Suoraan Venäjän pussiin
Iltalehden selvitys paljastaa, miten moni kunta vuotaa yhä arkaluonteisia tietoja julki nettiin. Se on iso haavoittuvuus, joka kiinnostaa myös Venäjää.
Sami Koski
Tänään klo 6:01
Viranomaiset ovat patistelleet suomalaisia kuntia ja muita toimijoita heräämään. Netistä on saatava pois avoimesti kenen tahansa luettavissa olevat tiedot, joiden avulla Suomea voi haavoittaa.
Iltalehden selvitys paljastaa pöyristyttävällä tavalla, millaisia tietoja kunnat jakavat edelleen avoimesti, vaikka Venäjän uhkaan havahduttiin jo yli kaksi vuotta sitten.
Osa Suomen kunnista tarjoaa netissä jopa osoitteita, joissa toimii poikkeusolojen johtokeskus. Netistä löytyy edelleen myös tietoja sähköverkosta, sen rakennustöistä, vedenottamoista ja jopa siitä, mitkä asiat olisivat kunnissa ongelmia poikkeusoloissa.
Maaseudun Tulevaisuus uutisoi kuntien jakamista tiedoista jo marraskuussa 2023. Juttu palkittiin vuoden alueellisena juttuna
Suuri Journalistipalkinto 2023 -gaalassa.
Myös viranomaiset ovat varoittaneet liiasta sinisilmäisyydestä toistuvasti. Sotilasprofessori ja yleisesikuntaeverstiluutnantti
Marko Palokangas muotoili asian
Ilta-Sanomissa toukokuussa näin.
– Tämä on juuri sitä suomalaista ajattelua, että kunnat vetoavat siihen, että laki velvoittaa kertomaan kansalaisille poikkeusolojen varautumissuunnitelmista. Mutta jos yksityiskohdat jätetään mainitsematta, niin kuka siitä rankaisee ja mikä se rikos on?
Myös maa- ja metsätalousministeri
Sari Essayah (kd) myönsi
Huomenta Suomen haastattelussa aiemmin heinäkuussa, että Suomessa on ollut pitkään tapana jakaa vähän liikaakin tietoa kriittisestä infrastruktuurista esimerkiksi kuntien verkkosivuilla.
– Olemme olleet vähän sinisilmäisiä ja kertoneet kaiken todella avoimesti kuntien nettisivuilla, Essayah sanoi.
Iltalehti selvitti, millaisia valmiussuunnitelmia suomalaiset kunnat julkaisevat netissä. Osa kunnista kertoo edelleen tietoja, joiden pitäisi olla salattuja; osa kunnista puolestaan salailee tietoja, jotka ovat julkisuuslain mukaan julkisia. OUTI JÄRVINEN/KL
Johtopaikkojen osoitetietoja
Kuntaliitto on muistuttanut kuntia asiasta useaan otteeseen reilun parin vuoden aikana. Syynä on se, että tiedot kiinnostavat myös itänaapuria.
Osaan kunnista viesti on mennyt perille. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen iso osa Suomen kunnista on päivittänyt valmiussuunnitelmansa. Pääasiassa valmiussuunnitelmia on päivitetty kunnanvaltuustoissa ja -hallituksissa.
Osa suhtautuu nykyisin valmiussuunnitelmaan jo niin kriittisesti, että pitää sitä julkisuuslain vastaisesti kokonaan salaisena.
Kaikkiaan noin 50 kunnan valmiussuunnitelman julkinen osa löytyy netistä. Näistä kunnista 21 kertoo yksityiskohtia tietoja valmiussuunnitelmistaan. Ainakin yhdeksän näistä 21:stä kunnasta kertoo kuntakohtaisia uhka-arvioita suunnitelmassaan.
Iltalehden selvityksen perusteella ainakin neljä kuntaa puolestaan paljastaa edelleen kenelle tahansa, missä ne kokoontuvat poikkeusoloissa tai ”poikkeusolojen ääritilanteissa”.
