Suomalaisten älykkyys

miikkaj

Kenraali
BAN
 

Napakettu

Korpraali
Älykkyyden yhteys perinnöllisyyteen on voimakkaampi kuin esim. pituuskasvun ja perinnöllisyyden välinen yhteys.

Jos kansa on tyhmistynyt mitattavissa olevan määrän, niin aidosti uskottavia selityksiä taitaa olla tasan kaksi:

1. Aivotoimintaa lamauttava nälänhätä.
2. Väestössä tapahtuneiden etnografisten muutosten vaikutus.

Tietsikat, lamat, netit sun muut eivät selitä älykkyyden laskua. Kantaväestöstä selkeästi poikkeava muuttoliike sen sijaan näkyisi nopeasti.

Jos syynä olisi väestön koostumuksen muutokset, niin muitakin - erityisesti talouteen, turvallisuuteen ja palvelujärjestelmän kuormitukseen liittyviä - vaikutuksia ilmenisi nopeasti.

Jokainen tehköön omat johtopäätöksensä.
Tässä voisi tietysti miettiä myös sitä, minkälaisen geneettisen myllerryksen talvi-, jatko- ja Lapin sota sekä niitä seurannut karjalaisten evakkojen uudelleenasutus saivat aikaan Suomen suhteellisen pienessä populaatiossa, jossa puoliso oli aiemmin haettu korkeintaan naapurikylistä.

Tämä vaikutus näkyisi sitten ehkä ns. suurten ikäluokkien jälkeläisissä, karkeasti ottaen ehkä 1965-1975 lukujen välissä. Tuossa populaatiossa pitäisi näkyä jotain poikkeamaa yläkanttiin
 

baikal

Supreme Leader
Tämä vaikutus näkyisi sitten ehkä ns. suurten ikäluokkien jälkeläisissä, karkeasti ottaen ehkä 1965-1975 lukujen välissä. Tuossa populaatiossa pitäisi näkyä jotain poikkeamaa yläkanttiin
Onkin mielenkiintoista pohtia mikä osuus suomalaisen koulutusjärjestelmän -onnistumisesta- on perua geenipoolin rikastumisesta? Koulutusjärjestelmän suitsuttaminen ja sen koroittaminen jalustalle ei välttämättä kerro pelkästään siitä, että systeemi oli ja on jees vaan siitä, että järjestelmään on tullut sisään mentaalisesti reippaampaa ainesta.

Geenipoolin -rikastuminen- taas....ehkä siinäkin on rajansa? Ja aika jännästi on myös niin, että kun ihminen valitsee tarkoituksella -hyviä risteytyksiä-, niin saattaa mennä myös raskaasti pieleen. Kun korostetaan joitain ominaisuuksia, niin osa ominaisuuksista voi olla silkkaa skeidaa.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg

miheikki

Respected Leader
Tanskan armeijan älykkyystestin tuloksia.

1595137731624.png

It is well established that general intelligence varies in the population and is causal for variation in later life outcomes, in particular for social status and education. We linked IQ-test scores from the Danish draft test (Børge Prien Prøven, BPP) to social status for a list of 265 relatively common names in Denmark (85% male). Intelligence at the level of first name was strongly related to social status, r = .64. Ten names in the dataset were non-western, Muslim names. These names averaged an IQ of 81 (range 76-87) compared with 98 for the western, mostly Danish ones. Nonwestern names were also lower in social status, with a mean SES score of 2.66 standard deviations below that of western names. Mediation analysis showed that 30% of this very large gap can be explained by the IQ gap. Reasons for this relatively low level of mediation are discussed.

 

KIM

Eversti
Suomalaisten testituloksista en tiedä mitään, enkä varmaan ymmärtäisikään, kun ei ole koulutusta.

Kuitenkin olen aika usein ärsyyntynyt suomalaisten älykkyyden puutteesta.

