Suomen PV:en huonot tehnyt päätökset ja kaupat

[kunnas]

CV90 ja Marder eivät mahdu edes samalle sivulle kun vertaillaa rynnäkkövaunuja, BMPt ovat myös melkö kaukana CV90:stä. Modaaminenkin maksaa, eikä usein saavuteta kaikkea hakuttua. Voimakkaasti olen toista mieltä kanssasi.

Se on totta, ettei Marderista/BMP-2sta sekä CV90:stä voi puhua edes samassa lauseessa. Ihan hyviä vaunuja myöskin nuo kaksi ensimmäistä, muttei niistä saa CV:n veroista millään vaikka kuinka modaisi. Puhutaan kuitenkin eri sukupolvien vaunuista.

Modattu BMP-2M päihittää jopa tankin joissain olosuhteissa neljän Kornet ohjuksen ansiosta, siinä missä CV-90 on harjoitusmaali tankeille. Modattu BMP-2M pääsee samoihin muissakin ominaisuuksissa paitsi panssaroinnissa. CV-9030 FIN vaunun lisäpanssarointi on aika turha, koska se kestää 30 mm:n edestä ja on aika epätodennäköistä että kyseistä vaunua ammuttaisiin 30 mm:llä. Ellei sitten omat ammu :lanssi: . BMP-2:a on Suomen lähialueilla aika vähän.

BMP-2M:ssä on myös autotrack ominaisuus jota ei tietääkseni ole CV-9030:ssä, se on tärkeä kun tulitetaan liikkuvaa maalia kuten helikopteria.

 

[PJ85]

CV90 ja Marder eivät mahdu edes samalle sivulle kun vertaillaa rynnäkkövaunuja, BMPt ovat myös melkö kaukana CV90:stä. Modaaminenkin maksaa, eikä usein saavuteta kaikkea hakuttua. Voimakkaasti olen toista mieltä kanssasi.

Se on totta, ettei Marderista/BMP-2sta sekä CV90:stä voi puhua edes samassa lauseessa. Ihan hyviä vaunuja myöskin nuo kaksi ensimmäistä, muttei niistä saa CV:n veroista millään vaikka kuinka modaisi. Puhutaan kuitenkin eri sukupolvien vaunuista.

Modattu BMP-2M päihittää jopa tankin joissain olosuhteissa neljän Kornet ohjuksen ansiosta, siinä missä CV-90 on harjoitusmaali tankeille. Modattu BMP-2M pääsee samoihin muissakin ominaisuuksissa paitsi panssaroinnissa. CV-9030 FIN vaunun lisäpanssarointi on aika turha, koska se kestää 30 mm:n edestä ja on aika epätodennäköistä että kyseistä vaunua ammuttaisiin 30 mm:llä. Ellei sitten omat ammu :lanssi: . BMP-2:a on Suomen lähialueilla aika vähän.

BMP-2M:ssä on myös autotrack ominaisuus jota ei tietääkseni ole CV-9030:ssä, se on tärkeä kun tulitetaan liikkuvaa maalia kuten helikopteria.

Rankasti saa bemaria modata, että saa CV90n tasolle.

Miehistön ergonomiaa on vaikeaa saada CV90:n tasolle. Pelkkä katsominenkin bemarin takakonttiin sai minut ahdistumaan :a-grin:

Ei lisäpanssarointi voi olla turha, jos se säästää yhdenkin vaunun ei se mielestäni voi olla turha.

CV90ssä on ilma-ammuntamoodi, ja ovat hyvin tuloksin ampuneet Lohtajalla.

 

[kunnas]

CV90 ja Marder eivät mahdu edes samalle sivulle kun vertaillaa rynnäkkövaunuja, BMPt ovat myös melkö kaukana CV90:stä. Modaaminenkin maksaa, eikä usein saavuteta kaikkea hakuttua. Voimakkaasti olen toista mieltä kanssasi.

Se on totta, ettei Marderista/BMP-2sta sekä CV90:stä voi puhua edes samassa lauseessa. Ihan hyviä vaunuja myöskin nuo kaksi ensimmäistä, muttei niistä saa CV:n veroista millään vaikka kuinka modaisi. Puhutaan kuitenkin eri sukupolvien vaunuista.

