Venäjä vaatii Suomelta laivastotukikohtaa, Gotlanti miehitetään – voisiko näin tapahtua?
Kolme synkkää tulevaisuudenkuvaa Itämeren alueelta. Miten Suomen johto reagoisi?
Michael Moberg, James Mashiri ja Charly Salonius-Pasternak
SK 09/2015|27.2.2015 05:20
17 min
Luettu (4)
Varautuminen pahimpaan on elintärkeää jokaiselle itsenäiselle kansakunnalle. Siinä voidaan käyttää apuna skenaarioita, mahdollisia tulevaisuuden tapahtumaketjuja.
Seuraavilla sivuilla kuvatut tapahtumat eivät ole totta eivätkä myöskään ennusteita siitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Ne ovat rakennettuja tapahtumasarjoja, joita voidaan käyttää suunnittelun ja ajattelun välineenä.
Valitsemamme skenaariot sijoittuvat Itämeren–Suomenlahden alueelle. Keskeisiä tekijöitä niissä ovat muiden Itämeren maiden ja Naton toimintavalmius sekä Venäjän sotilaalliset kyvyt ja sen tahto käyttää asevoimaa. Venäjän toimintaan on valittu hybridisodan ja informaatiopsykologisen sodankäynnin aineksia.
Näissä skenaarioissa tilanne kehittyy nopeasti. Niissä on kuvattu muiden valtioiden ja liittouman päätöksiä ja mahdollista toimintaa tällaisessa kehityksessä.
Suomen osalta skenaarioiden merkitys, toimenpiteet ja johtopäätökset on jätetty avoimiksi. Tarkoituksena on haastaa lukijat kehittämään tilannetta eteenpäin.
Nämä skenaariot on testattu ulkopuolisilla asiantuntijoilla, ja heidän kommenttinsa on otettu huomioon.
Michael Moberg on kapteeniluutnantti evp, joka on palvellut mm. Uudenmaan prikaatissa, Afganistanissa ja Merivoimien esikunnassa. Nykyisin hän toimii liike-elämässä.
Kapteeniluutnantti James Mashiri pitää turvallisuuspoliittista blogia ja palvelee Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella.
Charly Salonius-Pasternak toimii vanhempana tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa.
Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana.
SKENAARIO 1: AHVENANMAA
Kuukausi sitten täydessä öljylastissa oleva tankkeri kaapattiin Itämerellä. Kaksi viikkoa sitten Venäjä ilmoitti, että Itämeren halki kulkeva Nordstream-kaasuputki oli yritetty räjäyttää nelisenkymmentä kilometriä Helsingin eteläpuolella. Vain radiosytyttimen vika esti räjähdyksen.
Sosiaalisessa mediassa on alkanut levitä
Oil Fighters Front (OFF) -nimellä kulkevan organisaation videoita. Niissä kerrotaan, miksi OFF on päättänyt iskeä Venäjän Itämeren kautta tapahtuvaan öljynvientiin. Ahvenanmaata kodikseen kutsuva OFF-johtaja kertoo eräässä videossa, että hän on kiitollinen tuesta, jota hänen organisaationsa on saanut esimerkiksi eräältä Suomen hallituksessa istuvalta puolueelta. Suomen pääministeri kiistää jyrkästi, että valtio olisi tukenut organisaatiota.
Seuraavaksi julkisuuteen tulee tieto toisen öljytankkerin kaappausyrityksestä. Venäjä ilmoittaa, että se moninkertaistaa partioinnin Suomenlahden ja Pohjois-Itämeren alueella.
Valvonnasta huolimatta Primorskin öljysatamaan palaamassa ollut tyhjä tankkeri ilmoittaa myöhään yöllä kansainvälisellä hätätaajuudella, että kannen alla on tapahtunut valtava räjähdys ja alus on uppoamassa. Miehistö saadaan pelastettua, mutta tankkeri uppoaa noin kolmekymmentä kilometriä Jurmon saaren eteläpuolella.
Seuraavana aamuna Venäjän Itämeren laivastossa ja läntisessä sotilaspiirissä käynnistyy laajamittainen valmiustarkastus. Merijalkaväen taisteluosasto ja kaikki sen kalusto ajoneuvoista ilmatorjuntaohjuksiin rahdataan laivoihin.