Minulta puuttuu "akateeminen sivistys", mutta olen monesti havainnut, että yhteiskunnan älykkäänä pitämien yksilöiden älykkyydessä on puutteita. Esimerkiksi olen joutunut korjaamaan matematiikan opettajan matemaattista osaamista arkielämässä koulumaailman ulkopuolella. Kun ei ole ollut matikan kirjassa suoraa laskukaavaa annettuine lähtötietoineen, niin laskelmien lopputulokset on olleet virheellisiä. Teknisesti laskutoimitus voi olla oikein, mutta ei ole ymmärretty oikein mitä pitäisi laskea ja luvut jotka laskutoimitukseen on otettu ovat olleet vääriä.
Tätä samaa lähtötietosokeutta on paljon muillakin ajattelun osa-alueilla. Ei ymmärretä ongelmaa tai asiaa joka otetaan ajatteluprosessiin ja lopputulos on perseestä. Tai ajattelun lähtötietoihin voi vaikuttaa omat mielipiteet niin vahvasti, että ajatteluprosessin lopputulos on vääristynyt.
Yksi esimerkki on Lahden MM-hiihtojen stadionin mutkan kolarointi. Siitä oli tälläkin foorumilla keskustelua, että kuka oli syyllinen ja kuka ei. Videoiden perusteella sitä pähkäiltyäni minulle ei ollut lainkaan vaikeata päätellä mitä siinä tapahtui. "Syyllisyydestä" oli äänestys jossakin ja järkytyin äänestystuloksesta ja kommenteista. Olin selkeässä vähemmistössä. Järkytys oli niin suuri, että jos olisi ollut valtaa, niin olisi istuttanut jokaisen väärin äänestäneen videon ääreen ja kysynyt uudestaan. Jos edelleen vastaus olisi väärä, niin olisin määrännyt pakolliseen täydennyskoulutukseen heidät ja kaikki heitä peruskoulussa opettaneet opettajat sekä heidän vanhempansa.

Itse en osaa edes laskea, mutta lasteni tullessa kysymään (viisastelemaan) apuja läksyihin, niin havaitsen välillä virheitä tehtävän annossa. Ja havaitsen myös nopeasti voiko ko. tehtävän edes laskea annetuilla lähtötiedoilla, vaikka itse en osaisi laskea.

Älykkyyttä on monenlaista ja monen tasoista. Itse en arvosta kaikkein ylimmäksi kykyä laskea jokin matemaattinen ongelma kirjasta katsotulla kaavalla ja laskukoneella. Arvostan enemmän sitä, että kykenee "lonkalta" heittämään oikean vastauksen sinne päin ja havaitsemaan minuutissa jos toisen 30 minuutin aikana laskukoneen ja oppikirjojen avulla tuhertaman laskutoimituksen lopputulos ei ole oikealla "hehtaarilla".
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Tanskan armeijan älykkyystestin tuloksia.

View attachment 42173


Emil on “tutkinut” myös kristittyjen ja juutalaisten älykkyyseroja.

1595147279669.png

https://emilkirkegaard.dk/en/?p=7680

Tutkimuksia tuntuu vaivaavan pienet otoskoot, jotka eivät oikein oikeuta pitkälle meneviin johtopäätöksiin ryhmien eroista. Älykkyys on ennen kaikkea yksilön ominaisuus.

Sinänsä ei yllätä, että armeija-aikainen älykkyystesti ennustaa myöhempää sosiaalista statusta. Objektiivisemmin regressiosuoran olisi voinut piirtää esimerkiksi ylioppilaskirjoituksen (pitkän / lyhyen) matematiikan arvosanan raakapisteiden ja veroilmoituksesta laskettujen kumulatiivisten palkkatulojen (30…50 v.) välillä. Otoskokokin kasvaisi.
 
Viimeksi muokattu:

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Joitakin artikkeleita suomalaisten älykkyydestä löytää nopealla googlauksella.

https://www.researchgate.net/publication/263968814_Solving_the_puzzle_of_why_Finns_have_the_highest_IQ_but_one_of_the_lowest_number_of_Nobel_prizes_in_Europe

https://www.researchgate.net/publication/285014734_Regional_differences_in_intelligence_and_their_social_and_economic_correlates_in_Finland

https://fi.wikipedia.org/wiki/Edward_Dutton

Psykometriikka on ala, jossa arvot, aatteet ja ideologiat värittävät tutkimustuloksia.

