Suomen sisäinen turvallisuus

Tuossa on jo ikenet pudonneet pois, niin näyttävät ehkä vähän isommilta. Kallon muoto viittaa halliin. Jos ei olo koko ruho tuossa, niin voi olla aikuinen uros tai naaras, muuten nuori yksilö.
Tuossa vielä kuva harmaahylkeen hampaista:
13-3-10072398.jpg

Petojahan nuo ovat ja hampaat sen mukaiset. Koko juttu: https://yle.fi/uutiset/3-10070866
Okey. Eli luonto ketju olisi ollut parempi. Elättelin foliohatun sisällä jo erilaisia teorioita. Ei niistä sen enempää. :)
 
Okey. Eli luonto ketju olisi ollut parempi. Elättelin foliohatun sisällä jo erilaisia teorioita. Ei niistä sen enempää. :)

Ehkä joo, mielenkiintoinen silti. Olen aiemmin nähnyt harmaahylkeitten kalloja, mutta tulipa tämän myötä selväksi norpan ja hallin hampaistojen erot.
 
Last edited by a moderator:
Terveydenhoitoalallako vaateita ei ole?
Ei ole ja muista, että ihmisen elämään mahtuu kaikenlaisia tapahtumia. Kenellä on ongelmia viinan kanssa, kenellä se tempperamentti kiehuu yli. Kaikki inhimillisen elämän nurjat puolet koskettavat myös hoitajia ja lääkäreitä.

Se että on valmistunut nuhteettomana 22vuotiaana, ei tarkoita että ihminen olisi sitä 42 vuotiaana.
 
Minkä eläimen raato lepää Puolustusvoimien käytössä olevan rannan hiekalla? – Jouni, 41, pelästyi yllättävää löytöään: ”Merihirviö”
Noin metrin pituisesta raadosta pystyy erottamaan sen terävät raateluhampaat.
Taiga Häkkilä
27.7. 21:10


Lepääkö Karhin rannalla merihirviön raato? (KUVA: Jouni Knuuti)

Kälviältä kotoisin oleva Jouni Knuuti, 41, oli tiistaina testaamassa perheensä kanssa kelluvaa mattoa Karhin rannalla. Leppoisa rantapäivä sai kuitenkin yllättävän käänteen.

Knuuti kertoo nähneensä hieman kauempaa rannalla lokkien pyörivän jonkin yläpuolella. Uteliaisuus heräsi ja hän meni kouluikäisten poikiensa kanssa katsomaan.

Hiekalla makasi raato, josta pystyi erottamaan terävät raateluhampaat. Knuutin mukaan raato oli suunnilleen noin metrin pituinen ja se näytti myös hieman krokotiililtä.

Knuuti keksi vain yhden vastauksen sillä, mikä otus on kyseessä.

– Merihirviö, en tiedä mikä muukaan se voisi olla. Niin sanoin pojillenikin, Knuuti naurahtaa ja myöntää pelästyneensä hieman.

Knuuti ei osaa sanoa, miten ”merihirviö” on päätynyt rannalle.

– Ranta on Puolustusvoimien käytössä osan vuodesta, muuten se on siviilien käytössä.

– Ehkä se on pudonnut avaruudesta, Knuuti heittää vitsillä.



”Merihirviö” on Knuutin mukaan noin metrin pituinen.(KUVA: Jouni Knuuti)


Korjaus 27.7.2018 kello 21.47: Otsikkoa muokattu.

Iskin tänne, koska jos tuo puree uimaria niin se on henki pois.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005772159.html
Sotaväen rannalla, sen on pakko olla SEAL
 
Elukalla ei minusta näy kuvassa jalkoja, mutta jonkinlainen pyrstö/häntä kylläkin joten jonkinlaista norppaa tai hyljettä veikkaan minäkin.
 
