Suomalainen Jatimatic konepistooli

Mikoyan

Ylipäällikkö
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/2015-04-05/Rekyylitön-suomalaiskonepistooli-syntyi-vahingossa-–-Kohuase-päätyi-Stallonen-elokuva-aseeksi-3259829.html

Rekyylitön suomalaiskonepistooli syntyi vahingossa – Kohuase päätyi Stallonen elokuva-aseeksi

Jatimatic-konepistooli syntyi sivutuotteena aseseppä Jali Timarin suunnitellessaan rekyylitöntä JAT-ratapistoolia. Koeammunnassa ase yllättäen ampui sarjan.

Timari innostui kehittelemään siitä konetuliasetta.

Erityispiirteenä Jatimaticissa on lukon palautusjousen asettelu seitsemän asteen kulmaan piippuun nähden. Ratkaisu pyrki vähentämään piipun nousua laukaisun aikana.

Jatimaticissa on taittuva etukahva, jota taaksepäin vetämällä ase viritetään. Tällöin lukko liikkuu taaksepäin ja punainen teksti ”FIRE” ilmestyy ulosheittoportin kohdalle.

Rekyylitön ase
Jatimatic on niin sanottu yhdenkäden rekyylitön massasulkuase. Aluksi siinä ei ollut tähtäysmahdollisuutta, mutta myöhemmin siihen sai lasertähtäimen.

Sarjatulen lisäksi Jatimaticilla pystyi ampumaan yksittäisiä laukauksia: pientä vipua kääntämällä liipaisin ei mennyt pohjaan asti.

Suurin toivein aloitettu tuotanto hiipui, vaikka vientiä edistettiin epätoivoisestikin.

Yksi vienninedistämismatka suuntautui Yhdysvaltoihin. Sillä matkalla Jatimatic jäi tulliin. Erä aseita meni USA:n elokuvateollisuuden käyttöön.

Cobra_movie


Niinpä ase esiintyy Sylvester Stallonen tähdittämässä Cobra-elokuvassa.

Jatimaticien tarkkaa valmistusmäärää ei tiedetä. Vastaavia aseita oli maailmalla myytävänä paljon, eli kilpailu oli kovaa.

Valmistajayrityksen toiminta päättyikin 1980-luvun lopussa.

Aseen valmistus käynnistyi uudestaan Suomessa vuonna 1995, kun henkilöryhmän yhtiö Golden Gun alkoi markkinoida asetta tuotenimellä GG-95 PDW. Valmistus jämähti kuitenkin paikoilleen aseen valmistusoikeuksia koskevan miljoonakiistan takia.

Puolustusvoimat ei kelpuuttanut
Puolustusvoimat hankki vuonna 1996 viisi GG-95 PDW -asetta kokeiltavaksi. Testeissä niistä löytyi laatuongelmia ja latausongelma.

Aseet lähetettiin valmistajalle korjattavaksi, mutta silti ongelmia riitti.

Koeammunnassa latauksen todettiin olevan liian mutkikas tositilanteeseen.

Tähtäimen puutteesta ja piipun seitsemän asteen kulmasta johtuen Jatimaticin tähtääminen oli hankalaa.

Kantohihna oli kiinni iskurijousen päädyssä, joka huonossa tapauksessa saattoi avautua ja iskurijousi tulla ampujan kasvoille.

Patruunalipas oli heikosti tehty, mikä johti syöttöhäiriöihin – tyhjät hylsyt tulivat aseesta ulos kuin käyrinä kuin sarvimakaronit.

Koeammunta tehtiin talvella ulkona, kun sisäampumarata oli remontissa. Koeampujalta putosi lipas hankeen.

Hän pyyhki siitä liiat lumet pois ja kiinnitti lippaan aseeseen. Seuraava sarja oli vauhdikas: lumen voitelema ase tyhjeni kaksinkertaisella vauhdilla, 1500 laukausta minuutissa. 20 patruunan lipas tyhjeni hetkessä.

Eipä ihme, ettei Jatimatic kelvannut armeijalle.


