Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittäminen

[Sardaukar]

Laitan tässä postauksen eduskunnan julkisista asiakirjoista löytyvistä jutuista, jonka laitoin toiseen topikkiin. Jos joku väittää, että Suomi on puolueeton, niin kannattaa ensin lukea nuo sopimukset... Ja kattoa kenen kanssa ne on tehty...

Yksi hyvä esimerkki siitä, miten "liittoutumaton" Suomi on on esim. tämä eduskunnan asiakirja (pistän muutamia juttuja lihavoituna, pitkä asiakirja, jos haluat löytää lainatun kohdan nopeasti, paina CTRL-F ja kirjoita laatikkoon: ilmatilannekuva):

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=UTP 18/2011&base=ueasia&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Kansainvälistä puolustuspoliittista yhteistyötä koskevat sopimukset

Kansainvälisen puolustuspolitiikan alalla yhteistyötä tehdään kahden- ja monenvälisesti. Yhteistyö koskee muun muassa sotilaallista kriisinhallintaa, koulutusyhteistyötä, kansainvälisiä harjoituksia sekä ilma- ja meritilannekuvayhteistyötä. Laadittavat asiakirjat ovat pääsääntöisesti oikeudellisesti sitomattomia.

Air Situation Data Exchange (ASDE) -ilmatilannekuvan vaihtoyhteistyön tarkoituksena on kehittää Suomen, Norjan ja Baltian maiden välistä ilmatilan tilannetietoisuutta.Ilmatilannekuvan vaihtaminen kattaa rajatun tiedon vaihtamisen rajatuilta alueilta. ASDE–järjestelyä koskevat yhteisymmärryspöytäkirjat Suomen ja Norjan puolustusministeriöiden sekä Naton operaatioesikunnan (SHAPE) sekä Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan puolustusministeriöiden sekä SHAPEn välillä on allekirjoitettu vuonna 2010. ASDE-järjestelyn teknisten järjestelyasiakirjojen valmistelut ovat loppuvaiheessa. Yhteistyö käynnistyy vuoden 2012 alkupuolella. Myöhemmässä vaiheessa yhteistyötä on tarkoitus laajentaa kattamaan myös Suomen ja Ruotsin välinen ilmatilannekuvan vaihto. Tämä tapahtuu yhteisymmärryspöytäkirjoihin perustuvalla teknisellä järjestelyasiakirjalla.

Maritime Surveillance (MARSUR) on Euroopan puolustusviraston (EDA) hanke, jonka tavoitteena on parantaa merialueiden tilannetietoisuutta ja rakentaa Euroopan laajuinen meritilannekuvajärjestelmä. Hanke on käynnistynyt vuonna 2005. Järjestelmän testivaihe on toteutettu keväällä 2011. Järjestelmän Live Phase -vaihe (käyttöönotto) tapahtuujoulukuussa 2011. MARSUR-hankkeessa on mukana 15 EU:n jäsenmaata. Live Phase -vaiheeseen osallistuvien maiden puolustushallintojen kesken on tehty tekninen järjestelyasiakirja. Tavoitteena on, että järjestelmä saavuttaa täyden valmiuden vuoden 2013 alussa. Järjestelmän pysyvästä käytöstä on tarkoitus sopia vielä erikseen. Mikäli muun muassa turvallisuusluokitellun tiedon luovuttamista ja vahingonkorvauksia koskevia kysymyksiä ei saada ratkaistua olemassa olevien järjestelyiden pohjalta, saattaa sopimus sisältää määräyksiä, jotka edellyttävät Suomessa eduskunnan hyväksyntää.

