Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittäminen

Nato käsittääkseni luotiin nimenomaan pitämään USA mukana Euroopan turpo-asioissa ja Venäjä ulkona niistä (ja Saksa alhaalla sanonnan mukaan). Mikä on NATOn tämän hetken rooli tiivistettynä - se on epäselvää monille (kaltaisilleni). Siis yhdellä lauseella, mihin Nato pyrkii? Luin tuossa muutama aika sitten Immanuel Kantin kirjan Ikuiseen rauhaan. Siinä Kant muotoilee 1880-luvun tilanteeseen rauhan saavuttamiseksi Eurooppaan, ehkä globaalistikin, yhteisen kansain- ja valtioiden välisen järjestön perustamista. Kantin ajatukset kuulostivat utopistisilta, mutta YK kai rauhaan pyrkii. Pyrkiikö Nato? Kysyn, koska en tiedä.

NATO syntyi toisen maailmansodan jälkimainingeissa vastavoimaksi NL:lle ja sen liittolaisille - ja varmasti siltäkin pohjalta sen oli tarkoitus pitää USA Euroopassa takaamassa riittävä sotilaallinen voima. NATO toimi koko kylmänsodan ajan Varsovanliiton vastavoimana ja varustautui siis sotaan sitä vastaan. NL:n hajottua Varsovanliittokin hajosi - ja NATO jäi ikäänkuin tarpeettomaksi. Sen seurauksena NATO haki rooliaan - ja löysi sen kansainvälisten, monikansallisten operaatioiden "järjestäjäseurana". Käytännössä kaikki Eurooppalaiset NATO-maat alkoivat nopeasti muokkaamaan asevoimiaan tähän tarkoitukseen sopiviksi. Mikä olikin perusteltua, koska Venäjän ei missään nimessä uskottu olevan NL eikä sotilaallinen uhka Euroopalle.
Sitten kävi miten kävi - koko länsi tuli yllätetyksi - ei suostuttu uskomaan sitä, mitä Venäjältä on kuultu viimeisen 10vuoden aikana..mitä tälläkin foorumilla on puhuttu Venäjän varustautumisesta ja tavoitteista. Nyt NATO näyttää kiireellä kokoavan rivejään pyrkien taas siihen rooliin, jolla se pystyy olemaan riittävä vastavoima Venäjälle taatakseen jäsentensä turvallisuuden. Mikä toki ONNEKSI onnistuukin - koska siinä missä suuren sotavoiman rakentaminen kestää kauan - ei sen alasajokaan ihan hetkessä käy - eli NATOlla on edelleen riittävästi voimaa.
Sitten muutama sana NATOn roolista: NATO ei edes kylmän sodan aikana ollut varsinaisesti mikään hyökkäyksellinen organisaatio siinä mielessä, että se olisi suunnitellut tai valmistautunut NL:n tuhoamiseen - vielä vähemmän se on ollut sitä NL:n hajoamisen jälkeen, eikä se ole sitä nytkään - olkoonkin että Venäläisille on syötetty jo vuosia NL:n retoriikasta tuttua tarinaa: "NATO saartaa Venäjää - länsi haluaa NATOn avulla tuhota Venäjän".
Näin asia ei kuitenkaan ole, vaan NATOn tarkoitus on taata jäsentensä turvallisuus - ja se pyrkii siihen olemalla riittävän vahva ja siten nostaa sodan aloittamiskynnys vastustajalle niin korkeaksi, ettei se sotaa aloita.
Siinä lyhyt luonnehdinta, josta saa vapaasti olla eri mieltä - tuo on kuitenkin se kuva, minkä esim NATOssa työskennelleiltä kollegoilta ja muilta tutuilta asiasta on saanut. Toki se voidaan aina kyseenalaistaa ja sitä voidaan kritisoida, mutta henk.koht uskon että NATO ei ole hyökkäyksellinen organisaatio, eikä se missään nimessä pyri sotaan Euroopassa - päinvastoin se pyrkii estämään olemassaolollaan sodan syntymisen. Se ei myöskään pyri alueiden valtaamiseen - hyväksyy kylläkin harkinnan mukaan jäsenehdot täyttäviä jäseniä niiden hakemusten perusteella jäsenikseen.
 
Mielestäni ei voi - koska FIN -SWE liitto liittyy kiinteästi aiheeseen FIN+SWE=NATO-FIN & NATO-SWE

Saattepa nähdä että näin asia myös on..
Voi olla että liittyy, mutta pidetään tämä lirpake fin-swe turvallisuuspolitiikalle ja mitä sieltä on tulossa. NATO -vänkäykset voi vetästä muuallakin.
 
Tuosta sinun viestistä sai sen käsityksen, että mikä tahansa on hyvä, kunhan ei ärsytä Venäjää, silloin ulkopolitiikkaa tehdään Moskovasta.

No ei se mitään. Tänään sain jo lukea, ettei niitä saa voittaa jääkiekossakaan, etteivät suutu.

