Suomen armeija aseet
- Viestiketjun aloittaja Hejsan
- Aloitus PVM
Einomies1
Respected Leader
Löysin videon testistä liikkuvaan maaliin
US NAVY nav/air SPIKE (ei siis Rafael/Eurospike)
Lisää tietoa ohjuksesta:
http://defense-update.com/products/s/spike_laser.htm
Tuosta ohjuksesta ei juuri tuoretta tietoa ole saatavilla, eikä varsinkaan alkuperäisestä käyttötarpeen täyttämisestä mieskohtaisessa käytössä.
Olisiko Pentagon viehtynyt liikaa UAV:n käyttämisestä lavettina ja unohtanut jalkamiesten tarpeet?
Tuohan on erittäin hyvä salamurhaase jolla on pienen koon + keveyden lisäksi pitkä kantama, hyvä tarkkuus ja tarpeeksi pieni taistelukärki käytettäväksi urbaanialueilla. Toisin kuin Hellfirella.
Erittäin hyvä ampua UAV:sta maassa liikkuvaan maaliin (autot).
Ja joo, luin huonosti UAV-kohdan eli UAV voi olla lavetti, ei maali.
US NAVY nav/air SPIKE (ei siis Rafael/Eurospike)
Lisää tietoa ohjuksesta:
http://defense-update.com/products/s/spike_laser.htm
Tuosta ohjuksesta ei juuri tuoretta tietoa ole saatavilla, eikä varsinkaan alkuperäisestä käyttötarpeen täyttämisestä mieskohtaisessa käytössä.
Olisiko Pentagon viehtynyt liikaa UAV:n käyttämisestä lavettina ja unohtanut jalkamiesten tarpeet?
Tuohan on erittäin hyvä salamurhaase jolla on pienen koon + keveyden lisäksi pitkä kantama, hyvä tarkkuus ja tarpeeksi pieni taistelukärki käytettäväksi urbaanialueilla. Toisin kuin Hellfirella.
Erittäin hyvä ampua UAV:sta maassa liikkuvaan maaliin (autot).
Ja joo, luin huonosti UAV-kohdan eli UAV voi olla lavetti, ei maali.
Last edited by a moderator:
Einomies1
Respected Leader
Onko kellään tietoa käytetäänkö kivääristä ammuttavaa kranaattia vielä Rk 95:ssä?
Muistelen itse jostain kuulleeni että tuosta olisi luovuttu koska sitä ei ilmeisestikkään opeteta varusmiehille.
Suomalainen jalkaväkiryhmä on hieman aneemisesti varustettu verrattuna läntisiin ja itäisiin vastineihinsa varsinkin lähietäisyydellä. Meillähän ei ole käytössä kranaattipistooleja/rk-kranupistooleita yleisesti (paitsi pääkaupungin puolustajilla ja erikoismiehillä) joka aiheuttaa dilenman 30-300 metrin matkoilla. Vastapuolella kun on noita 40 mm kranaattiaseita ihan yleisesti ja olemme käsikranaatin heittomatkan jälkeen aika ohkasilla.
Näkisin tuon puutteen olevan melko akuutti koska meikäläinen jv tarvitsisi jotakin jolla kurittaa vastapuolen kk-miehistöjä tms. maaleja. Singot on lyhyelle matkalle ja tuohon tarkoitukseen hieman liian kallita ja järeitä kun pienemmällä ja edullisemmalla pärjää.
Ei luulisi että joku H&K 69A1 on liian hintava tuohon tarkoitukseen. Mallia on valmistettu jo iät ja ajat. AG 36 olisi taas sopiva rk yhdistelmään.
Muistelen itse jostain kuulleeni että tuosta olisi luovuttu koska sitä ei ilmeisestikkään opeteta varusmiehille.
Suomalainen jalkaväkiryhmä on hieman aneemisesti varustettu verrattuna läntisiin ja itäisiin vastineihinsa varsinkin lähietäisyydellä. Meillähän ei ole käytössä kranaattipistooleja/rk-kranupistooleita yleisesti (paitsi pääkaupungin puolustajilla ja erikoismiehillä) joka aiheuttaa dilenman 30-300 metrin matkoilla. Vastapuolella kun on noita 40 mm kranaattiaseita ihan yleisesti ja olemme käsikranaatin heittomatkan jälkeen aika ohkasilla.
Näkisin tuon puutteen olevan melko akuutti koska meikäläinen jv tarvitsisi jotakin jolla kurittaa vastapuolen kk-miehistöjä tms. maaleja. Singot on lyhyelle matkalle ja tuohon tarkoitukseen hieman liian kallita ja järeitä kun pienemmällä ja edullisemmalla pärjää.
Ei luulisi että joku H&K 69A1 on liian hintava tuohon tarkoitukseen. Mallia on valmistettu jo iät ja ajat. AG 36 olisi taas sopiva rk yhdistelmään.
