Suomalaisvalmisteiset rynnäkköpanssarien prototyypit

[veffeade]

Etummainen pyorapari ei muistaakseni vetanyt. Tuosta traktoritehtaasta tuli mieleen jotta huhut kertoivat etta Saku olis ollut tehty metsatraktorin rungolle.

Edelleen jos multa ois kysytty paatos; olisin valinnut Sakun; se toimi paremmin miehistotilan osalta.

Toisaalta en muista mita aseistusta sille oli speksattu; voi olla ettei mitaan, vaan pelkastaan jalkiasennusmahdollisuus. Panssarin paksuudesta ei mitaan tietoa...

Muistaakseni noihin ei suunniteltu alunperin mitään asiestusta sen enempää sakuun kuin pasiinkaan. Saku oli todennäköisesti suunniteltu metsätraktorin rungon pohjalta, mutta kyllä siinä ilmeisesti oli ihan itsekantava kori kuten pasissakin eikä erillisrunkoa.
Raisukuskit kovasti aikoinaan Bosniassa kaipailivat raisusta versiota joka olisi tehty traktorin tai vielä mielummin metsäkoneen rungolle eikä kuorma-auton kuten raisu oli. Tiettävästi ruotsalaiseset kehittivätkin Scanjackin Timberjackin pohjalta, mutta koska takana oli vain yksityinen taho loppui kai rahoitus kesken.

Kylla tuo Scanjack AB niminen firma loytyy netista:

http://www.scanjack.com/index.htm

Vaittaa myyvansa ao. raivausvalinetta.

Yotube:sta loytyi myos ao. laitteen toimintapatka:

 

[noska]

Toki tuo löytyy. Olen itsekin moisen nähnyt käytössä. Siitä, että pohjaako tuo todella Timberjackiin, minulla ei ole faktatietoa, vaan "tieto" pohjautuu kuulopuheisiin. Siksi sanoin, että tiettävästi. Firma on edelleen toiminnassa, mutta laitteen edelleenkehittely on ilmeisesti pysähtynyt rahoituksen ja markkinoiden puutteeseen. Miinojenvastainen liike kun oli voimissaan vuosituhannen vaiheen tienoilla ja sittemmin ovat muut aatteet tulleet muodikkaammiksi ja rahoitus siltä sektorilta on vähentynyt huomattavasti.

 

[crane]

Ajokoneen rungolle tehty miinanraivain.....aika mielenkiintoinen ratkaisu.
Ei varmasti mikään halvin ratkaisu,mut maastokelpoinen ainaki

 

[veffeade]

Toki tuo löytyy. Olen itsekin moisen nähnyt käytössä. Siitä, että pohjaako tuo todella Timberjackiin, minulla ei ole faktatietoa, vaan "tieto" pohjautuu kuulopuheisiin. Siksi sanoin, että tiettävästi. Firma on edelleen toiminnassa, mutta laitteen edelleenkehittely on ilmeisesti pysähtynyt rahoituksen ja markkinoiden puutteeseen. Miinojenvastainen liike kun oli voimissaan vuosituhannen vaiheen tienoilla ja sittemmin ovat muut aatteet tulleet muodikkaammiksi ja rahoitus siltä sektorilta on vähentynyt huomattavasti.

Tuolla on vissiin sama toimintaperiaate kuin Raisulla; olikohan varstaraivain?.

Ovatko muuten suomalaiset Raisut viela rivissa vaiko jo stenattu?; wikipedia mukaan valmistusmaara olisi ollut 41 kpl.

http://fi.wikipedia.org/wiki/RA-140_DS

 

[noska]

Wikipedian lukuun en luottaisi, mutta rivissä ovat prototyypiä ja 0-sarjalaisia ja Kamputseaan jätettyä lukuunottamatta. Muut ulkoministeriön käytössä olleet on "myyty" takaisin puolustusvoimille. Se ovatko kaikki ajokunnossa ei ole varmaa, mutta useita täysin ajokuntoisia löytyy vielä.

 

[SJ]

Wikipedian lukuun en luottaisi, mutta rivissä ovat prototyypiä ja 0-sarjalaisia ja Kamputseaan jätettyä lukuunottamatta. Muut ulkoministeriön käytössä olleet on "myyty" takaisin puolustusvoimille. Se ovatko kaikki ajokunnossa ei ole varmaa, mutta useita täysin ajokuntoisia löytyy vielä.

