Suomen kilpailukyvyn ja talouden alasajo - viimeinen sammuttakoon valot

[Lahottaja]

Työn verotus kautta linjan alas, turha korttipeli pois ja toimiva työnvälitys (vuokraorjafirmat helevettiin).

Siinä mun kolme pointtia.

Marginaalivero on hämmentävän nopeasti noin puolet. Siltä kantilta kun katsoo meidän verotusta, näyttäytyy verotus melko härskinä.

Kaikenmaailman kortit ovat aivan haistapaska hommaa. Nykyään tarvitsen itse ainoastaan työturvallisuuskortin ja sekin on jo liikaa. Muutaman vuoden välein pitää käydä antamassa tyhjänpuhujakonsulttifirmalle rahaa ja suorittaa täysin turha koulutus. Pahimmillaan se on melkoinen nippu suurimmaksi osaksi tyhjänaikaisia kortteja, mitä tarvii edes päästäkseen työmaalle.

Työvuokraus on erittäin hyvä työvoiman joustavuuden kannalta. Mutta miksei tätä voida rakentaa työmarkkinoihin ominaisuudeksi? Miksi siinä täytyy olla välissä taas yksi välistävetäjä?

Ite olen ollu työmailla vastaavana ja on erittäin hyvä, että työmaalle tulijat on edes jotenkuten perehtyneet turvallisuusasioihin (työturva, tieturva ja tarvittaessa tulityö) muuten menisi aina uuden työntekijän tullessa päivä perehdyttää näihinkin. Nyky systeemillä voidaan keskittyä juuri suihen kohteeseen mihin tullaan ja selvitään tunnissa. Sen verran monenlaista hiihtäjää kulkee työmailla, että on helvetin hyvä että kaikilla on jo valmiiksi jonkunlainen turvallisuuskoulutus, josko sieltä aina joku jotain muistaa, jos meinataan alkaa leikkimään turvallisuudella.

Tämmöinen paatos tähän

 

[Fortis]

Minäkin duunariperheen kasvattama, itse opintolainalla ja työnteolla opintoni kustantanut hyvätuloinen olen koko aikuisikäni "oikeistolaisia" äänestänyt ja tämäkin vitun hallitus kiristää tuloverotustani.

Väittäisin että Kokoomus laskisi hyvätuloisten verotusta mutta hallituskumppanit ja hyysäri eivät ole valmiita siihen.
Kyllä me vielä Viron malliin mennään kun talous ja demografia kyykkää lisää.

 

[Nargö]

Mihin perustuu tämä "ainakin etelän kaupungeissa" onko jotain vanhaa mutua? Näyttää nimittäin etenkin näissä etelän kaupungeissa nyt työttömyys päinvastoin lisääntyvän hurjaa vauhtia. Syyskuun 2024 tilaston mukaan Turku, Tamper, Helsinki. Vantaa ja Espoo on kavunnut jo ihan eri kymmenelle työttömyysprosentissa, kun vertaa vaikka Lappiin ja kainuuseen, joissa se on edelleen alle 10.

Etelän isoissa kaupungeissa taitaa maahanmuutto vaikuttaa tilanteeseen. Eli kovaa vauhtia kasvaa sellaisten osuus joilla ei juuri ole edellytyksiä pärjätä suomalaisessa työelämässä.

 

[skärdis]

Mihin perustuu tämä "ainakin etelän kaupungeissa" onko jotain vanhaa mutua? Näyttää nimittäin etenkin näissä etelän kaupungeissa nyt työttömyys päinvastoin lisääntyvän hurjaa vauhtia. Syyskuun 2024 tilaston mukaan Turku, Tamper, Helsinki. Vantaa ja Espoo on kavunnut jo ihan eri kymmenelle työttömyysprosentissa, kun vertaa vaikka Lappiin ja kainuuseen, joissa se on edelleen alle 10.

Etelän kaupunkeihin on kasaantuntut kaikenlaista vetelehtijää ja ammattitaidotonta väkeä. Niin kotoperäisiä kuin ulkoperäisiä. Joukossa paljon sellaita, joka ei oikeasti ole edes työkykyistä, mutta järjestelmämme pitää heidät työttömyyskortistossa.

