Suomalainen sotataito

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Wnaheck
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Opinnäytetyö "Polkupyöristä panssarivaunuihin – Panssariyhtymien tiedustelujoukkojen kehitys jatkosodasta 1960-luvulle".


Kiintoisaa, täytyypä tutustua.

Tein videon sota-ajan polkupyöristä, siinä ohessa löytyi kaikenlaisia pikkuknoppeja myös sotien jälkeisen ajan polkupyörien käytöstä. Haaveena olisi joskus tehdä videolle jatko-osa.

Mutta se edellyttäisi minimissään pääsyä PV:n kuva-arkistoon, eli tuskin tulee tapahtumaan lähivuosina.
 
Kiintoisaa, täytyypä tutustua.

Tein videon sota-ajan polkupyöristä, siinä ohessa löytyi kaikenlaisia pikkuknoppeja myös sotien jälkeisen ajan polkupyörien käytöstä. Haaveena olisi joskus tehdä videolle jatko-osa.

Mutta se edellyttäisi minimissään pääsyä PV:n kuva-arkistoon, eli tuskin tulee tapahtumaan lähivuosina.

Eikös muutama vuosi sitten mainostettu, että PV:n koko kuva-arkisto julkaistaisiin samaan tapaan kuin SA -kuvat kaikkien käyttöön ? Palvelu ehti muistaakseni olla avoinna muutaman päivän ajan ennen kuin se jostain syystä suljettiin.
 
Kiintoisaa, täytyypä tutustua.

Tein videon sota-ajan polkupyöristä, siinä ohessa löytyi kaikenlaisia pikkuknoppeja myös sotien jälkeisen ajan polkupyörien käytöstä. Haaveena olisi joskus tehdä videolle jatko-osa.

Mutta se edellyttäisi minimissään pääsyä PV:n kuva-arkistoon, eli tuskin tulee tapahtumaan lähivuosina.
Sitten, kun ajanjakso kantaa 1970-luvulle, niin SA-polkupyörää on mm. väsytystestattu PvTutK:ssa Lakialassa.
Ohessa kuvasivun huonolaatuinen "koti-"skannaus kirjasta:
Toivonen, Pentti. Puolustusvoimien Tutkimuskeskus 75, 1919-1994. Nettopaino Oy, Kouvola. 1994. 175 s. ISBN 951-25-0685-8.
Skannaus sivulta 87.
2024-03-25_PvTutK_pp-testaus_1970-lvulta.gif

Tutkimusraportit polkupyörien, ahkioiden ja suksien mekaanisista ja materiaaliteknisistä testauksista saattaisivat olla mielenkiintoisia luettavia esimerkkeinä puolustusalan tutkimuksista 1970-luvulta.
 
Sitten, kun ajanjakso kantaa 1970-luvulle, niin SA-polkupyörää on mm. väsytystestattu PvTutK:ssa Lakialassa.
Ohessa kuvasivun huonolaatuinen "koti-"skannaus kirjasta:
Toivonen, Pentti. Puolustusvoimien Tutkimuskeskus 75, 1919-1994. Nettopaino Oy, Kouvola. 1994. 175 s. ISBN 951-25-0685-8.
Skannaus sivulta 87.
Tutkimusraportit polkupyörien, ahkioiden ja suksien mekaanisista ja materiaaliteknisistä testauksista saattaisivat olla mielenkiintoisia luettavia esimerkkeinä puolustusalan tutkimuksista 1970-luvulta.

Erittäin kiintoisaa! Kirjastosta ei löydy lainattavaksi, mutta paikan päällä voi käydä lukemassa.

Tuosta voisi saada ihan hauskan videon tehtyä, voisi vaikka kotikonstein toistaa noita väsytystutkimuksen testejä. Ajatuksena jotenkin hellyttävää että vielä 70-luvulla panostettu fillareiden ja ahkioisen rasituskestävyyden tieteelliseen selvittämiseen.
 
Panssarihyökkiin radiohiljaisuudessa, tuttua kauraa palstalaisille. Mutta jopa pimeässä vv ja valojen avulla.
Korvattu muilla välineillä monessa joukossa, mutta kuuluu yhä niiden joukkojen kalustoon jossa sitä tarvitaan merkinantoon.
Tästä on olemassa normaaleja paristoja käyttävä uudempi versio.
Jaa? Ei vaan meillä panssari- ja mekanisoiduissa joukoissa. Kun nuo huolletaan ja tarkastetaan viikkohuolloissa. Vaununjohtaja on kyvytön johtamaan pimeässä ilman tuota huutelematta turhia radioon, joten sen kunto kiinnostaa. Kyllä, tuon käyttöä harjoitellaan ihan jatkuvasti!
 
Viimeksi muokattu:
Noita heittimiä pitäisi olla suomella paljon enemmän ja ainakin keveitä heittimiä pitäsi olla
jaettavaksi hyvikin alas.

Tuossa kirjassa Ukrainan sodasta jonka esittelin kirjat-osiossa mainittiin myös
kranaatinheittimet ehdottoman tarpeellisten aseiden joukossa ja ihan joukkue tasolta alkaen.