Lauantaiaamuna kansainväliseen mediaan leviää tieto, että venäläinen ammattikalastaja on havainnut merimiinoja Pohjois-Itämerellä. Kalastajan ottamat kuvat vahvistavat tiedon. Rahtialusten kapteenit muuttavat reittejään ja iltapäivään mennessä meriliikenne – ja sen myötä 90 prosenttia Suomen tuonnista ja viennistä – pysähtyy.
Suomi ilmoittaa, että se lähettää miinantorjuntaan erikoistuneen Katanpää-luokan aluksen alueelle. Kaikki huomio kuitenkin kohdistuu Venäjän ilmoitukseen, että se on pakotettu ottamaan päävastuun Itämeren turvallisuudesta, koska länsivaltioiden tukemat terroristit yrittävät tuhota Venäjän kuristamalla sen raaka-ainevientiä.
Suomalaiset heräilevät sunnuntaiaskareisiinsa, kun miinantorjunta-alus Katanpään kapteenille tulee viesti suoraan venäläisen alusosaston johtajalta. Se on täydellinen yllätys: suomalaisia kehotetaan pysymään Turun saaristossa. Venäjä hoitaa miinojen tunnistamisen, raivaamisen ja terroristien etsinnän.
Vain tuntia myöhemmin puolustusvoimien tiedustelupäälikkö antaa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle (utva) tilannearvionsa. Puolustusvoimain komentaja ehdottaa eräiden valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottoa ja Ahvenanmaan sopimuksen tulkitsemista niin, että puolustusvoimat voi toimia alueella vapaasti.
Poliittinen johto ei ole valmis hyväksymään jälkimmäistä ehdotusta. He pelkäävät, että se antaisi väärän signaalin ja kärjistäisi tilannetta.
Valmiuslain käyttöönoton suhteen koolla olevat ministerit eivät pääse yhteisymmärrykseen siitä, ollaanko todella lain kolmannen pykälän toisen momentin kuvaamassa tilanteessa, eli kohdistuuko Suomeen “huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka”. Puolustusvoimien valmiutta päätetään kuitenkin kohottaa.
Maanantaiaamuna kaikissa Itämeren reunavaltioissa ykkösuutinen on Oil Fighters Frontin uusi nettivideo. Siinä uhataan, että järjestö aikoo käyttää myös ilma-aluksia ja sukellusveneitä Venäjän öljyvientiä vastaan. Videon taustalla vilahtaa näkymä Ahvenanmaan saaristosta.
Venäjä ilmoittaa välittömästi kymmeneen kilometrin korkeuteen yltävästä lentokieltoalueesta, jota valvotaan mereltä ja ilmasta.
Puolustusvoimien tiedustelulaitos saa Ruotsilta tietoja: valmiusharjoitukseen käsketyt maahanlaskudivisioonan osat ovat edelleen kuormausryhmityksessä Kaliningradin alueella.
Samaan aikaan merivoimat saa tiedon kolmen venäläisen Ropucha-luokan maihinnousualuksen siirtymisestä merelle. Ruotsalainen sukellusvene on seurannut tilannetta läheltä ja sen kapteeni arvioi, että alukset on kuormattu täyteen.
Suomen ja Ruotsin operaatiopääliköiden lyhyen puhelinkeskustelun jälkeen yksi asia on selvä: Venäjä on valmiusharjoituksen aikana luonut kyvyn yhdistetyn maihinnousu- ja maahanlaskuoperaation tekemiseen missä tahansa Itämeren alueella alle vuorokaudessa.
Suomalaiset eivät ehdi Ahvenanmaalle, jos Venäjä päättää nousta maihin. Ruotsalainen amfibiopataljoona on kuitenkin ollut korkeassa lähtövalmiudessa jo kaksi päivää. Hallituksen pikakokouksen jälkeen Ruotsi tarjoaa joukkoa Suomelle.