No onhan se hylje/halli yms... eikä mikään helvetin merihirviö. Mutta mikä myy.... otsikot joissa on ov PV, hirviö, merihirviö, yms...
Piisamikin oli aikoinaan lehtien otsikoissa "sähisevä mutantti" ja Ruokolahdella vaaniskeli leijona. Kesällä täytyy laittaa otsikoihin vähän mielikuvitusta peliin, kun Hakkarainen on lomalla ja Trumppikin lähti takaisin Atlantin taakse.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokolahden_leijona
 
Piisamikin oli aikoinaan lehtien otsikoissa "sähisevä mutantti" ja Ruokolahdella vaaniskeli leijona. Kesällä täytyy laittaa otsikoihin vähän mielikuvitusta peliin, kun Hakkarainen on lomalla ja Trumppikin lähti takaisin Atlantin taakse.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokolahden_leijona
1900-luvun alussa Uudellamaalla nähtiin metsässä hirviö, jota ei kyetty tunnistamaan ja landet olivat kaakka puntissa. Hirvet oli tapettu Suomesta aika vähiin, joten vaeltavia yksilöitä ei aina tunnistettu ihan tarkasti...
 
Turku epäonnistui sekoitustavoitteessaan - asukkaita se ei haittaa
Tänään klo 6:59

Sosiaalisten verkostojen merkitystä voisi painottaa yhteiskunnallisessa keskustelussa enemmänkin, mutta eriytyminen ei yleensä ole tavoiteltava asia, tutkijat katsovat.
  • Iltalehti vietti päivän Turun Varissuolla, jossa asuu runsaasti maahanmuuttajia.
  • Alueen asukkaita suuri maahanmuuttajien määrä ei haittaa.
  • Suomessa pyritään siihen, että esimerkiksi koulutus- ja tulotasoltaan tai syntyperältään erilaiset ihmiset asuisivat samoilla asuinalueilla.
b38119b877f64620c7df55afa827278796e904c2936712db51e7652478253300.jpg

b38119b877f64620c7df55afa827278796e904c2936712db51e7652478253300.jpg

Mohammad Mohammadi siirsi leipomonsa suurempiin tiloihin Varissuon liikekeskukseen. LIISA KAUPPINEN

Sosiaalisten suhteiden merkitys nousee voimakkaasti esille, kun Turun Varissuolle muuttaneet kertovat elämästään ja syistään muuttoon.

Karua, 24, puolestaan saapui Suomeen vuonna 2013. Tie on kulkenut Pohjois-Irakista Kristiinankaupungin vastaanottokeskukseen, minkä jälkeen hän on asunut Porissa, Sastamalassa ja Tampereella. Kolme kuukautta sitten Karua muutti Varissuolle, jossa hän työskentelee kebab-pizzerian keittiössä.

- On kiva, että täällä on ulkomaalaisia. Täällä on kavereita ja sukulaisia, hän sanoo.

- Minulla on ikävä perhettäni, joka ei ole täällä.

fc3ded70e10e92ded98d9fa889cf863d6f5df9ab6c4bd343871d49f07b14aac3.jpg

fc3ded70e10e92ded98d9fa889cf863d6f5df9ab6c4bd343871d49f07b14aac3.jpg

Nuoret kättelevät ja käyttävät nyrkkitervehdystä Varissuolla. LIISA KAUPPINEN

Sekoitus tavoitteena

Pohjoismaissa Suomi mukaan lukien on ollut vallalla niin sanotun sosiaalisen sekoittamisen ihanne.Se tarkoittaa, että kaupunkipolitiikassa on pyritty tilanteeseen, jossa esimerkiksi koulutus- ja tulotasoltaan tai syntyperältään erilaiset ihmiset asuisivat samoilla asuinalueilla, toteaa THL:n erikoistutkija Paula Saikkonen.

Helsingin kaupunki on toteuttanut sekoittamispolitiikkaa erityisen aktiivisesti Suomessa. Turussa tavoitteet ovat olleet samansuuntaisia, mutta linjausten toteuttaminen käytännössä ei ole täysin toteutunut.

Se näkyy esimerkiksi Turun Varissuolla, jossa ulkomaalaistaustaisten osuus asukkaista on poikkeuksellisen suuri ja työttömien osuus työvoimasta on ainakin vuoteen 2015 ollut kaupungin korkeimpia.

Saikkonen toteaa, että keskittyminen ei ole väistämättä aina huono asia, sillä sosiaalisilla suhteilla voi olla paljon merkitystä maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta.

- Etninen taustayhteisö voi mainiosti tukea ja auttaa elämää Suomessa. Se voi myös olla tietynlainen edellytys sille, että saadaan peruspalvelutkin järjestettyä. Tämä ei ole mitenkään yksiviivainen asia, Saikkonen sanoo.