Suurin kasvu tulee taatusti maahanmuuttavasta väestöstä, jolla ei ole mitään osaamista tai työhistoriaa. Kun ei kieltäkään osaa, niin iso osa on työttömyyskortiston kirjoilla vaikka tarve jollekin muulle olisi ilmeinen.

Kaenuusta ja Lapista on "liikaväki" muuttanut jo aikoja sitten maalikylille.

 

[Jorde]

Tässä on toisaalta se ongelma, että BKT ei ole reaalisesti kasvanut 15 vuoteen, eikä työn tuottavuuskaan riittävästi.

Se on vähän siinä että silloin hyvänä aikana ei kehitetty prosesseja vaan todettiin että näin on aina tehty, selkänahastakaan ei sitä tuottavuutta pysty loputtomasti repimään.

 

[Jorde]

Mihin perustuu tämä "ainakin etelän kaupungeissa" onko jotain vanhaa mutua? Näyttää nimittäin etenkin näissä etelän kaupungeissa nyt työttömyys päinvastoin lisääntyvän hurjaa vauhtia. Syyskuun 2024 tilaston mukaan Turku, Tamper, Helsinki. Vantaa ja Espoo on kavunnut jo ihan eri kymmenelle työttömyysprosentissa, kun vertaa vaikka Lappiin ja kainuuseen, joissa se on edelleen alle 10.

Liekköhän siltä samalta ajalta jolloin töihin pääsi kun käveli tehtaan portille.

 

[Lahottaja]

Etelän kaupunkeihin on kasaantuntut kaikenlaista vetelehtijää ja ammattitaidotonta väkeä. Niin kotoperäisiä kuin ulkoperäisiä. Joukossa paljon sellaita, joka ei oikeasti ole edes työkykyistä, mutta järjestelmämme pitää heidät työttömyyskortistossa.

Suurin kasvu tulee taatusti maahanmuuttavasta väestöstä, jolla ei ole mitään osaamista tai työhistoriaa. Kun ei kieltäkään osaa, niin iso osa on työttömyyskortiston kirjoilla vaikka tarve jollekin muulle olisi ilmeinen.

Kaenuusta ja Lapista on "liikaväki" muuttanut jo aikoja sitten maalikylille.

Joo kyllähän nämä tietyt ryhmät aika nopeasti valuu isoihin kaupunkeihin, vaikka alun perin pikku kuntaan tulisivatkin asumaan.

 

[Jorde]

Joo kyllähän nämä tietyt ryhmät aika nopeasti valuu isoihin kaupunkeihin, vaikka alun perin pikku kuntaan tulisivatkin asumaan.

Niinpä, oliskohan täältä jo 4 pakkosiirrettyjen ryhmää valunut etelään, sen 2-3 vuotta ne täällä on minkä valtio vaatii ja sitten ne häviää...

 

[YliKoo]

Anekdoottina:

Mun työmaakopin eteen pärähti kerran mopo, ja nuorimies tuli sisään.

"Otatko hommiin" kysyi ilman sen suurempia alustuksia. Vastasin, että työhakemus oli hyvä ja meni läpi.

Olin toki keväällä muutenkin palkkaamassa kesätyöntekijöitä, ja muodollisuudet hoidettiin kuten kuuluu.

 

[Lahottaja]

Anekdoottina:

Mun työmaakopin eteen pärähti kerran mopo, ja nuorimies tuli sisään.

"Otatko hommiin" kysyi ilman sen suurempia alustuksia. Vastasin, että työhakemus oli hyvä ja meni läpi.

Olin toki keväällä muutenkin palkkaamassa kesätyöntekijöitä, ja muodollisuudet hoidettiin kuten kuuluu.

Minulta on tasan yhden kerran tultu työmaalle kysymään töitä, palkkasin.

 

[Huhta]

CDE -kortti kuljettajista onkin jonkin asteinen pula. Suora työllistyminen kuljetusliikkeeseen voisikin tuoda hyvän palkan. Tosin tarjolla olevat työpaikat näyttää olevan vuokrafirmojen kautta ja se palkka ei ole paljon. Varastojampan työt on kaikki vuokrafirmojen kautta.