Näin toimii esimerkiksi pienehkö keskisuomalainen kunta. Se kertoo valmiussuunnitelman julkisessa osassa johtokeskuksen osoitteen tarkkuudella ja edelleen myös sen, missä se kokoontuu ”poikkeusolojen ääritilanteissa”. Myös Etelä-Suomessa sijaitseva keskikokoinen kunta kertoo johtokeskuksensa paikan ja kokoushuoneen tarkkuudella.
Yli 100 000 asukkaan kunta puolestaan kertoo, kuinka monta generaattoria se on hankkinut sähkökatkojen varalta.
Tässä jutussa käytettävät tiedot valmiussuunnitelmista hankittiin Googlesta tai Manner-Suomen kuntien kotisivuilta. Sama tiedonhankinta tehtiin kaikkiin Manner-Suomen 293 kuntaan. Kuntien nimiä tai niiden tarkkoja suunnitelmia ei paljasteta jutussa turvallisuussyistä.
Yksi Suomen kunnista julkaisee valmiussuunnitelman julkisessa osassa johtokeskuksen osoitteen tarkkuudella ja edelleen myös sen, missä se kokoontuu ”poikkeusolojen ääritilanteissa” KUVAKAAPPAUS VALMIUSSUUNNITELMASTA
Etelä-Suomessa sijaitseva keskikokoinen kunta kertoo johtokeskuksensa paikan ja kokoushuoneen tarkkuudella. KUVAKAAPPAUS VALMIUSSUUNNITELMASTA
Osa salattava
Viimeksi marraskuussa
Kuntaliitto lähetti kunnille paimenkirjeen asiasta. Muistiossa korostettiin, ettei kaikkia turvallisuutta sisältäviä yksityiskohtia tulisi julkaista.
– Yksityiskohtaiset johtokeskusten sijaintitiedot tai valmiuden ylläpitoon ja sisäisiin järjestelyihin poikkeusoloissa käytettävissä olevien resurssien tiedot täyttävät useimmissa tapauksissa salassa pidettävien tietojen kriteerit, eikä niitä tällöin tulisi julkaista, Kuntaliitto muistutti.
Kuntaliitto lähetti muistion samana päivänä, jolloin Maaseudun Tulevaisuus julkaisi artikkelin kuntien löperöstä suhtautumisesta valmiussuunnitelmiin.
MT:n jutussa selvitettiin kymmenien kuntien valmiussuunnitelmia. Lisäksi osan tiedoista lehti sai tietopyynnöillä. Osan tietopyynnöissä pyydetyistä tiedoista kunnat kertoivat salaavansa.
Lehti sai eräästä kunnasta tietopyynnöllä myös kunnan teknisen palvelualueen valmiussuunnitelman. Siinä kerrottiin tietoja vedenottamoista, yhdysputkista ja siirtolinjojen sijainneista sekä vesihuoltolaitoksen käyttöön tarkoitettujen varavoimakoneiden tarkasta määrästä.
Tällä hetkellä kuka vain voi käydä katsomassa Fingridin sivuilta, missä esimerkiksi Suomen sähköasemat sijaitsevat. KIMMO HAAPALA
Kerrotaan haavoittuvuuksia
Iltalehden selvityksen perusteella osa näistäkin tiedoista paljastuu netistä hakukonetta käyttämällä tai kuntien ja niissä toimivien yritysten verkkosivuilta – siis ilman tietopyyntöä.
Eräs kunta kertoo muun muassa, kuinka normaalissa tilanteessakin sähköverkon ylläpito on osoittautunut hankalaksi. Lisäksi kunta kertoo valmiussuunnitelmassaan, kuinka sen vedensaanti voi olla riskialtista pohjavesialueiden suurten kemikaalikuljetusten vuoksi.