Älyn notkeus, nopeus, kestävyys, koordinaatio, tasapaino ja voima eivät ole muutenkaan yhtä helposti mitattavissa kuin kehon.

Mutta kaikki ovat varmaan yksimielisiä siitä, että henkevyys kasvaa älykkyyden pituuden, leveyden ja syvyyden tulona.
 
Viimeksi muokattu:

Pihatonttu

Respected Leader
Älyn notkeus, nopeus, kestävyys, koordinaatio, tasapaino ja voima eivät ole muutenkaan yhtä helposti mitattavissa kuin kehon.

Mutta kaikki ovat varmaan yksimielisiä siitä, että henkevyys kasvaa älykkyyden pituuden, leveyden ja syvyyden tulona.
Itse pidän älyllistä adaptiivisuutta (neuroplastisuuden lähisukulainen) tärkeämpänä asiana kuin älykkyyden numeraalista määrää. Luovuutta arvostan paljon enemmän kuin älykkyyttä.

Henkevyys... En ole kanssasi samaa mieltä.

Olen tavannut erittäin henkeviä down-ihmisiä, henkeviä kehitysvammaisia, täysin vailla henkevyyttä olevia mensa-tasoisia ihmisiä...

Jos koittaisin arvioida, mitkä asiat korreloivat henkevyyden kanssa, niin heittäisin mutulla kolmena ensimmäisenä nämä: estetiikan taju, moraalinen taso ja symbolinen ymmärrys. Mikään noista ei ole älykkyydestä riippuvainen vaikka kaikki nuo hyötyvät älykkyydestä.

Älykkyyden mittaamisesta...

Erään erityisen ryhmän kohdalla olen huomannut sellaisen kummallisuuden, että älykkyyden testaaminen saattaa antaa paljon matalamman tuloksen kuin millä henkilö toimii rutiininomaisesti ilman sen isompaa ponnistelua. Tämän tyyppiset testaamisen ja todellisuuden väliset ristiriidat heikentävät allekirjoittaneen luottamusta älykkyyden testaamiseen.
 

Pihatonttu

Respected Leader
Ja lukemalla tätä foorumia :) .
Kompromissi:

Älykkyys tuskin kasvaa nettimölinään osallistumalla. Pituuskin pysynee samana. Mutta jos ulkoilun ja liikunnan sijaan istuu nenä kiinni näytössä ja sormet näppäimistöön liimautuneina, niin leveys ja sohvassa olevan kuopan syvyys kyllä kasvavat aika kovaa tahtia.

(Paino on voimaa. Ylipaino on ylivoimaa. Sairaalloinen ylipaino vastaa suurvalta-armeijaa.)
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Itse pidän älyllistä adaptiivisuutta (neuroplastisuuden lähisukulainen) tärkeämpänä asiana kuin älykkyyden numeraalista määrää. Luovuutta arvostan paljon enemmän kuin älykkyyttä.

Henkevyys... En ole kanssasi samaa mieltä.

Olen tavannut erittäin henkeviä down-ihmisiä, henkeviä kehitysvammaisia, täysin vailla henkevyyttä olevia mensa-tasoisia ihmisiä...

Jos koittaisin arvioida, mitkä asiat korreloivat henkevyyden kanssa, niin heittäisin mutulla kolmena ensimmäisenä nämä: estetiikan taju, moraalinen taso ja symbolinen ymmärrys. Mikään noista ei ole älykkyydestä riippuvainen vaikka kaikki nuo hyötyvät älykkyydestä.

Älykkyyden mittaamisesta...