Olisi kannattunut. Ongelmahan ratkeaa käyttämällä mahdollisimman matalaa kranaatinheitintä tai asentamalla se enemmän eteen. Kalashnikovien lippaathan yleensä rajoittavat jo pelkän etukahvan sijaintia ja korkeutta. Onhan noita heittimiä soviteltu RK95:een mutta mitään valmista ei ole, eihän meillä ole edes kovin paljon edes hyväkuntoisia RK95:ia ja nekin jaetaan pienelle piirille joten ei se ratkaisi tavallisen operatiivisen joukon tarvetta alustana kranaatinheittimelle. Ja varmaan ei kannata ruveta mitään enää kotimaisiin valmisteisiin virittelemään, siitä tulisi kuitenkin yhtä käytännöllinen kuin VV2000:n jalasta. Uusi ase, uudet lisäosat, uusi kaliiberi, kiitos. Niin paljon olemme jo jäljissä pienaseistuksessa muita ettei se kuin koko paletti pistämällä uusiksi onnistu.
SJ kirjoitti:
Ei se estä, kun heitin on oikean mallinen ja tarpeeksi edessä. Onhan G36:ssakin eteenpäin kääntyvä lipas. Aseen ergonomia kyllä tuhoutuu kun pari kiloa kiinnitetään etutukkiin ja homma vaatii lisäksi joka tapauksessa jonkinlaisen kiinnityspatenttiratkaisun. Helpointa olisi vain hommata tuttuja kranaattipistooleja joka jääkäriryhmälle yksi kappale.
winsu kirjoitti:Etelä- afrikkalaisen Milkorin MGL voisi olla tuollainen. Painoa tosin reilu 5kg, joten ei ihan kevyimmästä päästä verrattuna M203 tai H&K kranupistooliin jos taistelija henk. koht. aseensakin kantaa.
Glockia siinä ei kyllä oo.
Tuon milkorin tapauksessa siinä olisi sen verran tulivoimaakin, että henk. koht. aseesta voisi hieman tinkiä. Ja eikös noihin aseisiin ole saatavilla myös haulilataus, joka voisi korvata sitä mukana roudattavaa rynkkyä?
Rynnäkkökivääri 7.62 RK 62
Käyttö
•Jalkaväkijoukkojen perusase
•Kaikkien taistelijoiden henkilökohtainen ase
Ominaisuudet
•Kaasurekyyliperiaatteella toimiva sarjatuliase, jolla vaihdinta käyttäen voidaan ampua joko kerta- tai sarjatulta
•Reikätähtäimet päiväkäyttöön ja tritiumampulleilla varustetut avotähtäimet hämäräkäyttöön
•762 RK 62 VV malliin voidaan liittää valonvahvistin tai optinen tähtäin
•Kaliiperi 7.62 x 39
•Pituus: 94 cm
•Paino: ase ilman lipasta 3,5 kg, lipas 0,8 kg täynnä (30 patr)
•Tulinopeus kertatulella: 20-30 tähdättyä laukausta minuutissa
•Tulinopeus sarjatulella: teoreettinen 700 ls/min, lippaan vaihdot mukaan lukien 120-180 ls/min
•Luodin lähtönopeus: 715 m/s
•Tehokas ampumaetäisyys 300 m asti
•Valmistusmaa Suomi
Rynnäkkökivääri on taistelijan perusase
Rynnäkkökivääri on jokaisen taistelijan perusase. Se on käytössä eri versioina lähes kaikkien maiden armeijoissa. Siirtyminen kertalaukauksia ampuvasta kivääristä täysautomaattisen rynnäkkökiväärin käyttöön on moninkertaistanut jalkaväen tulivoiman. Pääosa käytössämme olevista rynnäkkökivääreistä on valmistettu kotimaassa. Kiinasta ja Saksasta 1990-luvun alussa ostettujen erien jälkeen kaikki sodan ajan puolustusvoimien sotilaat voidaan varustaa rynnäkkökiväärein. Uusimmat mallit ovat entistä monikäyttöisempiä. Niillä voidaan ampua muun muassa kiväärikranaatteja.
Kaikki alkoi Sturmgewehristä
Tiettävästi maailman ensimmäinen rynnäkkökivääri kehitettiin Saksassa vuosina 1942-43. Ase tunnettiin nimellä Sturmgewehr, joka on ollut lähtökohtana myös venäläisen suunnittelijansa nimeä kantavalle Kalashnikov-rynnäkkökiväärille. Kalashnikov erilaisine muunnoksineen, versioineen ja kopioineen on käytössä kymmenien maiden armeijoissa. Aseiden kokonaismäärä maailmassa lienee kymmeniä miljoonia.
Suomalaisen rynnäkkökiväärin kehittäminen alkoi 1950-luvulla. Mallia pyrittiin hakemaan useista maista, mutta tärkein esikuva on Suomessakin ollut Kalashnikov. Ensimmäiset sarjat valmistuivat Valmet Oy:n Tourulan tehtaalta vuonna 1960. Ase hyväksyttiin puolustusvoimien käyttöön vuonna 1962. Valmet Oy:n lisäksi rynnäkkökivääriä on Suomessa valmistanut Sako Oy. Aseeseen on 30 vuoden aikana tehty pieniä muutoksia. Parannuksia on tehty muun muassa aseen perään, kädensuojukseen, kädensijaan ja tähtäimiin. Perusrakenne, ominaisuudet ja ulkonäkö ovat säilyneet lähes muuttumattomina.
