Suomen kehittämät erikoisjoukot pidetään piilossa julkisuudelta

Raveni

Ylipäällikkö
#1
http://www.hs.paskamedia.fi/m/kotimaa/a1425623986600
Suomen kehittämät erikoisjoukot pidetään piilossa julkisuudelta – tällaisia taistelijat ovat

Suomalaisten erikoisjoukkojen luominen on vienyt Puolustusvoimilta kymmenen vuotta


HS kävi Utissa ja Upinniemessä tutustumassa suomalaisiin erikoisjoukkoihin
Puolustusvoimissa on kaksi erikoisjoukkoa, joiden jäsenet ovat palkattuja ammattisotilaita: Maavoimien erikoisjääkärikomppania ja Merivoimien erikoistoimintaosasto. Utin jääkärirykmentin komentaja Petri Mattila ja Rannikkoprikaatin komentaja Raimo Pyysalo kertovat niiden toiminnasta. Toimittaja: Jarmo Huhtanen. Kuvaus: Esa Syväkuru ja Leif Rosas. Editointi: Esa Syväkuru.



Jarmo Huhtanen HS
KOTIMAA Julkaistu 2:00
2110
UTTI/UPINNIEMI. Puolustusvoimat on kymmenen viime vuoden aikana luonut kaksi matalalla profiililla toimivaa joukkoa, joiden merkitys kasvaa koko ajan.

Utin jääkärirykmentin erikoisjääkärikomppania ja Rannikkoprikaatin erikoistoimintaosasto eivät juuri julkisuudessa näy, vaikka ne ovat Puolustusvoimien nopeimmin käytettäviä korkean valmiuden joukkoja.

Pitkälle koulutettujen erikoisjoukkojen tärkeys nousi pintaan Ukrainan sodan sytyttyä, kun Venäjä käytti erikoisjoukkojaan Krimillä niin sanotussa hybridisodassa.

Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindbergmuistutti viime syksynä maapuolustuskursseilla, että perinteisen asevoiman osalta sodankäynnin painopiste on nykyään tiedustelussa sekä erikoisjoukkojen, ilma-aseen ja kaukovaikutteisen tulen käytössä.

"Ilman korkean valmiuden suorituskykyä puolustaja joutuu heti altavastaajaksi", Lindberg korosti.

Puolustusvoimat alkoi rakentaa erikoisjääkärikomppaniaa ja erikoistoimintaosastoa ammattimaisesti toimiviksi joukoiksi vuosina 2004–2005.

"Vie kymmenen vuotta, ennen kuin erikoisjoukon mies on valmis", muistuttaa Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori Raimo Pyysalo.

Erikoisjoukkojen sotilaista on niukasti julkista tietoa. Se tiedetään, että he ovat poikkeuksellisen pitkälle koulutettuja.

"Koulutukseen kuuluu kurssi toisensa perään", Pyysalo kuvaa.

Erikoisjääkärikomppanian ja erikoistoimintaosaston sotilaat käyvät läpi saman peruskoulutuksen Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssilla. Erona on se, että jatkokoulutuksessa Utissa painotetaan helikopteri- ja laskuvarjotoimintaa, kun taas Upinniemessä keskitytään sukeltamiseen ja merelliseen ympäristöön.

Puolustusvoimissa korkea valmius on liitetty perinteisesti ammattilaisten miehittämiin Ilma- ja Merivoimiin. Maavoimat on taas Suomessa pitkälti koulutusorganisaatio. Käytännössä paras maavoimallinen valmius on erikoisjääkärikomppanialla ja Merivoimien alaisella erikoistoimintaosastolla.

"Toimintaympäristömme on muuttunut ihan viime aikoina. Kyllä tämä joukko on valmiudellisesti kärjessä. Olemme Maavoimien johdolla hioneet vielä pieniä yksityiskohtia", sanoo Utin jääkärirykmentin komentaja Petri Mattila.

ESA SYVÄKURU HS

Eversti Petri Mattila


Erikoisjoukot eivät paljasta valmiuteen ja vahvuuteensa liittyviä yksityiskohtia. Myöskään joukoille räätälöityä erikoismateriaalia ei esitellä julkisesti.