Sea Surveillance Co-operation Baltic Sea (SUCBAS) on Itämeren ja sinne johtavan vesialueen kattava meritilannekuvahanke. SUCBAS–yhteistyötä koskeva aiesopimus (Letter of Intent) on allekirjoitettu vuonna 2009 Suomen puolustusministeriön, Ruotsin asevoimien sekä Liettuan, Saksan, Tanskan, Viron, Latvia ja Puolan merivoimien välillä.Aiesopimuksella osallistujat sitoutuvat yhteistyön ensimmäiseen vaiheeseen, jossa vaihdetaan merivalvontaan liittyvien käytännön toimijoiden yhteystiedot. Yhteistyön toisessa ja kolmannessa vaiheessa on tarkoitus ottaa käyttöön tietotekninen sovellus, joka mahdollistaa kansallisten merivalvontajärjestelmien välisen tilannekuvan vaihdon erikseen sovittavassa laajuudessa. Puolustushallinnossa on parhaillaan valmistelussa tekninen järjestelyasiakirja, joka mahdollistaa siirtymisen aiesopimuksen tarkoittamaan automaattiseen tietojenvaihtoon.

Ollaan noiden perusteella Venäjän mielestä TOSI puolueettomia...

 

[Slammer]

Suomi ei ole ollut puolueeton vuoden 1995 jälkeen virallisestikaan, joten sellaista väittävät ovat yksiselitteisesti väärässä.

 

[Sardaukar]

Pointtina on, että nykyinen tilanne on sekä Suomelle että Ruotsille varsin vaarallinen, etenkin Suomelle. Lujasti sitouduttu NATO:n puolelle lukuisin sopimuksin, mutta ilman turvatakuita.

Poliitikoilta pitäisi löytyä munaa selittää, että siellä ollaan sekä käytännössä että Venäjän mielestä. Nimet vaan puuttuu paperista. Jokin "NATO-optio" on kansan kusettamista ja suoraan sanottuna valehtelemista päin naamaa.

 

[Nojatuolistrategi]

Uusi Suomi uutisoi (6.5.2014):

"Suomi ja Ruotsi kaavailevat yhteisiä merivoimien ja ilmavoimien yksiköitä tulevaisuudessa, kertoivat puolustusministeri Carl Haglund (r.) ja Ruotsin puolustusministeri Karin Enström. Ministerit vakuuttivat naapurivaltioiden yhteistyöhaluja hetki sitten tiedotustilaisuudessa."

 

[TomTom]

Oisivat voineet edes muutamalla lauseella referoida suomeksi mitä puhuivat, mutta ei.

 

[tl]

Väärälle osiolle vahingossa.

 

[aj77]

Korostetaan että yhteistyö koskee vain Rauhan aikaa. Näin sanottiin Hesarissa puolustusministerien tiedostustilaisuus uutisessa. Ei mene järkeen. Hankintaan yhteisesti sotalaiva ja suomen sodan aikana Keula osa menee Ruotsin satamaan kyhjöttämään.

Tai sitten suomeksi noilla yhteishankinnoilla ei ole minkäänlaista sotilaallista merkitystä ja ovat vain valvontaan ja kv-hommiin , eli täysin turha juttu.

 

[RPG83]

Kannatan ehdottomasti SuomiRuotsi-sotilasyhteistyötä. Hyviä perusteluja sen puolesta ei ole vaikea keksiä. Mutta epäilen että harvalla poliitikolla kummallakaan puolella lahtea riittää rohkeutta ja draivia lähteä sitä ajamaan muuten kuin kahvilapöytätasolla. Se vaatisi aika paljon työtä ja sukkulointia. Nato-jäsenyys olisi poliitikoille helpompi, ei tarvitse kuin yksi lanketti täyttää niin se olisi siinä (tai niin kuvitellaan).

Julkisestihan ei välttämättä tarvita kuin pala pergamenttia, jolla on löyhät sitoumukset toistensa tukemisesta. Esikunnat pohtivat sitten loput keskenään, ja kun niitä pohdintoja pitää realisoida, voivat poliitikot vetää sen pergamentin esille.

Onko hyviä spekulaatioita suunnitelman sisällöstä?

Maavoimien yhteisharjoitukset olisivat mielenkiintoinen uutinen. Nythän ne ovat lähinnä koskeneet kansainvälistä valmiusjoukkoa ja tapahtuneet kriisinhallinnan merkeissä. Olisi kova juttu, jos Ruotsista laivattaisiin mekanisoitu pataljoona Itä-Suomessa pidettävään pääsotaharjoitukseen. Hyvin järjestetyt harjoitukset varmasti paljastaisivat "sokeita pisteitä" molempien maiden koulutusjärjestelmistä, taktiikasta ja varustuksesta.