Usein puhutaan ns. piilotyöpaikoista, joita ei ole olemassa paperilla. Vähemmän puhutaan ns. venäläisistä työpaikoista, jotka ovat olemassa paperilla, mutta joita ei tosiasiassa ole. Olen sellaisessa aikanaan ollut - kolme paikkaa ilmoitettiin, mutta huomasin olevani siellä yksin. Ts. vuokrafirmojen ilmoitukset eivät välttämättä kuvasta konkreettisia työpaikkoja ja tekemättä jääviä töitä, vaan ne kertovat lähinnä pyöröoven pyörivän.

Vuokratyöhön liittyy kuitenkin myös muita erikoisia piirteitä. Kuten se, että asiakasyritys ei tosiasiassa tilaa työtä henkilöstöpalveluyritykseltä, vaan asiakasyritys ilmoittaa työvuorot suullisesti vuokratyöntekijälle, joka kirjaa tekemänsä työt henkilöstöpalveluyritykselle palkanmaksua varten. (Uskoisin, että tällainen voisi tuottaa sairauslomatapauksissa ym. varsin erikoisia tilanteita.) Parasta oli kuitenkin, kun lyhyehkö määräaikaisuuteni loppui ja hyvässä yhteisymmärryksessä laitoin kaiken pakettiin asiakasyrityksen kanssa. Viikko myöhemmin esimieheni henkilöstöpalveluyrityksestä soittaa ja kertoo, että he tarvitsisivat työvuorokirjaukseni mahdollisimman pian, jotta voivat maksaa palkkani. Hämmästys kuului puhelinlinjan yli, kun totesin, että niin, tämähän oli määräaikainen joulomatuuraus eikä tämän pitänytkään jatkua pidemmälle. <-- Asiakasyritys oli nähtävästi puhunut täyttä lööperiä henkilöstöpalveluyritykselle.

Mitä sitten kilpailukykyyn tulee... Työvoimakustannukset ovat liian korkeat. Palkoista ei tosin ole varaa leikata tai kulutuskysyntä kärsii ja sosiaaliturvamenot kasvavat. Työnantajan osuus eläkemaksusta olisi helpoin kohta - se ei lisäisi kenenkään menoja tai pienentäisi kenenkään palkkaa, vaan se olisi ikään kuin laina [työntekijän ja yhteiskunnan tulevaisuudesta]. Alennusta ei luultavasti kannata toteuttaa juustohöylällä, vaan se lienee järkevintä kohdentaa esimerkiksi 6-12 kk määräaikaisena täysvapautuksena uusiin, vakituisiin työsuhteisiin. Lisäksi nuorisotyöllisyyttä tulisi tukea tekemällä nuorista houkuttelevampia työntekijöitä - eläkemaksujen maksaminen ylipäätään voisi hyvin alkaa vasta esim. 25-30 ikävuodesta. Nuorisotyöllisyyden tukemisella kun on yleisempiäkin yhteiskunnallisia intressejä.

Talous yleisemmin? Ainakaan palkansaajien verotusta ei ole enää varaa kiristää. Mutta eläkkeitä verotetaan yhä turhan kevyesti. Eläkeläisillä on jo kaikki - huonekalut, vaatteet, autot, asunnot, kesämökit, purjeveneet... Monet eläkeläiset käyttävät muutenkin rahaa niin kitsaasti, että veronkorotus tuskin juuri vaikuttaisi kulutuskysyntää heikentävästi. Eläkkeiden verotuksen kiristäminen tasapainottaisi myös ylisuurta eläkelupausta suhteessa pieneksi jääneeseen eläkemaksupottiin. Käteen jäävien eläketulojen pienentyminen voisi lisäksi johtaa omaisuuden tasapainoisempaan jakautumiseen ja mm. asuntomarkkinoiden tervehtymiseen, kun tällä hetkellä moni kuolee yksin kartanossa kuolinpuvun taskut täynnä 500€ seteleitä.