Rynnäkkökivääri on tehokas ase alle 300 metrin ampumaetäisyyksillä. Luoti läpäisee hyvin myös sirpalesuojaliivin ja komposiittikypärän. Sen sijaan panssarinläpäisykyky on nykyisillä luodeilla heikohko.
Kertalaukaus- ja puoliautomaattikivääri ovat säilyttäneet asemansa tarkkuuskivääreinä. Etutuella ja kiväärikaukoputkella varustettuna 7,62 millimetrin tarkkuuskiväärin suurin tehokas ampumaetäisyys on 600-800 metriä. 8.6 millimetrin tarkkuuskiväärin suurin tehokas ampumaetäisyys on 1200 - 1400 metriä.
Uusi suomalainen versio
Perinteisen 7,62 mm:n kaliiperin rinnalle on otettu käyttöön kaliiperiltaan 5,56 (NATO) ja 5,45 mm:n (Venäjä) rynnäkkökiväärejä. Pienempään kaliiperiin siirtymisellä on lisätty luodin lähtönopeutta ja samalla pienennetty sotilaan kantamusta. Luodin suuremmalla nopeudella saavutetaan muun muassa parempi läpäisy lyhyillä etäisyyksillä, laakeampi lentorata ja pitempi tehokas ampumaetäisyys. Toisaalta noin 50 prosenttia kevyempi luoti menettää herkemmin vakavuutensa. Tästä on selvää haittaa esimerkiksi risukossa ja metsämaastossa ammuttaessa.
Tarve parantaa rynnäkkökiväärin ampumaominaisuuksia ja lisätä aseen tulivoimaa käynnisti uuden version kehittämisen 1980-luvun lopulla myös Suomessa. Tavoitteena oli kehittää aseesta entistä tasapainoisempi ja monikäyttöisempi. Kokonaan uuden aseen kehittämiseen ei ryhdytty. Perusrakenne ja kaliiperi päätettiin pitää samana kuin rynnäkkökivääri 62:ssa. Tärkeä uudistus on aseen rekyylin pienentäminen. Piipun suussa on suujarru, joka vähentää ampujan olkapäähän kohdistuvaa iskua. Uusi ase, 7.62 rynnäkkökivääri 95 TP, käyttäytyy sarjatulella entistä rauhallisemmin. Kiväärikranaattien ampumismahdollisuus on yksi uuden aseen perusvaatimuksista. Kranaatti asetetaan aseen piipun suuhun ja se saa toimintaenergiansa ruutikaasuista. Yleisimin käytettyjä ovat sirpalekranaatit. Myös panssaria läpäisevien ontelokranaattien, sekä valo- ja savukranaattien käyttö on mahdollista. Kiväärikranaattien suurin ampumaetäisyys on 300-400 metriä. Sirpalekranaattien tehokas vaikutussäde on 10-20 metriä ja ontelokranaattien panssarinläpäisykyky jopa 10- 20 senttimetriä.
Rynnäkkökivääri 95 TP:n perä voidaan taittaa sivulle. Uusittu kädensuojus parantaa ampujan otetta. Tarkkuutta parantavat myös aseen latauskoneiston suojakannen vahvistaminen ja tuennan parantaminen. Tähtäimien säätämistä on helpotettu. Kohdistussäädöt on siirretty uudessa mallissa kokonaan etutähtäimeen. Takatähtäimessä on pikasäätö kahdelle matkalle. Lisäksi tähtäimessä on yöasento.
Rynnäkkökivääri 95 TP:ssä on kiinnitysmahdollisuus pimeätähtäimen (valonvahvistimen) tai muun optisentähtäimen (punapistetähtäin, kiväärikaukoputki) kiinnittämistä varten. Kranaatti-istukkaan (suujarru/liekinsammutin) voidaan kiinnittää äänenvaimennin. Nämä lisävarusteet on tarkoitettu lähinnä erikoisjoukkojen käyttöön. Tällä uudella rynnäkkökiväärimallilla parannetaan erikoisjoukkojen ja tärkeimpien jalkaväkijoukkojen tulivoimaa
Rynnäkkökivääri 7.62 RK 95 TP
Käyttö
•Jalkaväkijoukkojen perusase
•Käytetään taistelijan perusaseena tietyillä joukko-osastoilla 7.62 RK 62 rinnalla
Ominaisuudet
•Toimii rakenne-eroistaan huolimatta pääosin kuten RK 62
•Rakenteellisia eroja RK 62:een verrattuna mm. taittoperä ja tähtäinlaitteet
•Pituus: 93 cm, taitettuna 67 cm
•Voidaan ampua kiväärikranaatteja
•Mahdollisuus liittää lisävarusteita kuten punapistetähtäin, kiväärikaukoputki, taktinen valaisin ja valonvahvistintähtäin
•Valmistusmaa Suomi
9.00 konepistooli 2000
Käyttö
Erikoisjoukkojen kevyt lähitaisteluase