Varmasti myös sotatalouden ja erityisesti ampumatarvikevalmistuksen piirissä tehdään jotain koordinaatioliikkeitä.

Normalle ilmestyy ylimääräinen 7,62x39mm linjasto varaston perälle, Försvarsmakten pitää normaalia suurempaa 155mm ammusvarastoa ja Saab Bofors saa lisälinjastot Bolidelle ja NLAW:lle. Tuo olisi herkkua!

Se yhteinen sotaharjoitus kyllä todennäköisemmin käytäisiin Lapissa... Mutta joo, olisihan se hyvä. Etenkin, jos myös sodan aikana Kainuun prikaati saisi kaverikseen ruotsalaisen mekanisoidun prikaatin.

Miksi muuten luulette, että Ruotsin ja Suomen mekanisoitujen yksiköiden kalustoa on samankaltaistettu: Leopard 2a4+5, CV90, XA-203, XA-202, XA-360...Sattumaa?

Leopard menee eurooppalaisuuden piikkiin, eli se on poliittisesti korrektia ja lisäksi teknisesti laadukasta. CV90 ja Pasi/AMV selittyvät taas tekniikalla, taloudella ja suhteilla: kummassakin maassa suunniteltu kalusto on suunniteltu samankaltaisiin luonnonolosuhteisiin ja se on teknisesti vähintään keskiluokkaa, vastakaupat hoituvat kätevästi ostamalla naapurista se mitä ei kotimaassa valmisteta ja lisäksi naapurisuhteet pysyvät kunnossa.

 

[PJ85]

Eikös se ole ollut tarkoitus, että Ruotsi kehittää CV-sarjaa, ja Suomi XA-sarjojen pyöräajoneuvoa.

Mutta noille yhteisille harjoituksille varaukseton peukku. On mielenkiintoista ajatella, että Niinisalon mekanisoidussa harjoituksessa olisi PSPR/KARPR:n kanssa Ruotsalaista panssariväkeä. Lapissahan panssarijoukot eivät ole hirveän paljon käyneet viimeisen 10 vuoden aikana, tosin nyt nuokin harjoitukset ovat ilmeisesti lisääntymään päin.

 

[Liberaali]

Yhteistyö kuulostaa hyvältä, erityisesti peliliikkeenä Natoa, Venäjää ja Suomen aivopestyä kansalaismielipidettä ajatellen. Analysoisiko joku mitä tämä tarkoittaa? Siis sen lisäksi mitä aiemmin ansiokkaasti kiteytettiin poliittisesta puolesta.

Voisiko esim. laivastoyhteistyö tarkoittaa Alus 2020-yhteishankintaa, ja harjoittelun sekä tilannekuvan kehittämisen lisäksi myös yhteisiä johtojärjestelmiä? Vai onko Alus 2020 jo liian pitkällä, ja onko ruotsalaisilla vastaava projekti käynnissä? Periaatteessahan kuulostaisi hyvältä saada molemmille 4-5 tuollaista suurempaa ja suorituskykyisempää alusta yhteishankintana. Suomellahan tarkoitus oli korvata näillä 4 Raumaa ja 2 Pansiota, Ruotsilla on about samoihin aikoihin vanhenemassa ainakin 6 ohjusvenettä.

Jos tämä johtaisi yhteistoimintakyvyn oleelliseen kehittämiseen, ja esim. yhteiseen suunnitteluun muutamaan keskeiseen uhkaskenaarioon varautumisessa. Olisiko realistista polkaista liittoutumissopimus kasaan kassakaappiin / nopeasti jos Natoon meno ei jostain syystä mene läpi?