Ei edes imelä-Eikka Uusitalo päässyt noin pitkälle.
 
Jo Ruotsin ja Suomen yhteistyö ilman NATOakin auttaisi nimenomaan meitä kohtuullisesti - Ruotsilla kun on sitä, mitä me tarvitsemme lisää: Lentokoneita ja kohtalaisen vahvat Merivoimat..
 
Ja ainakin tutustumiini ruottalaisiin kapiasiin perustuneena mutu-tuntumana aika lailla samanlainen näkemys asioista myös.
 
Fin-Swe yhteistyö on tässä tilanteessa kyllä fiksu peliliike. Se vaikeuttaa toisen osapuolen (=Suomen) painostamista, jos Natoon päätetään hakea. Jäsenyyshakemus etenisi myös yhtä aikaa, mikä lienee tärkeää molemmille.

Jos jäsenyyttä ei kuitenkaan haeta, antavat kumppanukset toisilleen selkänojaa.

Ikkuna toimia on nyt, kun Venäjä on kiinni Ukrainassa. Kun tuo kriisi on lauennut, alkanee etupiirin varmistelu muualla.

E:typo
 
Fin-Swe yhteistyö on tässä tilanteessa kyllä fiksu peliliike. Se vaikeuttaa toisen osapuolen (=Suomen) painostamista, jos Natoon päätetään hakea. Jäsenyyshakemus etenisi myös yhtä aikaa, milä lienee tärkeää molemmille.

Näin on! Minun puheilleni voi tässä asiassa laittaa minkä painoarvon kukin ikinä tahtookaa - mutta väitän, että sanoit juuri tuossa edellä sen, mistä tässä asiassa tosiasiassa on kysymys!
Henk.koht olen erittäin tyytyväinen tähän FIN-SWE kehitykseen ja siihen, että kummassakin maassa näyttää sittenkin löytyvän poliitikoilta tahtoa ja kykyä tehdä tilanteen vaatimia ratkaisuja silloin kun niitä tarvitaan.

Lisäksi - vaikka meillä Suomalaisille on muodostunut piintyneeksi tavaksi aliarvioida ja pilkata Ruotsalaisia sotilaita - sanon, että ne ovat oikeasti kovia jätkiä joihin voi luottaa - se on nimittäin nähty monesti.. No, eiköhän se meille tavaksi tullut pilkka ole kuitenkin ollut enemmän hyväntahtoista naljailua kuin totista pilkkaa - mutta uskokaa pois - kyllä ne on ihan kunnon jätkiä ne Ruotsalaiset sotilaat.
 
Fin-Swe yhteistyö on tässä tilanteessa kyllä fiksu peliliike. Se vaikeuttaa toisen osapuolen (=Suomen) painostamista, jos Natoon päätetään hakea. Jäsenyyshakemus etenisi myös yhtä aikaa, mikä lienee tärkeää molemmille.

Jos jäsenyyttä ei kuitenkaan haeta, antavat kumppanukset toisilleen selkänojaa.

Ikkuna toimia on nyt, kun Venäjä on kiinni Ukrainassa. Kun tuo kriisi on lauennut, alkanee etupiirin varmistelu muualla.

E:typo

Näin minäkin asian näen. Fin - Swe - kumppanuus on siinä mielessä mainio, että Suomen kohtalot ovat vaikuttavaisia Ruotsinkin asemaan, eli oma lehmä vahvasti ojassa. Mikään lausuma tai paperi ei ole samanarvoinen, yhteinen etu määrittää asioita vahvemmin.

Jos nyt on se ikkuna, toivon totisesti, että päättäjät päättävät oikein. Oli se päätös mikä tahansa. Ei tästä muuta voi sanoa.
 
Kannatan ehdottomasti SuomiRuotsi-sotilasyhteistyötä. Hyviä perusteluja sen puolesta ei ole vaikea keksiä. Mutta epäilen että harvalla poliitikolla kummallakaan puolella lahtea riittää rohkeutta ja draivia lähteä sitä ajamaan muuten kuin kahvilapöytätasolla. Se vaatisi aika paljon työtä ja sukkulointia. Nato-jäsenyys olisi poliitikoille helpompi, ei tarvitse kuin yksi lanketti täyttää niin se olisi siinä (tai niin kuvitellaan).
 