Tarjous tulee sokkina Suomen poliittiselle johdolle. Vaikka sotilastiedustelu on välittänyt hälyttäviä tietoja jo pitkään, ei poliittinen johto ole uskaltanut tehdä päätöstä osittaisen liikekannallepanon aloittamisesta. Viivyttelyn takia vain ilmavoimilla on käytössä Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen tarvittavat voimat.
Poliittinen johto päättää kiittää Ruotsia tarjouksesta, mutta ei vielä ota apua vastaan.
Suomen pääministerille saapuu kiireellinen viesti juuri kun utvan kokous on päättynyt. Sen ydin on, että Venäjä ei näe Itämeren ja Suomenlahden turvallisuustilanteen paranevan lähiaikoina, joten sille on tärkeää saada käyttöön tukikohta, josta käsin terroristeja vastaan voidaan taistella.
Venäjä ehdottaa yhteistä tukikohtaa Suomen ja Ruotsin kanssa. Upinniemen sotasatama tai Hangon satama sopisivat tarkoitukseen erinomaisesti.
Viesti päättyy toteamukseen, että Venäjä toivoo yhteistyötä mutta on valmis myös toimimaan itsenäisesti varmistaakseen tukikohdan saamisen.
Utva kokoontuu välittömästi uudelleen.
Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana.
SKENAARIO 2: GOTLANTI
Tilanne Itämerellä on kiristynyt. Venäjän ja Ruotsin sekä Nato-maiden välillä toimivat enää välttämättömimmät diplomaattiset yhteydet. Puola, Latvia, Liettua ja Viro ovat järjestäneet osittaisen liikekannallepanon ja Nato nostanut uuden keihäänkärkijoukkonsa valmiutta. Venäjän joukot Kaliningradissa on asetettu pysyvään valmiuteen ja ne ovat kuukaudessa läpäisseet kolme valmiustarkastusta.
Gotlannin saaren
Hemvärnet-kodinturvajoukkojen pataljoonankomentaja siepataan. Uutinen on juuri leviämässä ruotsalaismediassa, kun tulee uusi tieto: armeijan varastotiloissa Gotlannissa on syttynyt tulipaloja. Tulessa ovat varastot, joissa säilytetään kaikkia 14:ää saarelle kriisien varalta sijoitettua taistelupanssarivaunua.
Internetiin ilmestyy aiemmin tuntematon
Gotlands folkrepublik. Virallisten sivujen mukaan kansantasavalta on perustettu, koska Ruotsi ei ollut valmis puolustamaan saarta tai hyödyntämään sen lähellä olevia liuskekaasuesiintymiä saaren asukkaiden hyväksi.
Nyt Gotlanti ottaa itse vastuun luonnonvaroistaan, taloudestaan ja hallinnostaan. Saaren yli lentävä Ruotsin ilmavoimien JAS Gripen -hävittäjä ammutaan alas olalta laukaistavilla ilmatorjuntaohjuksilla.
Kaikki Itämeren reunavaltiot tuomitsevat alasampumisen. Venäjä ilmoittaa, että kohonneesta jännityksestä huolimatta se jatkaa Zapad-18-harjoitustaan. Merkittävä osa Venäjän Itämeren laivastosta on siirtymässä Pietarista Suomenlahtea pitkin Gotlannin ohitse.
Venäjä aloittaa uuden laajan valmiusharjoituksen, joka käsittää koko Läntisen sotilaspiirin. Ruotsissa uutinen aiheuttaa kaaoksen: kaupoissa alkaa hamstraus ja käteinen loppuu pankkiautomaateista.
Ruotsin hallitus istuu juuri kriisikokouksessa, kun kolme suurta autopommia räjähtää: yksi Tukholmassa, yksi Malmössä ja yksi Göteborgissa. Iskujen tekijäksi ilmoittautuu turvallisuuspoliisi Säpolle entuudestaan tuntematon
Svenska Islamistiska Arméen. SIA ilmoittaa, että räjähdykset ovat Ruotsin puolustusvoimia vastaan kohdistuvan taistelun alku. Myös reserviläiset ovat iskujen kohteina.