Erikoisjääkärikomppanian "erkkarit" ja erikoistoimintaosaston "etolaiset" palvelevat aliupseerin viroissa erikoisjääkärin ja taistelusukeltajan tehtävissä. Heidän nimiään ei kerrota, eikä kasvoja saa kuvata.

Suomen erikoisjoukoilla ei ole puolustushaaraesikuntiin verrattavaa omaa esikuntaa, kuten esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Erikoisjääkäreiden ja erikoistoimintaosaston toimintaa ohjataan Maavoimien ja Merivoimien esikunnista.

"Tämä toimii näinkin. Meidän pitää kuitenkin seuraavan viiden vuoden aikana pohtia, saataisiinko omasta esikunnasta jotain hyötyä", eversti Mattila sanoo.

Suomalainen erikoisjoukkojen sotilas on tuttu näky kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Käytännössä lähes kaikki ovat keränneet kokemusta useaan otteeseen Afganistanissa, jossa he ovat kouluttaneet turvallisuusviranomaisia esimerkiksi lääkintätaidossa, ampumisessa ja operaatiosuunnittelussa.

Eversti Mattila sanoo, ettei suomalaisia erikoisjoukkoja ole käytetty taistelu- tai tiedustelutehtävissä.

"Meille on muutaman kerran tullut tilanteita, joissa on avattu tuli sitä joukkoa kohtaan, jota olemme kouluttaneet. Kun vastapuoli on avannut tulen, me olemme myös avanneet tulen itsepuolustukseksi."

Mattilan mukaan suomalaiset erikoisjoukot eivät merkittävästi poikkea esimerkiksi ruotsalaisista. Yksi poikkeus kuitenkin on.

"Ruotsin ja monen muun maan erikoisjoukoilla on tehtävänä valmistautua pelastamaan kansalaisia ulkomailta. Meillä ei sitä tehtävää ole, ja tilanne on kaiken kaikkiaan Suomessa vähän epäselvä. Jos kysymme, kuka on siihen oikeasti valmistautunut, niin meiltä ei ehkä löydy sellaista", Mattila sanoo.

"En sano, että pelastamisen pitäisi olla erikoisjoukkojen tehtävä, mutta jollekin viranomaiselle pitäisi luoda kyky, lait ja asetukset, että se on tarvittaessa mahdollista. Sellainen väline pitäisi löytyä ulkoministeriön työkalupakista."

Suomalaiset erikoisjoukot käyvät säännöllisesti koulutuksessa ulkomailla. Lisäkoulutusta hankitaan muun muassa Ruotsista, Saksasta ja Yhdysvalloista. Oppia on haettu myös Naton Belgiassa sijaitsevasta erikoisjoukkojen koulutuskeskuksesta (Nato Special Operations Headquarters, NSHQ).

"Olemme osa Puolustusvoimien erikoisjoukkojen kurssijärjestelmää", sanoo Rannikkoprikaatin meritiedustelupataljoonan komentaja Misa Kangaste.

"Siinä on valtava mahdollisuuksien kirjo. En mielelläni mene yksityiskohtiin."


Hs:n sivuilla myös video
 

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
#2
http://www.hs.paskamedia.fi/m/kotimaa/a1425623986600
Suomen kehittämät erikoisjoukot pidetään piilossa julkisuudelta – tällaisia taistelijat ovat

Suomalaisten erikoisjoukkojen luominen on vienyt Puolustusvoimilta kymmenen vuotta


HS kävi Utissa ja Upinniemessä tutustumassa suomalaisiin erikoisjoukkoihin
Puolustusvoimissa on kaksi erikoisjoukkoa, joiden jäsenet ovat palkattuja ammattisotilaita: Maavoimien erikoisjääkärikomppania ja Merivoimien erikoistoimintaosasto. Utin jääkärirykmentin komentaja Petri Mattila ja Rannikkoprikaatin komentaja Raimo Pyysalo kertovat niiden toiminnasta. Toimittaja: Jarmo Huhtanen. Kuvaus: Esa Syväkuru ja Leif Rosas. Editointi: Esa Syväkuru.