- Nyt varsinkin, kun on ollut paljon puhetta, että pitää muuttaa työpaikkojen perässä ja myös toimeentulotuella muuttaa halvempiin asuntoihin, olen itse miettinyt, pitäisikö sosiaalisille suhteille antaa vähän enemmän painoarvoa. Esimerkiksi lapsiperheille voi olla moni tavoin aivan ydinkysymys, että lähellä on joku ihminen, joka voi auttaa vaikkapa lastenhoidossa, Saikkonen huomauttaa.

Tilastojen valossa ei siis voi vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä esimerkiksi Varissuosta. Tutkimusten valossa hyvä yhdistelmä on Saikkosen mukaan harvoin kuitenkaan sellainen, jossa samalle asuinalueelle on keskittynyt paljon työttömyyttä ja joka on vahvasti eriytynyt.

- Silloin alueelle helposti kasautuu erilaisia ongelmia, jossa rahaa on vähän ja aikaa on paljon, ja tätä kautta palveluitakaan ei ole samalla tavalla tarjolla, Saikkonen sanoo.

Saikkosen mukaan esimerkiksi Yhdysvalloista on esimerkkejä asuinalueista, joissa ei asu lainkaan valkoista, koulutettua väestöä.Pahimmillaan tilanne voi johtaa alueisiin, johon poliisillakaan ei ole asiaa.

0e0a4c007164d85b947b90bb758d518268056ccb3c351c21ee8ef46c0be2a0ca.jpg

0e0a4c007164d85b947b90bb758d518268056ccb3c351c21ee8ef46c0be2a0ca.jpg

Bakhan pakeni viisi vuotta sitten Irakista Suomeen. Hän arvostaa suuresti Suomen toimivaa yhteiskuntaa. LIISA KAUPPINEN

fa0a1fd4d7bfb8c35f72084ccd378ce95a918024e98ec9b49842aba666c2ba91.jpg

fa0a1fd4d7bfb8c35f72084ccd378ce95a918024e98ec9b49842aba666c2ba91.jpg

Myös Somaliasta kotoisin oleva Esli pitää Varissuota hyvänä ja turvallisena asuinpaikkana. LIISA KAUPPINEN

d9ad5539f96c373588f93024a7d6a8104235d3e9492cebdc51e23c218d662d4e.jpg

d9ad5539f96c373588f93024a7d6a8104235d3e9492cebdc51e23c218d662d4e.jpg

Karu on töissä kebab-pizzerian keittiössä. Hänestä on mukavaa, että alueella on monenmaalaisia ihmisiä.LIISA KAUPPINEN

Rauhaa

Somaliasta kotoisin oleva 23-vuotias Esli on Varissuolla iltakävelyllä uuden ystävättärensä kanssa. Esli muutti kahden tyttärensä kanssa Varissuolle viisi kuukautta sitten. Mies asui alueella jo entuudestaan, eikä hän tiedä, miksi asuinpaikaksi oli valikoitunut juuri Varissuo.

- En ole koskaan kysynyt siitä.
Nuori nainen nauttii uuden ympäristön rauhallisuudesta. Hän näkee hyvänä asiana, että alueella asuu muita ulkomaalaistaustaisia -se on auttanut tutustumaan muihin helposti.

- Voin puhua omaa kieltäni. Saan apua, ja muut kertovat minulle Suomesta ja siitä, miten asiat täällä hoituvat.

Esli iloitsee pääsystään Suomeen, sillä hän näkee uuden kotimaan tarjoavan mahdollisuuksia niin hänelle itselleen kuin lapsilleen.

- Pääsen jatkamaan opintojani, jotka keskeytyivät, kun synnytin ensimmäisen lapseni 17-vuotiaana keisarinleikkauksella. Sain sen jälkeen komplikaatioita.

- Täällä on rauhallista ja kaunista.Rakastan Suomea nyt. Täällä ei ole sotaa. Aion opiskella kieltä ja sen jälkeen haluaisin opiskella sairaanhoitajaksi, kuten olen aina halunnut.

Alue on rauhoittunut

Tiiviit sosiaaliset verkostot eivät ole tutkijoiden mukaan aina yksinomaan positiivinen asia.

- Yhteisön luonteeseen kuuluu se, että kaikki eivät siihen kuulu, ja joitakin suljetaan siitä ulkopuolelle, THL:n erikoistutkija Saikkonen huomauttaa.

