Suomen sisäinen turvallisuus

Esitutkinta valmistunee parissa kuukaudessa. Se voi vielä tuoda valoa tapahtuman taustoihin.

Joskus noissa (laajennetuissa) itsemurhissa jää jäähyväiskirje, päiväkirjamerkintä, somepäivytys tms. Sellainen toisi selvyyttä asiaan.

Sen verran poikkeuksellinen murha oli, samoin kuin tiedossa olevat taustat, että se edellyttää enemmän tutkimusta kuin tavanomaiset ryyppyremmin riidoissa kännipäissä ja pikaistuksissa keittiöveitsellä tehdyt keuhkonpuhkomiset.
 
Bandito mamu vauhdissa.

Miksi rullata ihmisiä vain kadulla, kodeissa on rahaa ja muuta hyödynnettävää omaisuutta!

Kaupunki
Tuntematon mies ryösti asunnon väkivallalla uhaten Helsingin Pihlajamäessä
Poliisi pyytää yleisön apua törkeän ryöstön tekijän henkilöllisyyden selvittämiseksi.

Salla Varpula HS

Julkaistu: 8.8.2018 klo. 15:50

Helsingin poliisi tutkii Pihlajamäessä tapahtunutta törkeää ryöstöä. Tuntematon mies oli tunkeutunut yksityisasuntoon viime viikon lauantaina aamuyöllä kello kahden aikoihin ja vienyt asukkaalta omaisuutta väkivallalla uhaten.

Ryöstö tapahtui Rapakiventiellä. Uhrille entuudestaan tuntematon mies oli pakottanut asukkaan hankkimaan omaisuutta myös asunnon ulkopuolelta.

Poliisi etsii ryöstön tekijää ja pyytää yleisöltä apua tekijän henkilöllisyyden selvittämiseksi.

Tekijä on poliisin mukaan noin 20–30-vuotias tummaihoinen mies. Mies on noin 175–180 senttimetriä pitkä ja ruumiinrakenteeltaan ja kasvoiltaan hoikka. Miehellä on kiharat hiukset. Hän oli pukeutunut tapahtumayönä harmaaseen collegehuppariin ja tummiin collegehousuihin. Mies puhuu suomea ja hänellä on ärrävika.

Poliisin tutkinnassa on selvinnyt, että tekijä asuu todennäköisesti Pihlajamäessä tai oleskelee alueella muutoin usein.

Tietoja miehen henkilöllisyyden selvittämiseksi voi ilmoittaa päivisin virka-aikana Helsingin poliisin numeroon 0295 477 151 ja sähköpostilla osoitteeseen [email protected].

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005784192.html
 
Onko siniset valumassa ulos Arvo Pohjasta vai yritetäänkö kalastella vanhoilla apajilla tulevia vaaleja ajatellen?

Tosin Leena Meri teki kysymyksen jo helmikuun 1.pv samasta asiasta..
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_650+2017.aspx
36015789-1118x629.jpg

Vapaa Liikkuvuus -verkoston mielenosoitus syyskuussa 2016. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN
Sama prosessi jopa 5 kertaa – Toistuva turvapaikanhaku halutaan kieltää

ILKKA AHTOKIVI | 08.08.2018 | 10:07- päivitetty08.08.2018 | 10:20

Kansanedustaja Reijo Hongisto (sin.) kieltäisi turvapaikan hakemisen yhä uudelleen.

Nykyisen lain mukaan sama henkilö voi hakea Suomesta turvapaikkaa useita kertoja.

– Julkisuudessa olleen tiedon mukaan vastaanottokeskuksissa majailee tuhansia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä. Osa näistä henkilöistä on hakenut turvapaikkaa jopa viisi kertaa, Reijo Hongisto toteaa kirjallisessa kysymyksessään turvapaikkahakemuksen uudistamisesta.

Hongisto huomauttaa, että kun henkilö hakee Suomesta turvapaikkaa, hänen hakemuksensa käsittely eri virastoissa oikaisupyyntöineen ja valituksineen työllistää kymmeniä henkilöitä.

– Kun hakemus on kerran asianmukaisesti käsitelty ylimpiä oikeusasteita myöten ja se on saanut lain voiman, on outoa, että sama hakemusprosessi voidaan aloittaa uudestaan alusta. Näin ei voida menetellä muissa riita- taikka rikosasioissa, hän toteaa.

