Suomen kehittämät erikoisjoukot pidetään piilossa julkisuudelta

Autoverolakia muutettiin Afganistanin takia. Sinne lähtijöiden ei tarvinnut enää viedä autoa mukanaan palvelusmaahansa.

Näinhän YK-joukoissa palvelleet olivat jo sukupolvien ajan tehneet. Mersuparkilla oli käsittääkseni ihan oma slangisanakin eli läyhyparkki?

Aluksi vanha vaatimus oli voimassa, mutta pv:n pyynnöstä autoverolakia lievennettiin, koska lähtijöitä oli muutoin vaikea houkutella.

Oli siinä edelleen kaikuja Mersun hakureissulla, kun oikein lakiakin piti muuttaa, että nuorukaiset saivat Mersunsa.
Ei auton tuominen ollut ainakaan mahdollista silloin, kun siellä olin ei millään tavalla eikä helpotuksia ollut. Tämä oli myös tiedossa reissuun lähdettäessä.
 
Ei auton tuominen ollut ainakaan mahdollista silloin, kun siellä olin ei millään tavalla eikä helpotuksia ollut. Tämä oli myös tiedossa reissuun lähdettäessä.
Niin, alussa ei ollut mahdollista. Sitten siihen tehtiin Afganistanin kohdalla poikkeus.

Sittemmin koko muuttuautojen verottomuus poistui ja se koski myös sotilaita.
 

KONTAKTI Q&A varustus!​



Piti aivan ladata tämä kirja luettavaksi ja samalla katsoin tämän operaattori Pirkan tekemän pro gradu -tutkielman HYo:ssa ja nyt täytyy sanoa että on aika jämerä abstrakti opinnäytetyössä. Maximum respect.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/318962

"Afganistanissa on käynnissä konflikti, joka alkoi vuonna 2001. Konflikti on kuvattu kahtiajaoksi virallisen hallinnon ja uskonnollisen Taliban liikkeen välillä. Tarkasteltuna toimijoita ja heidän motiivejaan pintaa syvemmältä tulee esille monimuotoisempi konflikti. Tutkielman valossa konflikti näyttäytyy sisällissotana paikallisten toimijoiden kesken. Afganistanin hallinto rakentui vuonna 2001 sodan voittaneelle Pohjoisen-liiton verkostolle. Tästä johtuen sotalordien valta levisi kattamaan lähes koko maan. Sotalordit saivat paikallisen autonomian hallitsemillaan alueilla. Autonomisilla alueilla ei toiminut virallista hallintoa tai oikeusjärjestelmää. Hallinta ja riitojen sovittelu oli puolueellista ja mielivaltaista. Muodostui tila jossa, väkivaltaisuudet eivät olleet riippuvaisia virallisista identiteeteistä. Paikallistasolla poliisit voivat taistella toisiaan vastaan, ja toisaalta tehdä yhteistyötä Talibanin kanssa. Järjestäytynyt rikollisuus oli integroitunut vertikaalisesti hallintoon ja Talibaniin. Paikallisten heimot liittoutuivat hallintoon tai Talibaniin varmistaakseen resurssit paikallisiin taisteluihin. Kilpailevan heimon liittyessä hallintoon oli toisen liityttävä Talibaniin, jotta pystyttiin vastaamaan kilpailijan kasvaneeseen suorituskykyyn. Paikalliset verkostot käyttivät kansainvälisiä toimijoita hyväksi. Paikalliset ilmiantoivat kilpailijansa kansainvälisille toimijoille Talibanin tai Al Qaidan taistelijana. Kansainväliset toimijat suorittivat operaatioita tiedon perusteella. Kansainvälistä terrorisminvastaista sotaa käytettiin henkilökohtaisten kaunojen selvittämiseen. Afganistanin talouden erityispiirteet olivat merkittävässä roolissa konfliktin jatkuvuuteen. Massiivinen oopiumteollisuus yhdistettynä perinteiseen Hawala-rahoitusjärjestelmään mahdollistaa talouden pyörimisen länsimaisen valvonnan ulkopuolella. Afganistanissa 90 prosenttia rahaliikenteestä tapahtuu Hawala- järjestelmän kautta. Hawala yhdistettynä heikosti valvottuun viralliseen pankkijärjestelmään mahdollisti laajamittaisen rahanpesun ja yhteydet globaaliin maailmantalouteen. Tutkielmassa kuvataan Afganistanin konfliktia monimuotoisemmin, kuin ”virallisessa” kahtiajakoon perustuvassa kuvauksessa. Monimuotoisemmassa selityksessä toimijoiden yhtenäisyys on kiistelty ja identiteetit ovat vain keino saada resursseja. Afganistanissa on käynnissä monta paikallista taistelua vallasta. Tutkielmassa pyritään syventämään ”virallista narratiivia” ja selittämää toimijoiden liukuvuutta. Konfliktia tarkastellaan Mary Kaldorin uuden sodan teorian lähtökohdista. Kaldorin teoriaa syvennetään tukevilla tutkimuksilla. Teoreettinen viitekehys nivoutuu kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa mikrotason lähteiden valossa tutkia epävirallista puolta yhteiskunnasta ja yhdistää se viralliseen. Konfliktin ratkaisua tulisi etsiä perinteisten rakenteiden kuten heimorakenne ja hawala-rahoitusjärjestelmä yhdistämisellä nykyaikaisiin rakenteisiin. Perinteisten ja legitiimien toimintamallien sivuuttaminen epävirallisena, johtaa vieraiden toimintamallien tuomiseen kulttuuriin. Organisoitua väkivaltaa tulee ilmenemään Afganistanissa jatkossakin, kysymys on siitä, onko väkivalta poliittista vai henkilökohtaista. On löydettävä ratkaisu, jossa paikallisilla on omistajuutta. Tutkielma tarjoaa uusia näkökulmia siihen miten virallinen länsimaiden näkökulmasta ja legitiimi afgaanien näkökulmasta eroavat merkittävästi toisistaan, kuten poliisi ja Taliban."
 
Back
Top