Turku epäonnistui sekoitustavoitteessaan - asukkaita se ei haittaa
Tänään klo 6:59
Sosiaalisten verkostojen merkitystä voisi painottaa yhteiskunnallisessa keskustelussa enemmänkin, mutta eriytyminen ei yleensä ole tavoiteltava asia, tutkijat katsovat.
- Iltalehti vietti päivän Turun Varissuolla, jossa asuu runsaasti maahanmuuttajia.
- Alueen asukkaita suuri maahanmuuttajien määrä ei haittaa.
- Suomessa pyritään siihen, että esimerkiksi koulutus- ja tulotasoltaan tai syntyperältään erilaiset ihmiset asuisivat samoilla asuinalueilla.
Mohammad Mohammadi siirsi leipomonsa suurempiin tiloihin Varissuon liikekeskukseen. LIISA KAUPPINEN
Sosiaalisten suhteiden merkitys nousee voimakkaasti esille, kun Turun Varissuolle muuttaneet kertovat elämästään ja syistään muuttoon.
Karua, 24, puolestaan saapui Suomeen vuonna 2013. Tie on kulkenut Pohjois-Irakista Kristiinankaupungin vastaanottokeskukseen, minkä jälkeen hän on asunut Porissa, Sastamalassa ja Tampereella. Kolme kuukautta sitten Karua muutti Varissuolle, jossa hän työskentelee kebab-pizzerian keittiössä.
- On kiva, että täällä on ulkomaalaisia. Täällä on kavereita ja sukulaisia, hän sanoo.
- Minulla on ikävä perhettäni, joka ei ole täällä.
Nuoret kättelevät ja käyttävät nyrkkitervehdystä Varissuolla. LIISA KAUPPINEN
Sekoitus tavoitteena
Pohjoismaissa Suomi mukaan lukien on ollut vallalla niin sanotun sosiaalisen sekoittamisen ihanne.Se tarkoittaa, että kaupunkipolitiikassa on pyritty tilanteeseen, jossa esimerkiksi koulutus- ja tulotasoltaan tai syntyperältään erilaiset ihmiset asuisivat samoilla asuinalueilla, toteaa THL:n erikoistutkija
Paula Saikkonen.
Helsingin kaupunki on toteuttanut sekoittamispolitiikkaa erityisen aktiivisesti Suomessa. Turussa tavoitteet ovat olleet samansuuntaisia, mutta linjausten toteuttaminen käytännössä ei ole täysin toteutunut.
Se näkyy esimerkiksi Turun Varissuolla, jossa ulkomaalaistaustaisten osuus asukkaista on poikkeuksellisen suuri ja työttömien osuus työvoimasta on ainakin vuoteen 2015 ollut kaupungin korkeimpia.
Saikkonen toteaa, että keskittyminen ei ole väistämättä aina huono asia, sillä sosiaalisilla suhteilla voi olla paljon merkitystä maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta.
- Etninen taustayhteisö voi mainiosti tukea ja auttaa elämää Suomessa. Se voi myös olla tietynlainen edellytys sille, että saadaan peruspalvelutkin järjestettyä. Tämä ei ole mitenkään yksiviivainen asia, Saikkonen sanoo.
- Nyt varsinkin, kun on ollut paljon puhetta, että pitää muuttaa työpaikkojen perässä ja myös toimeentulotuella muuttaa halvempiin asuntoihin, olen itse miettinyt, pitäisikö sosiaalisille suhteille antaa vähän enemmän painoarvoa. Esimerkiksi lapsiperheille voi olla moni tavoin aivan ydinkysymys, että lähellä on joku ihminen, joka voi auttaa vaikkapa lastenhoidossa, Saikkonen huomauttaa.
Tilastojen valossa ei siis voi vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä esimerkiksi Varissuosta. Tutkimusten valossa hyvä yhdistelmä on Saikkosen mukaan harvoin kuitenkaan sellainen, jossa samalle asuinalueelle on keskittynyt paljon työttömyyttä ja joka on vahvasti eriytynyt.
