Suomalaisten älykkyys

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Voisiko joku viimeinkin kertoa tutqijalle ja toimittajalle, että palvelusaikoja ruuvattiin samoihin aikoihin kuin varusmiesten älykkyys alkoi heiketä? :rolleyes:

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3810876/Mika+ihme+meni+pieleen+35+vuotta+sitten++Seka+suomalaisten+koulutustaso+etta+alykkyys+kaantyivat+laskuun

Mikä ihme meni pieleen 35 vuotta sitten? – Sekä suomalaisten koulutustaso että älykkyys kääntyivät laskuun

Viro, Espanja ja Kreikka ohittanevat Suomen koulutustasossa lähivuosina, tutkijat arvioivat.


Kotimaa Lännen Media 5:00 0





Henripekka Kallio

Suomalaisten koulutustaso hidastuu ja notkahtaa jopa hienoiseen laskuun lähivuosina.

– Tämä on historiallisesti iso muutos. Aikuisten koulutustaso on noussut yhtäjaksoisesti 150 vuotta eli kansakoululaitoksen perustamisesta asti, sanoo Suomen OECD-edustuston ja Unescon erityisasiantuntija Aleksi Kalenius.

Tilanne ei lupaa hyvää Suomen talouskehitykselle, sillä korkeaa koulutusta pidetään yleensä tärkeänä työn tuottavuutta parantavana tekijänä, mikä puolestaan heijastuu suoraan kansantalouden kilpailukykyyn.

Vielä 90-luvun alussa suomalaiset nuoret olivat OECD-maiden korkeimmin koulutettuja, mutta nyt Suomi on tippunut OECD-maiden keskiarvon huonommalle puolelle.

– Kaikissa verrokkimaissamme koulutustason kasvu on huomattavasti nopeampaa. Muut pyyhältävät ohitse, kuvailee Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Hannu Karhunen.

Vuonna 1977 syntyneet ovat koulutetuimpia
Kalenius ja Karhunen nostivat asian esille pari kuukautta sitten Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -blogissa.

– Tämän ei pitäisi yllättää ketään. Ei ole mitään yksittäistä huonoa hallitusta, mitä voisi syyttää, vaan pitää katsoa viimeistä 15 vuotta, Karhunen sanoo.

Vuonna 1977 syntyneet ovat näillä näkymin jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäluokaksi. Myöhemmin syntyneillä korkeakoulutettujen osuus kääntyy laskuun.

Karhusen mukaan syitä on monia, mutta selitystä pitää etsiä ainakin opiskelupaikkojen niukkuudesta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Myös lukion suorittavien osuus nuorista ikäluokista on hiipunut.

Aikuisväestön koulutustaso nousee vielä jonkin aikaa hidastuvaan tahtiin, kun eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien tilalle tulee koulutetumpia.

Kaikki mittarit ovat punaisella
Samaan aikaan, kun suomalaisten koulutustaso näyttää saavuttaneen lakipisteensä, meitä haastetaan toisellakin osaamiseen liittyvällä ongelmalla: tulokset huonontuvat myös peruskoulutuksessa.

Pisa-tutkimusten perusteella vuonna 1991 syntyneet olivat parhaiten peruskoulussa pärjännyt ikäluokka. Sen jälkeen tulokset ovat kääntyneet laskuun.

Lännen Media kertoi vuodenvaihteessa tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaisten älykkyysosamäärä on laskenut 90-luvun puolivälistä alkaen. Sama koskee ruotsalaisia ja norjalaisia.

Kaleniuksen mukaan älykkyystulosten taustalla ovat armeijan P-kokeet, joissa suomalaiset varusmiehet saivat parhaat tulokset 90-luvun puolivälin jälkeen. Kyse on siis käytännössä samoista 70-luvun viimeisten vuosien ikäluokista, joista tuli sittemmin Suomen koulutetuinta väkeä.

Kalenius kertoo, että kansallisissa oppimistulosvertailuissa parhaita matematiikan tuloksia saatiin heti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Kyse on siis 80-luvun puolivälissä syntyneistä nuorista.