Modattu BMP-2M päihittää jopa tankin joissain olosuhteissa neljän Kornet ohjuksen ansiosta, siinä missä CV-90 on harjoitusmaali tankeille. Modattu BMP-2M pääsee samoihin muissakin ominaisuuksissa paitsi panssaroinnissa. CV-9030 FIN vaunun lisäpanssarointi on aika turha, koska se kestää 30 mm:n edestä ja on aika epätodennäköistä että kyseistä vaunua ammuttaisiin 30 mm:llä. Ellei sitten omat ammu :lanssi: . BMP-2:a on Suomen lähialueilla aika vähän.

BMP-2M:ssä on myös autotrack ominaisuus jota ei tietääkseni ole CV-9030:ssä, se on tärkeä kun tulitetaan liikkuvaa maalia kuten helikopteria.

Rankasti saa bemaria modata, että saa CV90n tasolle.

Miehistön ergonomiaa on vaikeaa saada CV90:n tasolle. Pelkkä katsominenkin bemarin takakonttiin sai minut ahdistumaan :a-grin:

Toisaalta bemari pystyy uimaan ja sen pienempi koko takaa sen että sitä on vaikeampi havaita ja siihen on vaikeampi osua. Tuskin Venäläiset kiusallaan on suunnitellut vaunusta noin ahtaan.

 

[PJ85]

CV90 ja Marder eivät mahdu edes samalle sivulle kun vertaillaa rynnäkkövaunuja, BMPt ovat myös melkö kaukana CV90:stä. Modaaminenkin maksaa, eikä usein saavuteta kaikkea hakuttua. Voimakkaasti olen toista mieltä kanssasi.

Se on totta, ettei Marderista/BMP-2sta sekä CV90:stä voi puhua edes samassa lauseessa. Ihan hyviä vaunuja myöskin nuo kaksi ensimmäistä, muttei niistä saa CV:n veroista millään vaikka kuinka modaisi. Puhutaan kuitenkin eri sukupolvien vaunuista.

Modattu BMP-2M päihittää jopa tankin joissain olosuhteissa neljän Kornet ohjuksen ansiosta, siinä missä CV-90 on harjoitusmaali tankeille. Modattu BMP-2M pääsee samoihin muissakin ominaisuuksissa paitsi panssaroinnissa. CV-9030 FIN vaunun lisäpanssarointi on aika turha, koska se kestää 30 mm:n edestä ja on aika epätodennäköistä että kyseistä vaunua ammuttaisiin 30 mm:llä. Ellei sitten omat ammu :lanssi: . BMP-2:a on Suomen lähialueilla aika vähän.

BMP-2M:ssä on myös autotrack ominaisuus jota ei tietääkseni ole CV-9030:ssä, se on tärkeä kun tulitetaan liikkuvaa maalia kuten helikopteria.

Rankasti saa bemaria modata, että saa CV90n tasolle.

Miehistön ergonomiaa on vaikeaa saada CV90:n tasolle. Pelkkä katsominenkin bemarin takakonttiin sai minut ahdistumaan :a-grin:

Toisaalta bemari pystyy uimaan ja sen pienempi koko takaa sen että sitä on vaikeampi havaita ja siihen on vaikeampi osua. Tuskin Venäläiset kiusallaan on suunnitellut vaunusta noin ahtaan.

Ei kait rynnäkköpanssarivaunun uintikyvystä hirveästi ole hyötyä? Panssarijääkärit ja taistelupanssarit toimii melko tiiviisti kimpassa Suomessa, eikä taistelupanssarit ole uintikykyisiä.

 

[setämies]

Koukku vesistön yli tulee ensimmäisenä mieleen. Ei sitä aina sillalla tarvitse tehdä.

 

[RPG83]

Mikä olisi se riittävän laadukas optinen tähtäin sotilaskäyttöön, joka olisi merkittävästi halvempi kuin Aimpoint?

Vaikkapa Izveshkin Kobra. http://www.veika.fi/index_tiedostot/Page732.htm
190€ Suomessa siviilille. Vähemmän, kun tilataan tehtaalta 30 000 kpl.

Mikä vika Israililaisten lennokeissa on? Ranger on toki jo vanhanaikainen, mutta kehitys on ollut lennokki rintamalla huimaa. Mikä tahansa järjestelmä olisi pitänyt päivittää jotta olisi parempi tuossa koko luokassa.

Kyse oli siis häirittävyydestä, esim. niissä Wikileaksin dokumenteissa oli mm. maininta, että Israel olisi myynyt/vaihtanut tietoa Georgian UAV:eistä Venäjälle.

Mikä niissä Iippojen radioissa on vikana?