- Sosiaaliset verkostot voivat myös ruokkia epäsosiaalista käyttäytymistä, huomauttaa Turun yliopiston sosiaalityön yliopistonlehtori Jarkko Rasinkangas.

Rasinkangas on tutkimuksessaan perehtynyt Varissuon alueeseen, jonne ensimmäiset asukkaat muuttivat vuonna 1976.Rasinkankaan mukaan alueen asukkaiden työllisyyteen ja toimeentuloon liittyvät kysymykset ovat herkkiä suhdannevaihteluille. Tähän liittyy osin mutta ei pelkästään se, että ulkomaalaistaustaisten työllisyys on muuta väestöä matalmpaa.

Pakolaistaustaisia asukkaita alueelle alkoi muuttaa 1990-luvulla, jolloin Varissuolla toimi nykyisiä vastaanottokeskuksia pienempi vastaanottoasema.

- Kun ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut, tiettyjen sosiaalisten ongelmien, esimerkiksi päihdeongelmien määrä on laskenut. Kun kymmenen vuotta sitten tein haastatteluja, yleinen havainto oli se, että alue on rauhoittunut.

cda81a7572ebf821a230a1289cb61f9f8f20c993b3d60b5ee5e73a9f6035bf14.jpg

cda81a7572ebf821a230a1289cb61f9f8f20c993b3d60b5ee5e73a9f6035bf14.jpg

Heidi, Aleksandra ja Erik tapasivat liikekeskuksella jo varhain aamulla. LIISA KAUPPINEN
193400e208f23097d13c118a77d658501e41d2e0c96c6bc19ef8fc1260167ae7.jpg

193400e208f23097d13c118a77d658501e41d2e0c96c6bc19ef8fc1260167ae7.jpg

Teemu ja Erik sanovat "chillaavansa" Varissuon liikekeskuksella. LIISA KAUPPINEN
a064a80d3c2ec94572685b8f43bcf772e2578898f2f6db8eff8d1821539a1dd9.jpg

a064a80d3c2ec94572685b8f43bcf772e2578898f2f6db8eff8d1821539a1dd9.jpg

Varissuolla pallopelit ovat suosittuja nuorten parissa. LIISA KAUPPINEN

Palveluilla iso rooli

Rasinkankaan mukaan kaupunginosa suunniteltiin kompaktikaupungiksi, jossa erilaiset palvelut suunniteltiin osaksi asuinaluetta. Kyselyjen perusteella asukkaat ovat tyytyväisiä niin julkisten kuin yksityistenkin palveluiden tasoon, joiden keskittymänä toimii Varissuon liikekeskus.

Palveluita arvostaa myös Irakista Suomeen viisi vuotta sitten muuttanut 30-vuotias Bakhan.Hänen kaksi tytärtään ovat syntyneet Suomessa.

- Irakissa on sota. Ei ole vettä, ei ole sähköä, ei ole sairaalaa. Kaikki asiat ovat ongelmia, hän sanoo.

- Suomessa on rauhallista. Asiat ovat hyvin päiväkodissa, ja naapurit ovat mukavia.

Bakhan käy tällä hetkellä uravalmennuksessa, minkä hän aikoo suunnata merkonomiopintoihin.

Oli kyse sitten ruokakaupasta, kirjastosta tai lääkärin vastaanotosta, palveluilla on keskeinen rooli alueiden pitämisessä monimuotoisina, Saikkonen huomauttaa. Palveluilla on kuitenkin tapana kärsiä, jos yhteen kaupunginosaan keskittyy esimerkiksi pientuloisia, joilla ei ole rahaa kuluttaa.

Syrjäyttämistä vastaan

Palvelut ovat myös voimakkaasti sidoksissa syrjäytymiseen. Paljon puhutun, mutta vääjäämättömältä kehityskululta kalskahtavan syrjäytymisen sijaan Saikkonen puhuisi ennemmin syrjäyttämisestä.

- Jos joillekuille ei ole tarjota palvelua, heillä ei ole niihin pääsyä, tai heillä ei ole voimavaroja hakeutua niihin, se on mielestäni syrjäyttämistä.

Suomessa on kohtuullisen hyvä koulujärjestelmä, mutta jos olet koulukiusattu, se alkaakin ikään kuin syrjäyttämään sinua.

Syrjäytyminen laitetaan
Kun alueella on tarjolla kattavat palvelut, julkisessa tilassa kohtaa myös muita alueen asukkaita -jotka siis pohjoismaisessa ihanteessa edustaisivat erilaisia väestön osia.