Erään erityisen ryhmän kohdalla olen huomannut sellaisen kummallisuuden, että älykkyyden testaaminen saattaa antaa paljon matalamman tuloksen kuin millä henkilö toimii rutiininomaisesti ilman sen isompaa ponnistelua. Tämän tyyppiset testaamisen ja todellisuuden väliset ristiriidat heikentävät allekirjoittaneen luottamusta älykkyyden testaamiseen.
Pahoittelut kömpelöstä ironiasta. Yhdistelin miltei määrittelemättömiä sanoja (älykkyys, henkevyys) määrällisiin mittareihin (pituus, leveys, syvyys) vinoillakseni älykkyystestien pseudotieteellisyydelle.

Tuohon tanskalaistutkimukseen oli osunut viisi väännöstä erään profeetan nimestä. Alokas M:t eivät olleet profeettoja vieraalla maalla. Paremminkin debiilejä. Ehkä 150 miljoonan Mohamedin (tms.) joukosta olisi löytynyt edustavampikin otos.

Geneettisiä ja kulttuurisia eroja tietenkin on, mutta etunimiin perustuva tutkimus älykkyyden ja sosiaalisen statuksen välillä kiinnittää huomion lähinnä tutkijan älykkyyteen tai sen puutteeseen. Huumorintaju sen sijaan toimi. Mutta ei ehkä niissä maissa, missä tanskalaisnimet ovat häviävän pieni vähemmistö.
 

Solidsnake

Kenraali
Tanskan armeijan älykkyystestin tuloksia.

View attachment 42173


Positiivista tässä on se ettei koneinsinööriksi tai koodariksi ole ilmeisesti suurta älykkyysvaatimusta :D
 

Hilan lukko

Eversti
Suomalaisten testituloksista en tiedä mitään, enkä varmaan ymmärtäisikään, kun ei ole koulutusta.

Kuitenkin olen aika usein ärsyyntynyt suomalaisten älykkyyden puutteesta.

Minulta puuttuu "akateeminen sivistys", mutta olen monesti havainnut, että yhteiskunnan älykkäänä pitämien yksilöiden älykkyydessä on puutteita. Esimerkiksi olen joutunut korjaamaan matematiikan opettajan matemaattista osaamista arkielämässä koulumaailman ulkopuolella. Kun ei ole ollut matikan kirjassa suoraa laskukaavaa annettuine lähtötietoineen, niin laskelmien lopputulokset on olleet virheellisiä. Teknisesti laskutoimitus voi olla oikein, mutta ei ole ymmärretty oikein mitä pitäisi laskea ja luvut jotka laskutoimitukseen on otettu ovat olleet vääriä.
Tätä samaa lähtötietosokeutta on paljon muillakin ajattelun osa-alueilla. Ei ymmärretä ongelmaa tai asiaa joka otetaan ajatteluprosessiin ja lopputulos on perseestä. Tai ajattelun lähtötietoihin voi vaikuttaa omat mielipiteet niin vahvasti, että ajatteluprosessin lopputulos on vääristynyt.
Yksi esimerkki on Lahden MM-hiihtojen stadionin mutkan kolarointi. Siitä oli tälläkin foorumilla keskustelua, että kuka oli syyllinen ja kuka ei. Videoiden perusteella sitä pähkäiltyäni minulle ei ollut lainkaan vaikeata päätellä mitä siinä tapahtui. "Syyllisyydestä" oli äänestys jossakin ja järkytyin äänestystuloksesta ja kommenteista. Olin selkeässä vähemmistössä. Järkytys oli niin suuri, että jos olisi ollut valtaa, niin olisi istuttanut jokaisen väärin äänestäneen videon ääreen ja kysynyt uudestaan. Jos edelleen vastaus olisi väärä, niin olisin määrännyt pakolliseen täydennyskoulutukseen heidät ja kaikki heitä peruskoulussa opettaneet opettajat sekä heidän vanhempansa.

Itse en osaa edes laskea, mutta lasteni tullessa kysymään (viisastelemaan) apuja läksyihin, niin havaitsen välillä virheitä tehtävän annossa. Ja havaitsen myös nopeasti voiko ko. tehtävän edes laskea annetuilla lähtötiedoilla, vaikka itse en osaisi laskea.