Käänne tapahtui 80-luvulla
Eri mittarit ajoittavat suomalaisten osaamishuipun hieman eri aikaan. Osaaminen näyttää joka tapauksessa kääntyneen laskuun, ja huippu asettuu jonnekin 1970-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa syntyneiden välimaastoon.

Peruskoulun jälkeisellä korkeammalla koulutuksella voitaisiin paikata huonontuvia tuloksia, mutta suomalaisten koulutustason jämähtämisen takia kokonaisuus ontuu myös yläpäästä.

– Peruskoulutuksen päälle on perinteisesti tullut aina yhä enemmän koulutusvuosia. Nyt se apparaatti on ollut hetken aikaa kiinni, eikä pumppaa enää osaamistasoa ylös. Kyseessä on kaksi erillistä ilmiötä, jotka kietoutuvat hyvin ikävällä tavalla yhteen, Kalenius sanoo.

Peruskoulutuksen heikentyville tuloksille ja älykkyystestien huonontuville pistemäärille ei tunneta varmaa selitystä.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Peruskoulun jälkeisellä korkeammalla koulutuksella voitaisiin paikata huonontuvia tuloksia, mutta suomalaisten koulutustason jämähtämisen takia kokonaisuus ontuu myös yläpäästä.

– Peruskoulutuksen päälle on perinteisesti tullut aina yhä enemmän koulutusvuosia. Nyt se apparaatti on ollut hetken aikaa kiinni, eikä pumppaa enää osaamistasoa ylös. Kyseessä on kaksi erillistä ilmiötä, jotka kietoutuvat hyvin ikävällä tavalla yhteen, Kalenius sanoo.

Lainaus yltä. Tuo voi pitää paikkansa.
 

Vaako

Kersantti
Lahjoittaja
No, eipä tuossa Korean 70% lukemassakaan ole järjen hiventäkään. Keskiverto tumpula istuu kassalla tai ropaa asennuksia ihan samalla tavalla amiksen tai korkeakoulun pahvit taskussa. Ylikoulutus tuottaa enemmän erinäköisten tietokonepelien ja nettipalveluiden käyttäjiä kuin tuottajia. Tätä tietoyhteiskuntaahan tuossa(kin) vertailussa haetaan.

Gaussin käyrä nyt vaan on aika armoton.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Peruskoulun jälkeisellä korkeammalla koulutuksella voitaisiin paikata huonontuvia tuloksia, mutta suomalaisten koulutustason jämähtämisen takia kokonaisuus ontuu myös yläpäästä.
Jo 20 vuotta sitten professorit kommentoivat miten huonot peruslaskutaidot yliopistoon luonnotiedettä lukemaan tulevilla oli. Asiantila ei ole siitä kohentunut vaan lähinnä päinvastoin. Myös kielitaito on huonontunut joten herää kysymys, mihin yleissivistävässä koulutuksessa aika käytetään?
 

Viljami

Luutnantti
Niin. Onko korkeakoulutettujen osuus väestöstä jotenkin pätevä mittari kun tarkastellaan yhteiskunnan tasoa ja kansantalouden kilpailukykyä jne. Aivan varmasti on tiettyyn rajaan saakka. Lienee selvää että yhteiskunnat joissa korkeakoulutettuja on hyvin vähän eivät ole kovinkaan hääppöisiä millään mittareilla mitattuna.

Mutta onko kuitenkaan mitään mieltä siinä, että korkeakoulutettuja on niin paljon että maisterit ovat työttöminä/hanttihommissa/keksimässä itselleen ja kavereilleen hallinnollisia suojatyöpaikkoja julkiselle sektorille. Ei varmaankaan. Kyllä kansantalouden kukoistus on saatava aikaan muuten kuin kouluttamalla kalliilla ihmisiä joille ei sitten ole järkevää koulutusta vastaavaa työtä.