Hongisto sanoo, että saman hakijan saman asian käsitteleminen yhä uudelleen ja uudelleen kuluttaa tarpeettomasti viranomaisten voimavaroja ja se on myös taloudellisesti varsin kallista palvelua.

– Oikeushallinnon niukkojen resurssien järkevä käyttö edellyttää, että yhtä asiaa käsitellään yhdessä oikeusasteessa vain yhden kerran.

Hongisto esittää asianomaisen ministerin vastattavaksi kysymyksen, onko hallitus tietoinen, että kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija voi uudistaa hakemuksensa useita kertoja ja mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta tällainen toistuva hakeminen kielletään?
https://www.verkkouutiset.fi/sama-prosessi-jopa-5-kertaa-toistuva-turvapaikanhaku-halutaan-kieltaa/

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_308+2018.aspx
 
Mykkäsen vastaus
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 650/2017 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen turvapaikkahakemuspäätöksen vali-
tusperusteiden rajaamisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette
toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Meren /ps näin kuulu-
van kirjallisen kysymyksen KK 650/2017 vp:
Mitä asianomainen ministeri aikoo tehdä, jotta saman turvapaikanhakijan hakuprosessin
perustelumuutosmahdollisuuksia rajoitetaan ja loputtomien uusintahakemusten teko uu-
silla perusteilla estetään?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Turvapaikkamenettelyistä säädetään ulkomaalaislain (301/2004) kansainvälistä suojelua koske-
vassa 6 luvussa. Turvapaikkamenettelyistä on säädetty Euroopan unionin lainsäädännössä niin
sanotulla menettelydirektiivillä (Euroopan parlamentin ja neuvoston 26 päivänä kesäkuuta 2013
antama direktiivi 2013/32/EU kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista
yhteisistä menettelyistä), joka on kansallisesti pantu täytäntöön ulkomaalaislain säännöksin.
Uusintahakemuksella tarkoitetaan ulkomaalaislain 102 §:n mukaan kansainvälistä suojelua kos-
kevaa hakemusta, jonka ulkomaalainen tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen Maahanmuut-
tovirastolta tai hallintotuomioistuimelta aikaisemmin tekemäänsä hakemukseen, kun hän oleske-
lee edelleen maassa tai on päätöksen saatuaan lyhyeksi ajaksi poistunut maasta. Ulkomaalaislain
103 §:n 4 kohdan mukaan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan jättää tutkimatta,
jos hakija on tehnyt 102 §:ssä tarkoitetun uusintahakemuksen, joka ei sisällä uusia asian ratkai-
suun vaikuttavia perusteita maahan jäämiselle. Ulkomaalaislain 102 §:n 2 momentin mukaan jos
uusi hakemus tehdään asian ollessa vielä vireillä, hakijan esittämät tiedot toimitetaan käsittele-
välle viranomaiselle otettavaksi huomioon uutena selvityksenä vireillä olevassa asiassa. Ulko-
maalaislain 201 §:n 2 momentin mukaan jos päätös käännyttämisestä on tehty muun muassa 103
§:n 4 kohdan nojalla, päätös voidaan panna täytäntöön sen jälkeen, kun se on annettu hakijalle
tiedoksi, jollei hallinto-oikeus toisin määrää. Ulkomaalaislain 201 §:n 5 momentin mukaan toi-
sen 102 §:ssä tarkoitetun uusintahakemuksen jättäminen ei estä 103 §:n 4 kohdan nojalla tehdyn
lainvoimaisen käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa. Ulkomaalaislain 190 §:n nojalla tässä
laissa tarkoitettuun Maahanmuuttoviraston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-
oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja
ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viran-
omaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen
tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Perustuslain 9 §:n 4 momentin mu
kaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuo-
lemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Ulkomaalaislain 147 §:n mu-
kaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle,
jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaa-
van kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.
Suomen lainsäädännön mukaan kansainvälistä suojelua hakevaa ei voida estää tai rajoittaa esit-
tämästä uusia perusteita hakemuksensa perusteeksi. Viranomaisen on myös arvioitava nämä
perusteet. Jos hakija esittää uusintahakemuksessaan uusia asian ratkaisuun vaikuttavia perustei-
ta, Maahanmuuttovirasto tekee uuden turvapaikkapuhuttelun, asia tutkitaan uudelleen ja henkilö
saa jäädä Suomeen asian käsittelyn ajaksi. Sikäli kuin uusintahakemuksessa ei ole uusia asiaan
vaikuttavia perusteita, on mahdollista jättää hakemus tutkimatta ja panna käännyttämispäätös
täytäntöön nopeutetussa menettelyssä. Jos kyse on toisesta tai sitä myöhemmästä hakemuksesta,
aikaisempi lainvoimainen käännyttämispäätös voidaan panna täytäntöön. Hallinto-oikeus voi
kuitenkin aina hakemuksesta kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Maasta poistamisen nopeute-
tuista menettelyistä ulkomaalaislaissa on hyvin tarkkaa sääntelyä, joka perustuu pitkälti Euroo-
pan unionin ns. menettelydirektiiviin.
Suomalaiseen oikeusturvajärjestelmään kuuluu, että ensimmäisen asteen viranomaisen päätök-
sestä saa lähtökohtaisesti hakea muutosta valittamalla. Maahanmuuttoviraston päätöksistä kan-
sainvälistä suojelua koskevissa asioissa on oikeus hakea muutosta valittamalla hallinto-
oikeuteen. Tätä perustuslakiinkin perustuvaa oikeutta ei ole katsottu voitavan rajoittaa uusinta-
hakemustenkaan osalta. Arvio kansainvälisen suojelun tarpeesta on sellainen asia, josta on pe-
rustuslain mukaan voitava hakea muutosta. Sen sijaan oikeus hakea muutosta ei välttämättä tar-
koita oikeutta jäädä maahan muutoksenhakumenettelyn ajaksi. Sikäli kuin kyseessä on uusinta-
hakemus, joka ei sisällä uusia asian ratkaisuun vaikuttavia perusteita, käännyttämispäätös voi-
daan heti päätöksen tiedoksiannon jälkeen panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei
hallinto-oikeus toisin määrää. Tällöin ulkomaalainen odottaa valitusprosessin tulosta ulkomailla.
Kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa oikeusturvan tarve on ilmeinen. Jos kyseessä on
esimerkiksi turvapaikkamenettelyn väärinkäyttö, käännyttäminen voidaan kuitenkin panna täy-
täntöön nopeasti. Kun kyse on uusintahakemuksista, on kuitenkin varmistuttava, ettei perustus-
laissa ja ulkomaalaislaissa säädettyjä palautuskieltoja rikota. Periaatteessa on mahdollista, että
henkilölle syntyy uusia todellisia perusteita kansainväliselle suojelulle, joten ei voida kategori-
sesti kieltää uuden hakemuksen tekemistä taikka uusia perusteluja tai muutoksenhakua, vaan
asiat on kuitenkin arvioitava ja tarvittaessa tutkittava perusteellisemmin.
Niin sanottujen myöhempien hakemusten tai uusintahakemusten määrä ja suhteellinen osuus
kaikista Suomessa jätetyistä kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista on vuonna 2017
kasvanut selvästi aiempiin vuosiin verrattuna. Suomessa on uusintahakemuksen perusteena esi-
tetty usein kääntyminen kristinuskoon. Kristinusko voi sellaisenaan olla tietyissä tapauksissa
peruste kansainvälisen suojelun tarpeelle. Korkein hallinto-oikeus on linjannut, että hakijaa pi-
tää henkilökohtaisesti kuulla hänen uskonnollisesta vakaumuksestaan ja arvioida sen perusteella