400px-JatimaticSMALL.JPG
 
Viimeksi muokattu:
Jälleen yksi ase joka on viety PV:n testeihin keskeneräisenä. Ei sillä, että tuolla olisi ollut hirveästi mahkuja. Noihin aikoihin aseisiin ei juuri panostettu koska kaikilla oli tarvetta muutenkin tyhjentää varastoja kylmän sodan jäljiltä. Nykyään olisi varmaan jotakin markkinoita, mutta samalla on myös kilpailua ja vastustajat ovat valtavan isoja. Vika vaan on siinä, että jatimatikin suunnittelufilosofia ei oikein mene yhteen nykyvaatimusten kanssa. Ja se filosofia nähdäkseni vastaa omaa määritelmääni "räiskinnästä". Eli on suunniteltu ase jolla voi "helposti" ampua lonkalta tai yhdellä kädellä sarjatulta.
 
Puolustusvoimat hankki vuonna 1996 viisi GG-95 PDW -asetta kokeiltavaksi. Testeissä niistä löytyi laatuongelmia ja latausongelma.
Sain "kunnian" joskus testata kyseistä asetta. Sama huomio tuli tehtyä. Hyvin heppoisen oloinen ase. Proto.
 
Valmistajalla ei ehkä ollut resursseja viimeistellä asetta.
Kehitystyön jatkuminen olisi edellyttänyt tukea, tai tilausta PV:ltä.

Sotilaskäytössä 9mm konepistooli oli jo 80-luvulla menneen talven lumia, aivan kuten nytkin.
 
Ilmeisesti nykyisellään ainoastaan Kriss Vector edustaa tätä "ohjataan rekyyliä tehden rekyylitön" suunnittelusuuntaa. Sekään ei ole käsittääkseni saanut suuremmin massoja hereille ja aseen tarina mukailee Jatimaticin vastaavaa mutta kolme vuosikymmentä myöhemmin. Oletteko huomanneet samaa että PDW-aseista muutenkin hypettäminen on parissa vuodessa vähentynyt sotilasmaailmassa? Ainakin omien havaintojen mukaan niistä jauhetaan nykyisellään vähemmän kuin aiemmin.
 
Ilmeisesti nykyisellään ainoastaan Kriss Vector edustaa tätä "ohjataan rekyyliä tehden rekyylitön" suunnittelusuuntaa. Sekään ei ole käsittääkseni saanut suuremmin massoja hereille ja aseen tarina mukailee Jatimaticin vastaavaa mutta kolme vuosikymmentä myöhemmin. Oletteko huomanneet samaa että PDW-aseista muutenkin hypettäminen on parissa vuodessa vähentynyt sotilasmaailmassa? Ainakin omien havaintojen mukaan niistä jauhetaan nykyisellään vähemmän kuin aiemmin.

Olisiko into hälvennyt suunnilleen samaa tahtia, kun M-4 on levinnyt maailmalla? Eli siis lyhyt rynkky, PDW:n sijaan.
 
Oletteko huomanneet samaa että PDW-aseista muutenkin hypettäminen on parissa vuodessa vähentynyt sotilasmaailmassa? Ainakin omien havaintojen mukaan niistä jauhetaan nykyisellään vähemmän kuin aiemmin.
Kyllähän esim. H&K MP7 on jo aika laajassa käytössä nykyään (20+ maata), hypettämisestä en tiedä. Tosin tuo MP7 näkyy olevan enimmäkseen poliisi- ja erikoisjoukkokäytössä, Norjan armeijassa ilmeisesti vähän jo laajemmin.

Jos tuota Jatimaticia lähtisin johonkin vertaamaan, niin ehkä aikalaiseensa 80-luvulta Mini-Uziin.
 
Olin näkevinäni Jatimaticin äskettäin jossain teeveestä tulleessa leffassa, en kyllä muista mikä se oli, joku 90-luvun tuotos varmaankin. Onko muistikuvia missä muissa (kuin Cobra) tuota on näkynyt?
 
Mietin vaan että mitähän PV tuollakin olisi tehnyt 80-luvulla ja mitä vallankumouksellista uutta käyttökonseptin kannalta Jatimatic olisi tuonut? Meinaan toimivaa, käyttökelpoista ja taistelukentällä koeponnistettua konepistoolia oli maailma pullollaan 80-luvulla siten että hyvistä kandidaateista olisi ollut jo vaikea valita? Jos itseni pitäisi valita sotahommaan 9mm kotimainen konepistooli niin Jatimaticin sijasta ottaisin mielummin M44 peltiheikin.
 
