Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Asia on isompi kuin Suomi. Löydät etsimällä jo ties monenko vuoden takaa teesini sydämen: Kun Ruotsi ilmoittaa: "tahdon"....silloin hetki on lähellä. Ja tapahtuu täysin riippumatta siitä, kuka mikä ken kulloinkin on vallankahvassa kiinni.
Siihen asti pitää tarttua tähän ja tehdä selkeä tasokorotus:
"Yli puolet suomalaisista, 56 prosenttia, haluaa korottaa puolustusmäärärahoja tuntuvasti tai jonkin verran."
Tämä juttu kaikkien suomalaisten pitäisi lukea. Laitan pari pätkää, mutta kannattaa lukea koko juttu linkistä.
Todennäköisimpiä Venäjän sotilaalliset toimet ovat lähikuukausina Moldovan ja Georgian alueilla. Sotilaallisen suorituskyvyn nostaminen uskottavalle tasolle on yksinäiselle ja sotilaallisesti liittoutumattomalle Suomelle ylivoimaisen kallista. Paras vaihtoehto Suomelle olisi Venäjä, joka kunnioittaa naapureitaan ja haluaa yhteistyötä Euroopan kanssa. Mutta sitä odotellessa Suomen on varauduttava myös pahimpaan, kirjoittavat Aleksi Roinila, yhteiskuntatieteiden maisteri ja Atte Kaleva, sotatieteiden maisteri ja kapteeni evp.
- - - -
Ajatus siitä, että Suomi olisi hyvien Venäjä-suhteidensa, nöyristelevän ulkopolitiikkansa ja päättämättömän Nato-aidalla keikkumisen takia muusta Euroopasta tai länsimaailmasta irrallinen saareke, jota Venäjän mahdolliset sotilaalliset toimet eivät missään tilanteessa voisi koskea, on paitsi äärimmäisen itsekäs, myös vailla perusteita.
Ajatus on itsekäs, koska se sotii sitä eurooppalaisen solidaarisuuden periaatetta vastaan, jota Suomi on itse ollut EU:ssa edistämässä. Juuri Lissabonin sopimuksen solidaarisuuslausekkeeseen vetoamalla Suomessa on toistuvasti perusteltu Nato-jäsenyyden tarpeettomuutta. Solidaarisuus edellyttää kuitenkin vastavuoroisuutta, jota oman, muusta EU:sta erillisen Venäjä-politiikan rakentaminen ei edusta. Jos Suomi kuvittelee kriisitilanteessa saavansa apua Euroopan unionilta tai Natolta, vaikka se ei itse ole valmis osoittamaan samaa solidaarisuutta muille, saamme apua pyytäessämme todennäköisesti saman vastauksen, jonka nyt olemme antaneet Ukrainalle.
https://fmashiri.wordpress.com/2014/12/05/venajan-uusi-uho/
Tuo artikkeli kannattaa kaikkien lukea.
Olen jo useaan otteeseen ottanut esille, miten vaarallisessa tilanteessa Suomi on, erityisesti erilaisten sotilaallisten sopimusten myötä, joita on jo tehty NATO:n kanssa.
Kun jo YYA-sopimusaikana Suomeen oli suunnattu ydinaseita Neuvostoliiton toimesta...
Oli. Ja Yhdysvalloista (sanon tämän heti, ennen kuin trollisosasto herää).
Kahdella jakkaralla istumisessa käy useimmiten niin, että pudotaan väliin ja kunnolla. Siinä sitä on oltu niin näppärää, että.
Mikä pahinta, silloin oltiin ns. "kavereita". Venäjä ei tasan katso Suomea kaveriksi enää.
Oli. Ja Yhdysvalloista (sanon tämän heti, ennen kuin trollisosasto herää).
Tämä juttu kaikkien suomalaisten pitäisi lukea. Laitan pari pätkää, mutta kannattaa lukea koko juttu linkistä.
Todennäköisimpiä Venäjän sotilaalliset toimet ovat lähikuukausina Moldovan ja Georgian alueilla. Sotilaallisen suorituskyvyn nostaminen uskottavalle tasolle on yksinäiselle ja sotilaallisesti liittoutumattomalle Suomelle ylivoimaisen kallista. Paras vaihtoehto Suomelle olisi Venäjä, joka kunnioittaa naapureitaan ja haluaa yhteistyötä Euroopan kanssa. Mutta sitä odotellessa Suomen on varauduttava myös pahimpaan, kirjoittavat Aleksi Roinila, yhteiskuntatieteiden maisteri ja Atte Kaleva, sotatieteiden maisteri ja kapteeni evp.