Joo, ja myyntiin on mennyt muutama.

 

[noska]

Wikipedian lukuun en luottaisi, mutta rivissä ovat prototyypiä ja 0-sarjalaisia ja Kamputseaan jätettyä lukuunottamatta. Muut ulkoministeriön käytössä olleet on "myyty" takaisin puolustusvoimille. Se ovatko kaikki ajokunnossa ei ole varmaa, mutta useita täysin ajokuntoisia löytyy vielä.

Joo, ja myyntiin on mennyt muutama.

2 kpl Tanskaan suoraan tehtaalta ja 1 kpl ulkoministeriön vehkeitä Kamputseaan (sitäkään ei kai myyty vaan lahjoitettiin). Muuta myyntiä ei ole tapahtunut. Pv:n Aadvarkit sen sijaan ovat olleet tarjolla poistohuutokaupoissa. En tiedä menivätkö kaupaksi vai päätyivätkö stenalle.

 

[SJ]

Wikipedian lukuun en luottaisi, mutta rivissä ovat prototyypiä ja 0-sarjalaisia ja Kamputseaan jätettyä lukuunottamatta. Muut ulkoministeriön käytössä olleet on "myyty" takaisin puolustusvoimille. Se ovatko kaikki ajokunnossa ei ole varmaa, mutta useita täysin ajokuntoisia löytyy vielä.

Joo, ja myyntiin on mennyt muutama.

2 kpl Tanskaan suoraan tehtaalta ja 1 kpl ulkoministeriön vehkeitä Kamputseaan (sitäkään ei kai myyty vaan lahjoitettiin). Muuta myyntiä ei ole tapahtunut. Pv:n Aadvarkit sen sijaan ovat olleet tarjolla poistohuutokaupoissa. En tiedä menivätkö kaupaksi vai päätyivätkö stenalle.

Aardvarkit? Onko meillä niitäkin? Joskus kuulin, että Tanskalaiset eivät olleet tyytyväisiä Rasiin sen vaihteisto ongelmien takia (eivät kestäneet pitkäaikaista käyttöä) ja että olisivat korvanneet ne jollakin ajóneuvolla, joka saattoi olla Aardvark.

 

[noska]

Wikipedian lukuun en luottaisi, mutta rivissä ovat prototyypiä ja 0-sarjalaisia ja Kamputseaan jätettyä lukuunottamatta. Muut ulkoministeriön käytössä olleet on "myyty" takaisin puolustusvoimille. Se ovatko kaikki ajokunnossa ei ole varmaa, mutta useita täysin ajokuntoisia löytyy vielä.

Joo, ja myyntiin on mennyt muutama.

2 kpl Tanskaan suoraan tehtaalta ja 1 kpl ulkoministeriön vehkeitä Kamputseaan (sitäkään ei kai myyty vaan lahjoitettiin). Muuta myyntiä ei ole tapahtunut. Pv:n Aadvarkit sen sijaan ovat olleet tarjolla poistohuutokaupoissa. En tiedä menivätkö kaupaksi vai päätyivätkö stenalle.

Aardvarkit? Onko meillä niitäkin? Joskus kuulin, että Tanskalaiset eivät olleet tyytyväisiä Rasiin sen vaihteisto ongelmien takia (eivät kestäneet pitkäaikaista käyttöä) ja että olisivat korvanneet ne jollakin ajóneuvolla, joka saattoi olla Aardvark.