Älykkyyttä on monenlaista ja monen tasoista. Itse en arvosta kaikkein ylimmäksi kykyä laskea jokin matemaattinen ongelma kirjasta katsotulla kaavalla ja laskukoneella. Arvostan enemmän sitä, että kykenee "lonkalta" heittämään oikean vastauksen sinne päin ja havaitsemaan minuutissa jos toisen 30 minuutin aikana laskukoneen ja oppikirjojen avulla tuhertaman laskutoimituksen lopputulos ei ole oikealla "hehtaarilla".
Valtavan totta.
Kun huomaa itse nopeasti kardinaalivirheen, se kaveri näprää niiden kaavojensa kanssa ihan eri tontilla kuin pitäisi.
 
Viimeksi muokattu:

Fisu

Kersantti
Minulta puuttuu "akateeminen sivistys", mutta olen monesti havainnut, että yhteiskunnan älykkäänä pitämien yksilöiden älykkyydessä on puutteita. Esimerkiksi olen joutunut korjaamaan matematiikan opettajan matemaattista osaamista arkielämässä koulumaailman ulkopuolella. Kun ei ole ollut matikan kirjassa suoraa laskukaavaa annettuine lähtötietoineen, niin laskelmien lopputulokset on olleet virheellisiä. Teknisesti laskutoimitus voi olla oikein, mutta ei ole ymmärretty oikein mitä pitäisi laskea ja luvut jotka laskutoimitukseen on otettu ovat olleet vääriä.
Minulla on sellainen lähtökohta asioihin, että jos ihmiset olisivat fiksumpia, niin he tekisivät jotain fiksumpaa hommaa. Jos osaa laskea hyvin, niin miksi tyytyisi opettajan virkaan? Sehän vain kuihduttaisi osaamisen, kun matematiikasta tulisi vain rutiinisuoritusta ja näivettäisi luovuuden, koska ei joutuisi koskaan varsinaisesti pähkäilemään matematiikkaa.
 

arix

Ylipäällikkö
Pahoittelut kömpelöstä ironiasta. Yhdistelin miltei määrittelemättömiä sanoja (älykkyys, henkevyys) määrällisiin mittareihin (pituus, leveys, syvyys) vinoillakseni älykkyystestien pseudotieteellisyydelle.

Tuohon tanskalaistutkimukseen oli osunut viisi väännöstä erään profeetan nimestä. Alokas M:t eivät olleet profeettoja vieraalla maalla. Paremminkin debiilejä. Ehkä 150 miljoonan Mohamedin (tms.) joukosta olisi löytynyt edustavampikin otos.

Geneettisiä ja kulttuurisia eroja tietenkin on, mutta etunimiin perustuva tutkimus älykkyyden ja sosiaalisen statuksen välillä kiinnittää huomion lähinnä tutkijan älykkyyteen tai sen puutteeseen. Huumorintaju sen sijaan toimi. Mutta ei ehkä niissä maissa, missä tanskalaisnimet ovat häviävän pieni vähemmistö.
Itse uskon tilanteen olevan tuota tutkimusta huonompi, ymmärtääkseni siirtolaiset ovat yleensä aktiivisempia ja yritteliäämpiä kuin kotimaihinsa jäävät eli pohjamateriaalin pitäisi olla oman väestöryhmänsä parempaa osaa. Ravinnon ja ympäristön vaikutusta on vaikea arvioida tuosta... :unsure:
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Itse uskon tilanteen olevan tuota tutkimusta huonompi, ymmärtääkseni siirtolaiset ovat yleensä aktiivisempia ja yritteliäämpiä kuin kotimaihinsa jäävät eli pohjamateriaalin pitäisi olla oman väestöryhmänsä parempaa osaa. Ravinnon ja ympäristön vaikutusta on vaikea arvioida tuosta... :unsure:
Usko vahvistuisi, jos tutkimus olisi tehty paremmin.