 

[Hande]

Yhteistä alusluokkaa tuo meitin puolustusministeri ensi vuosikymmelle kaavaili, joten uusi uljas monitoimialusluokkamme lienee tosiaan yksi kohteista. Toisaalta molemmilla taitaa olla tarve koulu/krihalaivalle. Parasta antia olisi kuitenkin mahdollisimman runsas sutoharjoittelu Ruotsin sukellusveneitä vastaan.

Ihan hyvä avaus joka tapauksessa ja ihmettelen, jos ei homma syvene vakiintuessaan.

 

[Liberaali]

Yhteistä alusluokkaa tuo meitin puolustusministeri ensi vuosikymmelle kaavaili, joten uusi uljas monitoimialusluokkamme lienee tosiaan yksi kohteista. Toisaalta molemmilla taitaa olla tarve koulu/krihalaivalle. Parasta antia olisi kuitenkin mahdollisimman runsas sutoharjoittelu Ruotsin sukellusveneitä vastaan.

Ihan hyvä avaus joka tapauksessa ja ihmettelen, jos ei homma syvene vakiintuessaan.

Ei kriha-aluksen tarvitse olla mitään Pohjanmaa-tyyliä, ruotsikin käytti Atalantassa muistaakseni vanhempia ohjusveneitään, varmaan ne sai kyllä pysähtyä Essolla vähän väliä 2020 käynee noihin hommiin varsin hyvin. Ja koululaiva nyt aina löytyy, jos vaikka olisi varaa ylläpitää toinen Hämeenmaista, tai Suomen Joutsen , siihen tarkoitukseen. Hämeenmaita kai 2020:lla oltiin Raumojen ohella ensisijaisesti korvaamassa eikä Pansioita - käsi nostettu sekoilun merkiksi.

 

[baikal]

Oisivat voineet edes muutamalla lauseella referoida suomeksi mitä puhuivat, mutta ei.

Niimpä.

 

[JOKO]

Haglund voisi tarjota ruotsalaisille Kontiorannan edullista vuokrasopimusta. Ruotsalaiset sijoittaisivat sinne vakinaisen panssariprikaatin ja kymmenelle jalkaväkiprikaatille kaluston. Ukot sitten lentokuljetuksilla perässä harmaan päivän hämärtyessä. Saataisiin vähän lihaa luiden päälle puolustusyhteistyössä.

 

[Taitolaji]

Ennalta on mahdotonta arvioida miten tulevaisuuden kriisit kehittyvät, Ukraina on tästä hyvä esimerkki.

Suomi ja Ruotsi aikovat yhdessä kriisinhallintaan


Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö syventyy eniten merivoimissa ja ilmavoimissa
7.5.2014 2:00 0



Anna-Liina Kauhanen

Helsingin Sanomat

Leif Rosas

Ruotsin puolustusministeri Karin Enström ja Suomen puolustusministeri Carl Haglund sopivat tiistaina Helsinki-Vantaan lentokentällä Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittämisen päälinjoista.


Suomi ja Ruotsi selvittävät yhteisten meri- ja ilmavoimien osastojen perustamista, kertoivat Suomen ja Ruotsin puolustusministerit Carl Haglund (r) ja Karin Enström tiistaina. Puolustusministerit allekirjoittivat Helsinki-Vantaan lentokentällä sopimuksen puolustusyhteistyön kehittämisen päälinjoista. Selvitystyö kestää vuoden, poliittisten päätösten aika on ensi vuonna.

"Puolustusyhteistyö ottaa nyt kunnolla vauhtia", sanoo Haglund HS:lle.

Suomen ja Ruotsin merivoimien ja ilmavoimien yhteiset osastot tarkoittaisivat esimerkiksi sitä, että Suomi ja Ruotsi voisivat tarjota EU:n, YK:n ja Naton kriisinhallintaoperaatioihin yhdessä harjoitelleita suomalais-ruotsalaisia sotilaita.

"Ensisijainen ajatus on toimia yhdessä kriisinhallintatehtävissä, mutta yhteiset osastot tarkoittaisivat myös sitä, että jos lähialueella olisi kriisi ja haluaisimme – omilla erillisillä päätöksillämme – toimia yhdessä, siihen olisi käytännön edellytykset", Haglund sanoo.

Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat saivat tiistaina tehtäväkseen selvittää myös joukon muita kysymyksiä puolustusyhteistyön syventämiseksi. Eniten yhteistyötä puolustusministerit odottavat merivoimilta ja ilmavoimilta. Puolustusvoimat selvittävät esimerkiksi sitä, voisivatko Suomi ja Ruotsi käyttää toistensa satamia ja lentokenttiä.

Yksi konkreettisimpia selvityskohteita on se, voisivatko Suomi ja Ruotsi ostaa merivoimilleen aluksia yhteishankintana. Alushankinta on molemmille maille ajankohtaista, Haglund sanoo.

"Molemmilla on kymmenen vuoden sisällä tarve uusille aluksille. Meillä on samantyyppiset olot ja saaristot, joten aluksille olisi samat vaatimukset."

Yhteinen alusluokka ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että alukset omistettaisiin yhdessä.

Puolustusyhteistyötä tiivistetään siitä lähtökohdasta, että kyse on rauhan ajan toiminnasta. Yhteistyön tiivistäminen ei vie Suomea ja Ruotsia sotilasliittoon, mutta puolustusyhteistyön syventäminen on vahva turvallisuuspoliittinen signaali, Haglund sanoo.

"Se, että luomme yhteisiä osastoja ja avaamme toistemme käyttöön lentotukikohtia ja satamia, antaa vahvan viestin siitä, että haluamme toimia yhdessä. Kaikki varmasti ymmärtävät, että kriisin tullen meillä on edellytykset tukea toisiamme. Kynnys lähteä toisen tueksi on matala."

Puolustusvoimat antavat väliraporttinsa käytännön yhteistyöstä lokakuussa. Loppuraportti valmistuu tammikuussa.

Haglundin mukaan edessä on vielä paljon arvioitavaa ennen poliittisia päätöksiä. Hän ei kuitenkaan usko, että edessä olisi ylitsepääsemättömiä juridisia tai poliittisia esteitä. "En ole tavannut poliitikkoa, joka vastustaisi yhteistyön syventämistä."

Oma kysymyksensä on se, hyötyvätkö Suomi ja Ruotsi tasapuolisesti yhteistyöstä. Ruotsilla olisi paljonkin intressejä kaupata Suomelle esimerkiksi Jas-hävittäjät Hornetien tilalle.

"Emme osta automaattisesti Jaseja vain siksi, että teemme Ruotsin kanssa yhteistyötä", Haglund sanoo.

"Hävittäjäpäätös on vielä pitkällä. Paljon riippuu siitä, mikä on seuraava Jas-sukupolven kohtalo. Se taas riippuu esimerkiksi siitä, hankkiiko Sveitsi Jaseja."

Pohdittavaa on myös siinä, mitä tarkoittaisi, jos toinen maista luopuisi esimerkiksi tietyistä itsenäisistä huoltotoimista. Suomi on kuitenkin jo nyt osin riippuvainen siitä, että sen kalustoa huolletaan ulkomailla, Haglund huomauttaa.

"Suomella säilyy tietenkin omavaraisuus maanpuolustuksessa, se on tässä lähtökohtana."

 

[baikal]

Saa nähdä, mitä tämä poikii. Oliko eilen, kun Suomen Ilmavoiman Jäämeri totesi, että Ilmavoimia ei voida yhdistää? Ja muutama muukin upseerien puheenparsi panee miettimään, onko tämä Suomi-Ruotsi-yhteistyöhanke jonkinlainen poliitikkojen himmeli? Joku voi nähdä halutessaan sen esim. yhteispolkuna Natoon? Toinen näkee sen konkreettisena yhteistyön alkuna, joka tarvittaessa näyttää ulospäin sotilasliitonpoikaselta. Kolmas näkee jotain muuta. Hlökoht. näen tämän poliitikkojen himmelinä, josta kerrotaan uljaita juttuja ja säästöjä kehutaan.