- Silloin alueelle helposti kasautuu erilaisia ongelmia, jossa rahaa on vähän ja aikaa on paljon, ja tätä kautta palveluitakaan ei ole samalla tavalla tarjolla, Saikkonen sanoo.
Saikkosen mukaan esimerkiksi Yhdysvalloista on esimerkkejä asuinalueista, joissa ei asu lainkaan valkoista, koulutettua väestöä.Pahimmillaan tilanne voi johtaa alueisiin, johon poliisillakaan ei ole asiaa.
Bakhan pakeni viisi vuotta sitten Irakista Suomeen. Hän arvostaa suuresti Suomen toimivaa yhteiskuntaa. LIISA KAUPPINEN
Myös Somaliasta kotoisin oleva Esli pitää Varissuota hyvänä ja turvallisena asuinpaikkana. LIISA KAUPPINEN
Karu on töissä kebab-pizzerian keittiössä. Hänestä on mukavaa, että alueella on monenmaalaisia ihmisiä.LIISA KAUPPINEN
Rauhaa
Somaliasta kotoisin oleva 23-vuotias
Esli on Varissuolla iltakävelyllä uuden ystävättärensä kanssa. Esli muutti kahden tyttärensä kanssa Varissuolle viisi kuukautta sitten. Mies asui alueella jo entuudestaan, eikä hän tiedä, miksi asuinpaikaksi oli valikoitunut juuri Varissuo.
- En ole koskaan kysynyt siitä.
Nuori nainen nauttii uuden ympäristön rauhallisuudesta. Hän näkee hyvänä asiana, että alueella asuu muita ulkomaalaistaustaisia -se on auttanut tutustumaan muihin helposti.
- Voin puhua omaa kieltäni. Saan apua, ja muut kertovat minulle Suomesta ja siitä, miten asiat täällä hoituvat.
Esli iloitsee pääsystään Suomeen, sillä hän näkee uuden kotimaan tarjoavan mahdollisuuksia niin hänelle itselleen kuin lapsilleen.
- Pääsen jatkamaan opintojani, jotka keskeytyivät, kun synnytin ensimmäisen lapseni 17-vuotiaana keisarinleikkauksella. Sain sen jälkeen komplikaatioita.
- Täällä on rauhallista ja kaunista.Rakastan Suomea nyt. Täällä ei ole sotaa. Aion opiskella kieltä ja sen jälkeen haluaisin opiskella sairaanhoitajaksi, kuten olen aina halunnut.
Alue on rauhoittunut
Tiiviit sosiaaliset verkostot eivät ole tutkijoiden mukaan aina yksinomaan positiivinen asia.
- Yhteisön luonteeseen kuuluu se, että kaikki eivät siihen kuulu, ja joitakin suljetaan siitä ulkopuolelle, THL:n erikoistutkija Saikkonen huomauttaa.
- Sosiaaliset verkostot voivat myös ruokkia epäsosiaalista käyttäytymistä, huomauttaa Turun yliopiston sosiaalityön yliopistonlehtori
Jarkko Rasinkangas.
Rasinkangas on tutkimuksessaan perehtynyt Varissuon alueeseen, jonne ensimmäiset asukkaat muuttivat vuonna 1976.Rasinkankaan mukaan alueen asukkaiden työllisyyteen ja toimeentuloon liittyvät kysymykset ovat herkkiä suhdannevaihteluille. Tähän liittyy osin mutta ei pelkästään se, että ulkomaalaistaustaisten työllisyys on muuta väestöä matalmpaa.
Pakolaistaustaisia asukkaita alueelle alkoi muuttaa 1990-luvulla, jolloin Varissuolla toimi nykyisiä vastaanottokeskuksia pienempi vastaanottoasema.
- Kun ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut, tiettyjen sosiaalisten ongelmien, esimerkiksi päihdeongelmien määrä on laskenut. Kun kymmenen vuotta sitten tein haastatteluja, yleinen havainto oli se, että alue on rauhoittunut.