Yksi Suomen kunnista kertoo, millaisia vaikeuksia sillä on sähkön toimitusvarmuudessa tavallisinakin aikoina. KUVAKAAPPAUS VALMIUSSUUNNITELMASTA
Kuntien lisäksi myös muut suomalaiset organisaatiot julkaisevat edelleen poikkeuksellisen avoimesti tietoa kriittisenä pidetystä infrastruktuurista.
Aiemmin näin toimi myös Traficom. Se julkaisi Oskari-nimisessä verkkopalvelussaan avoimesti esimerkiksi Suomen merialueilla kulkevien kaapeleiden tietoja. Asiasta nousi kohu sen jälkeen, kun Nordstream 1 ja 2 kaasuputket räjäytettiin syyskuussa 2022.
Traficom päätti kesäkuussa 2023, että se arvioi uudelleen vedenalaisten tietojen avoimuutta ”nykyisessä toimintaympäristössä”.
Silti moni muu organisaatio paljastaa edelleen tarkkoja sijaintitietoja. Esimerkiksi osa vesilaitoksista kertoo tarkkoja tietoja vedenottamoista. Netistä löytyvät myös suomalaisten sähköasemien tarkat sijaintitiedot, varavoimalaitokset ja jopa se, miten ja missä suomalaista sähköverkkoa ollaan kehittämässä tulevina vuosina.
Suomalainen yhteiskunta perustuu avoimuuteen. Asiantuntijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet kriittiseen infrastruktuuriin perustuvan avoimuuskäytännön muuttuneessa maailmantilanteessa. KIMMO HAAPALA
Muuttuuko laki?
Julkisuus on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeä perusperiaate. Jatkossa tällä hetkellä avoinna olevaa tietoa todennäköisesti rajoitetaan nykyistä herkemmin.
Kesäkuussa valtiovarainministeriön työryhmä sai valmiiksi ”paikkatiedon kansallisen riskiarvion työryhmän muistion”. Helsingin yliopiston mukaan paikkatieto koostuu sijaintitiedosta eli missä jotakin sijaitsee ja ominaisuustiedosta eli mitä jossakin sijaitsee.
Valtiovarainministeriön työryhmä suositteli
muistiossaan, että jatkossa kriittinen infrastruktuuri ei tulisi olla niin helposti saatavilla.
– Tämä ei tarkoita automaattista tiedon saatavuuden rajoittamista. Silti myös tällä hetkellä avoimesti jaettavaa tietoa voi olla tarkoituksenmukaista tapauskohtaisesti arvion pohjalta rajoittaa, työryhmä muun muassa kirjoitti.
Viime talvena asiasta
puhui myös maanpuolustuskurssin avajaisissa puolustusministeri
Antti Häkkänen (kok). Puheessaan hän korosti, että on kokonaisuuksia, joissa kansalaisten ”tiedonsaanti- ja osallistumisoikeus on ehdoton”.
– On kuitenkin asioita ja kokonaisuuksia, joissa kriittiseen infrastruktuuriin liittyvien tietojen avoin jakaminen palvelee pikemminkin vihamielisiä toimijoita eikä niinkään suomalaisia. Haluaisin nähdä tämän muuttuvan.
Helsingin Sanomien haastattelema asiantuntija otti myös toisen näkökulman esiin. Ollaanko liikkeellä jo liian myöhään? Jos jo nyt on jaettu tarkkoja tietoja netissä, kuka takaa, etteivät tiedot ole jo vihamielisten toimijoiden tiedossa?
– Jos aineisto on jossain vaiheessa avattu avoimeksi dataksi internetiin, se muuttuu sillä sekunnilla mahdottomaksi ottaa sieltä pois. Tavalla tai toisella se jää elämään internetin syövereihin, asiantuntija sanoi HS:lle.
täällä ei oo mitää nähtävää,tuuli ja mopopojat vaan vähä tolppia kaatelee
suomi ei oo hybridi sodassa kenenkään kans eikä ainakaa ryssien ja jos onkin niin se on yksipuoleista ja jos me ei leikitä sen kans ni se menee pois....