- - - -
Ajatus siitä, että Suomi olisi hyvien Venäjä-suhteidensa, nöyristelevän ulkopolitiikkansa ja päättämättömän Nato-aidalla keikkumisen takia muusta Euroopasta tai länsimaailmasta irrallinen saareke, jota Venäjän mahdolliset sotilaalliset toimet eivät missään tilanteessa voisi koskea, on paitsi äärimmäisen itsekäs, myös vailla perusteita.
Ajatus on itsekäs, koska se sotii sitä eurooppalaisen solidaarisuuden periaatetta vastaan, jota Suomi on itse ollut EU:ssa edistämässä. Juuri Lissabonin sopimuksen solidaarisuuslausekkeeseen vetoamalla Suomessa on toistuvasti perusteltu Nato-jäsenyyden tarpeettomuutta. Solidaarisuus edellyttää kuitenkin vastavuoroisuutta, jota oman, muusta EU:sta erillisen Venäjä-politiikan rakentaminen ei edusta. Jos Suomi kuvittelee kriisitilanteessa saavansa apua Euroopan unionilta tai Natolta, vaikka se ei itse ole valmis osoittamaan samaa solidaarisuutta muille, saamme apua pyytäessämme todennäköisesti saman vastauksen, jonka nyt olemme antaneet Ukrainalle.
https://fmashiri.wordpress.com/2014/12/05/venajan-uusi-uho/
Venäjä ei tasan katso Suomea kaveriksi enää.
Tottahan toki Yhdysvallat maalitti Suomen, koska olimme YYA:n myötä jonkinlaisessa liittolaissuhteessa Neuvostoliittoon ja puna-armeijaan.
Rakkaat veljet. Kylmän sodan maalittaminen oli pirullisen kyynistä. Myös osa liittolaisista oli maalitettu. Molemmin puolin. Ja ristiin. Ja siksakkia. Sillä haluttiin varmistaa se, että mahdollisen tuhon kattaessa pahoin esim. Yhdysvallat, ei jäisi ketään, joka olisi tarpeeksi vahva alistamaan jäljelle jääneen, sodan tuhoja kokeneen valtion.
Tai sitten peruste oli tuollaista apokalyptista salaliittoa maanläheisempi. Omien alueita maalitettiin siksi, että mahdollisen vihollisen läpimurron jälkeen voitiin hyökätä vihollisen kimppuun. Olisihan se anteeksiantamaton virhe, jos rajan ylittämisen jälkeen loppuisi paukut ja vihollinen tulisi paraatimarssia loppumatkan.
Aivan samalla tavalla Suomessakin on varauduttu taistelemaan tynkä-Suomen sisällä ja tuhoamaan omia siltoja ym. kohteita.
Perusteletko hieman?
Suomen liittyminen EU:n jäseneksi ja erilaiset yhteistyösopimukset NATO:n kanssa ovat Venäjällä asettaneet Suomen samaan kastiin NATO-maiden kanssa, mutta ilman turvatakuita.
YYA-sopimuksen aikaan oltiin sentään "virallisesti" itäblokkia...
EU-jäsenyys on pelkkää kauppaa ja sitä olemme käyneet aina joka suuntaan. Myös EEC:n aikana eikä se suhteita haitannut. NATO-kumppanuus on ainoa sellainen seikka, jolla voisi olla merkitystä. Siinäkin tosin jäsenyyden ja kumppanuuden ero on melkoinen. Jäsenyyttä Suomi ei ole kertonut haikailevansa, joten en usko, että statuksemme on muuttunut yhtään mihinkään. Ainakaan emme ole vihalistalla ensimmäisiä. Euroopasta löytyy vino pino maita, joita Venäjällä on syytä vihata paljon meitä enemmän. Mehän annamme ydinvoimalankin rakennella Pohjois-Suomeen. Jos se ei ole kumppanuutta, niin mikä sitten on?
Iso osa suomalaisista luulottelee, ettei niin voi käydä, jos olemme tarpeeksi hiljaa ja lisäksi mehän olemme ystäviä.