Seuraavana aamuna venäläiseltä Vladivostok-luokan alukselta nousseet maahanlaskupataljoonan helikopterit ilmestyvät Gotlannin ylle. Ropucha-luokan raskaat maihinnousualukset tuovat vahvistuksia maihin, mukana on sekä S-400 ja Pantsir S-1-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä.
Ruotsin yritys estää maihinnousu onnistuu vain osittain, Gotlannin ja Ruotsin rannikon väliin sijoitettu vahva alusilmatorjunta rajoittaa ilmavoimien toimintaa. Silti ilmavoimien Gripenit sekä merivoimien alukset HMS Visby ja Karlstad onnistuvat upottamaan maihinousualus Ivan Grenin ja hävittäjä Nastojtvivjin.
Kriisinhallintaoperaatioihin kehitetyn logistiikkajärjestelmän puutteet haittaavat Ruotsin ilmavoimien toimintaa. Koneita kyllä olisi, mutta mekaanikoista ja lentäjistä tulee pulaa, kun koneiden pitäisi olla ilmassa ympäri vuorokauden.
Venäjä ilmoittaa, että se on valmis lopettamaan sotilaalliset toimet jos Ruotsin laivasto, mukaan lukien sukellusveneet, vetäytyy satamiinsa.
Suomen poliittinen johto on täysin yllättynyt tilanteen nopeasta sotilaallisesta kärjistymisestä. Valmiuslakia ei ole vielä otettu käyttöön, mutta Puolustusvoimat on korkeimmassa mahdollisessa rauhanajan valmiustilassa. Presidentti on ehdottanut epävirallisesti, että Suomi tarjoaisi Ruotsille myös sotilaallista apua. Hallitus ei vielä ole ottanut kantaa ehdotukseen.
Iltauutisten aikaan hallitus ilmoittaa, että Suomi ryhmittää puolustusvoimien suorituskykyjä Ahvenanmaalle ja ottaa käyttöön osan valmiuslaeista.
Pian sen jälkeen Uudenmaan prikaatin vapaaehtoisista varusmiehistä koottu rannikkojääkärikomppania lähtee satamasta, suuntana Ahvenanmaa. Kiireen vuoksi osasto koottiin vapaaehtoisista, jotka operaatiota varten kotiutettiin etuajassa. Siirtymistä suojaa sekä merivoimien alus että ilmavoimien Hornet-hävittäjien parvi.
Tunti ilmoituksen jälkeen autiolle suomalaiselle maantiepätkälle laskeutuu kuusi ruotsalaista JAS Gripen -hävittäjää. Vastassa on ryhmä suomalaisia lentomekaanikkoja, joille on annettu Gripeneihin liittyvää täydennyskoulutusta. Ruotsalaismekaanikot istuvat vielä yksityiskoneessa matkalla lähimmälle suomalaiselle siviililentokentälle.
Suomalaiset ovat paikantaneet matalalla lentävän suuren lento-osaston, jonka koostumus viittaa hyvin suojattuihin pommikoneisiin. Hornetit lähtetetään ilmaan, niiden tehtävänä on tunnistaa venäläiset koneet, jotta Gripenit voivat iskeä Suomenlahden yllä.
Yhdysvaltojen ja Naton ballististen ohjusten seurantajärjestelmä havaitsee kahdeksan Iskander-ohjuksen laukaisun. Ilmoitus saavuttaa Ruotsin operaatioesikunnan Tukholman liepeillä vain minuutteja ennen kuin ensimmäinen ohjus iskeytyy esikuntarakennukseen. Myös ilmavoimien taistelunjohtokeskus StriC Grizzlyyn ja signaalitiedustelun keskuksiin isketään.
Seuraavaan aamuun mennessä Venäjän Gotlantiin tuomat S-400-ilmatorjuntajärjestelmät on ryhmitetty niin, että Itämeren ylle ei kannata lentää. Yhdysvallat voisi tuhota järjestelmät, mutta se seuraa sivusta ja odottaa seuraavaa siirtoa.
Suomessa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (utva) on historiansa vaikeimman päätöksen edessä. Hallituksen sisällä on jakolinja kahden toimintamallin välillä. Osa kannattaa avointa ja täydellistä Ruotsin sotilaallista tukemista – puolustautumista yhdessä.