Tuo edellä mainittu yleisen osaamistason lasku voi johtua hyvin monista tekijöistä. Koululaitosta lienee rukattu sellaiseen suuntaan jossa korostetaan tiedon etsimistä asioiden ulkoa opettelun sijaan. Tämä on tiettyyn rajaan asti järkevää,mutta liiallisuuksiin vietynä johtaa siihen,että perusasiat eivät ole enää hallussa. Toisaalta lukiossa ongelmana on aina ollut yo-kokeiden liiallinen korostaminen. Koko koulu tähtää liikaa näiden kokeiden suorittamiseen ja sen seurauksena tapahtuu juuri sitä vääränlaista ulkoa opettelemista ja asiat saattavat häipyä mielestä kokeiden jälkeen. Oma lukunsa on sitten yhä kasvava erityisoppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä, mutta näistä ilmiöistä on tällä foorumilla jo ansiokkaasti keskusteltukin.
 

ajs178

Kenraali
Itselleni tulee heti mieleen tuon tyhmistymisen ilmiön ajoituksesta (eli alkanut 1980-luvulla) syiksi:

- Tietokoneen käytön tylsistävä vaikutus
- Taskulaskinten laajamittainen käyttö koulussa peruslaskutoimitusten tekoon
- Internetin käyttö lähdemateriaalien tutkimiseen: jos vaan googlettaa ja copy-paistettaa sen sijaan että oikeasti joutuisi kahlaamaan läpi printattua lähdemateriaalia, niin ei siinä mitään opita
- akateeminen työttömyys. Ei järkeä kouluttautua, jos ei ole töitä tarjolla. Missään tapauksessa ratkaisu ei voi olla lisätä yliopistopaikkoja, jos ei samaan tahtiin lisäännyt akateemiset työpaikat. Kaksi vuotta sitten Suomessa taisi olla 1000 työtöntä lakimiestä. Mitä järkeä?
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Pitäisikö lukio muuttaa takaisin siihen mitä se alunperin oli eli valmistava koulutus yliopistooa varten. Eli jos et aio jatkaa yliopistoon et mene lukioonkaan.

PS. Se taisi vielä olla niin että yliopistoon ei ollut pääsykoetta vaan juuri lukio oli se, jos läpäisit lukion pääsit yliopistoon.
 
Viimeksi muokattu:

Pihatonttu

Kenraali
BAN
Itselleni tulee heti mieleen tuon tyhmistymisen ilmiön ajoituksesta (eli alkanut 1980-luvulla) syiksi:
Älykkyyden yhteys perinnöllisyyteen on voimakkaampi kuin esim. pituuskasvun ja perinnöllisyyden välinen yhteys.

Jos kansa on tyhmistynyt mitattavissa olevan määrän, niin aidosti uskottavia selityksiä taitaa olla tasan kaksi:

1. Aivotoimintaa lamauttava nälänhätä.
2. Väestössä tapahtuneiden etnografisten muutosten vaikutus.

Tietsikat, lamat, netit sun muut eivät selitä älykkyyden laskua. Kantaväestöstä selkeästi poikkeava muuttoliike sen sijaan näkyisi nopeasti.

Jos syynä olisi väestön koostumuksen muutokset, niin muitakin - erityisesti talouteen, turvallisuuteen ja palvelujärjestelmän kuormitukseen liittyviä - vaikutuksia ilmenisi nopeasti.

Jokainen tehköön omat johtopäätöksensä.
 

Helikopteri

Kersantti
Älykkyyden yhteys perinnöllisyyteen on voimakkaampi kuin esim. pituuskasvun ja perinnöllisyyden välinen yhteys.

Jos kansa on tyhmistynyt mitattavissa olevan määrän, niin aidosti uskottavia selityksiä taitaa olla tasan kaksi:

1. Aivotoimintaa lamauttava nälänhätä.
2. Väestössä tapahtuneiden etnografisten muutosten vaikutus.

Tietsikat, lamat, netit sun muut eivät selitä älykkyyden laskua. Kantaväestöstä selkeästi poikkeava muuttoliike sen sijaan näkyisi nopeasti.

Jos syynä olisi väestön koostumuksen muutokset, niin muitakin - erityisesti talouteen, turvallisuuteen ja palvelujärjestelmän kuormitukseen liittyviä - vaikutuksia ilmenisi nopeasti.