En väheksy silti yhteistyötä. Ruotsi on julistanut, että se auttaa Itämerenpiirissä hyökkäyksen kohteeksi joutunutta. Mutta tämähän on "löysä" lupaus kaikesta jykevyydestään huolimatta. Apu voi olla periaatteessa diplomaattista, joka ei sekään ole pikku juttu. Se voi olla lääkintäkeskus tai villasukkakuorma. Se voi olla leegio Gripeneitä ja Merivoimaa, erikoisjoukkoja.....tai pelkkä tuhnu. Kuka tietää. Jos olisin oikein inhorealisti, sanoisin, että näitä lupauksia annettaessa, ei oikeasti edes pelätä mitään tapahtuvaksi.....

Yksi syy voi olla sekin, että Ruotsi haluaa palavasti myydä sotamateriaalia Itämerenpiiriin......ja alan parhaiden käytäntöjen mukaisesti siinä tarvitaan poliitikkojen työntöapua.

 

[chigeen'a]

Haglund voisi tarjota ruotsalaisille Kontiorannan edullista vuokrasopimusta. Ruotsalaiset sijoittaisivat sinne vakinaisen panssariprikaatin ja kymmenelle jalkaväkiprikaatille kaluston. Ukot sitten lentokuljetuksilla perässä harmaan päivän hämärtyessä. Saataisiin vähän lihaa luiden päälle puolustusyhteistyössä.

Och vice versa. Suomen kunniakas reservin armeija Ruotsiin hakemaan tuntumaa ja näyttämään lippua. Meillä on isänmaattomia heimoveljiä, siis ihan suomalaisia, pitkin Sveanmaata vailla sotilaskoulutusta. Satoja tuhansia jotka ovat syystä tai toisesta jättäneet Suomen, eikä Ruotsi ole heitä sotatehtäviin kouluttanut. Monella heiltä on jo suomenkieli unohtunut, joten eikös Walliinin Draka päätös näyttäydykin nyt uudessa valossa. On yllä pidetty sotilasosaamista ruotsiksi yllä. Sillä ne harvat jotka Ruotsista saakka ovat vaivautuneet Drakaan varuspalvelukseen saapumaan, hoitavat sen yleisimmin vain alta pois. Kieliongelman takia Haminaan resups koulutukseen lähtee pääasiassa vain kantarantasuomenruotsalaisa jotka selviävät koulutuksesta myös suomeksi. Juu, kyllä tätä nyt täytyy alkaa vakavissaan monen impivaaralaisenkin miettimään, jos sotilasliitto Ruotsin kanssa niin suurta kannatusta nauttii. Nimittäin jos yhteinen kieli puuttuu ei hommasta kuraportaassa tule mitään ja on tietysti ymmärrettävä mihin johtaa englannin käyttö tässä yhteydessä. Taas yksi Nato yhteensopivuus naula lisää.



Eli, siedätyshoito kertausleiritys Dragsvikissä jokaiselle reserviläiselle ja sitten kaupunkisota kertausharjoituksiin Rosengårdiin. Ja ei ei, siellä peräkammarissa. Ei ole mitään pelättävää. Käskyt Drakassa on suomeksi,....paitsi ei ihan kaikki...tai oikeastaan vain asento ja lepo. Tai ei oikeastaan niistäkään ihan kaikki. LEPO on itse asiassa elegantisti Lep'uu ja asento tulee ottaa myös kun huudetaan KASSETTEN!.. lösgör tai LOKKI!... pästä.

No joo, jospa kuitenkin rakennetaan yhteistyö saman tien englanniksi ja Natoon vaan. Ei ne riikinruotsalaiset suomalaisetkaan ymmärtäneet aluksi Drakan sotilaskieltä. Vielä enemmän ymmällä olivat ruotsalaisen kielialtaan ulkopuolelta tulleet varusmiehet. He e nu så att till Natu bara.