Venäjä reagoisi tähän. Se kuitenkin tietää, että Suomi pystyy iskemään strategisiin kohteisiin ja neutraloimaan Venäjän sotilaalliset toimet Suomenlahden alueella – esimerkiksi Lugassa, josta Iskander-ohjukset laukaistiin.
Toisaalta Suomi ei vielä Venäjän silmissä ole osapuoli. Voisiko Suomi yhä toimia välittäjänä?
Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana.
SKENAARIO 3: NARVA
Krimin valtaamisen ja Itä-Ukrainan sodan jälkeen Venäjän ja muun Euroopan välillä vallitsee vastakkainasettelu. Virossa Narvan alueella on syntynyt kansalaisjärjestöjä, joita yhdistää vaatimus kaikkien kansalaisoikeuksien myöntämisestä myös vähemmistöille. Vaihtoehtona on alueen irrottautuminen Virosta ja liittyminen Venäjään.
Viro on tehostanut asevoimiensa valmiutta ja järjestänyt viranomaisten yhteisharjoituksia Itä-Virossa (Ida-Viru). Kaksi viikkoa aikaisemmin Narvan alueella tapahtui välikohtaus, jossa kolme miestä ja yksi nainen sai surmansa
Kaitseliit-kodinturvajoukkojen tulituksessa. Lisäksi kaksi ihmistä haavoittui.
Venäjän mukaan surmansa saaneista kolme oli Virossa pysyvästi asuneita Venäjän kansalaisia. Virolaislähteiden mukaan Kaitseliitin partiota vastaan avattiin varoittamatta tuli sen harjoitellessa ennalta ilmoitetun ohjelman mukaisesti.
Venäjä vetoaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjiin ja Euroopan unioniin kansalaistensa ja etnisen venäläisen vähemmistön oikeuksien turvaamiseksi. Narvassa järjestettävissä mielenosoituksissa sekä sosiaalisessa mediassa jaetaan tietoa Virosta irtautumisen hyvistä puolista.
Aiemmat vaatimukset kansalaisoikeuksista muuttuvat väitteiksi viranomaisten venäläisperäisen väestöön kohdistamista systemaattisista valvonta- ja pidätysoperaatioista. Samaan aikaan Venäjä julkaisee valtiojohtoisissa medioissaan tietoja, joiden mukaan “liettualaisia, latvialaisia ja puolalaisia fasisteja” on rekrytoitu Viron puolustuksen avuksi. Nämä ovat Naton erikoisjoukkojen kanssa jo toiminnassa Ida-Virun alueella.
Kuluvan viikon alussa maailmalle levisi Viron asevoimien operaatiopäällikön matkapuhelinkeskustelu. Julkisuuteen vuotaneessa puhelussa raivostunut virolaisupseeri uhosi: “Ammutan vaikka jokaisen venäjää puhuvan kunnes tämä ongelma on hoidettu. Emme anna näiden eläinten tuhota maatamme.”
Narvassa käynnistyvät laajat mielenosoitukset, jotka muuttuvat mellakoiksi. Tilanne kiristyy entisestään, kun paikallinen poliisipäällikkö kidnapataan ja Viron asevoimien upseeri teloitetaan julkisesti.
Kaksi päivää myöhemmin Narvan keskeisimmät hallintorakennukset ovat ”Narvan itsepuolustusjoukoiksi” (
Narva enesekaitsevägi) itseään kutsuvien asemiesten hallinnassa. Joukkojen komentaja ilmoittaa, ettei alueella sallita lentotoimintaa siviilien suojelemiseksi “Viron fasistiasevoimien terrori-iskuilta”.
Latvian ja Liettuan hallitukset kokoontuivat hätäistuntoihin heti, kun tieto ”lentokieltoalueesta” tulee julkisuuteen. Ylen iltapäivän uutislähetykseen ehtii uutinen siitä, että maat aloittavat asevoimien liikekannallepanon.
Suomen puolustusministeri ilmoittaa myöhemmin samana iltana, että vaikka Puolustusvoimat on tehostanut valmiuttaan, eivät tapahtumat Baltian maissa johda muihin toimiin. Suomi ei ole harkitsemassa avun tarjoamista Baltiaan eikä apua ole edes virallisesti pyydetty.