Jokainen tehköön omat johtopäätöksensä.
Demografisilla muutoksilla varmasti on osansa kokonaisuudessa.

Mielestäni kuitenkin yksi selkeä tekijä on se, että koulutuksen ja muun elämän vaatimukset ihmisen kognitiolle ovat selkeästi muuttaneet muotoaan.
Normaalit esimerkiksi Mensa:n käyttämät yleisälykkyyden testit esimerkiksi mittaavat paljon hahmottamiskykyä ja työmuistia.
Esimerkiksi pitkä memory span / digit span on hyvinkin merkittävä tekijä älykkyystesteissä pärjäämisessä.
Nykyinen keskeytysten täyteinen maailma, jossa älylaitteet ovat vieneet ihmisiltä tarpeen käyttää työmuistiaan ja koulu jossa ei nykyään myöskään tarvitse samalla lailla painaa asioita mieleensä, kuin ennen, ovat mielestäni yksi tekijä testeillä mitatun älykkyyden alentumisessa.

Lisäksi tietysti nykyään keskimäärin huonompi fyysinen kunto vaikuttaa myös, sillä hyvällä fyysisellä kunnolla ja älykkyydellä on yhteys. Lähinnä siis metabolinen oireyhtymä heikentää yksilön älykkyyttä selkeästi.
 
Viimeksi muokattu:

Pihatonttu

Kenraali
BAN
....yksi selkeä tekijä on se, että koulutuksen ja muun elämän vaatimukset ihmisen kognitiolle ovat selkeästi muuttaneet muotoaan.

Normaalit esimerkiksi Mensa:n käyttämät yleisälykkyyden testit esimerkiksi mittaavat paljon hahmottamiskykyä ja työmuistia.
Esimerkiksi pitkä memory span / digit span on hyvinkin merkittävä tekijä älykkyystesteissä pärjäämisessä.
Nykyinen keskeytysten täyteinen maailma, jossa älylaitteet ovat vieneet ihmisiltä tarpeen käyttää työmuistiaan ja koulu jossa ei nykyään myöskään tarvitse samalla lailla painaa asioita mieleensä, kuin ennen, ovat mielestäni yksi tekijä testeillä mitatun älykkyyden alentumisessa.
Koneet hoitavat varsin tehokkaasti suuren osan älykkyyttä vaativista tai älykkyydestä hyötyvistä tehtävistä. Luovuutta ja tietojen/havaintojen seulomista ja arvottamista ne eivät vielä hoida. Niinpä ihmisen kognition hyödyntämiseen pyrkimisessä noiden rooli nousee.

Mensan testeissä on sisäänrakennettu vitsi. Ne mittaavat kulttuurivapaata älykkyyttä. Älykkyys kehittyy ja ilmenee kulttuurissa, sen kautta, sen osana ja sen jalostumisen keskeisenä tuotantovälineenä. Mensa siis joko mittaa käsitettä jota ei ole olemassakaan, käsitettä jolla ei ole merkitystä tai aivan eri asiaa kuin väittää mittaavansa. Oma näkemykseni on se, että mittaavat kulttuurisidonnaista yleisälykkyyttä, mutta valehtelevat sekä itselleen että muille mittaavansa kulttuurivapaata ulottuvuutta.

Työmuisti...

Mulla on varmaan maailman toiseksi surkein työmuisti. Kierrän työmuistin puutteellisuutta sillä, että esiprosessoin tietoa isompiin palikoihin, joita ymmärrän. Työmuisti voi siis käsitellä 6-7 palikan sijaan 3-4 palikkaklusteria joissa kaikissa voi olla suuri määrä palikoita. Eli ensimmäinen vaihe ei ole analyyttinen vaan systematisoiva. Tolleen saa samasta koneesta enemmän irti käytännön elämässä mutta testituloksia se ei tietenkään paranna.

Työmuisti on eräänlainen työpöytä. Sinne pistetään jotain. Sitä jotain työstetään joillain työkaluilla. Mitä laitetaan, miten työstetään, millä työkaluilla ja kuinka hyvin ne työkalut on huollettu kertoo aikaansaamispotentiaalista usein enemmän kuin työpöydän ulkomitat.
 