Heidi, Aleksandra ja Erik tapasivat liikekeskuksella jo varhain aamulla. LIISA KAUPPINEN
Teemu ja Erik sanovat "chillaavansa" Varissuon liikekeskuksella. LIISA KAUPPINEN
Varissuolla pallopelit ovat suosittuja nuorten parissa. LIISA KAUPPINEN
Palveluilla iso rooli
Rasinkankaan mukaan kaupunginosa suunniteltiin kompaktikaupungiksi, jossa erilaiset palvelut suunniteltiin osaksi asuinaluetta. Kyselyjen perusteella asukkaat ovat tyytyväisiä niin julkisten kuin yksityistenkin palveluiden tasoon, joiden keskittymänä toimii Varissuon liikekeskus.
Palveluita arvostaa myös Irakista Suomeen viisi vuotta sitten muuttanut 30-vuotias
Bakhan.Hänen kaksi tytärtään ovat syntyneet Suomessa.
- Irakissa on sota. Ei ole vettä, ei ole sähköä, ei ole sairaalaa. Kaikki asiat ovat ongelmia, hän sanoo.
- Suomessa on rauhallista. Asiat ovat hyvin päiväkodissa, ja naapurit ovat mukavia.
Bakhan käy tällä hetkellä uravalmennuksessa, minkä hän aikoo suunnata merkonomiopintoihin.
Oli kyse sitten ruokakaupasta, kirjastosta tai lääkärin vastaanotosta, palveluilla on keskeinen rooli alueiden pitämisessä monimuotoisina, Saikkonen huomauttaa. Palveluilla on kuitenkin tapana kärsiä, jos yhteen kaupunginosaan keskittyy esimerkiksi pientuloisia, joilla ei ole rahaa kuluttaa.
Syrjäyttämistä vastaan
Palvelut ovat myös voimakkaasti sidoksissa syrjäytymiseen. Paljon puhutun, mutta vääjäämättömältä kehityskululta kalskahtavan syrjäytymisen sijaan Saikkonen puhuisi ennemmin syrjäyttämisestä.
- Jos joillekuille ei ole tarjota palvelua, heillä ei ole niihin pääsyä, tai heillä ei ole voimavaroja hakeutua niihin, se on mielestäni syrjäyttämistä.
Suomessa on kohtuullisen hyvä koulujärjestelmä, mutta jos olet koulukiusattu, se alkaakin ikään kuin syrjäyttämään sinua.
Syrjäytyminen laitetaan
Kun alueella on tarjolla kattavat palvelut, julkisessa tilassa kohtaa myös muita alueen asukkaita -jotka siis pohjoismaisessa ihanteessa edustaisivat erilaisia väestön osia.
- Biologisestikin me pelkäämme sitä, mikä on vierasta, mutta juuri sen takia sekoittaminen on tärkeää, jotta opimme, että ei ole mitään pelättävää.
Kun taloudelliselta ja sosiaaliselta asemaltaan samankaltaiset ihmiset elävät keskenään, alkaa ympäristö ohjailla Saikkosen mukaan vaikkapa nuorten koulutusvalintoja.
- Jos on esimerkiksi kouluja, joissa vaihtoehtona on aina ammattikoulu, jää tavallaan hyödyntämättä se olemassa oleva potentiaali.
Nuoret eivät välttämättä edes hahmota, minkälaisen mahdollisuuksien kirjon maailma voisi heille tarjota. Monimuotoiset asuinalueet ovatkin tästä näkökulmasta tärkeitä erityisesti heikoimmista lähtökohdista ponnistaville nuorille. Samalla ne ovat edellytys sellaiselle politiikalle, jossa osataan tehdä kaikkien kannalta hyviä, syrjimättömiä ratkaisuja.
- Jos elämme vain kaltaistemme kanssa, häviää kyky ymmärtää toisenlaisia näkökulmia, Saikkonen sanoo.