Oli niitä pari kokeena ja niiden testein innostaman raisut rakennettiin.
En tiedä tanskalaisten mielipiteitä rasista ja onko sitä heillä ollutkaan, mutta raisuja oli pari. Vaihteisto-ongelma ei ollut tanskalaisten murheena, vaan raisun ylileveys. Sikäläisen lainsäädännön kanssa kun se aiheutti ongelmia. Rakensivat sitten oman varstaraivainajoneuvonsa Hydreman, jolla korvasivat Raisut. Se on runko-ohjautuva eli ei kykene tiellä samoihin nopeuksiin kuin raisu, mutta etuna on että raivatessa lummankin akselin renkaat seuraavat samaa uraa jos ei ohjaimia käännetä. SIinä oli ohjaamisen kannalta muutamia todella edistyksellisiä ratkaisuja raisuun nähden, mutta tietotekniikan pettäessä se oli mahdoton käytettävä. Varsta on hydraulisesti käännettävissä kuljetusasentoon ajoneuvon päälle, kun raisussa se pitää manuaalisesti irrottaa ja trukilla tms nostaa ajoneuvon päälle tai ajettava varsta ketjuvarmistettuna poikittain. Varstan iskuteho on hydremassa selvästi raisua pienempi. Kooltaan Hydrema on myös selvästi raisua pienempi ja siten helpommin kuljetettavissa lavetilla.
Vaihteisto-ongelmat olivat tosin kyllä syynä sille että Suomen ulkoministeriö luopui raisuprojekteistaan, mutta tanskalaiset eivät koskaan ehtineet raisujaan käyttää riittävästi ongelmien esiintymiseen asti.

 

[baikal]

Mikäs noista miina-ajoneuvoista meinasi keittää lämpimissä oloissa, muistelen jossain olleen erikoisen paljon jäähdytysongelmaa?

edith: siis onko Suomessa koskaan never suunniteltu täysveristä rynnäkköpanssaria?

Olen herkutellut eräänlaisen pyöräajoneuvorynnäkkövaunun puolesta, AMV pohjalle ja katolle valinnaisesti konetykkiä tai hyvä kranaatti-kk. Taitas vaan maksaa jo cv:n verran.

 

[SJ]

Mikäs noista miina-ajoneuvoista meinasi keittää lämpimissä oloissa, muistelen jossain olleen erikoisen paljon jäähdytysongelmaa?

http://www.nolandmines.com/machinespart1.htm

Tuolta sattui silmiin ekana tuo "Tempest" -kauko-ohjattu raivain.

 

[Heikkilä]

edith: siis onko Suomessa koskaan never suunniteltu täysveristä rynnäkköpanssaria?

Olen herkutellut eräänlaisen pyöräajoneuvorynnäkkövaunun puolesta, AMV pohjalle ja katolle valinnaisesti konetykkiä tai hyvä kranaatti-kk. Taitas vaan maksaa jo cv:n verran.

Tietääkseni sellaista ei ole koskaan suunniteltu Suomessa, vaan kaikki rynnäkköpanssarivaunujen ympärillä pyörineet projektit ovat perustuneet olemassaolevaan ulkomaiseen alustaan. Suomessa ei muutenkaan ole suunniteltu liiemmin tela-ajoneuvoja, vaan on keskitytty pyöräajoneuvoihin ja runko-ohjattaviin tela-ajoneuvoihin. Perinteisen panssarivaunun voimansiirto ja ohjauskoneisto kun ovat aika erilaiset kuin noissa muissa joten siinä olisi varmaan jonkin verran 'aloituskustannusta' kun se tekniikka opeteltaisiin. Kun Ruotsi on lisäksi tehnyt noita telavehkeitä jo kauan (CV90, S-vaunu, Pbv 302) niin pyöräajoneuvoihin erikoistuminen ei ole ollut ehkä huonokaan linjaus.

AMV kranaattikonekiväärillä pitäisi olla halvempi kuin CV9030, mutta ei se sitten liikkuvuudessa eikä tulivoimassa yllä samaan. Raskaimmin panssaroitu CV90:n malli on myöskin paljon paremmin suojattu kuin raskain AMV-malli.

 

[RPG83]

Mahtaakohan Suomen Cv90:t olla tuolla raskaimmalla, vai onko meillä jokin välimuoto? Tuskin ainakaan heikoin, sillä joku mainitsi siinä "Sveitsin kaupat" -aiheessa, että ovat heikommin panssaroituja kuin suomalaiset.

 

[Heikkilä]

Mahtaakohan Suomen Cv90:t olla tuolla raskaimmalla, vai onko meillä jokin välimuoto? Tuskin ainakaan heikoin, sillä joku mainitsi siinä "Sveitsin kaupat" -aiheessa, että ovat heikommin panssaroituja kuin suomalaiset.