Viittasin eräässä toisessa topicissa nostamaani huolenaiheeseen haavoittuvuuksien myynnistä viholliselle. Tämä koskien lähinnä hienoimpia softia ja vehkeitä. Esim. ne ranneälypuhelimet, joihin saadaan omien joukkojen sijainnit kartalle. Jos vihulainen pääsee sen sisältöön käsiksi, on vahinko suuri.

Sinällään en sano, etteikö esim. taajuushyppiviä radioita olisi pitänyt ostaa, enkä tiedä, ovatko ne niin hienoa tekniikkaa että niissä voisi olla takaportteja. Mutta nekin olisi tullut tutkia huolellisesti. Tutkittiinko? En tiedä.

CV90 ja Marder eivät mahdu edes samalle sivulle kun vertaillaa rynnäkkövaunuja, BMPt ovat myös melkö kaukana CV90:stä. Modaaminenkin maksaa, eikä usein saavuteta kaikkea hakuttua. Voimakkaasti olen toista mieltä kanssasi.

Mitä me loppujen lopuksi halutaan rynnäkköpanssarivaunulta?

Olen ymmärtänyt, että se on väline jalkaväen kuljettamiseen ja sen ja tst-panssarivaunujen tukemiseen.

Suomen lähialueilla olevilla joukoilla ei tiettävästi ole tällä hetkellä rynnäkköpanssarivaunuja. Tietysti niitä voidaan tuoda vaikka Moskovan sotilaspiiristä. Äärimmäisestä panssaroinnista ei siis luultavasti ole suurta hyötyä, kun tst-panssarivaunu läpäisee kuitenkin kaikki yllämainitut. Tietysti se lisää suojaa tykistöä vastaan.

Millä aloilla CV90 on Bemarin edellä? Äkkiseltään sanoisin, että pimeätoiminnassa, suojauksessa, matkustusmukavuudessa ja länsimaisessa teknologiassa. Mahdollisesti myös ammusvalikoimassa ja ammustenhallinnassa. Kaikkia paitsi matkustusmukavuutta on kuitenkin helppo parantaa. Pari uutta lämpökameraa ja valonvahvistinta, ja hieman lisää panssarointia lisäämän kestävyyttä. Uusia ampumatarvikkeita. Jotain huoltoa moottorille, alustalle, vaihteistolle yms. Olisi jäänyt luultavasti alle miljoonan euron tuolloin aikanaan, ja siinä olisi ollut menopeliä reippaasti 2020-luvun puolelle.

Mardereista oli Saksassa tiettävästi n. 185 vaunua, joiden kunto oli "kuin uusi". Kuulemma seisseet varastossa, ehkä jopa seitsemänkymmentäluvulta asti, tai vähintäänkin jostain päivityksestä. Siihen muutama kymmenen vaunua varaosiksi. Uutta lämpökameraa ja valonvahvistinta, hinta vajaan puolen miljoonan kieppeillä. Reilu miljoona, jos pääase olisi haluttu vaihtaa.

Sen sijaan RK95 ei ilmeisesti ollutkaan niin hieno ja hyvä ase kun aluksi luultiin. Aseissahan kestävyys on ollut ongelma.

Asiasta tarkemmin tietämättä, olisikohan syynä ihan käytöksikin kutsuttu asia? Jos kokoajan saapumiserästä toiseen varusmiehet hinkkaa piippua ja ampuu niitä Pst-Sian laukausmääriä lähelläkään olevia patruunamääriä, niin ei ihme, että on ongelmaa.

 

[kimmo.j]

Ok, Cobra saattaa olla hyvä vaihtoehto, en tunne laitetta. Suomen Sotilashan testasi punapistetähtäimiä joskus menneisyydessä. Mukana olivat sekä Aimpoint, että Cobra, Aimpointi voitti, en jaksa muistaa miksi oli parempi, tai onko eroilla merkitystä.

Anteeksi termi, mutta kuullostaa foliohattu osastolta. Israel on mielestäni myynyt Venäjälle lennokeita. Ranger järjestelmän tärkein anti meille oli uuden tiedustelu laitteen käytön opiskelu, niiden avulla oli mahdollista aloittaa alan koulutus kotimaassa ja oppia lennokeilta suojautumista, sekä niiden hyödyntämistä.
Kuten sanottu lennokit kehittyvät nopeasti.

Eli radioiden "huonous" perustuu pelkoosi, että niissä olisi salainen punainen nappi ominaisuus.
Logiikkasi mukaan kaikissa ulkomailta hankituissa korkeanteknologian laitteissa voi olla sellainen ja siksi ne ovat huonoja hankintoja. Uskalla olla erimieltä.