Jarmo Huhtanen HS
KOTIMAA Julkaistu 2:00
2110
UTTI/UPINNIEMI. Puolustusvoimat on kymmenen viime vuoden aikana luonut kaksi matalalla profiililla toimivaa joukkoa, joiden merkitys kasvaa koko ajan.

Utin jääkärirykmentin erikoisjääkärikomppania ja Rannikkoprikaatin erikoistoimintaosasto eivät juuri julkisuudessa näy, vaikka ne ovat Puolustusvoimien nopeimmin käytettäviä korkean valmiuden joukkoja.

Pitkälle koulutettujen erikoisjoukkojen tärkeys nousi pintaan Ukrainan sodan sytyttyä, kun Venäjä käytti erikoisjoukkojaan Krimillä niin sanotussa hybridisodassa.

Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindbergmuistutti viime syksynä maapuolustuskursseilla, että perinteisen asevoiman osalta sodankäynnin painopiste on nykyään tiedustelussa sekä erikoisjoukkojen, ilma-aseen ja kaukovaikutteisen tulen käytössä.

"Ilman korkean valmiuden suorituskykyä puolustaja joutuu heti altavastaajaksi", Lindberg korosti.

Puolustusvoimat alkoi rakentaa erikoisjääkärikomppaniaa ja erikoistoimintaosastoa ammattimaisesti toimiviksi joukoiksi vuosina 2004–2005.

"Vie kymmenen vuotta, ennen kuin erikoisjoukon mies on valmis", muistuttaa Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori Raimo Pyysalo.

Erikoisjoukkojen sotilaista on niukasti julkista tietoa. Se tiedetään, että he ovat poikkeuksellisen pitkälle koulutettuja.

"Koulutukseen kuuluu kurssi toisensa perään", Pyysalo kuvaa.

Erikoisjääkärikomppanian ja erikoistoimintaosaston sotilaat käyvät läpi saman peruskoulutuksen Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssilla. Erona on se, että jatkokoulutuksessa Utissa painotetaan helikopteri- ja laskuvarjotoimintaa, kun taas Upinniemessä keskitytään sukeltamiseen ja merelliseen ympäristöön.

Puolustusvoimissa korkea valmius on liitetty perinteisesti ammattilaisten miehittämiin Ilma- ja Merivoimiin. Maavoimat on taas Suomessa pitkälti koulutusorganisaatio. Käytännössä paras maavoimallinen valmius on erikoisjääkärikomppanialla ja Merivoimien alaisella erikoistoimintaosastolla.

"Toimintaympäristömme on muuttunut ihan viime aikoina. Kyllä tämä joukko on valmiudellisesti kärjessä. Olemme Maavoimien johdolla hioneet vielä pieniä yksityiskohtia", sanoo Utin jääkärirykmentin komentaja Petri Mattila.

ESA SYVÄKURU HS

Eversti Petri Mattila


Erikoisjoukot eivät paljasta valmiuteen ja vahvuuteensa liittyviä yksityiskohtia. Myöskään joukoille räätälöityä erikoismateriaalia ei esitellä julkisesti.

Erikoisjääkärikomppanian "erkkarit" ja erikoistoimintaosaston "etolaiset" palvelevat aliupseerin viroissa erikoisjääkärin ja taistelusukeltajan tehtävissä. Heidän nimiään ei kerrota, eikä kasvoja saa kuvata.

Suomen erikoisjoukoilla ei ole puolustushaaraesikuntiin verrattavaa omaa esikuntaa, kuten esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Erikoisjääkäreiden ja erikoistoimintaosaston toimintaa ohjataan Maavoimien ja Merivoimien esikunnista.

"Tämä toimii näinkin. Meidän pitää kuitenkin seuraavan viiden vuoden aikana pohtia, saataisiinko omasta esikunnasta jotain hyötyä", eversti Mattila sanoo.