- Biologisestikin me pelkäämme sitä, mikä on vierasta, mutta juuri sen takia sekoittaminen on tärkeää, jotta opimme, että ei ole mitään pelättävää.

Kun taloudelliselta ja sosiaaliselta asemaltaan samankaltaiset ihmiset elävät keskenään, alkaa ympäristö ohjailla Saikkosen mukaan vaikkapa nuorten koulutusvalintoja.

- Jos on esimerkiksi kouluja, joissa vaihtoehtona on aina ammattikoulu, jää tavallaan hyödyntämättä se olemassa oleva potentiaali.

Nuoret eivät välttämättä edes hahmota, minkälaisen mahdollisuuksien kirjon maailma voisi heille tarjota. Monimuotoiset asuinalueet ovatkin tästä näkökulmasta tärkeitä erityisesti heikoimmista lähtökohdista ponnistaville nuorille. Samalla ne ovat edellytys sellaiselle politiikalle, jossa osataan tehdä kaikkien kannalta hyviä, syrjimättömiä ratkaisuja.

- Jos elämme vain kaltaistemme kanssa, häviää kyky ymmärtää toisenlaisia näkökulmia, Saikkonen sanoo.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201807272201099639_u0.shtml
 
Turku epäonnistui sekoitustavoitteessaan - asukkaita se ei haittaa
- Biologisestikin me pelkäämme sitä, mikä on vierasta, mutta juuri sen takia sekoittaminen on tärkeää, jotta opimme, että ei ole mitään pelättävää.

Onko tuolla Turun suunnalla menossa joku rodunjalostusjuttu, neuvostoihmisen ja arjalaisten tapaan jossa tarkoitus on tuottaa uusi punavihreä ihminen?
 
Turku epäonnistui sekoitustavoitteessaan - asukkaita se ei haittaa
..........
Monimuotoiset asuinalueet ovatkin tästä näkökulmasta tärkeitä erityisesti heikoimmista lähtökohdista ponnistaville nuorille. Samalla ne ovat edellytys sellaiselle politiikalle, jossa osataan tehdä kaikkien kannalta hyviä, syrjimättömiä ratkaisuja.

- Jos elämme vain kaltaistemme kanssa, häviää kyky ymmärtää toisenlaisia näkökulmia, Saikkonen sanoo.
VMP potenssiin x koko jutulle. Tähän asti jargonina on ollut, että me voimme välttää muiden tekemät virheet. Keskeisin väittämä on ollut, että meillä väestöryhmät sekoitetaan ja ongelmia ei synny.

Nyt tajutaan, että ei se voi onnistua. Koko juttu perustuu siihen, että onkin oikeastaan hyvä asia että eriytymistä tapahtuu. Ehkä on mahdollista, että jossakin vaiheessa poliisitkaan eivät sinne voi enää mennä, mutta kyllä pätevä tutkija löytää siitäkin hyvät puolet.

Kuka esittäisi julkisen kysymyksen ja vaatisi myös vastauksen: Missä eurooppalaisessa yhteiskunnassa pakolaiset - siirtolaiset - maahanmuuttajat - mitkä vaan ovat integroituneet suurempina joukkoina. Yksilöinä kyllä, mutta jo nyt meillä on selvästi nähtävissä, minkälaiset ulkomaalaisprosentit aiheuttavat ongelmia.

Jatkokysymys: Kaikkialla muualla on nähty, että koko elämänsä po. alueilla eläneet, toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajien jälkeläiset aiheuttavat vielä suurempia ongelmia. Miksi meillä ei tunnusteta tätä tosiasiaa? Lääkkeeksi tarjotaan hurskastellen sitä, mikä ongelman on aiheuttanutkin, aivan kuten muuallakin.

Kerran voi kokeilla, mutta jos toistaa samaan kaavaa ja odottaa eri lopputulosta, on se typeryyttä. Surkeinta on se, että meidän sukupolven typeryydet maksetaan meidän jälkipolvien tuskalla.
 