 

[Vonka]

Mutta eläkkeitä verotetaan yhä turhan kevyesti. Eläkeläisillä on jo kaikki - huonekalut, vaatteet, autot, asunnot, kesämökit, purjeveneet... Monet eläkeläiset käyttävät muutenkin rahaa niin kitsaasti, että veronkorotus tuskin juuri vaikuttaisi kulutuskysyntää heikentävästi. Eläkkeiden verotuksen kiristäminen tasapainottaisi myös ylisuurta eläkelupausta suhteessa pieneksi jääneeseen eläkemaksupottiin. Käteen jäävien eläketulojen pienentyminen voisi lisäksi johtaa omaisuuden tasapainoisempaan jakautumiseen ja mm. asuntomarkkinoiden tervehtymiseen, kun tällä hetkellä moni kuolee yksin kartanossa kuolinpuvun taskut täynnä 500€ seteleitä.

Sinulla on aika ruusuinen kuva lokoisaa miljonäärielämää nauttivista eläkeläisistä. Kolmasosa heistä on kansaneläkkeen varassa. Toki eläkkeelle jää koko ajan entistä koulutetumpia ihmisiä, ja moni on saanut työikäisenä kohtuullista palkkaa. Heidän toimeentulonsa on ihan hyvä. Näistä ei kuitenkaan saa massoja. Yli 75-vuotiaissa on köyhyysrajan alapuolella eläviä suhteessa enemmän kuin koko väestössä.

 

[Solidsnake]

Sinulla on aika ruusuinen kuva lokoisaa miljonäärielämää nauttivista eläkeläisistä. Kolmasosa heistä on kansaneläkkeen varassa. Toki eläkkeelle jää koko ajan entistä koulutetumpia ihmisiä, ja moni on saanut työikäisenä kohtuullista palkkaa. Heidän toimeentulonsa on ihan hyvä. Näistä ei kuitenkaan saa massoja. Yli 75-vuotiaissa on köyhyysrajan alapuolella eläviä suhteessa enemmän kuin koko väestössä.

Eläkeikäiset myös kuluttavat, esim remppapalveluissa huomattavissa osin

 

[Huhta]

Sinulla on aika ruusuinen kuva lokoisaa miljonäärielämää nauttivista eläkeläisistä. Kolmasosa heistä on kansaneläkkeen varassa. Toki eläkkeelle jää koko ajan entistä koulutetumpia ihmisiä, ja moni on saanut työikäisenä kohtuullista palkkaa. Heidän toimeentulonsa on ihan hyvä. Näistä ei kuitenkaan saa massoja. Yli 75-vuotiaissa on köyhyysrajan alapuolella eläviä suhteessa enemmän kuin koko väestössä.

Se on riittävän lähellä todellisuutta. Suurin nettovarallisuus on yli 65-vuotiailla eikä yli 75-vuotiaatkaan varsinaisesti köyhiä ole...

Tilastokeskus - 2. Nettovarallisuus suurin 65–74-vuotiailla

stat.fi

Tilastoa vielä vääristää se, että suomalaisten omaisuus on paljolti asunnossa. Jos nykyiset vanhukset olisivat tajunneet 50 vuotta sitten, että pankin lainakartano pitää ostaa Espoosta eikä Kuusankoskelta, niin tilasto olisi vielä vähän enemmän yläpäästä raskas. Nyt muuttoliike on tehnyt vanhuksista hieman vaatimattomammin varakkaita, kun ne kartanot on ostettu Kekkosen presidenttikaudella osin vääristä paikoista.

 

[Rauhantekijä]

60 vuotias saa yleisellä työmarkkinalla kirjoittaa vaikka kuinka monta hakemusta ja mitään työtä ei enää saa.
KELAn uusi johtaja Lasse Lehtonen 63v. ilmeisesti kirjoitti vain yhden hakemuksen ja pääsi huippuvirkaan.
Mit* vit* ??