Vaikka tässä pitikin pitäytyä NATO-keskustelusta niin yhden asian sanon vielä siihen liittyen..sitten en enää ota (toivottavasti) NATOa esiin tässä keskustelussa :)

FIN-SWE yhteistyöllä on kummankin maan poliitikoille eräs hyvin suuri merkitys liittyen NATO-jäsenyyteen. Nimittäin se, että sekä Suomessa että Ruotsissa on edelleen perusteltua epävarmuutta siitä, onko NATO-jäsenyys hyvä juttu vai ei - molemmissa maissa on myös se yhteinen seikka, että jos jäsenyyttä haetaan yksissä tuumin naapurimaan kanssa, se muuttaa asenteita kummasti sekä Suomessa että Ruotsissa. Eli jos oletetaan, että sekä Suomen että Ruotsin nykyinen hallitus haluaa laittaa NATO-asian vireille, on se HUOMATTAVASTI turvallisempaa tehdä - tarkoitan nyt siis kummankin maan sisäpolitiikkaa turvallisuudella - yhdessä naapurimaan kanssa.
Molemmissa maissa jäsenyys herättää suuria tunteita puolesta ja vastaan - ja sitä lainehdintaa on poliitikoiden aika helppo laimentaa sillä, että jäsenyyttä haetaan yhdessä.

Nyt en ota enää NATOa tässä keskustelussa esille :)
 
Onko hyviä spekulaatioita suunnitelman sisällöstä?

Maavoimien yhteisharjoitukset olisivat mielenkiintoinen uutinen. Nythän ne ovat lähinnä koskeneet kansainvälistä valmiusjoukkoa ja tapahtuneet kriisinhallinnan merkeissä. Olisi kova juttu, jos Ruotsista laivattaisiin mekanisoitu pataljoona Itä-Suomessa pidettävään pääsotaharjoitukseen. Hyvin järjestetyt harjoitukset varmasti paljastaisivat "sokeita pisteitä" molempien maiden koulutusjärjestelmistä, taktiikasta ja varustuksesta.

Varmasti myös sotatalouden ja erityisesti ampumatarvikevalmistuksen piirissä tehdään jotain koordinaatioliikkeitä.
 
Kannatan ehdottomasti SuomiRuotsi-sotilasyhteistyötä. Hyviä perusteluja sen puolesta ei ole vaikea keksiä. Mutta epäilen että harvalla poliitikolla kummallakaan puolella lahtea riittää rohkeutta ja draivia lähteä sitä ajamaan muuten kuin kahvilapöytätasolla. Se vaatisi aika paljon työtä ja sukkulointia. Nato-jäsenyys olisi poliitikoille helpompi, ei tarvitse kuin yksi lanketti täyttää niin se olisi siinä (tai niin kuvitellaan).

Tällainen "kahvipöytäsopimus" on jo olemassa, mutta kuten aina tällainen sopimus ei ole paljonkaan arvoinen silloin kun sitä ei julkisteta virallisesti. Siitä on liian helppo perääntyä turvatakseen oman kansakuntansa. Virallistaa sitä taas ei voi, kun kumpikin kansakunta ilmoittaa olevansa puolueeton.
 
Miksi muuten luulette, että Ruotsin ja Suomen mekanisoitujen yksiköiden kalustoa on samankaltaistettu: Leopard 2a4+5, CV90, XA-203, XA-202, XA-360...Sattumaa?
 
Ollaanko liittoutumattomia jos Ruotsin kanssa on vaihdettu ilma- ja merialuetilannekuvaa vuosia... :p Puhumattakaan muista toimijoista. "Ken tietoa lisää, se tuskaa lisää"
 
Ollaanko liittoutumattomia jos Ruotsin kanssa on vaihdettu ilma- ja merialuetilannekuvaa vuosia... :p Puhumattakaan muista toimijoista. "Ken tietoa lisää, se tuskaa lisää"

Jep - nimenomaan muista toimijoista puhumattakaan - ja kuvitteleeko vieläkin joku että olemme Venäjän silmissä puolueeton maa...
 
Miksi muuten luulette, että Ruotsin ja Suomen mekanisoitujen yksiköiden kalustoa on samankaltaistettu: Leopard 2a4+5, CV90, XA-203, XA-202, XA-360...Sattumaa?

Ehkä nuo vehkeet vain ovat hinta-laatusuhteeltaan sopivia pohjolaan?

Toisaalta takana voi olla jonkinlaista harmonisointihaluja ainakin suomalaisten puolelta, sillä kriisitilanteessa huoltovarmuudelle tekisi hyvää omata samanlaista kalustoa kuin ruotsalaisilla. Kysymys kuitenkin kuuluu, että tekeekö Ruotsi itsenäiset päätökset ja Suomi peesaa?
 
Ruotsi valitsi Leopardin aikanaan kaiketi teknisin perustein, mutta Suomellehan ei juuri muuta vaihtoehtoa ollut lännestä edes tarjolla. CV ja AMV taas ovat pärjänneet erittäin hyvin kansainvälisissä kisoissa yleensäkin, joten yhteensopivuusasia lienee ollut lähinnä kuorrutusta.

Merkittävintä tuo naapurikysymys on varmaankin ollut Suomen pst- ja it-aseistuksen hankinnoissa, tuollaisessa massakäyttökalustossa huoltovarmuus on erittäin merkittävä tekijä. Toki laatukin merkitsee, mutta se lienee hyvinkin kohdallaan.
 
Back
Top