kansainvälisen suojelun tarve. Kristinuskoon kääntyminen uutena perusteena johtaa käytännössä
uuteen turvapaikkapuhutteluun.
Sisäministeriössä ja Maahanmuuttovirastossa on pohdittu keinoja uusintahakemusten käsittelyn
sujuvoittamiseksi. Ensisijainen keino on, että Maahanmuuttovirasto pyrkii käsittelemään uusin-
tahakemukset mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti, minkä jälkeen poliisi voi panna käännyt-
tämispäätökset täytäntöön.
Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän (CEAS) uudistaminen on käynnissä Euroopan
unionissa. Ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kansainvälistä suojelua
koskevasta yhteisestä menettelystä unionissa (KOM (2016) 467 lopullinen, ns. menettelyasetus)
tullaan käymään läpi myös uusintahakemuksia koskeva sääntely.
Tämän valmistelutyön ollessa
kesken, ei ole perusteltua pohtia kansallisesti erikseen uusintahakemuksia koskevan ulkomaa-
laislain sääntelyn uudistamista
.

Helsingissä 27.2.2018

Sisäministeri Kai Mykkänen
https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/KKV+650/2017
 
Oikeuskanslerinvirasto pitää hallituksen esitystä kansalaisuuden menettämisestä monin paikoin ongelmallisena
Esityksen mukaan Suomen kansalaisuuden voisi menettää, jos on syyllistynyt esimerkiksi maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikoksiin,

Kansalaisuus
9.8.2018 klo 04:11
13-3-6373774.jpg

Sisäministeriö lähetti 21.6. lausuntokierrokselle hallituksen esityksen, jonka viimeinen kommentointipäivä on 9.8.

Oikeuskanslerinvirasto pitää hallituksen esitystä kansalaisuuden menettämisestä monin paikoin ongelmallisena.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kertoo, että säännöksestä ei ilmene, että Suomen kansalaisuuden menettäminen voisi koskea vain kaksoiskansalaista, vaan se on mainittu ainoastaan tavoitteissa.

Esityksessä ei myöskään määritellä tarpeeksi tarkasti, onko kansalaisuuden menettäminen rangaistus rikolliselle vai valtion turvaamistoimenpide.

Esityksen mukaan Suomen kansalaisuuden voisi menettää, jos on syyllistynyt sellaisiin maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikoksiin, joista on säädetty ankarimmaksi rangaistukseksi vähintään kahdeksan vuotta vankeutta ja joista olisi tuomittu vähintään viiden vuoren vankeusrangaistus.

Kansalaisuuden menettäminen voisi koskea vain sellaisia henkilöitä, joilla olisi myös jonkin toisen valtion kansalaisuus sekä riittävästi siteitä toiseen kansalaisuusvaltioonsa.

Kansalaisuuden menettämisestä päättäisi Maahanmuuttovirasto, joka ei ollut vielä keskiviikkona julkaissut lausuntoaan asiasta. Esityksen lausuntokierros päättyy tänään.

– Uudistuksen olennaisin muutos ei ole se, että kansalaisuuden menettämisen jälkeen ei voi enää äänestää vaaleista. Sitäkin merkittävämpää on, että ihminen voidaan karkottaa maasta eikä kansalaisuus suojaisi häntä enää tältä. Siinä pitäisi esimerkiksi määritellä tarkemmin sitä, miten kansalaisuuden menettäminen vaikuttaisi karkottamiseen.

Esitys on lähtökohtaisesti merkittävä periaatteellinen asia, joten säännösten täytyy olla täsmällisiä, Puumalainen sanoo STT:lle.

Oikeuskanslerinvirasto pitää myös sitä ongelmallisena, että esityksen mukaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen voisi valittaa päätöksestä vain jos se myöntää valitusluvan.

Puumalaisen mukaan tätä ei ole perusteltu riittävästi ja se on myös ristiriidassa hallituksen muiden linjausten kanssa, että korkeimpaan hallinto-oikeuteen voisi tällaisissa oikeusturvan kannalta erityisen merkittävissä asioissa valittaa aina. Sen sijaan korkein hallinto-oikeus ei näe tässä ongelmaa lausunnossaan.

Useilta tahoilta muutosehdotuksia
Esitykseen pyydettiin lausuntoa noin 30 taholta, joissa on mukana viranomaistahoja ja kansalaisjärjestöjä. Useiden tahojen lausunnoissa oli tarkennusehdotuksia.

Esimerkiksi Rajavartiolaitos toivoo, että esityksestä pyydettäisiin perustuslakivaliokunnan lausunto esityksen sisältämien perustuslaillisten kysymysten vuoksi.

Poliisihallitus haluaisi tarkennuksen muun muassa siihen, miten on tarkoitus toimia tilanteissa, jossa jo ennen kansalaisuuden poistamista tiedetään henkilön olevan kotoisin maasta, johon henkilöä ei voida karkottaa maassa vallitsevien olosuhteiden vuoksi.