Ominaisuudet
•Itselataava kerta- tai sarjatulta ampuva automaattiase, jonka toiminta perustuu hidastettuun lukkorekyyliin
•Reikätähtäimet päiväkäyttöön
•Voidaan kiinnittää optinen tähtäin, taktinen valo sekä laserosoitin
•Kaliiperi: 9 x 19
•Pituus 533 mm (perä ulkona 692 mm)
•Paino: ase ilman lipasta 2,93 kg, lipas täynnä 503 g (30 patr)/ 180 g (15 patr)
•Tulinopeus kertatulella: 20-30 tähdättyä laukausta minuutissa
•Tulinopeus sarjatulella: teoreettinen 800 ls/min, lippaan vaihdot mukaan luettuna 120-180 ls/min
•Tehokas ampumaetäisyys 100 m asti
•Asemalista on palveluskäytössä myös kiintovaimennettu versio (SD)
•Valmistusmaa Saksa
Tarkkuuskivääri 7.62 TKIV 85
Käyttö
Tarkkuuskivääri henkilömaaleja vastaan
Ominaisuudet
•Syöttökotelolla varustettu kertalaukausase
•Kaliiperi: 7.62 x 53R
•Pituus: 130 cm
•Paino: 7 kg
•Tulinopeus: 8-10 tähdättyä laukausta minuutissa
•Syöttökotelo: 1+4 patruunaa
•Säädettävä poskituki ja perälevy sekä säädettävä laukaisukoneisto
•Tehokas ampumaetäisyys 800 m
•Valmistusmaa Suomi
Tarkkuuskivääri 8.6 TKIV 2000
Käyttö
•Tarkkuuskivääri henkilömaaleja, ajoneuvoja sekä ase- ja johtamisjärjestelmiä vastaan
Ominaisuudet
•Lippaallinen kertalaukausase
•Kaliiperi: 8.6 x 70
•Paino: ase ilman lipasta 7 kg
•Lipas: 5 patruunaa
•Tulinopeus: 8-10 tähdättyä laukausta minuutissa
•Säädettävät poskituki ja perälevy
•Tehokas ampumaetäisyys 1300 m
•Valmistusmaa Suomi
Kuvat ja teksti: Suomen Pulustusvoimat
9.00 pistooli 2008
Käyttö
Erikoisjoukkojen ja sotilaspoliisien kevyt lähitaisteluase. Aseen alarungossa olevaan varustekiskoon voidaan tarvittaessa liittää taktinen valaisin tai valaisin/laser-maalinosoitin yksikkö.
Ominaisuudet
Lyhyellä piippurekyyliperiaatteella toimiva puolitoistatoiminen kertatulta ampuva automaattiase. Aseen alarunko on valmistettu muovista, piippu sekä luisti teräksestä.
•Kaliiperi: 9.00 x 19
•Lipas: 19 patruunaa (17+ 2 patruunan jatkopohja)
•Paino: 625 g lataamattomana, 950 g ladattuna
•Tulinopeus 15-28 tähdättyä laukausta minuutissa
•Tehokas ampumaetäisyys 30 m
•Valmistusmaa Itävalta
9.00 pistooli 2003
Käyttö
•Erikoisjoukkojen ja sotilaspoliisien kevyt lähitaisteluase.
•Aseen alarungossa olevaan varustekiskoon voidaan tarvittaessa liittää taktinen valaisin tai valaisin/laser-maalinosoitin yksikkö.
Ominaisuudet
•Lyhyellä piippurekyyliperiaatteella toimiva kaksitoiminen kertatulta ampuva automaattiase.
•Aseen alarunko on valmistettu muovista, piippu sekä luisti teräksestä.
•Kaliiperi: 9.00 x 19
•Lipas: 16 patruunaa
•Paino: 630 g lataamattomana, 700 g ladattuna
•Säädettävät tähtäimet
•Tehokas ampumaetäisyys 30 m
•Valmistusmaa Saksa
9.00 pistooli 80 ja 9.00 pistooli 80-91
Käyttö
•Erikoisjoukkojen ja sotilaspoliisien kevyt lähitaisteluase
Ominaisuudet
•Lyhyellä piippurekyyliperiaatteella toimiva kaksitoiminen kertatulta ampuva automaattiase
•Kaliiperi: 9.00 x 19
•Lipas: 14 patruunaa
•Paino: 920 g lataamattomana, 1088 g ladattuna
•Tulinopeus 15-28 tähdättyä laukausta minuutissa
•Tehokas ampumaetäisyys 30 m
•Valmistusmaa Belgia
Pumppuhaulikko 12 HAUL REM 870
Käyttö
•Erikoisjoukkojen ja sotilaspoliisien lähitaisteluase
Ominaisuudet
•Lippaallinen kertalaukausase, joka ladataan piipun suuntaisella etutukin pumppausliikkeellä
•Kaliiperi: 12/76
•Pituus: 102 cm
•Lipaskapasiteetti: 1+4, 1+7 jatketulla lipasputkella
•Patruunatyypit: haulit(2-9mm), täyteiset, erikoispatruunat
•Valmistusmaa Yhdysvallat
Kuvat ja teksti: Suomen Pulustusvoimat
Kevyt konekivääri 7.62 KVKK 62
Käyttö
•Jalkaväkijoukkojen ryhmäkohtainen tulitukiase
Ominaisuudet