Ruotsalaisten CV9040C:ssä on raskaampi panssarointi kuin kotimaisessa CV9030:ssä. Eri CV-vaunujen massoissa on isoja eroja (23 - 28 tonnia) ja se johtuu osaksi panssaroinnista (tykin malli vaikuttaa asiaan myös) ja CV9030FIN on suojan suhteen lähellä yläpäätä.

 

[noska]

Mikäs noista miina-ajoneuvoista meinasi keittää lämpimissä oloissa, muistelen jossain olleen erikoisen paljon jäähdytysongelmaa?

0-sarjan raisut, joita oli Bosniassa. Myöhemmissä sarjoissa jäähdytystä parannettiin ja ulkoministeriön vehkeissä oikein aimo harppauksella. Kuitenkin niilläkin oli toisinaan ongelmia. Ilmajäähdytys hydraulimoottoreille kuumissa ilmaoloissa ja valtavassa pölypilvessä ei välttämättä ole paras ratkaisu. Etenkin kun toisinaan näky pojat lapioivan useamman kymmenen senttiä maata raisun päältä raivauksen jälkeen. Moinen kerros eristää melko hyvin ja estää lämmön haihtumisen isolta alalta ja poistaa mahdollisuuden ajaa ns. kannet auki.

 

[noska]

Mikäs noista miina-ajoneuvoista meinasi keittää lämpimissä oloissa, muistelen jossain olleen erikoisen paljon jäähdytysongelmaa?

http://www.nolandmines.com/machinespart1.htm

Tuolta sattui silmiin ekana tuo "Tempest" -kauko-ohjattu raivain.

Samalla sivulla olevaa Bozenaa näin käytössä Bosniassa. Oli suurinpiirtein Bobcatin kokoinen. Nopeuttihan se paljon raivusta kun manuaaliraivaajat pääsivät työhön alueelle josta kaikki kasvillisuus oli pois, mutta en sen jäljiltä lähtisi kenttään kävelemään ennen manuaaliraivausta.

 

[Einomies1]

Mahtaakohan Suomen Cv90:t olla tuolla raskaimmalla, vai onko meillä jokin välimuoto? Tuskin ainakaan heikoin, sillä joku mainitsi siinä "Sveitsin kaupat" -aiheessa, että ovat heikommin panssaroituja kuin suomalaiset.

http://www.patriahagglunds.fi/pdf/cv.pdf
Tuossa ajoneuvon esittelyssä mainitaan Add-on-armor kohdassa "Yes".
Taistelupaino on melko raskas perusversioon verrattuna 27,5 tn.

Kuvassa kyllä näkyy rungon ala-osassa pultattuna paksu panssarilevy ja pultatut lisälevyt on nähtävissä myös rungon sivuilla ja tornin etu-osassa.

Noin paksun levyn rungon etu-osassa luulisi takaavan suojan 30mm APFSDS-ammuksille.

 

[SJ]

Mikäs noista miina-ajoneuvoista meinasi keittää lämpimissä oloissa, muistelen jossain olleen erikoisen paljon jäähdytysongelmaa?

http://www.nolandmines.com/machinespart1.htm

Tuolta sattui silmiin ekana tuo "Tempest" -kauko-ohjattu raivain.

Samalla sivulla olevaa Bozenaa näin käytössä Bosniassa. Oli suurinpiirtein Bobcatin kokoinen. Nopeuttihan se paljon raivusta kun manuaaliraivaajat pääsivät työhön alueelle josta kaikki kasvillisuus oli pois, mutta en sen jäljiltä lähtisi kenttään kävelemään ennen manuaaliraivausta.

Juu, samaa sanoo tuo Andy Smith, joka siis pitää tuota sivustoa, että hänestä nuo ajoneuvoraivaimet kelpaavat lähinnä juuri pusikoiden raivaamiseen ja että yksinään niistä ei ole mihinkään. Hänen kanssa Emaileilla jutelleena niin arvioisin, että hänellä on ehkä hieman värittynyt näkökulma noihin raivausajoneuvoihin (ymmärrettävästä syystä, liian monta sutta tullut vastaan), mutta onhan se pintamaan repiminenkin iso juttu, käsittääkseni se on se aikaa vievin homma raivauksessa.

 

[noska]

Mikäs noista miina-ajoneuvoista meinasi keittää lämpimissä oloissa, muistelen jossain olleen erikoisen paljon jäähdytysongelmaa?

http://www.nolandmines.com/machinespart1.htm

Tuolta sattui silmiin ekana tuo "Tempest" -kauko-ohjattu raivain.