Rajavartiolaitos ja Poliisihallitus pitävät esityksen tavoitteita kuitenkin kannatettavina.
https://yle.fi/uutiset/3-10344197
 
https://migri.fi/kansalaisuuden-menettaminen
Kansalaisuuden menettäminen ja kansalaisuudesta vapautuminen
Suomen kansalainen ei menetä Suomen kansalaisuuttaan, kun hän saa toisen valtion kansalaisuuden. Myöskään ulkomaalaisen ei tarvitse luopua nykyisestä kansalaisuudestaan, jotta hän voi saada Suomen kansalaisuuden. Suomi on hyväksynyt monikansalaisuuden (kaksoiskansalaisuus) 1.6.2003 lähtien.

Suomen kansalaisuuden menettäminen 22-vuotiaana
Suomen kansalaisuuden menettää automaattisesti 22-vuotiaana henkilö, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus ja jolla ei ole ollut riittävää yhteyttä Suomeen. Maahanmuuttovirasto ilmoittaa kansalaisuuden menettämisen uhasta.

Suomen kansalaisuuden menettäminen väärien tietojen vuoksi
Suomen kansalaisuuden voi menettää henkilö, joka on saanut sen hakemuksesta tai ilmoituksesta antamalla vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Lisäksi kansalaisuuden voi menettää, jos henkilö on saanut Suomen kansalaisuuden isän kansalaisuuden perusteella ja isyys kumotaan.

Suomen kansalaisuudesta vapautuminen
Suomen kansalainen voi vapautua Suomen kansalaisuudesta omasta pyynnöstään, jos hän on myös vieraan valtion kansalainen tai hän on saamassa vieraan valtion kansalaisuuden. Katso tarkemmat ohjeet Vapautuminen Suomen kansalaisuudesta -kohdasta.
 
Seura:a meinaa nikotuttaa..... :D
https://seura.fi/asiat/ajankohtaist...a-poliisin-apuna/?shared=1807672-ba6dc86d-500
Äärioikeistolainen Soldiers of Odin levisi Ahvenanmaalle – Poliisipäällikkö: ”Positiivista, mitä enemmän on silmiä ja korvia poliisin apuna”
Ahvenanmaan poliisi ja Venäjän valtion media kommentoivat katupartion uutta aluevaltausta jopa positiiviseen sävyyn.
Jaa artikkeli
Miikka Järvinen
AJANKOHTAISTA 9.8.2018 16:15
Natsisympatioista tunnettu äärioikeistolainen katupartioliike Soldiers of Odin on rantautunut Ahvenanmaalle.
Ahvenanmaan poliisimestari Maria Hoikkala on kommentoinut katupartion tuloa sanomalehti Ålandstidningenin haastattelussa neutraalisti ja jopa myönteiseen sävyyn.
”Mielestäni on positiivista, mitä enemmän yhteiskunnassa on silmiä ja korvia, jotka välittävät tietoa poliisille,” Hoikkala sanoo Ålandstidningenille.
”Viranomaistoiminta pysyy viranomaisten vastuulla. Emme kiellä ketään liikkumasta kaupungilla, mutta tarkkailemme tilannetta,” Hoikkala täsmentää.
SULJEMAINOS

Ahvenanmaan poliisin lisäksi Soldiers of Odin on saanut osakseen ymmärrystä Venäjän mediassa. Venäjän valtiolliseen uutistoimistoon kuuluva Sputnik Newskirjoittaa ryhmän torjuvan rikollisuutta ja sanoutuvan irti rasismista ja natsiyhteyksistä.
 
Tekijä on poliisin mukaan noin 20–30-vuotias tummaihoinen mies. Mies on noin 175–180 senttimetriä pitkä ja ruumiinrakenteeltaan ja kasvoiltaan hoikka. Miehellä on kiharat hiukset. Hän oli pukeutunut tapahtumayönä harmaaseen collegehuppariin ja tummiin collegehousuihin. Mies puhuu suomea ja hänellä on ärrävika.


https://www.hs.paskamedia.fi/kaupunki/art-2000005784192.html

Ärrävian sijaan tarjoisin toiseksi mahdollisuudeksi rrrranskalaisittain lausuttavaa ärrää eli jotain länsi afrikan suunnalta kotoisin olevaa heppua mahdollisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Ärrävian sijaan tarjoisin toiseksi mahdollisuudeksi rrrranskalaisittain lausuttavaa ärrää eli jotain länsi afrikan suunnalta kotoisin olevaa heppua mahdollisesti.