Jos tarkoituksena oli osoittaa, että tummaihoiset (neekerit, arabit, aboriginaalit), muslimit tai muut entiset ryhmät ovat vajaaälyisempiä kuin kantatanskalaiset, etunimeä parempia muuttujia etnisten ryhmien erittelemiseksi olisi huonokin tutkija keksinyt helposti.

Tutkimuksen tiivistelmän perusteella tutkija oli valinnut otokseensa 265 yleistä etunimeä (väestörekisteristä). Ilmeisesti kukin nimi edusti yhden yksilön testituloksia ja sosiaalista asemaa. Tiivistelmästä ei selvinnyt, miten tuo yksi yksilö oli valittu. Kuka oli esimerkiksi Nils, joka sai korkeimman äo-tuloksen? Testin suorittaneita Nilsejä kun on luultavista ollut useampia kuin yksi Tanskan armeijassa.

Tanskalaisnimien IQ-testin tulosten keskiarvo näyttää olevan n. 100. Tulokset hajoavat välille 90…110. Mikä mahtoi olla keskihajonta? Tanskalaisalokkaista näyttää puuttuvan kokonaan upseeriaines. Kovin keskinkertaisia tuloksia saivat. Huiput puuttuvat.

Millainen mahtaa olla Tanskan armeijan testi? Onko kolme osiota kuten suomalaisessa P1-testissä? Miten verbaalista lahjakkuutta mittaavassa testissä on otettu huomioon muiden kuin tanskankielisten kielitaito? Jne.
 
Viimeksi muokattu:

Tetra

Respected Leader
Aerobinen liikunta on hyväksi aivoille. Hopi hopi lenkille!

Itä-aasialaiset näyttävät pärjäävän älykkyysmittauksissa suomalaisia paremmin. Mikä on syy? Löytyykö syy aivojen ahkerasta harjoittamisesta nuoresta iästä lähtien, elintavoista vai genetiikasta? Ehkä sekoitus kaikkia näitä?
 
Viimeksi muokattu:

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Aerobinen liikunta on hyväksi aivoille. Hopi hopi lenkille!

Itä-aasialaiset näyttävät pärjäävän älykkyysmittauksissa suomalaisia paremmin. Mikä on syy? Löytyykö syy aivojen ahkerasta harjoittamisesta nuoresta iästä lähtien, elintavoista vai genetiikasta? Ehkä sekoitus kaikkia näitä?
Anaerobinen sen sijaan ei ole – etenkin jos pidättelee hengitystään liian pitkään. Mutta kyllä tänään on taas lenkkipäivä. Mitä pidempi matka, sitä tyh… jempi vatsa.

Stereotypiat elävät sitkeästi. Kaikkihan tietävät, ettei hiekkamaiden paimentolaiskansoilla järki päätä pakota. Eivätkä kiinalaiset ole mitään ruudinkeksijöitä.

Lähinnä yhdysvaltalaisissa älykkyysmittauksissa aškenasijuutalaiset ovat saaneet keskimäärin korkeimman pistemäärän, muutaman pisteen jäljessä tulevat itäaasialaiset, sitten valkoiset, muut aasialaiset (kuten intialaiset), arabit, mustat ja Australian aboriginaalit.

Maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan taas itäaasialaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä olisi 105; valkoisilla 100; eteläaasialaisilla, Pohjois-Amerikan intiaaneilla sekä Australian aboriginaaleilla 90 ja negroideilla 75. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rotu_ja_älykkyys
Onneksi on Mensa. Siellä tiedetään, miten asiat ovat.

GENIUS IS A RARE THING,
and some countries seem to have it more than others. According to data obtained from Mensa, Finland has the most geniuses per capita, followed by Sweden and the United Kingdom.

Mensa was founded in 1946 to create a "society for bright people, the only qualification for membership of which was a high IQ," according to its website. Today, it is comprised of people whose IQ is in the top 2 percent of the population.

https://www.usnews.com/news/best-countries/articles/2016-09-02/10-countries-with-the-most-geniuses-per-capita
 
Top