Sopii tähän ketjuun kuin puukko Feijan käteen. Paikallinen matonpesupaikka on pienen uimarannan yhteydessä ja hinkkaamisen jälkeen aina pulahdetaan. Tänään jo matkan päästä näkyi outoa toimintaa: pari kymmenvuotiasta leikki matonpesualtaiden letkuilla vesisotaa. Viereisillä altailla tädit pyytelivät lopettamaan. Poikia komentamaan tuli about 13-vuotias tyttö paljettipuserossa. Mustalaisia. Sanoin perheelle että tänne ei jäädä, jos niillä on aikuisia mukana. Ei ollut, vaan olivat keskenään. Juuri pysäköidessäni vekaroita käskemään tuli mattonsa jo pessyt mies, jolla oli rintaan tatuoituna Lauri Törnin kuva ja selässä ss-kuvastoa, riimut ja pääkallot und so weiter. Pikkuromput kohtasivat siis vahvempansa ja poistuivat altailta siksi aikaa että saatiin omat matot hoidettua. Mutta pian olivat vesselit taas asialla. Oikein yrittivät tehdä kovalla vedenpaineella soratiehen reikää, ja tulihan siihen. Tässä vaiheessa oltiin jo uimassa, mutta hienoa vähemmistökulttuurimme tuntevat rannan ihmiset seurasivat silmä kovana pikkukyöstien kujeilua. Pian yksi matonpesijä menetti malttinsa ja käski painumaan tiehensä toisia roiskimasta. No mitä mustalaisen penikka kun käsketään? Alkaa vittuilla ja uhkailla, tuiki tuntemattomalle perheenäidille, varsinkin se vastuullisempi iso tyttö. Poistuivat sitten pyörineen, potkulautoineen ja vesipyssyineen mutta väänsivät ensin yhden letkun hanan auki niin että päästi paineella joka suuntaan kuin pillastunut paloletku. Siitäs saivat rasistit. Katselivat aikaansaannostaan matkan päästä naureskellen.

Vihaan tuota kansaa sydämeni pohjasta. Ikinä en niitä mene ojentamaan kun en halua puukosta, edes lapsia. Menen vain pois. Pienempi riesa jne.
 
Sopii tähän ketjuun kuin puukko Feijan käteen. Paikallinen matonpesupaikka on pienen uimarannan yhteydessä ja hinkkaamisen jälkeen aina pulahdetaan. Tänään jo matkan päästä näkyi outoa toimintaa: pari kymmenvuotiasta leikki matonpesualtaiden letkuilla vesisotaa. Viereisillä altailla tädit pyytelivät lopettamaan. Poikia komentamaan tuli about 13-vuotias tyttö paljettipuserossa. Mustalaisia. Sanoin perheelle että tänne ei jäädä, jos niillä on aikuisia mukana. Ei ollut, vaan olivat keskenään. Juuri pysäköidessäni vekaroita käskemään tuli mattonsa jo pessyt mies, jolla oli rintaan tatuoituna Lauri Törnin kuva ja selässä ss-kuvastoa, riimut ja pääkallot und so weiter. Pikkuromput kohtasivat siis vahvempansa ja poistuivat altailta siksi aikaa että saatiin omat matot hoidettua. Mutta pian olivat vesselit taas asialla. Oikein yrittivät tehdä kovalla vedenpaineella soratiehen reikää, ja tulihan siihen. Tässä vaiheessa oltiin jo uimassa, mutta hienoa vähemmistökulttuurimme tuntevat rannan ihmiset seurasivat silmä kovana pikkukyöstien kujeilua. Pian yksi matonpesijä menetti malttinsa ja käski painumaan tiehensä toisia roiskimasta. No mitä mustalaisen penikka kun käsketään? Alkaa vittuilla ja uhkailla, tuiki tuntemattomalle perheenäidille, varsinkin se vastuullisempi iso tyttö. Poistuivat sitten pyörineen, potkulautoineen ja vesipyssyineen mutta väänsivät ensin yhden letkun hanan auki niin että päästi paineella joka suuntaan kuin pillastunut paloletku. Siitäs saivat rasistit. Katselivat aikaansaannostaan matkan päästä naureskellen.

Vihaan tuota kansaa sydämeni pohjasta. Ikinä en niitä mene ojentamaan kun en halua puukosta, edes lapsia. Menen vain pois. Pienempi riesa jne.
Viime viikolla olin myös mattopyykillä. Katselin kuivaamassa olleita mattoja. Mielessäni kävi ettei sellaisia voisi muut pitää kuin mustalaiset.
Itse leikin myös letkulla hieman. Sain minua kiusanneen ampiaisen putoamaan altaaseen. Ohjasin sen vesiletkun suuhun ja lähetin sen veden mukana taivaan tuuliin.
 
