimeksi muokattu:
Miksiköhän kukaan ostaisi ruotsalaista vientivenettä? Saksalla ja Ranskalla on oikeita näyttöjä vientiveneiden tekemisestä monin eri järjestelyin.

Japanilla tuotantomäärät ovat aivan eri luokkaa. Etelä-Korea on avannut päätä jo Indonesiaan ja tekee oman laivastonsa käyttöön isoja sarjoja.

Kiina ja Venäjä kilpailevat varmaan eri markkinoilla. Venäjä ei ole onnistunut myymään veneitä ulkomaille kymmeneen vuoteen (viimeisin toimitus Algeriaan on jo tehty), vaikea nähdä että mihinkään onnistuisivat enää myymään. Epäilen vahvasti, että Kiinan veneet lienevät jo kilpailukykyisempiä.
 
Viimeksi muokattu:
Miksiköhän kukaan ostaisi ruotsalaista vientivenettä? Saksalla ja Ranskalla on oikeita näyttöjä vientiveneiden tekemisestä monin eri järjestelyin.

Japanilla tuotantomäärät ovat aivan eri luokkaa. Etelä-Korea on avannut päätä jo Indonesiaan ja tekee oman laivastonsa käyttöön isoja sarjoja.

Kiina ja Venäjä kilpailevat varmaan eri markkinoilla. Venäjä ei ole onnistunut myymään veneitä ulkomaille kymmeneen vuoteen (viimeisin toimitus Algeriaan on jo tehty), vaikea nähdä että mihinkään onnistuisivat enää myymään. Epäilen vahvasti, että Kiinan veneet lienevät jo kilpailukykyisempiä.
Samaa voisi kysyä ruotsalaisesta hävittäjästä, mutta kyllä joku hullu brasiliasta tai thaimaasta vaan ostaa. Muuten voisi luulla että hinnalla olisi joku mahdollinen tekijä, mutta nopealla googlauksella ruotsin tekeleet maksavat about saman verran kun esm Type 212.
 
"Maanteitse kuljetut torpedot lastattiin HMS Pelikanenille, joka on Ruotsin ainoa robottien ja torpedojen kuljetukseen tarkoitettu alus" Siis onko Ruotsilla tasan yksi alus joka voi täydentää sukellusveneitä merellä? Kai tässä on joku toimittajan ajatuskatkos. Vai? :unsure:
Esimerkiksi Pansio-luokka pystyisi varmasti täydentämään ruotsalaisten sukellusveneitä. Kait niillä itselläänkin on vastaavia paatteja.
 
"Maanteitse kuljetut torpedot lastattiin HMS Pelikanenille, joka on Ruotsin ainoa robottien ja torpedojen kuljetukseen tarkoitettu alus" Siis onko Ruotsilla tasan yksi alus joka voi täydentää sukellusveneitä merellä? Kai tässä on joku toimittajan ajatuskatkos. Vai? :unsure:

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008346041.html
HMS Pelikanen on erityinen torpedonnoutaja, joknka erikoisala on siis testeissä ammuttujen torpedojen noutaminen mereltä. Täydennyksiä voi tietenkin viedä melkein alus kuin alus, kunhan sillä on nosturi.


 
Oma arvioni on myös, että aussit ainakin aloittavat Astute-luokalla, tai jos on kiire, niin jopa täysmodernisoinnin läpikäyneellä Trafalgar-luokan veneillä, mikäli niitä nyt vielä löytyy säällisessä kunnossa?
Yksi näkemys mahdollisuuksista aloittaa Australian SSN-kausi joko käytetyillä britti-, tai jenkkiveneillä. Omat murheensa niissäkin.



Se mikä tuossa mielestäni sivuutetaan liian kevyesti on uuden huoltoinfran rakentaminen Australiaan. Kun muiden liittolaismaiden telakat jo nyt natisevat kuorman alla liitoksissaan, niin uusi huoltoinfra toisi yhteistyön mahdollisuuksia sillekin saralle. Olisiko USA:n poliittisesti mahdollista huollattaa joitakin sukellusveneitään Australiassa onkin sitten kokonaan toinen tarina.
 
Viimeksi muokattu:
Yksi näkemys mahdollisuuksista aloittaa Australian SSN-kausi joko käytetyillä britti-, tai jenkkiveneillä. Omat murheensa niissäkin.



Se mikä tuossa mielestäni sivuutetaan liian kevyesti on uuden huoltoinfran rakentaminen Australiaan. Kun muiden liittolaismaiden telakat jo nyt natisevat kuorman alla liitoksissaan, niin uusi huoltoinfra toisi yhteistyön mahdollisuuksia sillekin saralle. Olisiko USA:n poliittisesti mahdollista huollattaa joitakin sukellusveneitään Australiassa onkin sitten kokonaan toinen tarina.
Jenkit ovat muuttaneet huoltosysteemiään siten, että EB ja NNS rupeavat rakentamisen lisäksi myös huoltamaan Virginia-luokan veneitä. Laivaston telakat keskittyvät vanhempiin Los Angeles luokan aluksiin. Näin saadaan lisätehoa huoltotoimintaan
 
Jenkit ovat muuttaneet huoltosysteemiään siten, että EB ja NNS rupeavat rakentamisen lisäksi myös huoltamaan Virginia-luokan veneitä. Laivaston telakat keskittyvät vanhempiin Los Angeles luokan aluksiin. Näin saadaan lisätehoa huoltotoimintaan
Toisaalta veneiden määrää ollaan USA:ssa lisäämässä, mikä syö taas osan tehoista. On myös niin, että Australian pitäisi rakentaa kohtuullinen telakkakapasiteetti, mikäli haluaa omat veneensä säällisessä ajassa kasaan. Tasapainon löytäminen veneiden rakentamisen ja huoltamisen välillä on ollut briteillekin haastavaa, kun veneisiin ei enää tehdä polttoainelatauksia kesken elinkaaren. Huolto työllistää vähemmän, kuin rakentaminen, eikä pienellä toimijalla ole mahdollisuutta eriyttää näitä toimintoja. Hankala yhtälö kaiken kaikkiaan ja toimiva ratkaisu edellyttänee valtiolta vahvaa subventiota, mikä taas syö rahaa puolustuksen kovalta kärjeltä.
 
Back
Top