Suomalainen erikoisjoukkojen sotilas on tuttu näky kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Käytännössä lähes kaikki ovat keränneet kokemusta useaan otteeseen Afganistanissa, jossa he ovat kouluttaneet turvallisuusviranomaisia esimerkiksi lääkintätaidossa, ampumisessa ja operaatiosuunnittelussa.

Eversti Mattila sanoo, ettei suomalaisia erikoisjoukkoja ole käytetty taistelu- tai tiedustelutehtävissä.

"Meille on muutaman kerran tullut tilanteita, joissa on avattu tuli sitä joukkoa kohtaan, jota olemme kouluttaneet. Kun vastapuoli on avannut tulen, me olemme myös avanneet tulen itsepuolustukseksi."

Mattilan mukaan suomalaiset erikoisjoukot eivät merkittävästi poikkea esimerkiksi ruotsalaisista. Yksi poikkeus kuitenkin on.

"Ruotsin ja monen muun maan erikoisjoukoilla on tehtävänä valmistautua pelastamaan kansalaisia ulkomailta. Meillä ei sitä tehtävää ole, ja tilanne on kaiken kaikkiaan Suomessa vähän epäselvä. Jos kysymme, kuka on siihen oikeasti valmistautunut, niin meiltä ei ehkä löydy sellaista", Mattila sanoo.

"En sano, että pelastamisen pitäisi olla erikoisjoukkojen tehtävä, mutta jollekin viranomaiselle pitäisi luoda kyky, lait ja asetukset, että se on tarvittaessa mahdollista. Sellainen väline pitäisi löytyä ulkoministeriön työkalupakista."

Suomalaiset erikoisjoukot käyvät säännöllisesti koulutuksessa ulkomailla. Lisäkoulutusta hankitaan muun muassa Ruotsista, Saksasta ja Yhdysvalloista. Oppia on haettu myös Naton Belgiassa sijaitsevasta erikoisjoukkojen koulutuskeskuksesta (Nato Special Operations Headquarters, NSHQ).

"Olemme osa Puolustusvoimien erikoisjoukkojen kurssijärjestelmää", sanoo Rannikkoprikaatin meritiedustelupataljoonan komentaja Misa Kangaste.

"Siinä on valtava mahdollisuuksien kirjo. En mielelläni mene yksityiskohtiin."


Hs:n sivuilla myös video
On siis pidetty piilossa Suomessa, Naton piirissä ja eittämättä myös Venäjällä joukkojen olemassaolo on tiedetty jo pitkään. Siitä ovat harjoituksetkin pitäneet huolen.

Periaatteessa kuitenkin hyvä juttu. Joukkojen saamat kokemukset ja koulutus leviävät vesirenkaiden lailla muualle puolustusvoimiin, joten siitä hyötyvät viime kädessä myös varusmiehet. Sotaa ei kuitenkaan näilläkään joukoilla voita, pari suojaamistehtävää toki saadaan hoidettua.
 
#3
Multa meni vähän ohi miksi noi on pidetty salassa Suomen kansalta, koska hehän salauksen kohderyhmänä ovat olleet ja miksi esille tultiin isolla jutulla juuri nyt?
 

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
#4
Multa meni vähän ohi miksi noi on pidetty salassa Suomen kansalta, koska hehän salauksen kohderyhmänä ovat olleet ja miksi esille tultiin isolla jutulla juuri nyt?
Salassa? Lehtijutut ovat lehtijuttuja!

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/E...etoa+erikoisjoukoista/Erikoisjoukot+Suomessa/