Mitä me haluamme rynnäkkövaunulta: Suojaa, liikkuvuutta, johdettavuutta ja tulivoimaa. CV90 hakkaa kaikessa bemarin, myös modatun sellaisen. Jos Marder olisi niin hyvä, miksi Saksa hankki Puman tilalle?
Marder on konseptina hyvin vanha ja häviää CV90:lle ainakin tulivoimassa, liikkuvuudessa, sekä johdettavuudessa. Kunto "kuin uusi" ei lämmitä jos pääase ei kykene läpäisemään vastustajan vastaavia vaunuja.

Venäjä on iso maa, eikä heille ole mahdoton haaste siirtää meidän rajamme tuntumaan joukkoja jotka on varustettu rynnäkkövaunuilla. Jos sitten käy niin, että rynnäkkövaunuja ei tule vastaan on CV vieläkin ylivoimaisempi.

RK62 ei kuitenkan kärsi vastaavasta kulumisesta kuin RK95. Lisäksi RK95 tuntuu olevan suunniteltu vanhentuneilla spekseillä, soveltuen huonosti nykyisiin varusteisiin.

 

[noska]

Hyviin voi listata Kenttälapio m/94 ja Suojanaamari m/95 sekä Suunnon marssikompassit m/89-60.

Hyviä esityksiä kaikki ja vahventamastani myös se edelleen modattu versio m/05.

Tein aikoinaan vaatteet ja varusteet alueelle ketjun "kehusanat käyttöön". Moinen voisi olla ihan omana säikeenään tälläkin puolella.

Huonoista hankinnoista mainitsen (vaikkakin kuuluu tuonne rättipuolelle) helleasun m/01, joka onneksi poistui nopeasti käytöstä eikä koskaan tullut käyttöön kotimaassa.

 

[RPG83]

Anteeksi termi, mutta kuullostaa foliohattu osastolta. Israel on mielestäni myynyt Venäjälle lennokeita. Ranger järjestelmän tärkein anti meille oli uuden tiedustelu laitteen käytön opiskelu, niiden avulla oli mahdollista aloittaa alan koulutus kotimaassa ja oppia lennokeilta suojautumista, sekä niiden hyödyntämistä.
Kuten sanottu lennokit kehittyvät nopeasti.

Keskityin lähinnä tähän uudempaan hankintaan.

Eli radioiden "huonous" perustuu pelkoosi, että niissä olisi salainen punainen nappi ominaisuus.

"Radioiden", kyllä.

Logiikkasi mukaan kaikissa ulkomailta hankituissa korkeanteknologian laitteissa voi olla sellainen ja siksi ne ovat huonoja hankintoja. Uskalla olla erimieltä.

En mene sanomaan, että mihin laitteisiin sellainen olisi mahdollista asentaa, mutta arvelen, että lähes kaikkeen missä pyörii softa. En väitä, että sellainen olisi joka vehkeessä, mutta mielestäni asia pitäisi tutkia perin pohjin ennen hankintoja, etenkin jos kyseessä ei ole yksittäinen ase(järjestelmä), vaan ihan johtamisen kannalta elintärkeä järjestelmä(n osa).

Mitä me haluamme rynnäkkövaunulta: Suojaa, liikkuvuutta, johdettavuutta ja tulivoimaa. CV90 hakkaa kaikessa bemarin, myös modatun sellaisen. Jos Marder olisi niin hyvä, miksi Saksa hankki Puman tilalle?
Marder on konseptina hyvin vanha ja häviää CV90:lle ainakin tulivoimassa, liikkuvuudessa, sekä johdettavuudessa. Kunto "kuin uusi" ei lämmitä jos pääase ei kykene läpäisemään vastustajan vastaavia vaunuja.

Marderista on puhuttu aiemminkin tällä foorumilla. Uskon olevani melko vahvalla pohjalla väittäessäni, että Marder 1A3:n panssarointi hakkaa perus CV90:n kaikkialla muualla kuin ehkä pohjassa. Tästäkin on väännetty tällä foorumilla, mutta Marderin konetykin pitäisi kyetä puhkaisemaan bemarin panssarin määrä ja enemmänkin lyhyiltä matkoilta. Siis suorassa kulmassa. (http://www.pmp.co.za/index.php?page=mediumcalibre3) Viisto keula voi sitten olla hiinä ja hiinä.