Brysselissä Naton suurlähettiläät kokoontuvat Viron pyynnöstä sotilasliiton neuvoston (North Atlantic Council, NAC) neljännen artiklan mukaiseen kokoukseen. Samaan aikaan käynnissä on laajoja hyökkäyksiä Viron tieto- ja sähköverkkoja vastaan, joten virolaiset harkitsevat vakavasti myös Naton 5. artiklan mukaisia toimia. Artikla velvoittaa kaikki Naton jäsenmaat puolustamaan yhtä hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaistaan.
Jo kaksi päivää aiemmin Ruotsi esitti Suomelle Itämeren alueen valvonnan tehostamista ja siihen liittyvää yhteistä ilmatilan ja aluevesien käyttöä. Suomessa tammikuussa 2016 voimaan astuneet uudet lait puolustusvoimista ja aluevalvonnasta mahdollistaisivat tämän.
Ruotsi teki pyynnön julkisesti, mikä herätti Suomen valtionjohdossa hämmennystä. Suomi torjuikin ehdotuksen suoralta kädeltä. Tasavallan presidentti korosti maltillisuutta ja keskusteluyhteyksien avoinna pitämistä. Hän ilmoitti matkustavansa Moskovaan ennen EU:n hätäkokousta.
Kolme ensimmäistä vapaaehtoisten kuljettamaa miehistönkuljetusvaunua ylittää Viron ja Venäjän rajan. Viro ilmoittaa, että se on Venäjän hyökkäyksen kohteena.
Vaatimus yhteisen puolustuksen toimista iskee kuin salama Brysselin sateiseen aamupäivään. Suomelle ja Ruotsille toimitetussa viestissä Viro muistuttaa kaikkia EU-jäsenvaltioita Lissabonin sopimuksen mukaisesta puolustus- ja avunantovelvoitteesta. Se pyytää molemmilta mailta aseellista apua Viroon kohdistuvan hyökkäyksen torjumisessa.
Ruotsi vastaa heti ja ilmoittaa tukevansa Viroa ja Natoa kaikin mahdollisin keinoin. Aiemmin Norjan Bodön ja Tromssan alueelle ryhmittyneitä Yhdysvaltain ilmavoimien ja merijalkaväen osastoja laskeutuu Ruotsiin Såtenäsiin ja Ronnebyhyn.
Venäjä ilmoittaa pitävänsä tätä provokaationa ja varaavaansa oikeuden ennaltaehkäiseviin iskuihin Ruotsia vastaan, mikäli liittouman joukot eivät vetäydy sen maaperältä. Venäjän asevoimien joukot aloittavat uudelleenryhmittymisen. Ne siirtyvät lähemmäksi Suomen rajaa Karjalan kannaksella ja Alakurtin läheisyydessä.
Nimettömien virkamieslähteiden mukaan Ruotsi on jo kuusi viikkoa neuvotellut asemastaan suoraan Yhdysvaltain kanssa.
Neuvottelut aloitettiin, kun Suomi oli useamman kerran torjunut Ruotsin pyynnöt yhteisen puolustuksen aktivoimisesta. Lähteen arvion mukaan Suomi hylkäsi peloissaan pitkälle rakennetun puolustusyhteistyön vetoamalla erityisiin Venäjä-suhteisiin.
Suomen valtioneuvosto kutsuu kaikki ministerit ja ministeriöiden sekä virastojen korkean johdon takaisin Suomeen. Pääministeri ilmoittaa, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta utva kokoontuu heti kokoukseen Viron tilanteesta.
Kokouksen aikana tasavallan presidentti kertoo hänelle toimitetun viestin sisällöstä: Venäjä on ilmoittanut, että Suomen sekaantuminen Viron tapahtumiin pakottaisi Venäjän suoriin vastatoimiin. Sekaantumiseksi lasketaan myös sotilaallinen yhteistyö kolmansien osapuolien kanssa.
Lopulta valiokunnan päätös muotoillaan niin, että se on yksimielinen. Varautuminen päätöksen seurauksiin aloitetaan heti.