Suomessa ei sodan jälkeen koulutettu kaukopartiosotilaita. Laskuvarjojääkärikoulu perustettiin 1961, mutta koulutus oli lähinnä laskuvarjohyppy- ja jääkärikoulutusta. Tiedustelukoulutus alkoi elpyä vasta 1970–80 -luvuilla. Vastustajan erikoisjoukkojen vastaiseen taisteluun ryhdyttiin kouluttamaan erikoisjääkäreitä 1997. Tuolloin laskuvarjojääkärit olivat kaukopartiosotilaita ja erikoisjääkärit taistelivat pääsääntöisesti omalla puolella. Molemmat muodostuivat asevelvollisista. Voidaan kärjistäen todeta, että vuoteen 2000 asti Suomessa ei rauhan ajan olosuhteissa ollut erikoisjoukkoa, vaan lähinnä erikoiskoulutusta. 2000-luvun vaihteessa ryhdyttiin jatkokouluttamaan henkilöstöä vuoden sopimussotilaskurssilla, ja vuodesta 2003 lähtien henkilöstöä on rekrytoitu pidempiin palvelussuhteisiin. Tänään laskuvarjojääkärit ovat asevelvollisia ja erikoisjääkärit ammattisotilaita. Nykyään järjestelmä muodostuu siten, että

  • vuosittain koulutetaan vapaaehtoisista asevelvollisista laskuvarjojääkäreitä. Koulutus on erikoisjoukkosotilaan peruskoulutusta ja ”vuoden kestävä valintakoe” sodan ajan joukkoon. On mielenkiintoista, että Norja ja Suomi ovat säilyttäneet varusmieskoulutuksen osana erikoisjoukkotoimintaa.
  • asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen henkilöllä on mahdollisuus hakeutua sopimussotilaaksi vuoden kestävälle erikoisjääkärikurssille. Kurssille hakeutuminen ei edellytä varusmiespalvelusta laskuvarjojääkärinä.
  • kurssin jälkeen henkilö voi hakeutua määräaikaiseen aliupseerin tehtävään. Operatiivisessa ryhmässä palvellaan viiden vuoden määräaikaisessa virassa. Sopimuksen voi uusia kaksi kertaa.
  • varusmiehiä tai sopimussotilaita ei käytetä esimerkiksi kriisinhallinta- tai virka-aputehtäviin, vaan koulutus keskittyy kansallisen puolustuksen toimintaan.



Wikipedia:

Suomen puolustusvoimien erikoisjoukot
Suomen puolustusvoimilla on seuraavat erikoisjoukkoyksiköt:

  • Maavoimat
    • Erikoisjääkäripataljoona (ERIKJP)
      • Laskuvarjojääkärikomppania (LJK) kouluttaa varusmiehiä erikoisjoukkotehtäviin, laskuvarjojääkäreiksi.
      • Erikoisjääkärikomppania (ERIKJK) koostuu palkatusta sotilashenkilöstöstä, erikoisjääkäreistä.
      • Erikoisoperaatio-osasto (EOS), joka kuuluu Euroopan Unionin nopean toiminnan joukkojen tammikuussa 2011 päivystysvalmiuteen asetettavaan Alankomaiden johtamaan taisteluosastoon (NLBG11)[1]
  • Merivoimat
    • Sukeltajakoulu (SUKK) kouluttaa varusmiehiä ja kantahenkilökuntaa sukeltajiksi. Sukeltajakoulussa annetaan erikoisjoukkokoulutusta taistelusukeltajalinjalla ja raivaajasukeltajalinjalla.[2]
    • Erikoistoimintaosasto (ETO) koostuu palkatusta sotilashenkilöstöstä. Itsenäinen perusyksikkö.lähde?
  • Puolustusvoimat
    • Elektronisen sodankäynnin erikoisjoukot (ELSO) kouluttaa elektronisten järjestelmien tiedustelua ja niihin vaikuttamista.lähde?
 
#6
Toimittaja asialla. Joukkojen olemassaolohan on ei sinällään ole uutta paitsi suurelle yleisölle. Hesarin juttu oli nopeasti luettuna kirjoitettu salaisuuksia painottaen. Silti tulee mieleen se että miksi juuri nyt tehtii iso juttu.
 

Raveni

Ylipäällikkö
#7
Suht vähän tuolta vuodessa porukkaa töihin otetaan...
 