Venäjä on iso maa, eikä heille ole mahdoton haaste siirtää meidän rajamme tuntumaan joukkoja jotka on varustettu rynnäkkövaunuilla. Jos sitten käy niin, että rynnäkkövaunuja ei tule vastaan on CV vieläkin ylivoimaisempi.

Jos ryntövaunuja ei tule vastaan, ei Marderin konetykin pieni teho verrattuna 30mm ole niin suuri haitta.

RK62 ei kuitenkan kärsi vastaavasta kulumisesta kuin RK95. Lisäksi RK95 tuntuu olevan suunniteltu vanhentuneilla spekseillä, soveltuen huonosti nykyisiin varusteisiin.

RK95 suunniteltiin 1980-ja 1990-lukujen vaihteessa massa-armeijan käyttöön. Ei mietitty punapiste- ja kiikaritähtäinratkaisuja, joita amerikkalaisillakin oli lähinnä erikoismiesten rynkyissä.

 

[baikal]

Kyllä tuo yllä keskustelun aiheena oleva radio on oikeasti hhhuono. Tai ei ainakaan ole sitä, mitä on haluttu saada, ei vastannut käsittääkseni edes huonosti sen enempää laatunsa kuin ominaisuuksiensa puolesta haluttua ja edes tilattua. Menikö vaikeeksi? Oli siis paskavehje eikä edes halpa. Pitkäniskavillaista ostajaa todennäköisesti kylvetettiin Tel Avivin yössä muutamaan kertaan ja hyvähän siitä tuli.

 

[RPG83]

Jos Marder olisi niin hyvä, miksi Saksa hankki Puman tilalle?

Jos Marder on niin huono, niin miksi kesti miltei 40 vuotta, että korvaajaa alkoi tulemaan liukuhihnalta? Viimeiset Bundeswehrin tilaamat Pumathan valmistuu vasta n. 2020.


Saksan syyt Puman hankintaan (omasta mielestäni)

-Marder alkaa 2010-luvun lopussa olemaan käyttöikänsä päässä (niin teknisesti kuin kuluman puolesta) ilman merkittäviä päivityksiä
-Saksalainen teollisuus tarvitsee tilauksia
-Tarvitaan vehkeitä ulkomailla kuuhasteluun


Ja huomaa, että aikaisemmassa "suuressa kritisointipostissani" katsoin tuota ajankohtaa, kun CV9030 hankittiin. Vuonna 2000 Marderilla olisi ollut vielä 20 vuotta käyttöikää. Nyt 12 vuotta myöhemmin asia on tietenkin toisin, eikä Suomeen hankinnassa olisi paljoakaan järkeä, ellei sotaa pidetä todennäköisenä ennen vuotta 2020. Siinäkin tapauksessa, että sota nähtäisiin väistämättömänä, niin koko vaunukantaa tuskin kannattaisi yrittää haalia itselleen, vaan valkata parhaimpia Mardereita ja Leopardeja yhden tai kahden prikaatin tarpeiksi, vaikka ainakin Marderit saisi pois luultavasti hintaan muutama satatuhatta/vaunu. Kuitenkin perushuolto ja ehkä uusi lämpökamera veisi luultavasti toiset muutama satatuhatta. Mitään valtavaa armadaa tuskin kannattaisi siis hankkia, vaan tyytyä reilun yhden prikaatin kamoihin ja painottaa PST-aseisiin ja lähi-ilmatorjuntaan. Olisi kiva tietää, vieläkö Saksassa on ne 185 "kuin uutta" vaunua, noista ja jostain 150 Leo 2A4:stä saisi tämän vuosikymmenen loppuun ihan tyydyttävän paketin.

Calculaatio:

150 Leopard 2A4*500 000€=75 000 000€
185 Marder 1A3 (ei huoltoa, kun kunto kuin uusi)*300 000€=55 500 000€
30 Stinger*1 000 000€=30 000 000€
Sekalaista roinaa*39 500 000€

Yht. 200 000 000€

 

[Leppis]

Kyllä tuo yllä keskustelun aiheena oleva radio on oikeasti hhhuono. Tai ei ainakaan ole sitä, mitä on haluttu saada, ei vastannut käsittääkseni edes huonosti sen enempää laatunsa kuin ominaisuuksiensa puolesta haluttua ja edes tilattua. Menikö vaikeeksi? Oli siis paskavehje eikä edes halpa. Pitkäniskavillaista ostajaa todennäköisesti kylvetettiin Tel Avivin yössä muutamaan kertaan ja hyvähän siitä tuli.