Poliittinen myllerys ei vaikuttanut, sanoo Lasse Lehtonen Ylelle – tällaisen uuden pääjohtajan Kela hänestä saa

”Tietoa on paljon, ja sitä todellakin tarvitaan päätöksenteon tueksi”, Lehtonen sanoo.

yle.fi

 

[Huhta]

Jos ei löydy vuokramiestä niin jollain pitäisi varmistaa toiminta.

Jos on 300 000 euroa maksava tukkirekka pihassa ja kulut juoksee sellaista tahtia, että ainoa vaihtoehto on saada akselit pyörimään nopeammin kuin vekseli. Et voi jäädä odottelemaan, että löytyykö vuokraamosta osaavaa pöllikuskia (ei löydy..).

Usko vaikka huviksesi, niin hyville tekijöille kyllä riittää alalla kuin alalla töitä. Sitten on sankareita, joilla aina joko maa jäässä tai kärsä kipeänä.

Annoit sitten syötön omalle maalille. Hyvä tekijä on melkein aina kokenut, harva on seppä syntyessään.

Silti kaupallisella sektorilla aina odotetaan, että työntekijä tulee valmiina töihin. Finnairin toimarilla oli aikanaan pokkaa tulla kysymään ilmavoimien johdolta nimilistaa niistä jotka lähtevät lentämään heidän laajentuvaa fleettiään. Samoin koodaripula tarkoittaa ensisijassa pulaa kokeneista koodareista, joilla on lisäksi hallussaan tuorein tech stack - se ei tarkoita, että jokainen voisi kouluttautua alalle ja saada töitä pienellä portfoliolla CSS, JS ja Python snippettejä. Mutta viiniä ei voi tehdä kasvattamatta viiniköynnöstä, rusinat pullasta noukkimalla raaka-aine käy ennen pitkää vähiin.

Metsäkoneenkuljettajista vain puolet on alan töissä. En usko likimainkaan kaikkien toisesta puoliskosta olevan toivottomia tapauksia, joilla on joko kärsä kipeä tai moto rikki. Kuormia ei varmaan synny siinä tahdissa kuin kokeneemmilla kollegoilla, mutta eihän ässiäkään lentoreserviupseerikurssilla kouluteta.

Koulutetuista puolet päätyy muualle​

Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen saaneista vain puolet työskentelee alalla.

Neljännes päätyy töihin muille aloille ja neljännes lähinnä työmarkkinoiden ulkopuolelle, kertoo Työtehoseuran kehittämispäällikkö Eila Lautanen.

Syitä siihen, miksi koulutettu kuljettaja ei päädykään alalle, on monia.

– Useimmilta metsäkonealan ulkopuolelle päätyneiltä koulutetuilta puuttuvat metsäkoneenkuljettajan työssä tarvittavat edellytykset. Niitä voivat olla esimerkiksi avaruudellinen maaston hahmottaminen, hienomotoriset taidot sekä käden ja silmän koordinaatio, kertoo Lautanen.

Ongelma on, että opintoihin hakeutuu oppilaita, joilla ei ole riittäviä edellytyksiä toimia alalla.

– Tästä seuraa hankaluuksia opinnoissa paitsi alalle soveltumattomalle opiskelijalle itselleen, myös saman kurssin lahjakkaille opiskelijoille, sanoo Lautanen.

Riittämätön koneaika opinnoissa heijastuu työelämään​

Työtehoseuran kehittämispäällikkö Eila Lautanen nostaa esille myös sen, että metsäkonealan koulutuksen niukentuneet opettaja- ja koneresurssit ovat johtaneet siihen, että opiskelijat eivät saa opintojen aikana tarpeeksi koneaikaa.

Näin harjaantuminen ammatissa vaadittavaan työtahtiin jää kesken ja sitä on jatkettava työelämässä. Kun se ei ole onnistunut, työsuhteita on voitu joutua jopa purkamaan.

– Lähes poikkeuksetta syynä on ollut työn tuottamattomuus, sanoo Lautanen.

Koneyrittäjä Ari Virkkala sanoo, että hyvät konekuskit ovat harvassa.

– Joskus olen joutunut antamaan jollekin lopputilin, kun koneen käsittely ei ole luonnistunut.