Raveni

Ylipäällikkö
#8
Toimittaja asialla. Joukkojen olemassaolohan on ei sinällään ole uutta paitsi suurelle yleisölle. Hesarin juttu oli nopeasti luettuna kirjoitettu salaisuuksia painottaen. Silti tulee mieleen se että miksi juuri nyt tehtii iso juttu.
Tahto tila saada äijiä ulkomaille agressiivisiin tehtäviin tai mahdollisuus että voisi käyttää kotimaassa joustavammin poliisin apuna... Määrärahat?

Tosiaan erikoisjääkäri komppaniahan on jo "vanha" ja ollut eri yhteyksissä esillä aiemminkin. Mutta mielenkiintoinen ulos tulo ja miksi juuri nyt?
 
#9
Tahto tila saada äijiä ulkomaille agressiivisiin tehtäviin tai mahdollisuus että voisi käyttää kotimaassa joustavammin poliisin apuna... Määrärahat?

Tosiaan erikoisjääkäri komppaniahan on jo "vanha" ja ollut eri yhteyksissä esillä aiemminkin. Mutta mielenkiintoinen ulos tulo ja miksi juuri nyt?
Näin on. Ehkä erkkarit on nyt saatu koulutettua ja ylipäätänsä koko koneisto yleisellä tasolla saatu "valmiiksi" että heitä voitaisiin käyttää oikeasti ja myös kv-tehtävissä. Mieleen tulee että ehkä kohdeyleisönä ovat päättäjät. Halutaan lisätä painetta lainsäädäntöön ja valtuuksiin. Btw, nykyisin mahtaisi olla todella erikoista ja pidemmän päälle puuduttavaa olla Suomalainen erkkari. Pitkä koulutus, kova osaaminen normielämää ajatellen aivan kummallisiin asioihin ja koskaan et oikeasti pääse käyttämään osaamistasi. Voi erkkari parkaa jos hän satuttaa nilkkansa ja joutuu lopettamaan työt. Vähän hankala jutella rekryfirmassa tai työkkärissä kun ne kysyy osaamista ja pitäisi kirjoittaa CV "No, mä osaan sukeltaa, hypätä laskuvarjolla, ampua ihmisen kahden kilsan etäisyydeltä, räjäyttää sillan, maalittaa stand-off aseita, elää metsässä kuukauden ilman ruokaa ja vaatteita" :) En ihmettele jos 35v erkkarille tulee mieleen lähteä töihin koti -tai ulkomaisiin turvallisuusalan firmoihin.
 

Benelli

Ylipäällikkö
#10

Raveni

Ylipäällikkö
#11
Näin on. Ehkä erkkarit on nyt saatu koulutettua ja ylipäätänsä koko koneisto yleisellä tasolla saatu "valmiiksi" että heitä voitaisiin käyttää oikeasti ja myös kv-tehtävissä. Mieleen tulee että ehkä kohdeyleisönä ovat päättäjät. Halutaan lisätä painetta lainsäädäntöön ja valtuuksiin. Btw, nykyisin mahtaisi olla todella erikoista ja pidemmän päälle puuduttavaa olla Suomalainen erkkari. Pitkä koulutus, kova osaaminen normielämää ajatellen aivan kummallisiin asioihin ja koskaan et oikeasti pääse käyttämään osaamistasi. Voi erkkari parkaa jos hän satuttaa nilkkansa ja joutuu lopettamaan työt. Vähän hankala jutella rekryfirmassa tai työkkärissä kun ne kysyy osaamista ja pitäisi kirjoittaa CV "No, mä osaan sukeltaa, hypätä laskuvarjolla, ampua ihmisen kahden kilsan etäisyydeltä, räjäyttää sillan, maalittaa stand-off aseita, elää metsässä kuukauden ilman ruokaa ja vaatteita" :) En ihmettele jos 35v erkkarille tulee mieleen lähteä töihin koti -tai ulkomaisiin turvallisuusalan firmoihin.
Voi aika käydä vähän pitkäksi... Kerran on ammuttu elävää kohdetta päin... ;) Suomessa voisi miettiä että olisko järkeä jos nämä herrat hoitaisivat näitä panttivanki tilanteita yms... Olis kopterit ja panssaroidut ajoneuvot valmiina eli ns. Karhun tehtävät...
 