Mielenkiintoista. En ymmärrä viestiasioista mitään, mutta kerro vähän tarkemmin mikä sen tekee huonoksi. Aika paljon Tadirania käyttäneenä en ole havainnut vikoja, jotka käyttäjälle näkyisivät, joten ne ovat varmaan ominaisuuksia.
No joo, se on vihreä ja kestää kolauksia joten se on kallis.

 

[kimmo.j]

RK62 ei kuitenkan kärsi vastaavasta kulumisesta kuin RK95. Lisäksi RK95 tuntuu olevan suunniteltu vanhentuneilla spekseillä, soveltuen huonosti nykyisiin varusteisiin.

RK95 suunniteltiin 1980-ja 1990-lukujen vaihteessa massa-armeijan käyttöön. Ei mietitty punapiste- ja kiikaritähtäinratkaisuja, joita amerikkalaisillakin oli lähinnä erikoismiesten rynkyissä.

RK95 suunnitteluvaihessa luulisi olleen tiedossa sirpale- ja luotilliivien olemassaolo ja sen vaikutus aseenkäytön ergonomiaan. Samoin tähtäimen ominaisuudet nopeassa ammunnassa jäivät rataominaisuuksien alle. Ulkomailla aseenalle kiinnitetävät ampumalaitteet olivat jo olemassa laajassa käytössä. Itse uskon suunnittelioiden, tai ehkä paremminkin speksaajien olleen liian konservatiivisia, eivätkä he oikeasti olleet selvillä alan kehityksestä ja sen suuntauksista.
Lisäksi RK95:sta on esim. Tvälups taholta moitittu juurikin heikosta kestosta.

 

[kimmo.j]

-Marder alkaa 2010-luvun lopussa olemaan käyttöikänsä päässä (niin teknisesti kuin kuluman puolesta) ilman merkittäviä päivityksiä
-Saksalainen teollisuus tarvitsee tilauksia
-Tarvitaan vehkeitä ulkomailla kuuhasteluun


Ja huomaa, että aikaisemmassa "suuressa kritisointipostissani" katsoin tuota ajankohtaa, kun CV9030 hankittiin. Vuonna 2000 Marderilla olisi ollut vielä 20 vuotta käyttöikää. Nyt 12 vuotta myöhemmin asia on tietenkin toisin, eikä Suomeen hankinnassa olisi paljoakaan järkeä, ellei sotaa pidetä todennäköisenä ennen vuotta 2020. Siinäkin tapauksessa, että sota nähtäisiin väistämättömänä, niin koko vaunukantaa tuskin kannattaisi yrittää haalia itselleen, vaan valkata parhaimpia Mardereita ja Leopardeja yhden tai kahden prikaatin tarpeiksi, vaikka ainakin Marderit saisi pois luultavasti hintaan muutama satatuhatta/vaunu. Kuitenkin perushuolto ja ehkä uusi lämpökamera veisi luultavasti toiset muutama satatuhatta.

Marderissa on aikalaisekseen erittäin hyvä panssarointi, se on vaunun parhaita puolia. Kuitenkin mikään ei muuta sitä tosiasiaa, että vuonna 2000 niilla olisi ollut käyttöikää 10-15 vuotta. Koska meilla käyttäjäkunnan koulutus kestää melkein tuon saman ajan ei hankita kuullosta järkevältä. Pelkkä aika tekee vaunuille hallaa, kuten saatiin huomata Leo2 ja itä-saksan T72 hankintojen yhteydessä.

CV90 arvostelussa on hyvä muistaa, että vaunu on menestynyt varsin hyvin eri maiden testeissä ja sitä on hankittu varsin laajalti. Saksalaisten Puma, Marder, brittien Warrior, amerikkalaisten Bradley eivät ole 2000 luvulla olleet vienti menestyksiä. Kuitenkin samaan aikaan Saksalaiset ovat myyneet Leo2 vaunuja ja amerikkalaiset Abramsia runsaasti, eli halusta ja myynti taidoista se ei ole kiinni.
CV90 on kelvannut moniin erilaisiin olosuhteisiin, mm. Norjan ja Ruotsin. Vaunusta on olemassa erilaisia erikoisversioita jo valmiiksi ja valmistaja kehittää sitä aktiivisesti. Ei huono valinta minusta.

Toki tämä kaikki muuttuu merkityksettömäksi jos pitää koko panssarisodankäyntiä vääränä tapana sotia. Sillekin mielipiteelle on tilaa, vaikka en ole samaa mieltä.