Töitä ja laajenemisen mahdollisuuksiakin olisi koneyrittäjälle nyt tarjolla, mutta kone ei liiku ilman kuljettajaa.

– Kun olisi kuljettaja, niin voisi laittaa toisen koneen. Pulaa kuljettajista on, sanoo Virkkala.

Metsäkoneenkuljettajista vain puolet päätyy alan töihin – soveltuvuuskoe antoi hyviä tuloksia: löysi motivoituneimmat hakijat

Opintoihin päätyy paljon oppilaita, joilla ei ole edellytyksiä työhön. Keväällä pilotoitiin soveltuvuuskoetta, joka mittasi motivaatiota ja edellytyksiä opiskella metsäkoneenkuljettajan ammattia.

yle.fi

 

[Huah]

Ehkä tää sopii tähän ketjuun. Sinänsä ei välttämättä kaikille ihan uutta tietoa, mutta Kauppalehdessä oli ihan hyvä kooste, miten merenkulku tulee muuttumaan ja minkälaiset yritykset tästä hyötyvät. Käytännössä Wärtsilä on suuri voittaja, koska se on viime vuosina panostanut massiivisesti näiden moottorien tuotekehitykseen, jotka pelittävät ns. "vihreillä" polttoaineilla. Samassa mainitaan myös Suomessakin huomattavasti liiketoimintaa harjoittava ABB sekä Neste, joka tuottaa uusiutuvia polttoaineita.

"Merenkulun päästösopimus pohjaa IMO:n strategiaan vuodelta 2023. Sen mukaan kasvihuonekaasujen päästöjä leikataan (vuoden 2008 tasosta) vähintään 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2040 päästöleikkaukset olisivat vähintään 70 prosenttia. Vuoden 2050 tavoite on nettonollapäästöt."

Historiallinen sopimus voi sataa rahavirtana näille kolmelle pörssiyhtiölle

Merenkulkuvaltiot solmivat alustavan sopimuksen laivojen maailmanlaajuisista päästömaksuista. Jaossa on pian miljardien eurojen potti, josta voi irrota hyvä siivu suomalaisen meriklusterin laariin.

www.kauppalehti.fi

Itse haluaisin vielä nostaa esiin yhden suomalaisen listaamattoman yrityksen: Norsepower. Käytännössä ne valmistaa tuollaisia tyhmännäköisiä paaluja, joilla polttoaineenkulutus laskee merkittävästi. Ovat nyt jo taloudellisesti kannattavia ratkaisuja, joten itse uskaltaisin väittää, että käytännössä jokaikinen uusi tankkeri/kauppalaiva tulee noiden uudistusten myötä kantamaan tällaisia tuulipropulsiopaaluja. Norsepower on selkeästi suurin ja merkittävin peluri näissä tuotteissa. Sillä on valtava etumatka kilpailijoihin nähden.

Norsepower main page - Norsepower Rotor Sails™ | Wind Propulsion

Norsepower Rotor Sails | Wind Propulsion

www.norsepower.com

Lopullinen sinetti tuolle merenkulkusopimukselle olisi aikataulutettu lokakuulle. Uskallan arvata, että jos ja kun se silloin lyödään lukkoon, niin silloin myös "yllättäen" nytkähtää eteenpäin nuo Suomeen suunnittelut miljardiluokan metanoli- ja ammoniakkitehtaat. Toki noihin laivoihin myös suunnitellaan jonkin verran akkuratkaisuja lyhyille välimatkoille eli sinänsä saattaisi antaa lisäboostia tämänkin arvoketjun luomiseksi Suomeen.

 

[Nargö]

Viking Gracellahan oli aluksi tuollainen Norsepowerin roottoripurje, mutta se poistettiin koska sen tuottama polttoaineenkulutuksen vähennys oli niin pieni.

 

[Saunajääkäri]

koska sen tuottama polttoaineenkulutuksen vähennys oli niin pieni.

…rikkonaisessa saaristoajelussa pienellä merellä ja valtava määrä satamakäyntejä vrt rahtilaivoihin.