•Kaasurekyyliperiaatteella toimiva vyösyöttöinen sarjatulta ampuva automaatiase
•Kaliiperi: 7.62 x 39
•Käytetään rynnäkkökiväärin patruunaa
•Pituus: 108 cm
•Paino: ase ilman vyölaukkua 8,5 kg, vyölaukku 2,4 kg täynnä (100 patruunaa)
•Tulinopeus: teoreettinen 1000 ls/min, vyön vaihdot mukaanluettuna 400-500 ls/min
•Tehokas ampumaetäisyys 500 m asti
•Valmistusmaa Suomi
Kevyt konekivääri soveltuu ryhmäaseeksi
Koska 7.62 KK 62:ssa käytetään rynnäkkökiväärin patruunaa, se soveltuu patruunahuollon kannalta hyvin ryhmäaseeksi, mutta ei anna tulinopeutta lukuun ottamatta parempaa tulitehoa kuin rynnäkkökivääri. Aseen taistelutekninen käytettävyys on hyvä, koska se kulkee helposti ryhmän mukana
Konekivääri 7.62 KK PKM
Käyttö
•Jalkaväkijoukkojen ryhmäkohtainen tulitukiase
Ominaisuudet
•Kaasurekyyliperiaattella toimiva sarjatulta ampuva automaattiase
•Kaliiperi: 7.62 x 53R
•Pituus: 116 cm
•Paino: ase ilman vyölaatikkoa 7,8 kg, vyölaatikko 3,4 kg täynnä (100 patruunaa)
•Tulinopeus: teoreetinen 700 ls/min, vyön vaihdot mukaanluettuna 250 ls/min
•Tehokas ampumaetäisyys: pintamaalit 400 m, ilmamaalit 600 m
•Valmistusmaa Venäjä
Konekivääri 7.62 KK MG3
Käyttö
•Vaunukonekivääri (mm. Leopard 2 A4)
•Voidaan käyttää jalkaväen tulitukiaseena
Ominaisuudet
•Lyhyellä piippurekyyliperiaatteella toimiva vyösyöttöinen sarjatulta ampuva automaattiase
•Kaliiperi: 7.62 NATO (7.62 x 51)
•Pituus: 123 cm
•Paino: ase ilman vyölaatikkoa 12,1 kg, vyölaatikko 9,0 kg täynnä (250 patruunaa)
•Tulinopeus: teoreetinen 1150 ls/min, vyön vaihdot mukaanluettuna 500-600 ls/min
•Valmistusmaa Saksa
Kranaattipistooli 40 KRPIST 2002
Käyttö
•Kaupunkijääkärikomppaniat
•Erikoisjääkärikomppaniat
•Rannikkojääkärikomppaniat
•Erityisesti asutuskeskustaisteluun tarkoitettu ase
Ominaisuudet
•Taittuva kertalaukausase
•Kaliiperi 40 mm (40 x 46)
•Paino: 2.62 kg
•Tulinopeus: 5-10 tähdättyä laukausta minuutissa
•Tehokas ampumaetäisyys 150 m
•Valmistusmaa Saksa
Ilmatorjuntakonekivääri 12.7 ITKK 96
Käyttö
•Kaikkien joukkojen lähi-ilmatorjunta
•Jalkaväen tulituki maamaaleja vastaan
•Voidaan käyttää sekä ajoneuvon kehälavetilta että tukikohtajalustalla
Ominaisuudet
•12.7 ITKK 96 on vyösyöttöinen, kaasurekyyliperiaatteella toimiva sarjatulta ampuva automaattiase
•Kaliiperi: 12.7 x107
•Pituus: 157 cm
•Paino: •ase 25 kg,
•joustokehto 20 kg,
•tukikohtajalusta 24 kg,
•vyölaatikko täynnä 11 kg (50 patr)
•Tulinopeus: •700-800 ls/min; teoreettinen tulinopeus
•100 ls/min; vyön vaihdot huomioiden
•Luodin lähtönopeus: 850 m/s
•Käytettävät ampumatarvikkeet: •12,7 mm panssarisytytys patruuna
•12,7 mm panssarisytytys patruuna valojuovalla
•Tehokas ampumaetäisyys: ilmamaalit 1500 m, pintamaalit 2000 m
•Panssariluodin läpäisy 10-30 mm terästä, riippuen ampumaetäisyydestä ja iskukulmasta
•Valmistusmaa Venäjä
Kehitetty Neuvostoliitossa 1960-luvulla
Konekivääri on kehitetty Neuvostoliitossa 1960-luvulla 12,7 DShKM konekiväärin seuraajaksi. Ase on otettu palveluskäyttöön Neuvostoliitossa 1972. Ensimmäiset 12,7 NSV (Nikitin-Sokolov-Volkov) malliset konekiväärit saatiin suomeen psv-hankintojen myötä 1980-luvulla.
Sittemmin Neuvostoliiton hajottua osa aseita valmistaneista tehtaista jäi Venäjän ulkopuolelle. Näin kävi myös 12,7 NSV:tä ja NSVT:tä valmistaneelle tehtaalle, joka sijaitsi Kazakstanissa. Venäjällä aloitettiin uuden parannetun 12,7 konekiväärin kehittäminen 1990-luvun alussa. Vuonna 1997 venäjällä otettiin käyttöön 12,7 Kord konekivääri, joka on ulkoisesti vastaavan mallinen kuin 12,7 NSV jolloin Kordia voidaan käyttää samoissa asekiinnikkeissä NSV:n kanssa.