 

[RPG83]

Lähtikö RK95 kehittely alunperin Sakon vai Puolustusvoimien päätöksestä?

RK95 suunnitteluvaihessa luulisi olleen tiedossa sirpale- ja luotilliivien olemassaolo ja sen vaikutus aseenkäytön ergonomiaan.

Paljonko Puolustusvoimilla oli liivejä käytössä tuohon ajankohtaan? Mikäli niitä ei tuohon aikaan kuviteltu tulevan yleiseen käyttöön, niin ehkei tuota pidetty ongelmana.

Ulkomailla aseenalle kiinnitetävät ampumalaitteet olivat jo olemassa laajassa käytössä.

Mikäli RK95:n kehitys lähti edes osittain Puolustusvoimien tarpeista, eikä PV nähnyt kiväärikranaatinheittimelle tarvetta, niin miksi Sakon insinöörit olisivat kiinnittäneet asiaan huomiota?

Itse uskon suunnittelioiden, tai ehkä paremminkin speksaajien olleen liian konservatiivisia, eivätkä he oikeasti olleet selvillä alan kehityksestä ja sen suuntauksista.

Voi olla.

Mutta mitkä olivat Suomessa suunnitelmat jalkaväen varustuksen kehittämiseksi noina aikoina? Jos haluttiin ainoastaan tarkka, helppokäyttöinen ja luotettava rynnäkkökivääri, niin ei voi olettaa, että siinä olisi panostettu kaikkeen muuhun yhtä paljon.

 

[RPG83]

Saksalaisten Puma, Marder, brittien Warrior, amerikkalaisten Bradley eivät ole 2000 luvulla olleet vienti menestyksiä.

Noista kaikki paitsi Puma ja Marder (joka pohjaa 1960-luvulle) pohjaavat 1970-luvulle ja 1980-luvun alkupuolelle. Pumasta kannattaisi huomioida, ettei se ole ollut vielä pitkään markkinoilla, eikä edes pääkäyttäjä ole saanut vielä kaikkia tilattuja vaunuja. Lisäksi jenkit harkitsee sitä vakavasti GCV-projektissa ja kanadalaiset Leopardien kaveriksi.

 

[kimmo.j]

Lähtikö RK95 kehittely alunperin Sakon vai Puolustusvoimien päätöksestä?

RK95 suunnitteluvaihessa luulisi olleen tiedossa sirpale- ja luotilliivien olemassaolo ja sen vaikutus aseenkäytön ergonomiaan.

Paljonko Puolustusvoimilla oli liivejä käytössä tuohon ajankohtaan? Mikäli niitä ei tuohon aikaan kuviteltu tulevan yleiseen käyttöön, niin ehkei tuota pidetty ongelmana.

Ulkomailla aseenalle kiinnitetävät ampumalaitteet olivat jo olemassa laajassa käytössä.

Mikäli RK95:n kehitys lähti edes osittain Puolustusvoimien tarpeista, eikä PV nähnyt kiväärikranaatinheittimelle tarvetta, niin miksi Sakon insinöörit olisivat kiinnittäneet asiaan huomiota?

Itse uskon suunnittelioiden, tai ehkä paremminkin speksaajien olleen liian konservatiivisia, eivätkä he oikeasti olleet selvillä alan kehityksestä ja sen suuntauksista.

Voi olla.

Mutta mitkä olivat Suomessa suunnitelmat jalkaväen varustuksen kehittämiseksi noina aikoina? Jos haluttiin ainoastaan tarkka, helppokäyttöinen ja luotettava rynnäkkökivääri, niin ei voi olettaa, että siinä olisi panostettu kaikkeen muuhun yhtä paljon.

Jos olettamuksesi on oikea, kuten hyvinki voi olla, ei speksauksen tehneitä ihmisiä voi juuri kehua. Ulkomailla sirpaleliivit olivat jo suuren massan varusteita. Se ettei osata nähdä vuotta pitemmälle, ei anna henkilöstä kovin visionääristä kuvaa ja tuollainen henkilö ei ole oikea henkilö speksaamaan uutta asetta.

Se mitä haluttiin on varmasti juuri tuo sinun esittämäsi tarkka, helppokäyttöinen ja luotettava. Kuitenkin saatiin painava, vain rataolosuhteissa tarkka ja toki luotettava ase jonka ergonomia ei ole kovin hyvä. Siihen todelliseen tarpeeseen(reserviläiselle helppo, luotettava ja hänelle riittävän tarkka ase, jossa muuteltava ergonomia) ase ei ollut sitte kovin hyvä.