Mietin vaan että mitähän PV tuollakin olisi tehnyt 80-luvulla ja mitä vallankumouksellista uutta käyttökonseptin kannalta Jatimatic olisi tuonut? Meinaan toimivaa, käyttökelpoista ja taistelukentällä koeponnistettua konepistoolia oli maailma pullollaan 80-luvulla siten että hyvistä kandidaateista olisi ollut jo vaikea valita? Jos itseni pitäisi valita sotahommaan 9mm kotimainen konepistooli niin Jatimaticin sijasta ottaisin mielummin M44 peltiheikin.

Kyseessä olisi ollut kohtuullisen kevyt KP, joka on samalla erittäin vakaa sarjatulella.
 
Rekyylitön suomalaiskonepistooli syntyi vahingossa.

Puolustusvoimat ei kelpuuttanut
Puolustusvoimat hankki vuonna 1996 viisi GG-95 PDW -asetta kokeiltavaksi. Testeissä niistä löytyi laatuongelmia ja latausongelma.

Vanha ketju, mutta laitetaan silti kun jatimatikki vastaan tuli.

Kuvan ja kuvatekstin mukaan PV.llä olisi ollut tälläinen jo 1987.

l_kuva_15.jpg

Henkilökunnasta muodostetun sotilaspoliisijoukkueen jäseniä valmistautuu Norrskärin hyökkäykseen 1.9.1987 Sommarössä. Vasemmalla olevalla henkilöllä on JatiMatic konepistooli ja oikealla olevalla kaasukivääri.
 
Vanha ketju, mutta laitetaan silti kun jatimatikki vastaan tuli.

Kuvan ja kuvatekstin mukaan PV.llä olisi ollut tälläinen jo 1987.

Katso liite: 32647

Henkilökunnasta muodostetun sotilaspoliisijoukkueen jäseniä valmistautuu Norrskärin hyökkäykseen 1.9.1987 Sommarössä. Vasemmalla olevalla henkilöllä on JatiMatic konepistooli ja oikealla olevalla kaasukivääri.

Nää tyypithän on kuin jostain IRA:n koulutusleiristä Pohjois-Irlannissa
 
No nyt!

Mistä kuva on kotoisin?
Täältä
VAASAN RANNIKKOPATTERISTON HISTORIAA
http://www.netikka.net/vlpcommon/layouts/vertical/vertical_index.php?hname=paulisalo&page=ord&mid=31


Ilmeisesti samasta harjoituksesta.

Vuoden 1987 harjoituksessa vastaosastona toimi henkilökunnasta muodostetun erillisen sotilaspoliisijoukkueen jäseniä. Yöllä toteutetun hyökkäyksen aikana kaksi henkilö laskeutui tykkiaseman päälle rajavartiolaitoksen helikopterilla ja loput hyökkäsivät laiturissa koko päivän olleen uisko veneen pressun suojista. Hyökkäyksessä käytettiin runsaasti kyynelkaasua. Henkilökuntaan kuuluvat kouluttajat olivat jättäneet varustukseen käsketyt suojanaamarit pois, koska harjoitusjoukko ei ollut varannut mukaansa kaasua...


l_kuva_22.jpg
Vastaosastoa lastatann Kalle Kojosen kipparoimaan uiskoon Sommarössä 1.9.1987.
 
Vanha ketju, mutta laitetaan silti kun jatimatikki vastaan tuli.

Kuvan ja kuvatekstin mukaan PV.llä olisi ollut tälläinen jo 1987.

Katso liite: 32647

Henkilökunnasta muodostetun sotilaspoliisijoukkueen jäseniä valmistautuu Norrskärin hyökkäykseen 1.9.1987 Sommarössä. Vasemmalla olevalla henkilöllä on JatiMatic konepistooli ja oikealla olevalla kaasukivääri.

Sormi liipasinkaaren sisällä ja piippu kohti kaveria yläviistoon. Ei hyvä.

Muistaakseni Palokankaan "Mustan raamatun" mukaan PV niitä kokeili erikoiskäyttöön. Eivät olleet tyytyväisiä, lyhyesti sanottuna ongelmana oli sotilaskäyttöön soveltumaton rakenne.
 
PT Kekkosen kirjoituksista muistan hänen sanoneen aseella olleen lempinimi Jamimatic, käyntihäiriöiden takia.
 
Aina ihmetellyt hylsyn ulosvetoa tuossa. Lukko lähtee peräytyessään eri suuntaan kuin hylsy. Tuleeko hylsy ulosvetäjän vetämänä vai kaasun jäännöspaineella pesästä?
 
Back
Top