 

[ERAkko]

Helsingin tulevien raitiovaunujen hankinta sveitsiläiseltä Stadlerilta (vaunut tehdään Puolassa) kotimaisen Skoda Transtech:n sijasta on osoitus julkisen / yhteiskunnallisen instituution piittaamattomasta käyttäytymisestä Suomen talouden suhteen sekä teknillisen kehityksen suhteen.

Helsingin uudet raitiovaunut puhuttavat: Suomessa valmistettavia vaunuja ei saanut suosia

Skoda Transtechin tarjouksessa oli puutteita, jotka koskivat ehdottomia vaatimuksia. Yhtiön vaunutarjous hylättiin, vaikka suomalaisille se olisi tuonut kosolti töitä.

yle.fi

Pääkaupunkiseudun raitioliikenne laajenee - Helsingin ja Vantaan uudet raitiovaunut toimittaa Stadler - Kaupunkiliikenne Oy

Pääkaupunkiseudun uusien raitiovaunujen toimittajaksi on valittu Stadler. Kaupunkiliikenne Oy:n hallitus päätti asiasta 6.10.2025 kokouksessaan. Hankinta on merkittävä koko pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudun uusien raitiovaunujen toimittajaksi on valittu Stadler. Kaupunkiliikenne Oy:n...

kaupunkiliikenne.fi

Uutisten mukaan Skodan tarjous ei täyttänyt "ehdottomia vaatimuksia"! On vaikea ymmärtää, mitä " ehdottomia vaatimuksia " pääkaupungin virkamieskunta on asettanut raitiovaunuhankinnalle, joita Skoda ei olisi kyennyt toteuttamaan. Edelliset kaupunkivauunut olivat Skodalta ja Tampereen vaunut ovat myös Skodalta, joten vaikea on ymmärtää, mitä todellisia vaatimuksia Skoda ei olisi voinut toteuttaa.

Jos pidemmän matkan pikaraitiovaunut ovat olleet kynnyskysymys, niin hanke olisi pitänyt jakaa kahteen osaan; kaupunkivaunuihin ja pikaraitiovaunuihin, jolloin kaupunkivaunut olisi voitu tilata kotimaasta.

Noin yleisesti terveesti ajatteleva yhteiskunta suosii häpeilemättä kotimaisia toimittajia, jos niitä on, ja asettaa sellaiset ensisijaiset teknillis-taloudelliset vaatimukset, että kotimainen (tai kotimaiset) toimittaja(-t) kykenevät ne täyttämään ja ulkomaiset toimittajat ovat vaatimusten suhteen vaikeuksissa. Suomen erityisolosuhteissa sen ei pitäisi olla vaikeaa.

Vaatimuksissa voisi vaikkapa aloittaa siitä, että valmistaja on toimittanut useampia pohjoisen oloissa toimivia raitiovaunujärjestelmiä, jotka ovat käytössä vanhoilla raitiotielinjastoilla. Talouspuolella luonnollisesti asetettaisiin niin korkea kotimaisuusasteen vaade, johon (vain) kotimaiset toimittajat yltävät joko suoraan (ei liene EU-hengen mukaista) tai peitetysti (taitavasti esitetty teknillinen tai taloudellinen vaade, joka ohjaa julkishallinnon hankkeen kotimaiseksi tai pakottaa toimittajan käyttämään kotimaisia toimittajia vähintään samanarvoisesti kuin kotimaan toimittaja). Tämä on tietysti hankintaorganisaation ammattitaitokysymys sekä teknillisten että taloudellisten kysymysten suhteen.

Valtiollisten ja kunnallisten virkatyöläisten olisi syytä ymmärtää, että heidän elantonsa maksaa kansa / kunnan asukkaat, jolloin ei pitäisi olla ylivoimaista ymmärtää kotimaisen toimittajan suosimista hankinnoissa. EU-ohjeistuksen taakse ei kannata omaa osaamattomuuttaan vaatimusten laadinnassa piilottaa.

Olen ilmeisesti fossiili, kun en ymmärrä tämän kaltaisia hankintapäätöksiä omista (tai nyt helsinkiläisten) veroista maksettavalla rahalla.