 

[JOKO]

Saa nähdä, mitä tämä poikii. Oliko eilen, kun Suomen Ilmavoiman Jäämeri totesi, että Ilmavoimia ei voida yhdistää? Ja muutama muukin upseerien puheenparsi panee miettimään, onko tämä Suomi-Ruotsi-yhteistyöhanke jonkinlainen poliitikkojen himmeli? Joku voi nähdä halutessaan sen esim. yhteispolkuna Natoon? Toinen näkee sen konkreettisena yhteistyön alkuna, joka tarvittaessa näyttää ulospäin sotilasliitonpoikaselta. Kolmas näkee jotain muuta. Hlökoht. näen tämän poliitikkojen himmelinä, josta kerrotaan uljaita juttuja ja säästöjä kehutaan.

En väheksy silti yhteistyötä. Ruotsi on julistanut, että se auttaa Itämerenpiirissä hyökkäyksen kohteeksi joutunutta. Mutta tämähän on "löysä" lupaus kaikesta jykevyydestään huolimatta. Apu voi olla periaatteessa diplomaattista, joka ei sekään ole pikku juttu. Se voi olla lääkintäkeskus tai villasukkakuorma. Se voi olla leegio Gripeneitä ja Merivoimaa, erikoisjoukkoja.....tai pelkkä tuhnu. Kuka tietää. Jos olisin oikein inhorealisti, sanoisin, että näitä lupauksia annettaessa, ei oikeasti edes pelätä mitään tapahtuvaksi.....

Yksi syy voi olla sekin, että Ruotsi haluaa palavasti myydä sotamateriaalia Itämerenpiiriin......ja alan parhaiden käytäntöjen mukaisesti siinä tarvitaan poliitikkojen työntöapua.

Korostin. On. Venäjä juuri polkaisi 100.000 ukkoa ja tuhat panssarivaunua liikkeelle. Täällä puuhataan jotain kutteriristeilyä kaukomaille tai muutaman koneen lento-osastoa.

Jäämeren ulostulo oli hyvä juttu. Ilmavoimien on syytäkin ampua alas poliitikkojen huuhaa-himmelit. Sehän kuuluu suorastaan työnkuvaan.

 

[Hande]

Ei kriha-aluksen tarvitse olla mitään Pohjanmaa-tyyliä, ruotsikin käytti Atalantassa muistaakseni vanhempia ohjusveneitään, varmaan ne sai kyllä pysähtyä Essolla vähän väliä 2020 käynee noihin hommiin varsin hyvin. Ja koululaiva nyt aina löytyy, jos vaikka olisi varaa ylläpitää toinen Hämeenmaista, tai Suomen Joutsen , siihen tarkoitukseen. Hämeenmaita kai 2020:lla oltiin Raumojen ohella ensisijaisesti korvaamassa eikä Pansioita - käsi nostettu sekoilun merkiksi.

Suomen joutsen olisikin retee peli, pitäisi vain tehdä replika.

Mitä Intian valtamereen tulee, niin esimerkiksi merivoimien komentaja on painottanut erityisesti uusien alusten valtameritoimintaan sopivaa kokoa. Jos samaisen paatin pitäisi korvata ohjusvene saaristomerellä, niin käsillä on mahdoton yhtälö. Ainakin taloudellisesti mahdoton.

 

[aj77]

Pointtina on, että nykyinen tilanne on sekä Suomelle että Ruotsille varsin vaarallinen, etenkin Suomelle. Lujasti sitouduttu NATO:n puolelle lukuisin sopimuksin, mutta ilman turvatakuita.

Poliitikoilta pitäisi löytyä munaa selittää, että siellä ollaan sekä käytännössä että Venäjän mielestä. Nimet vaan puuttuu paperista. Jokin "NATO-optio" on kansan kusettamista ja suoraan sanottuna valehtelemista päin naamaa.

Totta. Kun se ajattelee noin. Vaarallinen on asemamme kun hännystellään Natoa ilman mitään turvaa ja idän suurvalta lähtee Naton arvovaltaa haastamaan. Sen se kai tulee tekemään vääjäämättä.

Tarkoittaako Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö nyt sitä, että meidän uusi hävittäjämallimme tulee olemaan Grippen?
Tiedän että liian aikaista vielä vetää johtopäätöksiä mutta nähtävissä on mahdollinen reitti Ruotsalaisiin koneisiin.