Suomen Draken vs Mig21 kuka voitti?

Miksi museoiduissa Drakeneissa ei yleensä näe nokan alla olevaa IP tunnistinta?

Ne on varastoitu, jotta Haukoista voidaan tehdä Taisteluhaukkoja. PV ei ikinä hävitä mitään käyttökelpoista.
 
Mitenkähän noita on ylläpidetty? 1960-luvulla valmistuneissa ohjuksissa on vähintään raketin ajoaine ja taistelukärki jo ylittänyt elinkaarensa. Mitenkähän pitkään uusiotuotantoa lie varsinaiselle K-13:lle tehty? 80-luvun alkuun ehkä?

Serbien osalta epäilen jotain uusversiota, siellä on it-ohjuksissa harrastettu pitkään vanhojen neukkutikkojen modernisointia. Ohjuksen runkokin on alkuperäistä paksumpi, mikä varmaan selittyy maastalaukaistavuudella eli ajoainetta tarvitaan lisää.

Kehitettiinkö Neuvostoliitossa edes muita lyhyen kantaman infrapunaohjuksia kuin K-13, R-60 ja R-73? Archer ei ilmeisesti sovi suoraan kuin uudempiin koneisiin, vanhemmat tarvitsevat jotakin päivitystä, jotta pelaavat yhteen Archerin kanssa. Kuitenkin MiG-21:tä tuotettiin vuoteen 1985, Su-17/22:ta vuoteen 1990 ja Su-25:ttä vähintään Neuvostoliiton hajoamiseen, nimellisesti yhä edelleen. Eli kaipa noita kolmea konetta varten on pidetty tuotantoa vähintään n. vuoteen 1990?
 
Kehitettiinkö Neuvostoliitossa edes muita lyhyen kantaman infrapunaohjuksia kuin K-13, R-60 ja R-73? Archer ei ilmeisesti sovi suoraan kuin uudempiin koneisiin, vanhemmat tarvitsevat jotakin päivitystä, jotta pelaavat yhteen Archerin kanssa. Kuitenkin MiG-21:tä tuotettiin vuoteen 1985, Su-17/22:ta vuoteen 1990 ja Su-25:ttä vähintään Neuvostoliiton hajoamiseen, nimellisesti yhä edelleen. Eli kaipa noita kolmea konetta varten on pidetty tuotantoa vähintään n. vuoteen 1990?

Ei nyt äkkiseltään tule mieleen muita, mutta noihin kaikkiin koneisiin tietääkseni käy myös R-60. Tuskin vanhentuneen K-13 -ohjuksen tuotantoa olisi kannattanut jatkaa näin pitkään, kun varastojakin varmaan oli riittävästi? MiG-21:kin leinee ollut lähinnä vientiä varten noin pitkään tuotannossa. Tosin toki neukuissa tehiin kaikenlaista jännää, esmes T-55 oli tuotannossa 1981 saakka ilmeisesti työllisyyssyistä...
 
Ei nyt äkkiseltään tule mieleen muita, mutta noihin kaikkiin koneisiin tietääkseni käy myös R-60. Tuskin vanhentuneen K-13 -ohjuksen tuotantoa olisi kannattanut jatkaa näin pitkään, kun varastojakin varmaan oli riittävästi? MiG-21:kin leinee ollut lähinnä vientiä varten noin pitkään tuotannossa. Tosin toki neukuissa tehiin kaikenlaista jännää, esmes T-55 oli tuotannossa 1981 saakka ilmeisesti työllisyyssyistä...

Toveri, törkeää valehtelua! Neuvostoliitossa ei ollut työllisyysongelmia saati työttömyyttä! Haluatteko M1-lähetteen?


En tarkalleen tiedä, mistä ohjusmallista tässä on kyse, mutta Sipri (Hejsanin postaus) väittää, että vielä 80-luvulla olisi tullut jotakin outoa mallia Bissien mukana:

(276) R-13S/AA-2S Atoll SRAAM 1978 1980 (138) For MiG-21bis combat aircraft


Vedin myös Wikipedian venäläisen artikkelin Google Translaten läpi. Sen mukaan romanialaiset esittelivät Ankarassa IDEA 89 -messuilla lisenssituotantoaan. Eli ilmeisesti vähintään tuohon asti ohjusta on tuotettu.

Румыния
The licensed production of a modification of a missile with an infrared homing head under the A90 index was established at the enterprises of the military-industrial complex of the Socialist Republic of Romania in early 1989, and the export of missiles was carried out by the state-owned Romtechnika company within the structure of the Romanian Ministry of National Defense . The first production samples were exhibited on May 2–6, 1989 at the arms exhibition International Defense, Electronics, and Avionics ( IDEA '89 ) in Ankara . According to the Romanian side, 90% of the components were manufactured locally and only 10% were imported from the USSR [13] .
 
Ei mulla tähän K-13 ja AIM-9B asiaan muuta, mutta...

WTF :eek:
 
Toveri, törkeää valehtelua! Neuvostoliitossa ei ollut työllisyysongelmia saati työttömyyttä! Haluatteko M1-lähetteen?

En tarkalleen tiedä, mistä ohjusmallista tässä on kyse, mutta Sipri (Hejsanin postaus) väittää, että vielä 80-luvulla olisi tullut jotakin outoa mallia Bissien mukana:


Liekö sotkettu keskenään R-13 ja vanhempi R-3S. Suomella on kai ollut käytössä Atollin kaikkia versioita.
En usko että tuotanto olisi jatkunut noin pitkään kun R-60 oli ollut jo pitkään käytössä ja vapautui vientimarkkinoillekin. Voi olla että vanhempia ohjuksia on peruskorjattu ja modernisoitu, samalla tavoin kuin Sidewindereitäkin: AIM-9B:tä tehtiin valtavia määriä ja niitä mitä ei ammuttu Vietnamin taivaalle, modattiin myöhemmin E/F/P-malleiksi.
Joissain tapauksissa kyseessä voi olla Sidewinderin kopion kopio, kiinalainen PL-2, joita lienee myyty ympäriinsä.
Lyhyen matkan infrapunaohjus on yleensä melko helppo asentaa koneeseen kuin koneeseen, koska ohjus lukittuu itsenäisesti. Siksi näitä ohjuksia on integroitu melko vapaasti yli puoluerajojen (mm. israelilaiset käyttivät Atollia Mirageissa). Lentäjä tarvitsee vain piuhan kuulokkeisiin että kuulee ohjuksen lukitusäänen, sitten painaa nappia ja whoosh. Tietenkin jos haluaa integroida ohjuksen tutkan tähtäykseen tai kypärätähtäimeen, niin se vaatii jo isomman projektin.

MiG-21bisin tuotannon kestosta en muista ajantasaisinta tietoa, neuvostoilmavoimille toimitukset loppuivat kai jo 1975 kieppeillä. Sen jälkeen koneita on tehty vientiin ja loppuvaiheessa varmaan vain puolivalmiiksi sarjoiksi Intiaan koottavaksi (tuotanto loppunut siellä 1987). Ainakin osa 'valmistuksesta' on ollut vain neukkujen poistamien koneiden peruskorjausta vientiasiakkaille. Oliko meidänkin bisseistä osa käytettyjä?

Venäjältä varaosien saaminen 90-luvulla on ollut varmasti vaikeaa koska yllättävää kyllä, MiG-21:siä ei Venäjälle juuri jäänyt. Kun NL hajosi niin kaikki yksiköt jotka lensivät vielä tyyppiä operoivat muissa neuvostotasavalloissa.
 
Back
Top