Jossain oli muistaakseni kirjoitettu ”ns. ärrävika”, josta aloin miettimään että minkäs suunnan murteella se kuulostaa ärrävialta..
 
Maahanmuuttovirastossa käyttöön turvatarkastukset
ILKKA AHTOKIVI | 09.08.2018 | 16:27- päivitetty09.08.2018 | 17:19

Maahanmuuttovirastossa voidaan jatkossa tehdä turvatarkastuksia viraston tiloihin saapuvaan ja siellä olevaan henkilöön.

Valtioneuvosto esitti lain turvatoimista Maahanmuuttovirastossa ja yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain vahvistamista torstaina ja tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa muutokset perjantaina. Lait tulevat voimaan 20. elokuuta.

Sisäministeriön mukaan mahdollistamalla turvatarkastusten tekeminen jo ennen asiakastapaamista, suojataan virastossa työskenteleviä henkilöitä erilaisilta vaaratekijöiltä, turvataan työskentelyolosuhteita sekä suojataan viraston omaisuutta.

Lakia ei sovelleta Maahanmuuttoviraston ylläpitämän valtion vastaanottokeskuksen tai järjestelykeskuksen majoitustiloihin saapuvaan eikä siellä olevaan henkilöön.

Maahanmuuttoviraston tiloihin tulevat henkilöt ja heidän mukanaan olevat tavarat voitaisiin tarkastaa sen selvittämiseksi, ettei henkilöllä ole mukanaan esinettä tai ainetta, jolla voidaan aiheuttaa vaaraa turvallisuudelle tai järjestykselle tai jota voidaan käyttää omaisuuden vahingoittamiseen.

Maahanmuuttovirasto on käyttänyt yksityisiä vartiointipalveluja, mutta vartijoilla ei ole toimivaltuuksia tehdä turvatarkastuksia tiloihin saapuville henkilöille ennen asiakaskohtaamista, vaan kyse on ollut reagoinnista uhkaavissa tilanteissa. Uudella lainsäädännöllä täydennetään nykyisiä keinoja varautua ennakolta turvallisuusuhkiin.

Turvatarkastajana voi toimia poliisimies, rajavartiomies tai Maahanmuuttoviraston palveluksessa oleva tehtävään koulutettu henkilö. Tarkastuksen voi suorittaa muukin henkilö, joka on saanut tehtävään asianmukaisen koulutuksen ja on poliisin tehtävään hyväksymä.

Käytännössä turvatarkastuksia tekevät ostopalveluina hankitut yksityisen turvallisuusalan toimijat.
https://www.verkkouutiset.fi/maahanmuuttovirastossa-kayttoon-turvatarkastukset/
 
Mulla on aina ollu ärrävika...siitä oli hebrean kielessä vaan hyötyä...
 

Ainakaan 2015 ahvenanmaalaiset eivät edes ottaneet turvapaikanhakojoita, vaan lähettivät kaikki Turkuun. Maarianhaminassa näin kerran kahvilassa pari aasialaista työntekijää. Muistaakseni vuoden 2016 alussa Ahvenanmaa oli ottanut seitsemän turvapaikanhakijaa tarkan seulonnan jälkeen.

Onko tilanne sittemmin muuttunut? Onko siellä oikein hommia odineille?
 
Ainakaan 2015 ahvenanmaalaiset eivät edes ottaneet turvapaikanhakojoita, vaan lähettivät kaikki Turkuun. Maarianhaminassa näin kerran kahvilassa pari aasialaista työntekijää. Muistaakseni vuoden 2016 alussa Ahvenanmaa oli ottanut seitsemän turvapaikanhakijaa tarkan seulonnan jälkeen.
?
Ahvenanmaalaiset näyttää Suomelle mitä on todellinen itsenäisyys/itsemääräämisoikeus. Ai niin eihän ne edes ole itsenäisiä,mutta päättää silti itse omista asioistansa,eikä kysele isommilta lupia.
 
Ahvenanmaalaiset näyttää Suomelle mitä on todellinen itsenäisyys/itsemääräämisoikeus. Ai niin eihän ne edes ole itsenäisiä,mutta päättää silti itse omista asioistansa,eikä kysele isommilta lupia.

Voisiko tässä sitten ajatella, että jos joku teki naiiviuden maailmanennätyksen, se ei ollutkaan Ahvenanmaa, kuten toimittaja Korhonen twiitissään esitti?
 
Back
Top