Laajat käyttömahdollisuudet
Eri kaliiperisten raskaiden konekiväärien käyttömahdollisuudet ovat laajat. Käsiaseita suurempi kaliiperi, jalusta, monipuoliset tähtäimet, tehokkaat ampumatarvikkeet ja suuri tulinopeus tekevät niistä merkittävän torjunta- ja tulitukiaseen sekä ilma- että maamaaleja vastaan.
Neuvostoliitosta, Venäjältä ja Saksasta 1990-luvulla käyttöömme hankitut 12,7 millimetrin konekiväärit parantavat merkittävästi maavoimiemme lähi-ilmatorjuntakykyä. Joukoilla on todellinen mahdollisuus omakohtaiseen ilmatorjuntaan sekä taisteluasemissa, että ajoneuvoilla siirryttäessä. Ilmatorjuntakonekiväärit ovat meillä sijoitettu lähinnä jalkaväki- ja ilmatorjuntajoukkojen käyttöön. Aikaisemmin saman kaliiperin aseita on ollut käytössämme panssarivaunujen ja merivoimien alusten ilmatorjunta-aseina.
Pääosa nyt hankituista aseista on asennettu kuljetuspanssariajoneuvojen ja telakuorma-autojen katolle kehälavetille. Osa aseista on asennettu XA-203 OWS järjestelmään. OWS-järjestelmä on sähköhydraulisesti suunnattava panssaroituun ajoneuvoon asennettu asetorni. Ilmatorjuntakonekiväärit soveltuvat asennettavaksi myös maastokuorma-autojen katolle. Tällöin tulevat kyseeseen ennen kaikkea tykinvetäjät. Aseet parantavat siirtyvien joukkojen ilmatorjuntasuojaa merkittävästi. Tehokas ampumaetäisyys ilmamaaleihin on noin 1500 metriä.
Joukkojen taisteluasemissa konekivääriä käytetään tukikohtajalustalta. Päätehtävä on silloinkin ilmatorjunta, mutta aseet ovat erittäin tehokkaita myös jalkaväen tulitukeen. Kohteita voivat olla esimerkiksi panssaroimattomat ja kevyesti panssaroidut ajoneuvot. Suurin tehokas ampumaetäisyys maamaaleihin on noin 2000 metriä. 12,7 millimetrin ilmatorjuntakonekivääri soveltuu hyvin joukkueen puolustustaistelun tukemiseen.
Aseessa on mekaaninen tähtäin ja ilma-ammunnan mahdollistavalla tähtäyskuviolla varustettu valaistu heijastintähtäin. Heijastintähtäintä voidaan käyttää valonvahvistimien kanssa. Tähtäin ja eräitä muita aseen varusteita on hankittu Norjasta.
Luodit läpäisevät myös kevyen panssaroinnin
Lentokoneiden ja helikoptereiden panssaroinnin kehittyminen on johtanut myös ilmatorjuntakonekiväärien ampumatarvikkeiden kehittelyyn. Yleisemmin käytetyt panssaripatruunat läpäisevät noin kaksi senttimetriä terästä. Patruunoiden valojuovat helpottavat tähtäämistä ja aseen suuntaamista pitkiä sarjoja ammuttaessa.
Aseessa voidaan käyttää joko patruunavyötä tai vyölaatikkoa. Vyölaatikkoon mahtuu 50 patruunaan vyö. Tulinopeus on 13 laukausta sekunnissa joten täysi vyölaatikko tyhjenee nopeimmillaan noin neljässä sekunnissa. Suurin käytännön tulinopeus on noin kaksi vyölaatikkoa minuutissa.
Erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusten kehittymisestä ja yleistymisestä huolimatta ilmatorjuntakonekiväärit ovat vakiinnuttaneet paikkansa ajoneuvojen ja panssarivaunujen sekä joukkueiden tukikohtien lähitorjunta-aseina
Kuvat ja teksti: Suomen Pulustusvoimat
Raskas konekivääri 12.7 RSKK 2005
Käyttö
Raskas konekivääri on käytössä kauko-ohjatussa asejärjestelmässä (RWS). Asejärjestelmä on asennettu XA-360 ajoneuvoon.
Ominaisuudet
•12.7 raskas konekivääri on vyösyöttöinen, lyhyellä piippurekyyliperiaatteella toimiva kerta- ja sarjatulta ampuva automaattiase
•Kaliiperi: .50 (12.7 x99)
•Pituus: 165 cm
•Paino: ase 38 kg,
•Tulinopeus: •450-635 ls/min; teoreettinen tulinopeus
•100 ls/min; vyön vaihdot huomioiden
•Luodin lähtönopeus: n. 920 m/s
•Tehokas ampumaetäisyys: pintamaalit 1850 m
•Panssariluodin läpäisy 20 mm terästä, riippuen ampumaetäisyydestä ja iskukulmasta
•Suomen käyttämä versio .50 cal MG M2HB QCB
•Valmistusmaa Belgia
Lentokoneista ajoneuvojen kauko-ohjattuihin asetorneihin
Browning M2HB on tekniikaltaan yksi pisimpään palvelleista raskaista konekivääreistä. Ensimmäiset versiot on otettu käyttöön 1920-luvun alussa nimellä M1921. M2HB (Heavy Barrel) on kehitetty 1930-luvun lopulla ja sitä käytettiin runsaasti II-maailmansodassa. Sodan aikana eri tehtaat valmistivat M2 aseita lähes 2 miljoonaa kappaletta.1970- ja 1980 luvulla useat eri valmistajat kehittivät QCB (Quick Change Barrel) versioita. Kaikki M2 mallit voidaan jälkikäteen muuttaa QCB versioksi.