Siinä on se tulituki joka tulee suoraan omalta joukolta ilman rukoilupyyntöjä yläportaaseen päin jossa reagoidaan jo tilanteen mentyä ohi.
"Ei meillä nyt ole antaa. Yrittäkää pärjätä" tms.
 
MPKK:ssa laadittu opinnäyte.



Pataljoona 70:tä edeltänyt pataljoona 63 oli suorituskyvyltään heikko. Sen operatiivinen liikkuvuus oli olematon, tulivoima puutteellinen eikä sen kuljetuskyky mahdollistanut riittävää itsenäistä taistelukykyä. Pataljoona ei kyennyt sille suunniteltuihin tehtäviin, joten tarve uudelle kokoonpanolle oli ilmeinen.

Uuden pataljoonan kokoonpanon tarvetta korosti yhteiskunnallisesta kehityksestä johtunut hevosten väheneminen, mikä pakotti poistamaan hevoset pataljoonien SA-kokoonpanosta. Samalla tiestön määrä maassa kasvoi muokaten toimintaympäristöä moottoroinnille sopivammaksi. Myös traktoreiden määrä lisääntyi, mikä mahdollisti niiden sijoittamisen sodanajan kokoonpanoon. Samalla taistelunkuvaa muokkasi vihollisen jatkuva tulivoiman kasvu, täysmoottoroinnin mahdollistama liikkuvuuden parantuminen sekä panssaroinnin tuoma suojan lisääntyminen.
 
Reserviläisessä asiaa korohoroista.

Samalta kirjoittajalta oli juttu Reserviläisessä vuonna 2020
55S55 kevytsingosta,
löytyy netistä.
Muistini mukaan kirjoittajan isällä oli sormensa pelissä singon kehittelyssä.
Sorry, Tero.
 
Viimeksi muokattu:
Samalla taistelunkuvaa muokkasi vihollisen jatkuva tulivoiman kasvu, täysmoottoroinnin mahdollistama liikkuvuuden parantuminen sekä panssaroinnin tuoma suojan lisääntyminen.

Kuten gradusta käy ilmi, pataljoona ja prikaati 70:n akilleenkantapää oli yhä suojan puute ja yhä heikko operatiivinen liikkuvuus.

Yllätyshyökkäystilanteessa joukkoja ei välttämättä olisi ehditty keskittää maan syrjäisimmille alueille ja ilmaiskut sekä ponttoonikaluston puute olisivat tehneet keskitysmarsseista hyvin hankalat. Havaittavissa on, että merkittävästi tämä ei muuttunut myöhemminkään. Tuolloin suksista ja polkupyöristäkin oli pulaa.

Lapissa joukot olivat liiaksi kiinni harvassa tiestössä. Talviaikaan traktorin lava oli hyvin ankara paikka. Joukkojen kuljettamiseen Pohjanmaalta ja PSSl:n eteläosista pohdittiin vuonna 1973 jopa ilmakuljetuksia (JP/KaiPr), linja-autoja tai junia.

Haasteita oli myös soveltuvan raskaan patteriston tykinvetäjän löytämisessä. AT-S ei soveltunut pitkille marsseille ja muutoin mentiin joko kuorma-autoilla tai traktoreilla.

Toki tuossa mentiin juuri niillä resursseilla, joita oli saatavilla. Puolueettomuuden suojaamiskyky oli prioriteettinä läpi 70-luvun.
 
1729034590467.webp1729034610880.webp1729034627354.webp
Toin koko jutun esille kun on lukemisen perusteella niin ajankohtaista näkemystä edelleen vaikka todettu jo 2 ms aikana. Tuossa se ketjun otsikko on historiallisesti tiivistettynä.
 
Katso liite: 105881Katso liite: 105882Katso liite: 105883
Toin koko jutun esille kun on lukemisen perusteella niin ajankohtaista näkemystä edelleen vaikka todettu jo 2 ms aikana. Tuossa se ketjun otsikko on historiallisesti tiivistettynä.
Nihtilä oli muutenkin vähän "väärinymmärretty nero", jo ennen sodan jälkeisiä poliittisia muutoksia. Suurin merkki tästä on, että jäi everstiksi.
 
Katso liite: 105881Katso liite: 105882Katso liite: 105883
Toin koko jutun esille kun on lukemisen perusteella niin ajankohtaista näkemystä edelleen vaikka todettu jo 2 ms aikana. Tuossa se ketjun otsikko on historiallisesti tiivistettynä.

Täällä ladattavissa MPKK:n tänä vuonna julkaisema teos Nihtilästä.

 
Ehkä voitaisiin tehdä huonommin näkyviä telttoja? Kuten savupiipussa voisi olla vastavirta jäähdytys ulkoputkessa ja palokaasut sisäputkessa.
Hyötysuhde olisi myös parempi jos kamiinaan tulee valmiiksi kuumaa ilmaa.
Piipun ympärille vielä joku irallaan oleva nomex sukka ja hattu päälle.
 
Back
Top