 

[kimmo.j]

Saksalaisten Puma, Marder, brittien Warrior, amerikkalaisten Bradley eivät ole 2000 luvulla olleet vienti menestyksiä.

Noista kaikki paitsi Puma ja Marder (joka pohjaa 1960-luvulle) pohjaavat 1970-luvulle ja 1980-luvun alkupuolelle. Pumasta kannattaisi huomioida, ettei se ole ollut vielä pitkään markkinoilla, eikä edes pääkäyttäjä ole saanut vielä kaikkia tilattuja vaunuja. Lisäksi jenkit harkitsee sitä vakavasti GCV-projektissa ja kanadalaiset Leopardien kaveriksi.

Olet oikeassa Puman suhteen, sen vienti potentiaalia ei ole vielä kokonaan nähty.
Kuitenkin CV90:n kohdalla asia on jo todistettu. Hankinta ajankohtana se oli paras vaihtoehdoista. Myöhemmin toki tulee parempia vaunuja se on selvä, Marder ei kuitenkaan sitä ollut. Vaunuja voi ja tuleekin kehittää, mutta esim BMP:n kehityspotentiaali ei enää ole saamaa luokkaa kuin CV:n.

 

[Mosuri]

Tuosta rk 95:sta sen verran, että aseen ensimmäinen versio oli valmiina jo 90-luvun alussa. Ja aseen mallikappaleita on kierrätetty eri yksiköissä jo ainakin vuodesta 93. Todennäköisesti 95 tulee ensimmäisen tuotantoerän valmistusvuoden mukaan.

Kyseiseen rk:iin piti alunperin tulla PV:n tiedotuksen mukaan "teräsvaippaluoti" jolla suojaliivit oli tarkoitus läpäistä lyhyen matkan päästä. Ilmeisesti kohtuuhintaisen panssariluodin kehittelyssä ei onnistuttu toivotulla tavalla. Toki pieniä määriä rk:n api-luoteja on päätynyt mm. kriha yksiköiden käyttöön, mutta näiden kohdalla oli kuitenkin kysymys aivan perinteisestä panssariluodista.

Vanhan 62:n valmistushan jatkui 90-luvun puolelle. Osittain uuden asemallin käyttöönottoa puolsi mm. uudessa aseessa ollut mahdollisuus ampua kiväärikranaatteja. Kylmän sodan loppumistahan ei Suomessa osattu arvata, aivan kuten ei osattu ennustaa laman tuloakaan. Tarkoitus varmasti toki oli 95:sta olisi valmistettu seuraavat 10-30 vuotta. Rynnäkkökivääreiden riittävyys sitten päätettiin laman oloissa ratkaista DDR:n ja Kiinan hankinnoilla.

Ei rk ollut ainoa ase jonka kehittäminen lopetttiin kylmän sodan nuupahtaessa ja järjestelmän ennenaikaisen aseteknisen vanhentumisen takia. 100 mm:n pst- tykille kävi paljon huonommin eikä se edes päässyt tuotantoon.

 

[RPG83]

Kuitenkin saatiin painava, vain rataolosuhteissa tarkka ja toki luotettava ase jonka ergonomia ei ole kovin hyvä. Siihen todelliseen tarpeeseen(reserviläiselle helppo, luotettava ja hänelle riittävän tarkka ase, jossa muuteltava ergonomia) ase ei ollut sitte kovin hyvä.

No eihän se nyt superkevyt ole, mutta silti puolisen kiloa kevyempi kuin esim. Bundeshwehrin G3, tai ruotsalaiset ja norjalaiset lisenssivalmisteet tästä tai FN FAL.

Toisaalta, täytyy ottaa huomioon myös se, mille patruunalle ase on pesitetty. Sarjassa 7,62X39mm RK95 päihittää legendaarisen AK-47:n ja Type 56:n, mutta häviää esim Type 56-1:lle, AKM:lle ja vz. 58:lle.


Tarkkuus lienee sama, oltiin maastossa tai radalla. Tähtäimistähän RK:ä on haukuttu, mutta olen saanut sen käsityksen, että hämärätähtäimillä kykenisi ampumaan ihan kohtalaisesti "taistelussa". Diopteritähtäimet sopii aika heikosti siihen hitautensa takia. Samoin lumi voi kuulemma tukkia takatähtäimen reiän.