CDE -kortti kuljettajista onkin jonkin asteinen pula. Suora työllistyminen kuljetusliikkeeseen voisikin tuoda hyvän palkan. Tosin tarjolla olevat työpaikat näyttää olevan vuokrafirmojen kautta ja se palkka ei ole paljon. Varastojampan työt on kaikki vuokrafirmojen kautta.
Usein puhutaan ns. piilotyöpaikoista, joita ei ole olemassa paperilla. Vähemmän puhutaan ns. venäläisistä työpaikoista, jotka ovat olemassa paperilla, mutta joita ei tosiasiassa ole. Olen sellaisessa aikanaan ollut - kolme paikkaa ilmoitettiin, mutta huomasin olevani siellä yksin. Ts. vuokrafirmojen ilmoitukset eivät välttämättä kuvasta konkreettisia työpaikkoja ja tekemättä jääviä töitä, vaan ne kertovat lähinnä pyöröoven pyörivän.
Vuokratyöhön liittyy kuitenkin myös muita erikoisia piirteitä. Kuten se, että asiakasyritys ei tosiasiassa tilaa työtä henkilöstöpalveluyritykseltä, vaan asiakasyritys ilmoittaa työvuorot suullisesti vuokratyöntekijälle, joka kirjaa tekemänsä työt henkilöstöpalveluyritykselle palkanmaksua varten. (Uskoisin, että tällainen voisi tuottaa sairauslomatapauksissa ym. varsin erikoisia tilanteita.) Parasta oli kuitenkin, kun lyhyehkö määräaikaisuuteni loppui ja hyvässä yhteisymmärryksessä laitoin kaiken pakettiin asiakasyrityksen kanssa. Viikko myöhemmin esimieheni henkilöstöpalveluyrityksestä soittaa ja kertoo, että he tarvitsisivat työvuorokirjaukseni mahdollisimman pian, jotta voivat maksaa palkkani. Hämmästys kuului puhelinlinjan yli, kun totesin, että niin, tämähän oli määräaikainen joulomatuuraus eikä tämän pitänytkään jatkua pidemmälle. <-- Asiakasyritys oli nähtävästi puhunut täyttä lööperiä henkilöstöpalveluyritykselle.
Mitä sitten kilpailukykyyn tulee... Työvoimakustannukset ovat liian korkeat. Palkoista ei tosin ole varaa leikata tai kulutuskysyntä kärsii ja sosiaaliturvamenot kasvavat. Työnantajan osuus eläkemaksusta olisi helpoin kohta - se ei lisäisi kenenkään menoja tai pienentäisi kenenkään palkkaa, vaan se olisi ikään kuin laina [työntekijän ja yhteiskunnan tulevaisuudesta]. Alennusta ei luultavasti kannata toteuttaa juustohöylällä, vaan se lienee järkevintä kohdentaa esimerkiksi 6-12 kk määräaikaisena täysvapautuksena uusiin, vakituisiin työsuhteisiin. Lisäksi nuorisotyöllisyyttä tulisi tukea tekemällä nuorista houkuttelevampia työntekijöitä - eläkemaksujen maksaminen ylipäätään voisi hyvin alkaa vasta esim. 25-30 ikävuodesta. Nuorisotyöllisyyden tukemisella kun on yleisempiäkin yhteiskunnallisia intressejä.
Talous yleisemmin? Ainakaan palkansaajien verotusta ei ole enää varaa kiristää. Mutta eläkkeitä verotetaan yhä turhan kevyesti. Eläkeläisillä on jo kaikki - huonekalut, vaatteet, autot, asunnot, kesämökit, purjeveneet... Monet eläkeläiset käyttävät muutenkin rahaa niin kitsaasti, että veronkorotus tuskin juuri vaikuttaisi kulutuskysyntää heikentävästi. Eläkkeiden verotuksen kiristäminen tasapainottaisi myös ylisuurta eläkelupausta suhteessa pieneksi jääneeseen eläkemaksupottiin. Käteen jäävien eläketulojen pienentyminen voisi lisäksi johtaa omaisuuden tasapainoisempaan jakautumiseen ja mm. asuntomarkkinoiden tervehtymiseen, kun tällä hetkellä moni kuolee yksin kartanossa kuolinpuvun taskut täynnä 500€ seteleitä.