Onko tuolla Turun suunnalla menossa joku rodunjalostusjuttu, neuvostoihmisen ja arjalaisten tapaan jossa tarkoitus on tuottaa uusi punavihreä ihminen?

Sellainen tiedostava humanisti, joka ei uskalla mennä metsään biohajoamisen pelossa tai tulla kuplastaan ulos koska voisi törmätä eriävään mielipiteeseen... luultavasti, siihen suuntaanhan täällä ollaan menty..
 
Kuvasarja: Taksimatkustaja ja kuski nousivat autosta nujakoimaan keskellä ruuhka-Helsinkiä - tappelu tukki kolme kaistaa
Tänään klo 18:18 (muokattu klo 18:33)

Taksin asiakas ja kuljettaja ajautuivat nyrkkihippasille yhdellä Helsingin vilkkaimmista kaduista. Nujakoinnin tuloksena poliisi epäilee matkustajaa pahoinpitelystä.
cef0256e8c402e499a0803c6cdb45f7753a81983aee29ac9e8a83c50677a6c98.jpg

cef0256e8c402e499a0803c6cdb45f7753a81983aee29ac9e8a83c50677a6c98.jpg

Taksikuski ja asiakas joutuivat käsirysyyn Vallilassa. Jalkoja käytettiin puolin ja toisin. LUKIJAN KUVA

Mäkelänkadun kaakkoon kulkeva liikenne pysähtyi lauantai-iltana kello 21 jälkeen, kun taksissa olleet matkustaja ja kuljettaja aloittivat erikoisen näytöksen.

Riitaisa kaksikko poistui autosta ja aloitti nujakan, joka tallentui silminnäkijän ottamiin valokuviin.Kahdella kaistalla yleisöksi joutuivat autoilijat, viimeisellä kaistalla puolestaan polkupyöräilijä.

Tapaus on poliisin tiedossa, ja siitä on nostettu esitutkinta.Rikoskomisario Toni UusikiviHelsingin poliisista vahvistaa, että selkkaus tapahtui.
6d3808998dbca84729930ebd4624f6ee2154a522626d39f581ffe2cf484968e5.jpg

6d3808998dbca84729930ebd4624f6ee2154a522626d39f581ffe2cf484968e5.jpg

Kolmekymppinen kuski ja vanhempi miesmatkustaja taistelivat myös auton keulassa. LUKIJAN KUVA

- Matkustajan ja taksinkuljettajan välillä on tullut riitaa kyydistä, sen reitistä tai hinnasta. Se on johtanut siihen, että matkustaja on kerran potkaissut kuljettajaa.

Näin ollen matkustajaa epäillään pahoinpitelystä, Uusikivi kertoo.

Poliisin mukaan taksinkuljettaja oli noin kolmekymppinen.Suivaantunut matkustaja oli varttuneempi, noin viisikymmenvuotias. Potku tapahtui kadulla, jonne kaksikko poistui autosta selvitelläkseen erimielisyyksiään.

Uudistunut taksilaki näytteli sivuosaa lauantai-illan torassa.Nykymallilla asiakas voi neuvotella kiinteän hinnan kyydille, aikaisemmin mittari juoksi lähtökohtaisesti vain kilometrihinnan mukaisesti.
a9b12f34fc09b643e766ddeecd0605efe2e19f3faedc343657673bb364680582.jpg

a9b12f34fc09b643e766ddeecd0605efe2e19f3faedc343657673bb364680582.jpg

Liikenne seisoi, kun kaksikko määritti taksikyydille hintaa voimakeinoin.LUKIJAN KUVA

- Tuli riitaa reitistä, ja sen jälkeen tuli riita siitä, että maksu olisi ollut väärä. Hinta oli tiedusteltu etukäteen, Uusikivi sanoo.

Rikoskomisarion mukaan kuljettaja ei loukkaantunut pahoinpitelyssä.Myös miehen ajama auto säästyi vaurioilta.

Juttua oikaistu 29.7.2018 kello 18:35.Alkuperäisessä otsikossa väitettiin virheellisesti, että poliisi epäilisi syyksi taksilain uudistusta. Poliisi kertoi ainoastaan, että hinnasta oli sovittu etukäteen.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201807292201102892_u0.shtml
 
Back
Top