Samalla sivulla olevaa Bozenaa näin käytössä Bosniassa. Oli suurinpiirtein Bobcatin kokoinen. Nopeuttihan se paljon raivusta kun manuaaliraivaajat pääsivät työhön alueelle josta kaikki kasvillisuus oli pois, mutta en sen jäljiltä lähtisi kenttään kävelemään ennen manuaaliraivausta.

Juu, samaa sanoo tuo Andy Smith, joka siis pitää tuota sivustoa, että hänestä nuo ajoneuvoraivaimet kelpaavat lähinnä juuri pusikoiden raivaamiseen ja että yksinään niistä ei ole mihinkään. Hänen kanssa Emaileilla jutelleena niin arvioisin, että hänellä on ehkä hieman värittynyt näkökulma noihin raivausajoneuvoihin (ymmärrettävästä syystä, liian monta sutta tullut vastaan), mutta onhan se pintamaan repiminenkin iso juttu, käsittääkseni se on se aikaa vievin homma raivauksessa.

Muistaakseni tuon Bozena-porukan raivaustulos oli keskimäärin 7-10 kertainen manuaaliraivausporukkaan nähden ja se siis piti sisällään maaperän tarkistuksen manuaalisesti tuon koneen jälkeen. Ilmeisesti ei vieläkään yk ole kelpuuttanut samaan luokkaan raisun kanssa muita raivaimia. Raisun jälki tarkistetaan vain koiralla. Muut piti tarkistaa manuaaliraivauksella humanitäärisissä raivauksissa. Mikäli olen oikein ymmärtänyt.

 

[SJ]

Mikäs noista miina-ajoneuvoista meinasi keittää lämpimissä oloissa, muistelen jossain olleen erikoisen paljon jäähdytysongelmaa?

http://www.nolandmines.com/machinespart1.htm

Tuolta sattui silmiin ekana tuo "Tempest" -kauko-ohjattu raivain.

Samalla sivulla olevaa Bozenaa näin käytössä Bosniassa. Oli suurinpiirtein Bobcatin kokoinen. Nopeuttihan se paljon raivusta kun manuaaliraivaajat pääsivät työhön alueelle josta kaikki kasvillisuus oli pois, mutta en sen jäljiltä lähtisi kenttään kävelemään ennen manuaaliraivausta.

Juu, samaa sanoo tuo Andy Smith, joka siis pitää tuota sivustoa, että hänestä nuo ajoneuvoraivaimet kelpaavat lähinnä juuri pusikoiden raivaamiseen ja että yksinään niistä ei ole mihinkään. Hänen kanssa Emaileilla jutelleena niin arvioisin, että hänellä on ehkä hieman värittynyt näkökulma noihin raivausajoneuvoihin (ymmärrettävästä syystä, liian monta sutta tullut vastaan), mutta onhan se pintamaan repiminenkin iso juttu, käsittääkseni se on se aikaa vievin homma raivauksessa.

Muistaakseni tuon Bozena-porukan raivaustulos oli keskimäärin 7-10 kertainen manuaaliraivausporukkaan nähden ja se siis piti sisällään maaperän tarkistuksen manuaalisesti tuon koneen jälkeen. Ilmeisesti ei vieläkään yk ole kelpuuttanut samaan luokkaan raisun kanssa muita raivaimia. Raisun jälki tarkistetaan vain koiralla. Muut piti tarkistaa manuaaliraivauksella humanitäärisissä raivauksissa. Mikäli olen oikein ymmärtänyt.

Joskus luin jonkin raportin noista kv. missioista ja sain sellaisen kuvan, että olisivat tutkaimellakin vielä tarkastaneet, mutta olisiko huomattu, että koiralla päästään riittävään tulokseen.

Siinä mainittu järjestys oli muistaakseni: Tiedustelu, Raisu, Tutkaimet, Koira ja lopuksi oliko vielä, että satunnaisia tarkastuksia tutkaimella. Miten mahtaa muuten olla, että per. ukko, hoitaako tuo raisu homman? Eli siis raivattu alue/organisaation koko, vastaan alue jonka yksittäinen raivaaja saa perattua samassa ajassa?