Myös Suomessa kyseistä asetta on käytetty viimeisimmässä sodassa. Asetta myös valmistettiin Valtion Kivääritehtaassa lisenssillä Lkk 42 nimisenä (Lentokone konekivääri). Pääasiallisesti ase tuli Suomeen Brewster hävittäjien mukana. Sodan jälkeen asetta käytettiin lentokenttien suojaamiseen.
Ase on toimintaperiaatteeltaan suljetulta lukolta ampuva. Laukauksen jälkeen lukko on siirtynyt eteen ja seuraava patruuna on patruunapesässä. Saksassa ja USA:ssa on aloitettu kehittämään uusia versioita aseesta (RMG .50 ja XM 806 (LW50MG).
Browning M2 raskaan konekiväärin uudelleen käyttöönotto Suomessa tapahtui XA-360 ajoneuvoihin hankittujen kauko-ohjattujen asetornien myötä. Suomen käyttämät RWS-tornit (Remote Weapon Station) ovat Norjassa valmistettu. Tornin aseistuksena on joko 12,7 RSKK 2005 tai 40 KRKK 2005. Kauko-ohjatut tornit on varustettu päivä- ja lämpökameralla, laseretäisyysmittarilla ja vakaimilla. Tietokone laskee ampuma-arvot etäisyyden mukaan ja ampujan tehtäväksi jää vain suunnata tähtäin risti maaliin ja laukaista ase.
Kauko-ohjattujen tornien käyttö on lisääntynyt huomattavasti nykyään. Esimerkiksi USA:n armeijalla on tuhansia vastaavia järjestelmiä käytössä kuin Suomessa. Kauko-ohjatun asejärjestelmän myötä kyky havaita vihollinen ja kyky vaikuttaa viholliseen on parantunut. Lisäksi ampuja on saatu ajoneuvon sisälle panssaroinnin suojaan. Haittavaikutuksena on ympäristön havainnointikyvyn heikkeneminen, koska kaikki miehet ovat ajoneuvon sisällä. Sen myötä onkin kehitetty 360 asteen kamerajärjestelmiä integroituna torniin, jonka avulla johtajan näyttöön saadaan panoraamakuvaa ympäristöstä. Järjestelmässä on 4 päivä- ja lämpökameraa.
Myös vastaavilla ominaisuuksilla olevia kevyitä kauko-ohjattavia torneja on saatavissa eri valmistajilta. Näihin voidaan asentaa kevyt konekivääri. Kevyet kauko-ohjatut tornit painavat 30-70 kg riippuen ampumatarvikemäärästä. Näillä kevyillä torneilla voidaan hyvin aseistaa esim. panssaroidut kuorma-autot ja maastoautot
Kranaattikonekivääri 40 KRKK 2005
Käyttö
•Kaupunkijääkärikomppaniat
•Erikoisjääkärikomppaniat
•Rannikkojääkärikomppaniat
•Panssaroituja, panssaroimattomia maaleja ja elävää voimaa vastaan
•Voidaan käyttää sekä ajoneuvon kehälavetilta että tukikohtajalustalla
Ominaisuudet
•40 KRKK 2005 on kerta- ja sarjatulta ampuva vyösyöttöinen suorasuuntaus tulitukiase
•Kaliiperi: 40x53 mm
•Pituus: 118 cm
•Paino: ase 29 kg •Ampumakunnossa 78,3 kg (ml täysi vyölaatikko 32 ls)
•Tulinopeus: 350 ls/min
•Lähtönopeus: 242 m/s
•Tehokas ampumaetäisyys: pintamaalit 2200 m
•Ampumatarvikkeet: Ontelo-sirpalelaukaus, harjoitusammus valojuovalla
•Valmistaja; Heckler & Koch, Saksa
Tukitukea asutuskeskustaisteluun
Henkilökohtaisia aseita tehokkaampien tulitukiaseiden merkitys jalkaväen taistelussa on kasvanut. Tämä johtuu muun muassa siitä, että nykyaikaisen raskaan tykistön käytön painopiste on siirtynyt operatiivisten, kaukana sijaitsevien kohteiden tulittamiseen.
Jalkaväen tulitukiaseina käytetään muun muassa raskaita konekivääreitä, sinkoja sekä pienois- ja kevyitä kranaatinheittimiä. Näiden ohella niin sanottujen kranaattikonekiväärien käyttö ennen kaikkea panssaroimatonta ja suora-ammuntatulelta suojassa olevaa vastustajaa vastaan on yleistynyt.
Suomeen kranaattikonekivääreitä on hankittu vasta 1990-luvulla. Aseilla on tärkeä rooli erityisesti asutuskeskustaisteluun erikoistuneiden joukkojen tulitukiaseena.