Stagideus

Majuri
Lahjoittaja
#13
Voi aika käydä vähän pitkäksi... Kerran on ammuttu elävää kohdetta päin... ;) Suomessa voisi miettiä että olisko järkeä jos nämä herrat hoitaisivat näitä panttivanki tilanteita yms... Olis kopterit ja panssaroidut ajoneuvot valmiina eli ns. Karhun tehtävät...
EI. Kyse on PV:n erikoisjoukosta, joka harjoittelee sotilastoimintaa, ei siviililainvalvontaa. Poliisi toki voi ja käyttääkin mahdollisissa laajemmissa/vaativammissa tilanteissa PV:n resursseja (ml. erilaiset erikoisjampat) virka-apuna, mutta johtovastuu ja toimivalta on yleisesti siviiliviranomaisella, kuten kuuluukin.
 

Raveni

Ylipäällikkö
#14
EI. Kyse on PV:n erikoisjoukosta, joka harjoittelee sotilastoimintaa, ei siviililainvalvontaa. Poliisi toki voi ja käyttääkin mahdollisissa laajemmissa/vaativammissa tilanteissa PV:n resursseja (ml. erilaiset erikoisjampat) virka-apuna, mutta johtovastuu ja toimivalta on yleisesti siviiliviranomaisella, kuten kuuluukin.
Sitten ei muuta kuin ulkomaille oikeisiin "töihin" ;) käytännön kokemusta ei kuitenkaan korvaa mikään...
 

Merten sheriffi

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#15
Toiset tekevät tuhoja ISIS keskuudessa ja toiset taas pistävät injektioruiskulla kavereitaan pebaan.
 

Merten sheriffi

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#16
Voi aika käydä vähän pitkäksi... Kerran on ammuttu elävää kohdetta päin... ;) Suomessa voisi miettiä että olisko järkeä jos nämä herrat hoitaisivat näitä panttivanki tilanteita yms... Olis kopterit ja panssaroidut ajoneuvot valmiina eli ns. Karhun tehtävät...
Jos joudun panttivangiksi jossain tilanteessa, niin totta totisesti mielummin haluan Karhun tai maakuntien VATI ryhmien hoitavan tehtävän. Vuosien kenttätyö takana josta erikoistuminen valmiusryhmiin.
 

Talvela

Ylipäällikkö
#17
Ensisijaisuus kansainvälisiin ympyröihin tulisi olla näille herroille, siis oikeisiin toimiin.

Samoin valmius omien kansalaisten suojeluun ja pelastamiseen, uskomatonta että sitä ei ole heille osoitettu.

Propsit näille miehille että motivaatio on kestänyt kehittää A-laatua noissa raameissa mihin poliitikkomme ovat heidät rajoittaneet.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#18
Tälläkin foorumilla on vihjailtu erikoisjoukkojemme olleen taistelussa A-maassa. Millaista kokemusta lienee onkin saatu noilta reissuilta, mutta kyllä taistelukokemus oikeista operaatioista olisi merkittävä parannus.
 

Benelli

Ylipäällikkö
#19
Tälläkin foorumilla on vihjailtu erikoisjoukkojemme olleen taistelussa A-maassa. Millaista kokemusta lienee onkin saatu noilta reissuilta, mutta kyllä taistelukokemus oikeista operaatioista olisi merkittävä parannus.
Vähän epäilen että heitä on käytetty tarkkailijoina kuten israelilaiset käyttivät saksalaisia Entebbessä. Oppivat siinä jotain ja varsinaisella osastolla on suhteellisen neutraaleja todistajia kun näitä syytetään ylilyönneistä.
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#20
Ensisijaisuus kansainvälisiin ympyröihin tulisi olla näille herroille, siis oikeisiin toimiin.

Samoin valmius omien kansalaisten suojeluun ja pelastamiseen, uskomatonta että sitä ei ole heille osoitettu.
Taustalla eri ministeriöiden kissanhännän veto. Toki yhteistyötä tehdään, (jopa A-maassa) mutta tarkasti roolitettuna...
 
Top