Deeiii

Eversti
"Älykkyys" ei vaan ole mikään muuttumaton vaan hyvin vahvasti tilannesidonnainen ominaisuus.

Epävarmuus tulevaisuudesta esim. köyhyyden myötä vaikuttaa ihan konkreettisesti älykkyyskokeen tulokseen. Tässä varmaan empiirisesti vahvinta dataa, ei selity millään muulla tekijällä kuin köyhyydellä. Ja vaikutus voi olla huikea: 13 pisteen lasku tarkoittaa keskivertoihmisen putoamista luokkaan, mitä aiemmin nimitettiin vajaaälyiseksi.

1. Intialaisten maanviljelijöiden tutkimus ym: https://www.pbs.org/newshour/economy/making-sense/analysis-how-poverty-can-drive-down-intelligence
2. Amerikkalaisten köyhien tutkimus https://www.independent.co.uk/news/science/poverty-intelligence-aging-brain-low-income-inequality-a7333506.html

(Noissa perinnöllistä älykkyyttä mittaavissa tutkimuksessa ei muuten kontrolloida näitä sosioekonomisten tekijöiden muutosten vaikutuksia, koska niissä ei yleensä testata samoja ihmisiä eri elämäntilanteissa.)

Epävarmuutta tulevaisuudesta on tässä viimeiset 20-30 vuotta lietsottu kaikenlaisin poliittisin toimenpitein.
 

Pihatonttu

Kenraali
BAN
Epävarmuus tulevaisuudesta esim. köyhyyden myötä vaikuttaa ihan konkreettisesti älykkyyskokeen tulokseen. Tässä varmaan empiirisesti vahvinta dataa, ei selity millään muulla tekijällä kuin köyhyydellä. Ja vaikutus voi olla huikea: 13 pisteen lasku tarkoittaa keskivertoihmisen putoamista luokkaan, mitä aiemmin nimitettiin vajaaälyiseksi.
Hyvin harva työtä tekevä ammattikunta kokee suurempaa epävarmuutta ja köyhyyttä kuin kirjalijat. (Suomalaisen kirjailijan keskimääräiset vuositulot työstään ovat noin 2000€.)

Jos köyhyys ja tulevaisuuteen kohdistuva epävarmuus madaltavat reilusti älykkyyttä, niin kirjailijoiden pitäisi olla lähes vajaamielisiä.

Näppituntuma tuttuihin, puolituttuihin ja murto-osatuttuihin kirjailijoihin väittää, että kyse on keskimäärin helkutan älykkäistä ihmisistä.

Näin ollen heittäydyn ilkeäksi ja huomautan, että todellisuus saattaa joskus pilata hyvät tutkimukset olemalla asioista eri mieltä.
 

Tkmxx

Korpraali
Tosta tietokoneen tylsistävästä vaikutuksesta olen vahvasti eri mieltä. Ajan jakso johon viitattiin oli aikaa, jolloin lähes kaikki käyttikset olivat englanniksi. Itse aloitin vic20:sellä, sitten c64, amiga 500, 486. Näihin härpättimiin ei ollut saatavilla aluksi juuri mitään kansantajuista suomenkielistä opusta. Kaikki opeteltiin kantapään kautta ja sanakirjaa tavaamalla. Omalla ja kavereitten kohdalla ainakin motivaatio oli kova, kun piti saada pelit toimimaan ja ohjelman tynkääkin yrittää vääntää. Tietokoneen Suomen valloituksen alkuaikoina jopa pelin lataaminen vaati osaamista ja julmetun pitkää pinnaa. (C64 kasettiasema säädettävällä päällä.) Käytän töissäkin enkkukielistä käyttistä, koska opittu jo nuoruudesta. Eli kehittää kielitaitoa, kärsivällisyyttä, ja tietoteknisiä kykyjä. Näihin ei siis lasketa mitään pelikonsoleita tms. ja taitavat pc:tkin olla jo liian helppoja.
 
Top