Suuri hetkellinen tulinopeus
Kranaattikonekivääri on, nimensä mukaisesti, eräänlainen konekiväärin ja kranaatinheittimen yhdistelmä, jossa yhdistyvät suuri tulinopeus ja sirpaloituvien kranaattien tai panssaria läpäisevien ammusten vaikutus. Asetta kutsutaankin monissa maissa automaattikranaatinheittimeksi.
Länsimaissa kranaattikonekivääreitä käytetään pääasiassa raskaiden konekivääreiden tavoin suora-ammuntaan, ne täydentävätkin erinomaisesti raskaiden konekiväärien ja muiden jalkaväen välittömään tukemiseen käytettävien aseiden tulta. Kranaattikonekiväärien yleisin kaliiperi on 40 millimetriä ja kantama parhaimmillaan yli kaksi kilometriä. Ampumatarvikevalikoimaan kuuluu sirpaloituvien kranaattien lisäksi ontelokranaatteja, joiden suurin läpäisykyky on yli viisi senttimetriä.
Kranaattikonekivääreiden lisäksi monissa maissa on käytössä myös vastaavia, yksittäislaukauksia ampuvia aseita. Käytössä on sekä kivääri- ja pistoolityyppisiä erikoisaseita että rynnäkkökivääriin kiinnitettäviä ampumalaitteita. Näiden aseiden suurin kantama on yksin muutamia satoja metrejä. Saksassa on kehitetty myös moniputkinen pienoisraketinheitin, jolla voidaan ampua 40 millimetrin sirpalekranaatteja.
Kehitys kohti integroituja asejärjestelmiä
Kranaattikonekivääri (Mk 19) kehitettiin 1960 -luvulla ja järjestelmä modernisoitiin 1980 -luvun lopulla. Mk19 oli käytössä Persianlahden sodassa ja lyhyen lähitaisteluvaiheen aikana asejärjestelmän raportoitiin tuottaneen lähes puolet vastustajalle aiheutetuista tappioista. Useita kilpailevia kranaattikonekiväärijärjestelmiä on kehitetty, mutta niissä on hyvin vähän parannusta perinteiseen Mk19-asejärjestelmään verrattuna. Uusien, keveiden, kranaattikonekiväärien kehitystyö on ollut käynnissä jo pitkään, mutta niiden ongelmana on vaikea hallittavuus sarjatulella, sen vuoksi ne eivät ole vieläkään saaneet enempää kannatusta. Esimerkkejä kehitystyön alla olevista kranaattikonekivääreistä ovat mm Tiger ja Striker.
Kranaattikonekiväärien tähtäinjärjestelmiä kehitetään ja niihin integroidaan pimeätähtäin ja ballistinen tietokone tulen osuvuuden parantamiseksi pitkille ampumaetäisyyksille. Esim Aimpoint FCS12 ja AIM RANGIR FCU
Kranaattikonekiväärit säilyvät palveluskäytössä vielä pitkään ja niiden ampumatarvikevalikoimaa laajennetaan koko ajan erilaisilla ampumatarvikkeilla. Ohjelmoitavat ampumatarvikkeet ovat tällä hetkellä yhtenä kehityskohteena. Kranaatti ohjelmoidaan räjähtämään juuri maalin yläpuolella. Ohjelmointitapoja on useita erilaisia kuten radioaallot ja infrapuna. Näillä kranaattia ohjelmoidaan sen lentoradan aikana. Hieman vanhemmissa järjestelmissä ohjelmointi suoritetaan kranaatin vielä ollessa aseessa
Kuvat ja teksti: Suomen Pulustusvoimat
Einomies1
Respected Leader
Joskus tuo Wikipedia yllättää. Löysin tällaisen kuvan :
Onko kellään tietoa kuinka paljon Barretteja on käytössä?
Aikanaan kuulin että vain Uttiin olisi hankittu pieni määrä M82A1-versioita.
Tuo M95 mallin esiintyminen on melko yllättävää, koska kalustokuvastossa sitä ei näe eikä ainakaan missään yleisesti sen hankinnasta mainita. Kyseessä lienee jokin pieni koe-erä testiin...
Liekö hakusessa ase valmiusprikaatien pitkän kantaman- tai anti-materiaalitehtäviin?
Ronnie Barrett, aseen kehittäjä esittelee tässä itse aseen:
Uskomattoman paljon tuo massivinen suujarru vähentää rekyyliä. Luulisi että noin köykäisellä aseella jo parin laukauksen ampuminen aiheuttaisi rekyylikammoa varsinkin aseessa ei näytä olevan kompensaattoria.
Onko kellään tietoa kuinka paljon Barretteja on käytössä?
Aikanaan kuulin että vain Uttiin olisi hankittu pieni määrä M82A1-versioita.
Tuo M95 mallin esiintyminen on melko yllättävää, koska kalustokuvastossa sitä ei näe eikä ainakaan missään yleisesti sen hankinnasta mainita. Kyseessä lienee jokin pieni koe-erä testiin...
Liekö hakusessa ase valmiusprikaatien pitkän kantaman- tai anti-materiaalitehtäviin?
Ronnie Barrett, aseen kehittäjä esittelee tässä itse aseen:
Last edited by a moderator:
