Suomen sisäinen turvallisuus

[hansai]

Eilinen juttu Mykkäsen kansalaisuuden poistosta..

Lakiesitystä kansalaisuuden menettämisestä terrorismin takia epäiltiin eduskunnassa liian suvaitsevaiseksi
Osa kansanedustajista piti kansalaisuuden menettämisen ehtoja liian tiukkoina ja jopa mahdottomina. Myös vihreissä perättiin tietoa lain vaikutuksista ja haluttiin tietää, onko laki vain kosmeettinen.
Kimmo Penttinen

Sisäministeri Kai Mykkänen sanoi, että perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden takia keneltäkään ei voida ottaa Suomen kansalaisuutta pois, jos henkilöstä tulisi sen seurauksena kansalaisuudeton.
KOTIMAA Lännen Media 12.12.2018 18:54 11
Aki Taponen
Tiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistynyt henkilö voi jatkossa menettää Suomen kansalaisuuden, jos eduskunta hyväksyy keskiviikkona lähetekeskusteluun tulleen lakiesityksen.
Tällaisia rikoksia ovat maanpetos, valtiopetos ja Suomen elintärkeitä etuja vastaan terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset.
Kansalaisuuden voisi kuitenkin menettää vain, jos henkilöllä on myös jonkin toisen valtion kansalaisuus ja riittävästi siteitä tähän toiseen valtioon.
Harkinnassa otetaan huomioon muun muassa kielitaito, asuinpaikat ja oleskeluhistoria, perheenjäsenet ja sukulaiset sekä opiskelu ja työskentely.
– Nämä seikat tekevät kansalaisuuden menettämisen käytännössä mahdottomaksi, arvosteli jyrkempää linjaa kannattanut Hanna-Leena Mattila(kesk).
Hän sanoi, että jääkin nähtäväksi, pitääkö lakiesityksen sisältämää liikaa suvaitsevaisuutta suitsia lain jatkokäsittelyssä.
Myös Jari Ronkaisen (ps) mukaan kansalaisuuden menettäminen olisi vaikeata tai lähes mahdotonta.
– Kansalaisuuden menettämisen ehdot ovat niin tiukat, että lienevätkö ne täyttyneet Suomen tähänastisessa rauhanaikaisessa rikoshistoriassa.
Olli-Poika Parviainen (vihr) kaipasi tietoa siitä, voidaanko lailla todella ehkäistä terrorismia vai onko kyse kosmeettisesta laista, jolla halutaan lähettää tietty viesti.
Hänestä pitäisi selvittää myös, kohteleeko lakiesitys kaikkia Suomen kansalaisia yhdenvertaisesti.
– Oikeuskäytännössä ei ole myöskään tyypillistä, että jostain rikoksesta tulee kaksoisrangaistus, Parviainen sanoi.

Kansalaisuuden voisilakiesityksen mukaan menettää, jos syyllistyy sellaiseen valtion elintärkeitä etuja vastaan tehtyyn rikokseen, josta ankarin rangaistus on vähintään kahdeksan vuotta vankeutta.
Tällaisia ovat esimerkiksi Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen, sotaan yllyttäminen, maanpetos ja vakoilu. Edellytyksenä kansalaisuuden menettämiselle olisi myös se, että henkilö on saanut vähintään viiden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen.

Kansalaisuuden voisi menettää myös terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten, kuten kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen tai surman perusteella.
Myös terrorismiryhmän johtaminen, sen toiminnan edistäminen tai rahoittaminen ja koulutuksen antaminen terrorismirikosta varten ja värväys sitä varten voisivat johtaa kansalaisuuden menettämiseen.

Edellytyksenä olisi aina se, että kyseinen rikos on kohdistunut Suomen elintärkeitä etuja vastaan.

– Kuuluuko siihen naisten ja miesten tasa-arvo, Veera Ruoho (kok) pohti ja viittasi ulkomaalaisten tekemiksi epäiltyihin vakaviin seksuaalirikoksiin Oulussa.
– Ymmärtääkseni kansainväliset velvoitteet sulkevat pois mahdollisuuden kansalaisuuden poistamiseksi muissa vakavissa rikoksissa, Päivi Räsänen (kd) sanoi.

Päätöksen kansalaisuudenmenettämisestä tekisi Maahanmuuttovirasto sen jälkeen, kun rikostuomio on lainvoimainen. Päätökseen voisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Kansalaisuuden voisi menettää vain sellaisen rikoksen vuoksi, joka on tehty lakimuutoksen tultua voimaan.
Lapset eivät voisi menettää Suomen kansalaisuutta sillä perusteella, että heidän vanhempansa menettää kansalaisuuden rikokseen syyllistymisen takia.
Kansalaisuutta ei voisi myöskään menettää sellaisen rikoksen perusteella, joka on tehty alle 18-vuotiaana. Hanna-Leena Mattila pohti, olisiko ikäraja voinut olla 15 vuotta, joka yleinen rikosoikeudellinen ikäraja.
Ulkomaalaislaissa ei ole nykyisin säännöksiä sellaisen henkilön maasta poistamisesta, joka on menettänyt Suomen kansalaisuuden. Ehdotettu lakimuutos tekisi mahdolliseksi hänen karkottamisensa maasta.

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4...epailtiin+eduskunnassa+liian+suvaitsevaiseksi

 

[TBman]

Eilinen juttu Mykkäsen kansalaisuuden poistosta..

Lakiesitystä kansalaisuuden menettämisestä terrorismin takia epäiltiin eduskunnassa liian suvaitsevaiseksi
Osa kansanedustajista piti kansalaisuuden menettämisen ehtoja liian tiukkoina ja jopa mahdottomina. Myös vihreissä perättiin tietoa lain vaikutuksista ja haluttiin tietää, onko laki vain kosmeettinen.
Kimmo Penttinen

Sisäministeri Kai Mykkänen sanoi, että perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden takia keneltäkään ei voida ottaa Suomen kansalaisuutta pois, jos henkilöstä tulisi sen seurauksena kansalaisuudeton.
KOTIMAA Lännen Media 12.12.2018 18:54 11
Aki Taponen
Tiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistynyt henkilö voi jatkossa menettää Suomen kansalaisuuden, jos eduskunta hyväksyy keskiviikkona lähetekeskusteluun tulleen lakiesityksen.
Tällaisia rikoksia ovat maanpetos, valtiopetos ja Suomen elintärkeitä etuja vastaan terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset.
Kansalaisuuden voisi kuitenkin menettää vain, jos henkilöllä on myös jonkin toisen valtion kansalaisuus ja riittävästi siteitä tähän toiseen valtioon.
Harkinnassa otetaan huomioon muun muassa kielitaito, asuinpaikat ja oleskeluhistoria, perheenjäsenet ja sukulaiset sekä opiskelu ja työskentely.
– Nämä seikat tekevät kansalaisuuden menettämisen käytännössä mahdottomaksi, arvosteli jyrkempää linjaa kannattanut Hanna-Leena Mattila(kesk).
Hän sanoi, että jääkin nähtäväksi, pitääkö lakiesityksen sisältämää liikaa suvaitsevaisuutta suitsia lain jatkokäsittelyssä.
Myös Jari Ronkaisen (ps) mukaan kansalaisuuden menettäminen olisi vaikeata tai lähes mahdotonta.
– Kansalaisuuden menettämisen ehdot ovat niin tiukat, että lienevätkö ne täyttyneet Suomen tähänastisessa rauhanaikaisessa rikoshistoriassa.
Olli-Poika Parviainen (vihr) kaipasi tietoa siitä, voidaanko lailla todella ehkäistä terrorismia vai onko kyse kosmeettisesta laista, jolla halutaan lähettää tietty viesti.
Hänestä pitäisi selvittää myös, kohteleeko lakiesitys kaikkia Suomen kansalaisia yhdenvertaisesti.
– Oikeuskäytännössä ei ole myöskään tyypillistä, että jostain rikoksesta tulee kaksoisrangaistus, Parviainen sanoi.

Kansalaisuuden voisilakiesityksen mukaan menettää, jos syyllistyy sellaiseen valtion elintärkeitä etuja vastaan tehtyyn rikokseen, josta ankarin rangaistus on vähintään kahdeksan vuotta vankeutta.
Tällaisia ovat esimerkiksi Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen, sotaan yllyttäminen, maanpetos ja vakoilu. Edellytyksenä kansalaisuuden menettämiselle olisi myös se, että henkilö on saanut vähintään viiden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen.

Kansalaisuuden voisi menettää myös terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten, kuten kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen tai surman perusteella.
Myös terrorismiryhmän johtaminen, sen toiminnan edistäminen tai rahoittaminen ja koulutuksen antaminen terrorismirikosta varten ja värväys sitä varten voisivat johtaa kansalaisuuden menettämiseen.

Edellytyksenä olisi aina se, että kyseinen rikos on kohdistunut Suomen elintärkeitä etuja vastaan.

– Kuuluuko siihen naisten ja miesten tasa-arvo, Veera Ruoho (kok) pohti ja viittasi ulkomaalaisten tekemiksi epäiltyihin vakaviin seksuaalirikoksiin Oulussa.
– Ymmärtääkseni kansainväliset velvoitteet sulkevat pois mahdollisuuden kansalaisuuden poistamiseksi muissa vakavissa rikoksissa, Päivi Räsänen (kd) sanoi.

Päätöksen kansalaisuudenmenettämisestä tekisi Maahanmuuttovirasto sen jälkeen, kun rikostuomio on lainvoimainen. Päätökseen voisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Kansalaisuuden voisi menettää vain sellaisen rikoksen vuoksi, joka on tehty lakimuutoksen tultua voimaan.
Lapset eivät voisi menettää Suomen kansalaisuutta sillä perusteella, että heidän vanhempansa menettää kansalaisuuden rikokseen syyllistymisen takia.
Kansalaisuutta ei voisi myöskään menettää sellaisen rikoksen perusteella, joka on tehty alle 18-vuotiaana. Hanna-Leena Mattila pohti, olisiko ikäraja voinut olla 15 vuotta, joka yleinen rikosoikeudellinen ikäraja.
Ulkomaalaislaissa ei ole nykyisin säännöksiä sellaisen henkilön maasta poistamisesta, joka on menettänyt Suomen kansalaisuuden. Ehdotettu lakimuutos tekisi mahdolliseksi hänen karkottamisensa maasta.

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4...epailtiin+eduskunnassa+liian+suvaitsevaiseksi

Tämän onnettoman mykän hepun juttuja tämä hanke on todellakin pelkkää vaalipopulismia.
Tämä seteliselkärankainen puolivenäläinen "kansan"edustelija on tyystin virheellisessä tehtävässään. Olisi hienoa, jos joku toisi vahvasti esiin Herran taustat venäläisten palveluksessa...
Todellinen kultamuna.

 

[hansai]

Ilmoituskynnyshän oli laskenut..näinhän meille kerrottiin.

Lisääntynyt seksuaalinen häirintä näkyi katukuvassa, sanoo Oulun poliisin rikoskontaapeli Milla Kynkäänniemi.

– Aina kun ihmisiä tulee toisesta kulttuurista, niin tulee myös yhteentörmäyksiä. Alkuvaiheessa havaittiin seksuaalista häirintää enemmän kuin aikaisemmin. Turha kieltää, ettei se olisi näkynyt.

Seksuaaliset ahdistelut lisääntyneet

Oulun poliisin tietoon tulleiden seksuaalisten ahdistelujen määrä kasvoi.

Seksuaalisesta ahdistelusta on tehty alkuvuodesta 19 rikosilmoitusta, kun vuosi sitten niitä oli 11. Prosentuaalinen kasvu on yli 72 prosenttia.

Kymmenessä tapauksessa epäilty on poliisin tiedossa. Ulkomaalaisten osuus epäillyistä kasvoi: tänä vuonna epäiltynä on seitsemän ulkomaalaista, kun viime vuonna heitä oli kaksi.

Rikosylikomisario Tapani Tasannon mukaan seksuaalinen ahdistelu on rikoksena uusi asia, sillä se tuli rangaistavaksi vuonna 2014.

– Naiset varsinkin ovat hyvin tietoisia muutoksesta ja ovat herkemmin tehneet tutkintapyyntöjä poliisille. Tämä on hyvä suuntaus, sillä kenenkään ei tarvitse sietää epämiellyttäväksi kokemaansa asiaa, Tasanto sanoo tiedotteessa.

https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/...la-seksuaalinen-ahdistelu-lisaantynyt/734018/

 

[Herman30]

Joo älkää vain ottako todestä mitää mitä Mykkänen nyt höpisee, vaalipaskaa suoltaa suustaan. Kokkareilla on ollut monta vuotta aikaa kiristää lakeja jos aito kiinnostus olisi.

 

[baikal]

Seksuaalirikosvyyhti tuli yllätyksenä Maahanmuuttovirastolle
Tuli yllätyksenä

Snip yltä.

No, eihän sitä Ruijan tähden alla....muualla sitä voi tapahtua.

 

[Herman30]

Kyllä me ollaan niin mahoton takapajula seksuaalirikosksissa, että.

"seksuaalinen ahdistelu on rikoksena uusi asia, sillä se tuli rangaistavaksi vuonna 2014. "

 

[arix]

Perheenyhdistämisilläkö estettäisiin raiskauksia. Hullujako nuo ovat? Ensin ovat luomassa ongelmaa ja ratkaisuksi tuollaisia joilla toteutuessaan lähinnä ruokitaan "jameshirvisaaria"?

Ja mitä helvetin järkeä on tuoda tänne muutenkaan lisää eläkeläisiä elätettäviksi? Neljä tai viis yli seitenkymppistä arabimummoa ja ukkoa, viis veljeä, yks sisko, kaikkien niiden lapset. Ja "voimme todistaa" että ollaan sukulaisia.



Tuli yllätyksenä?

Kuka tuotakaan uskoo.

Tuo perheiden yhdistäminen on aikamoinen suo, muistelen Ruotsissa parhaan yhdistämisen tuoneen maahan yli 60 henkeä...

 

[Raveni]

Tuo perheiden yhdistäminen on aikamoinen suo, muistelen Ruotsissa parhaan yhdistämisen tuoneen maahan yli 60 henkeä...

Tuo perheen yhdistäminen onkin mielenkiintoinen skenaario. Se muuttaa aika tavalla määriä mitä tänne tulee ja sen lisäksi myös huoltosuhdetta eikä tosiaankaan positiiviseen suuntaan.

 

[Aquilifer]

Tuo perheen yhdistäminen onkin mielenkiintoinen skenaario. Se muuttaa aika tavalla määriä mitä tänne tulee ja sen lisäksi myös huoltosuhdetta eikä tosiaankaan positiiviseen suuntaan.

Niinpä. Montakos perheenyhdistämistä on tänäkin vuonna käsitelty? Muistan jostain lukeneeni että luku olisi jotain 50 000- 60 000? Ei näistä luvuista paljoa puhuta.

 

[Ottoville]

Vähän miettimistä siitä että asioilla on aina kaksi puoltta.

Kotimaa
Mies joutui raiskauksesta vankilaan väärän ilmiannon perusteella – uhri tunnusti seitsemän vuotta myöhemmin, nyt korkein oikeus purki tuomion
Väitetyn raiskauksen uhri tunnusti väärän ilmiannon seitsemän vuotta myöhemmin. Päätös tunnustuksesta oli syntynyt sen jälkeen, kun nainen oli tullut uskoon.

Lasse Kerkelä HS
Julkaistu: 13.12. 9:31

KORKEIN oikeus on purkanut väärään ilmiantoon perustuneen raiskaustuomion. Mies tuomittiin väärän ilmiannon perusteella ehdottomaan vankeusrangaistukseen vuonna 2012.

Korkein oikeus hylkäsi tuomion purkamisen yhteydessä samalla miehen syytteet raiskauksesta ja laittomasta uhkauksesta.

HELSINGIN hovioikeuden vuonna 2012 antamasta tuomiosta ehti kulua lähes viisi vuotta, kun väitetyn raiskauksen uhri otti yhteyttä tuomittuun mieheen ja poliisiin. Väitetystä raiskauksesta oli tuolloin kulunut seitsemän vuotta.

Nainen kertoi poliisille ja myöhemmin tuomioistuimelle, ettei mies ollut raiskannut häntä.

Perättömän ilmoituksen vuoksi tuomittu mies sai aikanaan puolentoista vuoden ehdottoman vankeustuomion, josta hän istui vankilassa yhdeksän kuukautta.

NAINEN kertoi toukokuun puolivälissä Helsingin Sanomien haastattelussa, että päätös tunnustuksesta oli syntynyt sen jälkeen, kun hän oli tullut uskoon. Naisen koko haastattelun voi lukea tästä linkistä.

Nainen teki perättömän raiskausilmoituksen 16-vuotiaana vuonna 2010. Parikymppinen mies tuomittiin sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa naisen raiskauksesta ja laittomasta uhkauksesta.


anna oli 16-vuotias, kun hän kertoi tulleensa raiskatuksi – Viisi vuotta myöhemmin hän paljasti, että vankilaan joutui syytön mies

Spoiler

Sanna oli 16-vuotias, kun hän kertoi tulleensa raiskatuksi – Viisi vuotta myöhemmin hän paljasti, että vankilaan joutui syytön mies
Lokakuussa 2012 Irakin kurdi Rafa tuomittiin ehdottomaan vankeuteen 16-vuotiaan Sannan raiskauksesta. Heinäkuussa 2017 Sanna ilmiantoi itsensä poliisille. Hän oli valehdellut.
Tilaajille

Oikeudenkäynnin aikaan tuomioistuimella oli edessään visainen pulma: kaksi täysin erilaista kertomusta, ja kummankin kertomuksen tueksi oli näyttöä. (KUVA: VILLE TIETÄVÄINEN)
Susanna Reinboth HS
Julkaistu: 17.5. 2:00 , Päivitetty: 17.5. 6:16
KUN SANNA lähestyi poliisilaitosta 18. heinäkuuta 2017, jännitys tuntui vatsassa asti. Tuulinen sää oli kasaamassa kuuropilviä kesäiselle taivaalle, mutta Sanna ei kiinnittänyt siihen huomiota. Hänellä oli tärkeää asiaa poliisille.

Sanna mietti, voisiko poliisi pidättää hänet saman tien.

Sannasta olisi ollut helpompaa kertoa asiansa vaikka sähköpostitse, mutta hän ei ollut löytänyt netistä ohjeita siihen.

Poliisitalon asiakaspalvelussa istui odottamassa vuoroaan passin hakijoita. Sanna mietti kuumeisesti, miten hän saisi kerrottua asiansa niin, etteivät muut kuule.

Kun tuli hänen vuoronsa, hän käveli luukulle ja sanoi mahdollisimman hiljaa haluavansa päästä puhumaan poliisille rikoksesta.

Poliisi ymmärsi väärin. Hän kysyi, oliko Sanna jo tehnyt rikosilmoituksen.

”Ei, vaan kyse on tunnustuksesta”, Sanna täsmensi hiljaisella äänellä.

Poliisi katsoi kummastuneena. Sanna ei varmaankaan näyttänyt sellaiselta ihmiseltä, jolla voisi olla mitään tunnustettavaa.

Mutta oli hänellä. Hänen takiaan Irakin kurdi Rafa oli istunut vankilassa yhdeksän kuukautta.

Sannan takia Irakin kurdi Rafa oli istunut vankilassa yhdeksän kuukautta.​

HELSINGIN hovioikeuden tuomio tuli lokakuussa 2012. Se vahvisti käräjäoikeuden tuomion, jolla 27-vuotias Rafa tuomittiin ehdottomaan vankeuteen nuoren tytön raiskauksesta.

Uhri, Sanna, oli ollut teon aikaan 16-vuotias.

Oikeudessa Sannan ja Rafan kertomukset olivat kuin yö ja päivä.

Tällainen oli Sannan kertomus:

Sanna ei tuntenut Rafaa mitenkään hyvin, mutta hän seurusteli Rafan kaverin Alin kanssa. Sekä Rafa että Ali olivat Irakin kurdeja.

KUN SANNA alkoi seurustella Alin kanssa, hän tunsi tulleensa kotiin. Hän koki saavansa kurdiyhteisöstä sellaista hyväksyntää ja tukea, jota ei muualta saanut.

Koulussa Sannaa oli kiusattu, ja myös kotona oli vaikeaa. Vanhempien riitaisa ero ja väkivallan uhka olivat kiristäneet välejä kotona. Äiti vahti Sannaa tarkasti eikä olisi päästänyt häntä oikein minnekään.

Oikeudelle Sanna kertoi, että joskus hän viestitteli Rafan kanssa. Eräänä torstaina, 4. helmikuuta 2010, he päättivät mennä yhdessä elokuviin, ihan kaveripohjalta. Tapaaminen sovittiin Pasilan asemalle.

Sanna lähti koulun jälkeen junalla kohti Pasilaa. Perillä hän oli vähän ennen kuutta.

ASEMALLA Rafa sanoi, että hän oli unohtanut lompakkonsa kotiin. Sen takia he hyppäsivät ratikkaan numero 9 ja ajoivat Rafan pieneen yksiöön Kallioon. Siellä Rafa tarjosi riisiä ja kanaa. Rafa joi olutta, mutta Sanna ei halunnut.

Jo syömisen aikana Rafa alkoi kosketella Sannaa. Sanna kielsi ja muistutti suunnitelmasta lähteä elokuviin. Silloin Rafa laittoi Sannan kädet selän taakse, kaatoi hänet lattialle ja raiskasi.

Raiskauksen jälkeen Sanna itki. Rafa oli kaikkea muuta kuin ymmärtäväinen. Hän uhkasi, että jos Sanna kertoo tapahtumista poliisille tai vanhemmilleen, hän tappaa tytön.

Sanna ei tiennyt, mitä tekisi. Hän ei tuntenut Helsinkiä, eikä hänellä ollut mitään paikkaa, minne mennä. Hän joutui jäämään yöksi Rafan luokse. Aamulla Rafa saattoi hänet rautatieasemalle ja antoi junarahaa.

VÄHÄN tämän jälkeen Sanna tapasi poikaystävänsä Alin. Sannan mukaan hän kertoi kaiken Alille, ja tämä kehotti tekemään rikosilmoituksen.

”Ei se sulle mitään tee”, Ali rauhoitteli Rafan uhkauksesta pelästynyttä Sannaa.

Sanna meni Pasilan poliisitalolle tekemään rikosilmoituksen. Tapahtuneesta oli silloin kulunut lähes kolme viikkoa.

Oikeudessa Sannan ja Rafan kertomukset olivat kuin yö ja päivä.​

RAFA kiisti raiskaussyytteen. Hän kertoi tapahtumista näin:

Sannan ja hänen välillään ei ollut ikinä ollut seksuaalista kanssakäymistä eikä itse asiassa mitään muutakaan – lukuun ottamatta joitakin Skype-puheluita ja viestejä.

Sanna ei koskaan ollut käynyt hänen asunnossaan. He olivat nähneet toisensa vain kerran pikaisesti, kun Sanna piipahti Helsingin rautatieasemalla jonkun ystävänsä kanssa. Rafa oli silloin työn touhussa siivousyhtiön vaatteet päällä.

Rafan kertomusta tuki eräs hänen ystävänsä, joka oli asunut hänen luonaan juuri väitetyn teon aikaan. Mies kertoi yöpyneensä Rafan luona joka ainoa yö parin kuukauden ajan, eikä sinä aikana asunnossa ollut ollut Sannaa tai ketään muutakaan naista.

OIKEUDENKÄYNNIN kuluessa alkoi vahvistua käsitys, ettei Rafa puhunut totta.

Televalvontatiedoista löytyi ensimmäinen vihje. Sekä Sannan että Rafan kännykät olivat paikantuneet tapahtumapäivänä vähän ennen kuutta illalla Pasilan aseman kohdalle. Puhelimet olivat olleet yhteydessä keskenään.

Sanna kertoi, että pikapuhelussa oli varmistettu tapaaminen.

Rafa ei osannut selittää puhelua. Paikannus voisi hänen mukaansa selittyä sillä, että hän meni töihin Pasilan aseman kautta.

Poliisille Rafa oli kertonut olleensa tapahtumailtana töissä. Työnantajan antama todistus kertoi toista: Rafa ei ollut töissä sen enempää tapahtumapäivänä kuin seuraavanakaan päivänä.

OUTOA oli myös se, että Sanna osasi kuvailla yksityiskohtaisesti Rafan asunnon. Hän tiesi, missä talo sijaitsi, monennessako kerroksessa asunto oli ja että talossa ei ollut hissiä.

Rafa selitti, että Sanna on nähnyt sisustusta, kun he ovat keskustelleet Skypessä.

Hovioikeudessa Rafa nimesi todistajaksi Alin, Sannan silloin jo entiseksi muuttuneen poikaystävän.

Ali oli nimetty todistajaksi jo käräjäoikeudessa. Rafan puolustus oli ehtinyt ilmoittaa Alin todistusteemat. Hänen piti tulla kertomaan siitä, etteivät Sannan kertomukset pidä paikkaansa, ja siitä, miksi Sanna oli tehnyt perättömän ilmoituksen.

Rafan puolustus kuitenkin luopui käräjäoikeudessa Alin kuulemisesta. Syytä tähän ei kerrottu.

Hovioikeuteen Ali kuitenkin ilmestyi todistamaan. Hän kertoi Sannan osanneen kuvailla Rafan asunnon, koska he kaksi olivat käyneet siellä yhdessä. Alin mukaan hänellä oli avain Rafan asuntoon.

TUOMIOISTUIMELLA oli edessään visainen pulma: kaksi täysin erilaista kertomusta, ja kummankin kertomuksen tueksi oli näyttöä.

Käräjäoikeus korosti päätöksessään, että yksistään Sannan kertomuksen perusteella Rafaa ei voida tuomita. Tuomitseminen edellyttää aina myös muuta näyttöä kuin uhrin uskottavan ja johdonmukaisen kertomuksen.

Asian ratkaisivat televalvontatiedot ja Rafan työnantajan antama todistus. Ne tukivat voimakkaasti Sannan kertomusta ja osoittivat vastaansanomattomasti, ettei Rafa ollut puhunut totta.

Rafan kavereiden eli Alin ja asunnossa yöpyneen miehen kertomukset eivät riittäneet horjuttamaan Sannan kertomuksen luotettavuutta. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus tuomitsivat Rafan raiskauksesta ja Sannalle annetusta tappouhkauksesta.

Rafa lähti vankilaan. Puolentoista vuoden ehdottomasta vankeustuomiostaan hän istui puolet, yhdeksän kuukautta.

KUN poliisiasemalla lopulta ymmärrettiin Sannan tulleen tunnustamaan, hän pääsi puhumaan rauhallisen ja ystävällisen naispoliisin kanssa.

Poliisi antoi Sannalle tunnustusta siitä, että tämä oli tullut kertomaan totuuden.

Sanna kertoo Helsingin Sanomille, että tapahtumat olivat lähteneet vyörymään, kun hän sai tietää poikaystävänsä Alin salaavan häneltä asioita. Sanna muistelee juuri Rafan kertoneen hänelle, että Alilla on Kurdistanissa vaimo ja perhe.

Sanna oli tiedosta niin järkyttynyt, että hän sopi tapaamisen Rafan kanssa.

Sen jälkeen kaikki tapahtui kuten Sanna oli kertonut: tapaaminen Pasilan asemalla, ratikkamatka Rafan asunnolle, kana ja riisi -ateria.

Mutta juuri olennaisesta asiasta Sanna oli valehdellut. Rafa ei raiskannut häntä, vaan seksiä harrastettiin yhteisestä tahdosta.

Totta ei ollut myöskään se, että ennen tapaamista olisi puhuttu leffaillasta. Tarkoitus oli mennä Rafan asunnolle.

Sannan ja Rafan yhteinen yö oli iso häpeä kurdikulttuurissa.​

SANNA kertoo, että kun hän tämän jälkeen taas tapasi Alin Helsingin rautatieasemalla, mies oli hyvin sovitteleva. Ali sanoi, ettei Rafan sanoissa ollut mitään perää. Mitään vaimoa ei ollut.

Sanna uskoi ja halusi jatkaa seurustelua Alin kanssa.

Sannan ja Rafan yhteinen yö oli kuitenkin iso häpeä kurdikulttuurissa, Sanna kuvailee. Sen takia Ali teki selväksi, että jos Sanna haluaa jatkaa seurustelua, Rafasta täytyy tehdä rikosilmoitus.

Sannan mukaan Ali selitti tulkin välityksellä yksityiskohtaisesti, mitä Sannan pitää kertoa poliisille. He olivat silloin Alin kaverin asunnossa, ja toinen paikalla olleista kavereista tulkkasi Alin sanat Sannalle.

KUN SUUNNITELMA oli saatu selväksi, Ali saattoi Sannan Pasilan poliisitalolle, Sanna kertoo. Mies jäi vielä varmistamaan, että Sanna menee sisälle.

Sanna sanoo kertoneensa poliisille kaiken, mitä Ali oli käskenyt kertomaan.

”Muistan nuo hetket hyvin sumuisesti. Kaikessa oli kyse siitä, että pelkäsin menettäväni Alin. Siksi tein tuon teon”, Sanna kertoo.

Rafaa vastaan hänellä ei missään vaiheessa ole ollut mitään.

Ali puolestaan kertoo HS:lle, ettei hän tiedä, onko raiskaus tapahtunut vai ei. Hänen mukaansa Sanna on itkien kertonut Rafan raiskanneen hänet, ja tämän takia hän kehotti Sannaa tekemään rikosilmoituksen.

Ali kiistää, että hän olisi saattanut Sannan poliisiasemalle.

VALEHTELEMINEN tuntui Sannasta pahalta. Poliisikuulusteluissa hän ei vielä ajatellut, että asiasta seuraisi Rafalle suuria vaikeuksia. Oikeudessa hän tajusi sen.

”Mielessäni oli koko ajan, että minun pitäisi kertoa totuus. Pelko oli kuitenkin niin suuri, etten pystynyt.”

Sanna pelkäsi joutuvansa vankilaan, mutta se ei ollut ainoa syy salaamiseen. Hän mietti myös, mitä vanhemmat ajattelisivat hänestä. He eivät tienneet, että Sanna seurusteli kurdimiehen kanssa. Sitä ei olisi sallittu.

Valehtelu ja Rafan vankeustuomio ovat painaneet Sannan mieltä vuosien ajan. Hän on kysynyt itseltään, miksei hän tajunnut olla suostumatta Alin ehtoihin. Hän arvelee sen johtuvan lapsuutensa vaikeista kokemuksista.

”Lapsuudessani minulla ei ollut ketään ystävää. Jouduin peruskoulun ajan koulukiusatuksi ja tunsin itseni ulkopuoliseksi. Ali oli ensimmäinen ihminen, joka tuli elämääni. Luulin hänen välittävän minusta.”

”Mielessäni oli koko ajan, että minun pitäisi kertoa totuus. Pelko oli kuitenkin niin suuri, etten pystynyt.”​

KUN SANNA lopulta käveli poliisiasemalle ilmiantamaan itsensä heinäkuussa 2017, tapahtumista oli kulunut seitsemän vuotta. Päätös tunnustuksesta syntyi sen jälkeen, kun Sanna tuli uskoon.

”Tiesin, että minun täytyy tunnustaa poliisille ja korjata virheeni. Olen tehnyt väärin tuota miestä kohtaan, ja minun täytyy pyytää häneltä anteeksi.”

Läheinen ihminen rohkaisi ja tuki Sannaa päätöksessä. Hänen kannustamanaan Sanna sai rohkeutta ottaa yhteyttä myös Rafaan.

”Muistaakseni Rafa kysyi ensimmäiseksi, miksi pyydän anteeksi vasta nyt.”

Sannan mukaan Rafa myös kertoi, kuinka paljon hän oli joutunut kärsimään Sannan teosta.

Nyt Sanna on itse joutumassa oikeuteen. Syyttäjä on nostanut häntä vastaan syytteen väärästä ilmiannosta. Siitä voidaan tuomita sakkoja tai korkeintaan kolme vuotta vankeutta.

Toukokuussa alkava oikeudenkäynti jännittää Sannaa, mutta se ei ole ainoa tunne.

”Mieleni on nyt rauhallinen. Sitä se ei ole ollut pitkään aikaan.”

Rafa ei halunnut tässä vaiheessa antaa haastattelua eikä kommentoida asiaa.Sannan, Rafan ja Alin nimet on muutettu.

"MIKSI Rafa joutui vankilaan raiskauksesta, jota hän ei ollut tehnyt?
Suurin ongelma näyttää olleen, että kaikki tapahtumista kertoneet ihmiset puhuivat oikeudessa muunneltua totuutta. Tuomioistuin ei pystynyt tästä valheiden viidakosta seulomaan totuutta esiin.
Näyttää siltä, että Rafa ei puhunut totta väittäessään, ettei hänellä ole ikinä ollut minkäänlaisia treffejä Sannan kanssa. Työnantajan kirjoittaman todistuksen mukaan hän valehteli väittäessään olleensa tapahtumailtana töissä."

Spoiler

Syyttömän tuomitseminen kertoo järjestelmän epäonnistumisesta

Tilaajille

Susanna Reinboth HS
Julkaistu: 17.5. 2:00

PAREMPI 99 syyllistä vapaana kuin yksi syytön vankilassa.


(KUVA: KALLE KERVINEN)
Tähän sanontaan kiteytyy oikeusvaltion perusperiaate. Rikostuomioon ei riitä, että syytetty on todennäköisesti tehnyt teon, josta häntä syytetään. Näytön pitää olla niin vahvaa, ettei syyllisyydestä jää järkevää epäilyä.

Syyttömän ihmisen tuomitseminen tarkoittaa aina, että oikeusjärjestelmä on epäonnistunut.

Seksuaalirikokset ovat tuomareille rikoksista hankalimpia. Ulkopuolisia todistajia on harvoin, joten asia on ratkaistava muun näytön perustella. Silloin painoa annetaan sille, kumman osapuolen kertomus on uskottavampi muun asiassa esitetyn näytön valossa.

MIKSI Rafa joutui vankilaan raiskauksesta, jota hän ei ollut tehnyt?

Suurin ongelma näyttää olleen, että kaikki tapahtumista kertoneet ihmiset puhuivat oikeudessa muunneltua totuutta. Tuomioistuin ei pystynyt tästä valheiden viidakosta seulomaan totuutta esiin.

Näyttää siltä, että Rafa ei puhunut totta väittäessään, ettei hänellä ole ikinä ollut minkäänlaisia treffejä Sannan kanssa. Työnantajan kirjoittaman todistuksen mukaan hän valehteli väittäessään olleensa tapahtumailtana töissä.

Sannan kertomuksen perusteella hänen poikaystävänsä Ali näyttää salanneen oman osuutensa siihen, miksi Sanna teki rikosilmoituksen raiskauksesta.

Rafan kaveri näytti liioitelleen väittäessään, että hän oli yöpynyt parin kuukauden ajan joka yö Rafan asunnossa eikä ollut nähnyt siellä Sannaa.

Sanna päästi suustaan kohtalokkaimman valheen: hän sanoi Rafan raiskanneen hänet, vaikka seksiä oli harrastettu yhteisestä sopimuksesta.

Syytetyllä on oikeus valehdella tapahtumista. Sen sijaan uhrin ja todistajien on puhuttava ehdottomasti totta.

VANKILAT ovat täynnä omasta mielestään syyttömiä ihmisiä. Tuomion paljastuminen täysin vääräksi on kuitenkin todellinen harvinaisuus.

Rafankin väärä tuomio olisi jäänyt pysyväksi, ellei Sanna olisi oma-aloitteisesti mennyt poliisiasemalle tunnustamaan.

Nyt Rafa on hakenut tuomionsa purkua korkeimmasta oikeudesta. Hän saa myös varmasti hyvitystä siitä ajasta, jonka hän istui syyttömänä vankilassa.

Tuomiolla oli myös muita vaikutuksia Rafan elämään.

Rafa tuomittiin vuonna 2014 kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen vaimonsa pahoinpitelystä. Rangaistus oli ehdoton. Oikeus perusteli tätä sillä, että Rafa oli aiemmin tuomittu Sannan raiskauksesta.

SANNA on nyt valmis hyvittämään tekonsa. Hän tietää tehneensä Rafaa kohtaan todella väärin.

On helppoa tuomita 16-vuotiaan Sannan teko, sen verran kohtalokkaat seuraukset sillä oli.

Yhtä lailla on pakko ihailla aikuiseksi kasvanutta Sannaa. Hän ei tyytynyt helppoon ratkaisuun.

Sannan tunnustus kertoo poikkeuksellisesta rohkeudesta.

 

[YliKoo]

Vähän olen miettinyt, että miksi kolme eri lapsiin kohdistunutta seksuaalirikoskokonaisuutta on sattunut juuri Oulussa?

Oulun poliisilla on tutkinnassa vielä kolmaskin Oulussa tänä syksynä tapahtunut, lapseen kohdistunut seksuaalirikoskokonaisuus.

https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/...ettu-epailty-vangittiin-poissaolevana/811936/

Onko syynä erinomaisen hyvä kotouttaminen, jota poliitikot nyt peräänkuuluttavat? Siellä kun turvapaikanhakijat kierrätettiin kaikissa mahdollisissa kouluissa ja lapsille kerrottiin, että olkaa nyt näille kavereita, jookosta? Petteri Orpo oli perskohtaisesti elokuussa kehumassa sylttytehtaalla, Vuolle Setlementissä että hienoa hommaa, hyvin menee! Sama pulju joka näitä hyppyytti pikkutyttöjen seassa, kuva @hansai n linkistä:



Vai onko niin, että Wiik ja Lokka ovat vain olleet niin aktiivisia ja kaivelleet käräjäoikeuksien listoja framille, että vaikeneminen ei enää ole Oulussa onnistunut? Entä muualla?

En jaksa millään uskoa, että tapaukset olisivat ainoita laatuaan, en sitten alkuunkaan. Kuten en muuten usko sitäkään, että bussihyökkäykset olisivat olleet erillisiä yksittäistapauksia.

Kun poliitikot, viranomaiset ja media ovat valinneet valehtelun ja vaikenemisen tien, ei sen toisessa päässä hyvä heilu. Nyt yritetään vaientaa keskustelua sekä anelemalla että oltaisiin hiljaa epämieluisista asioista, että uhoamalla vihapuheesta (ei muuten kokoomuksen taannoisesta aloitteesta ole juuri kuulunut)

Orpo ”vetoaa vakavasti” muihin puoluejohtajiin: ”Ei repivää keskustelua ennen vaaleja”
lauantai 08.12.2018 klo 17:41 (muokattu 08.12.2018 klo 17:44)
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on huolestunut ”viime päivien tapahtumista”.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/145f2c60-a1f9-4928-8a4b-1987cc6e8bdb

Kokoomus haluaa kitkeä vihapuheen
https://www.kokoomus.fi/kokoomus-haluaa-kitkea-vihapuheen/

 

[Lepukki]

Vähän miettimistä siitä että asioilla on aina kaksi puoltta.



Kotimaa
Mies joutui raiskauksesta vankilaan väärän ilmiannon perusteella – uhri tunnusti seitsemän vuotta myöhemmin, nyt korkein oikeus purki tuomion
Väitetyn raiskauksen uhri tunnusti väärän ilmiannon seitsemän vuotta myöhemmin. Päätös tunnustuksesta oli syntynyt sen jälkeen, kun nainen oli tullut uskoon.

Lasse Kerkelä HS
Julkaistu: 13.12. 9:31

KORKEIN oikeus on purkanut väärään ilmiantoon perustuneen raiskaustuomion. Mies tuomittiin väärän ilmiannon perusteella ehdottomaan vankeusrangaistukseen vuonna 2012.

Korkein oikeus hylkäsi tuomion purkamisen yhteydessä samalla miehen syytteet raiskauksesta ja laittomasta uhkauksesta.

HELSINGIN hovioikeuden vuonna 2012 antamasta tuomiosta ehti kulua lähes viisi vuotta, kun väitetyn raiskauksen uhri otti yhteyttä tuomittuun mieheen ja poliisiin. Väitetystä raiskauksesta oli tuolloin kulunut seitsemän vuotta.

Nainen kertoi poliisille ja myöhemmin tuomioistuimelle, ettei mies ollut raiskannut häntä.

Perättömän ilmoituksen vuoksi tuomittu mies sai aikanaan puolentoista vuoden ehdottoman vankeustuomion, josta hän istui vankilassa yhdeksän kuukautta.

NAINEN kertoi toukokuun puolivälissä Helsingin Sanomien haastattelussa, että päätös tunnustuksesta oli syntynyt sen jälkeen, kun hän oli tullut uskoon. Naisen koko haastattelun voi lukea tästä linkistä.

Nainen teki perättömän raiskausilmoituksen 16-vuotiaana vuonna 2010. Parikymppinen mies tuomittiin sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa naisen raiskauksesta ja laittomasta uhkauksesta.


anna oli 16-vuotias, kun hän kertoi tulleensa raiskatuksi – Viisi vuotta myöhemmin hän paljasti, että vankilaan joutui syytön mies

Spoiler

Sanna oli 16-vuotias, kun hän kertoi tulleensa raiskatuksi – Viisi vuotta myöhemmin hän paljasti, että vankilaan joutui syytön mies
Lokakuussa 2012 Irakin kurdi Rafa tuomittiin ehdottomaan vankeuteen 16-vuotiaan Sannan raiskauksesta. Heinäkuussa 2017 Sanna ilmiantoi itsensä poliisille. Hän oli valehdellut.
Tilaajille

Oikeudenkäynnin aikaan tuomioistuimella oli edessään visainen pulma: kaksi täysin erilaista kertomusta, ja kummankin kertomuksen tueksi oli näyttöä. (KUVA: VILLE TIETÄVÄINEN)
Susanna Reinboth HS
Julkaistu: 17.5. 2:00 , Päivitetty: 17.5. 6:16
KUN SANNA lähestyi poliisilaitosta 18. heinäkuuta 2017, jännitys tuntui vatsassa asti. Tuulinen sää oli kasaamassa kuuropilviä kesäiselle taivaalle, mutta Sanna ei kiinnittänyt siihen huomiota. Hänellä oli tärkeää asiaa poliisille.

Sanna mietti, voisiko poliisi pidättää hänet saman tien.

Sannasta olisi ollut helpompaa kertoa asiansa vaikka sähköpostitse, mutta hän ei ollut löytänyt netistä ohjeita siihen.

Poliisitalon asiakaspalvelussa istui odottamassa vuoroaan passin hakijoita. Sanna mietti kuumeisesti, miten hän saisi kerrottua asiansa niin, etteivät muut kuule.

Kun tuli hänen vuoronsa, hän käveli luukulle ja sanoi mahdollisimman hiljaa haluavansa päästä puhumaan poliisille rikoksesta.

Poliisi ymmärsi väärin. Hän kysyi, oliko Sanna jo tehnyt rikosilmoituksen.

”Ei, vaan kyse on tunnustuksesta”, Sanna täsmensi hiljaisella äänellä.

Poliisi katsoi kummastuneena. Sanna ei varmaankaan näyttänyt sellaiselta ihmiseltä, jolla voisi olla mitään tunnustettavaa.

Mutta oli hänellä. Hänen takiaan Irakin kurdi Rafa oli istunut vankilassa yhdeksän kuukautta.

Sannan takia Irakin kurdi Rafa oli istunut vankilassa yhdeksän kuukautta.​

HELSINGIN hovioikeuden tuomio tuli lokakuussa 2012. Se vahvisti käräjäoikeuden tuomion, jolla 27-vuotias Rafa tuomittiin ehdottomaan vankeuteen nuoren tytön raiskauksesta.

Uhri, Sanna, oli ollut teon aikaan 16-vuotias.

Oikeudessa Sannan ja Rafan kertomukset olivat kuin yö ja päivä.

Tällainen oli Sannan kertomus:

Sanna ei tuntenut Rafaa mitenkään hyvin, mutta hän seurusteli Rafan kaverin Alin kanssa. Sekä Rafa että Ali olivat Irakin kurdeja.

KUN SANNA alkoi seurustella Alin kanssa, hän tunsi tulleensa kotiin. Hän koki saavansa kurdiyhteisöstä sellaista hyväksyntää ja tukea, jota ei muualta saanut.

Koulussa Sannaa oli kiusattu, ja myös kotona oli vaikeaa. Vanhempien riitaisa ero ja väkivallan uhka olivat kiristäneet välejä kotona. Äiti vahti Sannaa tarkasti eikä olisi päästänyt häntä oikein minnekään.

Oikeudelle Sanna kertoi, että joskus hän viestitteli Rafan kanssa. Eräänä torstaina, 4. helmikuuta 2010, he päättivät mennä yhdessä elokuviin, ihan kaveripohjalta. Tapaaminen sovittiin Pasilan asemalle.

Sanna lähti koulun jälkeen junalla kohti Pasilaa. Perillä hän oli vähän ennen kuutta.

ASEMALLA Rafa sanoi, että hän oli unohtanut lompakkonsa kotiin. Sen takia he hyppäsivät ratikkaan numero 9 ja ajoivat Rafan pieneen yksiöön Kallioon. Siellä Rafa tarjosi riisiä ja kanaa. Rafa joi olutta, mutta Sanna ei halunnut.

Jo syömisen aikana Rafa alkoi kosketella Sannaa. Sanna kielsi ja muistutti suunnitelmasta lähteä elokuviin. Silloin Rafa laittoi Sannan kädet selän taakse, kaatoi hänet lattialle ja raiskasi.

Raiskauksen jälkeen Sanna itki. Rafa oli kaikkea muuta kuin ymmärtäväinen. Hän uhkasi, että jos Sanna kertoo tapahtumista poliisille tai vanhemmilleen, hän tappaa tytön.

Sanna ei tiennyt, mitä tekisi. Hän ei tuntenut Helsinkiä, eikä hänellä ollut mitään paikkaa, minne mennä. Hän joutui jäämään yöksi Rafan luokse. Aamulla Rafa saattoi hänet rautatieasemalle ja antoi junarahaa.

VÄHÄN tämän jälkeen Sanna tapasi poikaystävänsä Alin. Sannan mukaan hän kertoi kaiken Alille, ja tämä kehotti tekemään rikosilmoituksen.

”Ei se sulle mitään tee”, Ali rauhoitteli Rafan uhkauksesta pelästynyttä Sannaa.

Sanna meni Pasilan poliisitalolle tekemään rikosilmoituksen. Tapahtuneesta oli silloin kulunut lähes kolme viikkoa.

Oikeudessa Sannan ja Rafan kertomukset olivat kuin yö ja päivä.​

RAFA kiisti raiskaussyytteen. Hän kertoi tapahtumista näin:

Sannan ja hänen välillään ei ollut ikinä ollut seksuaalista kanssakäymistä eikä itse asiassa mitään muutakaan – lukuun ottamatta joitakin Skype-puheluita ja viestejä.

Sanna ei koskaan ollut käynyt hänen asunnossaan. He olivat nähneet toisensa vain kerran pikaisesti, kun Sanna piipahti Helsingin rautatieasemalla jonkun ystävänsä kanssa. Rafa oli silloin työn touhussa siivousyhtiön vaatteet päällä.

Rafan kertomusta tuki eräs hänen ystävänsä, joka oli asunut hänen luonaan juuri väitetyn teon aikaan. Mies kertoi yöpyneensä Rafan luona joka ainoa yö parin kuukauden ajan, eikä sinä aikana asunnossa ollut ollut Sannaa tai ketään muutakaan naista.

OIKEUDENKÄYNNIN kuluessa alkoi vahvistua käsitys, ettei Rafa puhunut totta.

Televalvontatiedoista löytyi ensimmäinen vihje. Sekä Sannan että Rafan kännykät olivat paikantuneet tapahtumapäivänä vähän ennen kuutta illalla Pasilan aseman kohdalle. Puhelimet olivat olleet yhteydessä keskenään.

Sanna kertoi, että pikapuhelussa oli varmistettu tapaaminen.

Rafa ei osannut selittää puhelua. Paikannus voisi hänen mukaansa selittyä sillä, että hän meni töihin Pasilan aseman kautta.

Poliisille Rafa oli kertonut olleensa tapahtumailtana töissä. Työnantajan antama todistus kertoi toista: Rafa ei ollut töissä sen enempää tapahtumapäivänä kuin seuraavanakaan päivänä.

OUTOA oli myös se, että Sanna osasi kuvailla yksityiskohtaisesti Rafan asunnon. Hän tiesi, missä talo sijaitsi, monennessako kerroksessa asunto oli ja että talossa ei ollut hissiä.

Rafa selitti, että Sanna on nähnyt sisustusta, kun he ovat keskustelleet Skypessä.

Hovioikeudessa Rafa nimesi todistajaksi Alin, Sannan silloin jo entiseksi muuttuneen poikaystävän.

Ali oli nimetty todistajaksi jo käräjäoikeudessa. Rafan puolustus oli ehtinyt ilmoittaa Alin todistusteemat. Hänen piti tulla kertomaan siitä, etteivät Sannan kertomukset pidä paikkaansa, ja siitä, miksi Sanna oli tehnyt perättömän ilmoituksen.

Rafan puolustus kuitenkin luopui käräjäoikeudessa Alin kuulemisesta. Syytä tähän ei kerrottu.

Hovioikeuteen Ali kuitenkin ilmestyi todistamaan. Hän kertoi Sannan osanneen kuvailla Rafan asunnon, koska he kaksi olivat käyneet siellä yhdessä. Alin mukaan hänellä oli avain Rafan asuntoon.

TUOMIOISTUIMELLA oli edessään visainen pulma: kaksi täysin erilaista kertomusta, ja kummankin kertomuksen tueksi oli näyttöä.

Käräjäoikeus korosti päätöksessään, että yksistään Sannan kertomuksen perusteella Rafaa ei voida tuomita. Tuomitseminen edellyttää aina myös muuta näyttöä kuin uhrin uskottavan ja johdonmukaisen kertomuksen.

Asian ratkaisivat televalvontatiedot ja Rafan työnantajan antama todistus. Ne tukivat voimakkaasti Sannan kertomusta ja osoittivat vastaansanomattomasti, ettei Rafa ollut puhunut totta.

Rafan kavereiden eli Alin ja asunnossa yöpyneen miehen kertomukset eivät riittäneet horjuttamaan Sannan kertomuksen luotettavuutta. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus tuomitsivat Rafan raiskauksesta ja Sannalle annetusta tappouhkauksesta.

Rafa lähti vankilaan. Puolentoista vuoden ehdottomasta vankeustuomiostaan hän istui puolet, yhdeksän kuukautta.

KUN poliisiasemalla lopulta ymmärrettiin Sannan tulleen tunnustamaan, hän pääsi puhumaan rauhallisen ja ystävällisen naispoliisin kanssa.

Poliisi antoi Sannalle tunnustusta siitä, että tämä oli tullut kertomaan totuuden.

Sanna kertoo Helsingin Sanomille, että tapahtumat olivat lähteneet vyörymään, kun hän sai tietää poikaystävänsä Alin salaavan häneltä asioita. Sanna muistelee juuri Rafan kertoneen hänelle, että Alilla on Kurdistanissa vaimo ja perhe.

Sanna oli tiedosta niin järkyttynyt, että hän sopi tapaamisen Rafan kanssa.

Sen jälkeen kaikki tapahtui kuten Sanna oli kertonut: tapaaminen Pasilan asemalla, ratikkamatka Rafan asunnolle, kana ja riisi -ateria.

Mutta juuri olennaisesta asiasta Sanna oli valehdellut. Rafa ei raiskannut häntä, vaan seksiä harrastettiin yhteisestä tahdosta.

Totta ei ollut myöskään se, että ennen tapaamista olisi puhuttu leffaillasta. Tarkoitus oli mennä Rafan asunnolle.

Sannan ja Rafan yhteinen yö oli iso häpeä kurdikulttuurissa.​

SANNA kertoo, että kun hän tämän jälkeen taas tapasi Alin Helsingin rautatieasemalla, mies oli hyvin sovitteleva. Ali sanoi, ettei Rafan sanoissa ollut mitään perää. Mitään vaimoa ei ollut.

Sanna uskoi ja halusi jatkaa seurustelua Alin kanssa.

Sannan ja Rafan yhteinen yö oli kuitenkin iso häpeä kurdikulttuurissa, Sanna kuvailee. Sen takia Ali teki selväksi, että jos Sanna haluaa jatkaa seurustelua, Rafasta täytyy tehdä rikosilmoitus.

Sannan mukaan Ali selitti tulkin välityksellä yksityiskohtaisesti, mitä Sannan pitää kertoa poliisille. He olivat silloin Alin kaverin asunnossa, ja toinen paikalla olleista kavereista tulkkasi Alin sanat Sannalle.

KUN SUUNNITELMA oli saatu selväksi, Ali saattoi Sannan Pasilan poliisitalolle, Sanna kertoo. Mies jäi vielä varmistamaan, että Sanna menee sisälle.

Sanna sanoo kertoneensa poliisille kaiken, mitä Ali oli käskenyt kertomaan.

”Muistan nuo hetket hyvin sumuisesti. Kaikessa oli kyse siitä, että pelkäsin menettäväni Alin. Siksi tein tuon teon”, Sanna kertoo.

Rafaa vastaan hänellä ei missään vaiheessa ole ollut mitään.

Ali puolestaan kertoo HS:lle, ettei hän tiedä, onko raiskaus tapahtunut vai ei. Hänen mukaansa Sanna on itkien kertonut Rafan raiskanneen hänet, ja tämän takia hän kehotti Sannaa tekemään rikosilmoituksen.

Ali kiistää, että hän olisi saattanut Sannan poliisiasemalle.

VALEHTELEMINEN tuntui Sannasta pahalta. Poliisikuulusteluissa hän ei vielä ajatellut, että asiasta seuraisi Rafalle suuria vaikeuksia. Oikeudessa hän tajusi sen.

”Mielessäni oli koko ajan, että minun pitäisi kertoa totuus. Pelko oli kuitenkin niin suuri, etten pystynyt.”

Sanna pelkäsi joutuvansa vankilaan, mutta se ei ollut ainoa syy salaamiseen. Hän mietti myös, mitä vanhemmat ajattelisivat hänestä. He eivät tienneet, että Sanna seurusteli kurdimiehen kanssa. Sitä ei olisi sallittu.

Valehtelu ja Rafan vankeustuomio ovat painaneet Sannan mieltä vuosien ajan. Hän on kysynyt itseltään, miksei hän tajunnut olla suostumatta Alin ehtoihin. Hän arvelee sen johtuvan lapsuutensa vaikeista kokemuksista.

”Lapsuudessani minulla ei ollut ketään ystävää. Jouduin peruskoulun ajan koulukiusatuksi ja tunsin itseni ulkopuoliseksi. Ali oli ensimmäinen ihminen, joka tuli elämääni. Luulin hänen välittävän minusta.”

”Mielessäni oli koko ajan, että minun pitäisi kertoa totuus. Pelko oli kuitenkin niin suuri, etten pystynyt.”​

KUN SANNA lopulta käveli poliisiasemalle ilmiantamaan itsensä heinäkuussa 2017, tapahtumista oli kulunut seitsemän vuotta. Päätös tunnustuksesta syntyi sen jälkeen, kun Sanna tuli uskoon.

”Tiesin, että minun täytyy tunnustaa poliisille ja korjata virheeni. Olen tehnyt väärin tuota miestä kohtaan, ja minun täytyy pyytää häneltä anteeksi.”

Läheinen ihminen rohkaisi ja tuki Sannaa päätöksessä. Hänen kannustamanaan Sanna sai rohkeutta ottaa yhteyttä myös Rafaan.

”Muistaakseni Rafa kysyi ensimmäiseksi, miksi pyydän anteeksi vasta nyt.”

Sannan mukaan Rafa myös kertoi, kuinka paljon hän oli joutunut kärsimään Sannan teosta.

Nyt Sanna on itse joutumassa oikeuteen. Syyttäjä on nostanut häntä vastaan syytteen väärästä ilmiannosta. Siitä voidaan tuomita sakkoja tai korkeintaan kolme vuotta vankeutta.

Toukokuussa alkava oikeudenkäynti jännittää Sannaa, mutta se ei ole ainoa tunne.

”Mieleni on nyt rauhallinen. Sitä se ei ole ollut pitkään aikaan.”

Rafa ei halunnut tässä vaiheessa antaa haastattelua eikä kommentoida asiaa.Sannan, Rafan ja Alin nimet on muutettu.

"MIKSI Rafa joutui vankilaan raiskauksesta, jota hän ei ollut tehnyt?
Suurin ongelma näyttää olleen, että kaikki tapahtumista kertoneet ihmiset puhuivat oikeudessa muunneltua totuutta. Tuomioistuin ei pystynyt tästä valheiden viidakosta seulomaan totuutta esiin.
Näyttää siltä, että Rafa ei puhunut totta väittäessään, ettei hänellä ole ikinä ollut minkäänlaisia treffejä Sannan kanssa. Työnantajan kirjoittaman todistuksen mukaan hän valehteli väittäessään olleensa tapahtumailtana töissä."

Spoiler

Syyttömän tuomitseminen kertoo järjestelmän epäonnistumisesta

Tilaajille

Susanna Reinboth HS
Julkaistu: 17.5. 2:00

PAREMPI 99 syyllistä vapaana kuin yksi syytön vankilassa.


(KUVA: KALLE KERVINEN)
Tähän sanontaan kiteytyy oikeusvaltion perusperiaate. Rikostuomioon ei riitä, että syytetty on todennäköisesti tehnyt teon, josta häntä syytetään. Näytön pitää olla niin vahvaa, ettei syyllisyydestä jää järkevää epäilyä.

Syyttömän ihmisen tuomitseminen tarkoittaa aina, että oikeusjärjestelmä on epäonnistunut.

Seksuaalirikokset ovat tuomareille rikoksista hankalimpia. Ulkopuolisia todistajia on harvoin, joten asia on ratkaistava muun näytön perustella. Silloin painoa annetaan sille, kumman osapuolen kertomus on uskottavampi muun asiassa esitetyn näytön valossa.

MIKSI Rafa joutui vankilaan raiskauksesta, jota hän ei ollut tehnyt?

Suurin ongelma näyttää olleen, että kaikki tapahtumista kertoneet ihmiset puhuivat oikeudessa muunneltua totuutta. Tuomioistuin ei pystynyt tästä valheiden viidakosta seulomaan totuutta esiin.

Näyttää siltä, että Rafa ei puhunut totta väittäessään, ettei hänellä ole ikinä ollut minkäänlaisia treffejä Sannan kanssa. Työnantajan kirjoittaman todistuksen mukaan hän valehteli väittäessään olleensa tapahtumailtana töissä.

Sannan kertomuksen perusteella hänen poikaystävänsä Ali näyttää salanneen oman osuutensa siihen, miksi Sanna teki rikosilmoituksen raiskauksesta.

Rafan kaveri näytti liioitelleen väittäessään, että hän oli yöpynyt parin kuukauden ajan joka yö Rafan asunnossa eikä ollut nähnyt siellä Sannaa.

Sanna päästi suustaan kohtalokkaimman valheen: hän sanoi Rafan raiskanneen hänet, vaikka seksiä oli harrastettu yhteisestä sopimuksesta.

Syytetyllä on oikeus valehdella tapahtumista. Sen sijaan uhrin ja todistajien on puhuttava ehdottomasti totta.

VANKILAT ovat täynnä omasta mielestään syyttömiä ihmisiä. Tuomion paljastuminen täysin vääräksi on kuitenkin todellinen harvinaisuus.

Rafankin väärä tuomio olisi jäänyt pysyväksi, ellei Sanna olisi oma-aloitteisesti mennyt poliisiasemalle tunnustamaan.

Nyt Rafa on hakenut tuomionsa purkua korkeimmasta oikeudesta. Hän saa myös varmasti hyvitystä siitä ajasta, jonka hän istui syyttömänä vankilassa.

Tuomiolla oli myös muita vaikutuksia Rafan elämään.

Rafa tuomittiin vuonna 2014 kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen vaimonsa pahoinpitelystä. Rangaistus oli ehdoton. Oikeus perusteli tätä sillä, että Rafa oli aiemmin tuomittu Sannan raiskauksesta.

SANNA on nyt valmis hyvittämään tekonsa. Hän tietää tehneensä Rafaa kohtaan todella väärin.

On helppoa tuomita 16-vuotiaan Sannan teko, sen verran kohtalokkaat seuraukset sillä oli.

Yhtä lailla on pakko ihailla aikuiseksi kasvanutta Sannaa. Hän ei tyytynyt helppoon ratkaisuun.

Sannan tunnustus kertoo poikkeuksellisesta rohkeudesta.

Itseäni mietityttää, että mMIKSI YLE nostaa tämän jo toukokuussa nostetun jutun uudestaan uutisvirtaan, vaikka tässä uutisessa ei ole mitään uutta? Siis uutisarvoltaan itsessään nolla - taustalla on jokin muu syy.

En siis vähättele eivätkö nämä usein ole todella hankalia tapauksia selvittää ja liian usein sana sanaa vastaan tilanteita, eikä tämä liene ainoa laatuaan. Tässä vain YLE:n motiivit julkaista uutinen "uudelleen" arvelluttaa.

EDIT: Uutisella on sittenkin uutisarvoa - perun aiemmat puheeni, pahoittelut! Tässä siis kerrottiin korkeimman oikeuden päätöksestä, joka oli ilmeisesti toukokuussa vielä kesken.

 

[MeriTJ]

TOlisi hienoa, jos joku toisi vahvasti esiin Herran taustat venäläisten palveluksessa...
Todellinen kultamuna.

Kiinnostaisi kuulla enemmän aiheesta mikäli sinulla tietoa aiheesta on, itsellä ei ole tiedossa mitään muuta kuin wikipedia ja sen lähdeartikkelit. Niissä ei ollut mitään poikkeavaa, ainoastaan maininta
"Hän on työskennellyt aiemmin Elinkeinoelämän keskusliitossa Venäjästä vastaavana johtajana sekä Sampo Pankissa muun muassa asiantuntijana Venäjä-projektissa sekä rahoituspäällikkönä. Hän on muun muassa järjestänyt pohjoismaisten yritysten rahoitusta Pietarissa." Tuo menee ihan normaalin työnteon piiriin, aika luontevaa pistää kaksikielinen mies hommiin jos muuten hommassaan pätevä. En itsekään erityisemmin miehestä perusta, mutta koitan pitää realismin mielessä kun puntaroin aihetta. Mutta jos tuosta on jotain faktaa enemmän niin kiinnostaa kriittisenä kansalaisena kuulla enemmänkin.

 

[PM]

Vähän miettimistä siitä että asioilla on aina kaksi puoltta.

Tietyn agendan lehti otti tietystä syystä esille juuri tällaisen tapauksen. Ennen mamuraiskausten buumia suurin osa raiskausilmoituksista oli perättömiä. Olisi varmasti löytynyt myös sellainen kantasuomalainen joka on ollut vankilassa väärän ilmiannon takia. Mielestäni ei myöskään ole hyväksyttävää, että aikuiset mamuäijät sekaantuvat alaikäisiin oli hyväksyntä uhrilta tai ei. "Paskamedian" viesti lieneekin, että heidän mielestään ihqut mamut saavat vapaasti jylkyttää esim. 10 - 14 vuotiaita lapsia (kuten Oulussa).

 

[Bwana]

Vai onko niin, että Wiik ja Lokka ovat vain olleet niin aktiivisia ja kaivelleet käräjäoikeuksien listoja framille, että vaikeneminen ei enää ole Oulussa onnistunut? Entä muualla?

Kun poliitikot, viranomaiset ja media ovat valinneet valehtelun ja vaikenemisen tien, ei sen toisessa päässä hyvä heilu. Nyt yritetään vaientaa keskustelua sekä anelemalla että oltaisiin hiljaa epämieluisista asioista, että uhoamalla vihapuheesta (ei muuten kokoomuksen taannoisesta aloitteesta ole juuri kuulunut)

Tähän muuten mainitsemisen arvoisena pitäisin sitä faktaa, että Wiikin ja Lokkan Youtube-kanavat ja kanavat, joilla he säännöllisesti esiintyivät, pistettiin 'bout viikko sitten jäihin, sopivasti näiden Oulun paljastusten jälkeen. Foliopipoisempi voisi epäillä jonkin sortin koordinaatiota näissä viime aikojen suiden tukkimisissa.

 

[hansai]

Tähän muuten mainitsemisen arvoisena pitäisin sitä faktaa, että Wiikin ja Lokkan Youtube-kanavat ja kanavat, joilla he säännöllisesti esiintyivät, pistettiin 'bout viikko sitten jäihin, sopivasti näiden Oulun paljastusten jälkeen. Foliopipoisempi voisi epäillä jonkin sortin koordinaatiota näissä viime aikojen suiden tukkimisissa.

Halla-ahon facebook blokki, Huhtasaaren usari blokki jne..

Halla-aho, olikohan twitterissä ilmoitti harkitsevansa vakavasti Scriptan uudelleen käyttöönottoa..

 

[hansai]

Vähän olen miettinyt, että miksi kolme eri lapsiin kohdistunutta seksuaalirikoskokonaisuutta on sattunut juuri Oulussa?



Onko syynä erinomaisen hyvä kotouttaminen, jota poliitikot nyt peräänkuuluttavat? Siellä kun turvapaikanhakijat kierrätettiin kaikissa mahdollisissa kouluissa ja lapsille kerrottiin, että olkaa nyt näille kavereita, jookosta? Petteri Orpo oli perskohtaisesti elokuussa kehumassa sylttytehtaalla, Vuolle Setlementissä että hienoa hommaa, hyvin menee! Sama pulju joka näitä hyppyytti pikkutyttöjen seassa, kuva @hansai n linkistä:

Katso liite: 26043

Vai onko niin, että Wiik ja Lokka ovat vain olleet niin aktiivisia ja kaivelleet käräjäoikeuksien listoja framille, että vaikeneminen ei enää ole Oulussa onnistunut? Entä muualla?

En jaksa millään uskoa, että tapaukset olisivat ainoita laatuaan, en sitten alkuunkaan. Kuten en muuten usko sitäkään, että bussihyökkäykset olisivat olleet erillisiä yksittäistapauksia.

Kun poliitikot, viranomaiset ja media ovat valinneet valehtelun ja vaikenemisen tien, ei sen toisessa päässä hyvä heilu. Nyt yritetään vaientaa keskustelua sekä anelemalla että oltaisiin hiljaa epämieluisista asioista, että uhoamalla vihapuheesta (ei muuten kokoomuksen taannoisesta aloitteesta ole juuri kuulunut)

Sattumia ja yksittäistapauksia... yllättäen Orpo heittää "pyynnön" ettei vaikeista asioista keskusteltaisi vaalien alla..mediapoolin väellä on varmasti Valtavampi Myrsky-mietinnässä

Edit: Medipoolin tehtävänmäärittely on mielenkiintoinen: Kun tiedetään Valtavasta Myrskystä
https://yle.fi/uutiset/3-8420824

Kriisi oli ilmeisesti, kun Mediapooli käynnisti Valtaisan Myrskyn. Mielenkiintoista, ettei mitään muuta toimia kuin mielipiteen muokkausta lauennut samalla suoritettavaksi.

(Tiedän mikä Vastavalkea on, mutta lainaus linkkien vuoksi(muuten sitä ihteään).)



Medialiitto laventanut Mediapoolin tehtäväkenttää
Medialiiton sivuilta löytyvät nämä Mediapoolin tehtävämäärittelyt

”Mediapoolin tavoite on turvata median toiminta Suomessa, tuli mitä tuli. Poolin toiminnan ydin on tukea tiedonvälityksen teknistä varautumista kriisitilanteisiin ja varmistaa siten sananvapauden toteutuminen.”

Tässä ollaan vielä HVK:n määrittelyjen sisällä, eli tiedonvälityksen teknisessä varautumisessa kriisitilanteisin.

”Suomalainen tapa turvata huoltovarmuus elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyönä on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Poolin toiminnan rahoittaa Huoltovarmuuskeskus.Mediapoolin valmiuspäällikkö työskentelee Medialiitossa Helsingin Etelärannassa. Mediapoolilla on johtoryhmä sekä sähköiseen viestintään, graafiseen viestintään ja sisällöllisiin kysymyksiin erikoistuneet alaryhmät.”

https://vastavalkea.fi/2018/12/04/mediapooli-laitonta-toimintaa/

 

[Bwana]

Halla-ahon facebook blokki, Huhtasaaren usari blokki jne..

Halla-aho, olikohan twitterissä ilmoitti harkitsevansa vakavasti Scriptan uudelleen käyttöönottoa..

Nämä plus persujen (joihin suhtaudun varauksella) eduskuntavaaliehdokkaiden some-tilien jäädyttämiset pelkästään Halla-ahon Oulua käsitelleen, asiallisen, FB-päivityksen jakamisen vuoksi. Ja ennen kuin kukaan sanoo, että noilla yksityisillä firmoilla on oikeus mielivaltaan niin esim. Saksassa on jo ollut juttuja, joissa noiden firmojen alustat on katsottu ns. kansalaisoikeuksien piiriin kuuluviksi eli niiden toimia "ikäviä ja tympeitä mielipiteitä" vastaan on katsottu mm. sananvapautta loukkaaviksi. Sitä se käytännössä monopoliasema teettää.

 

[hansai]

Oulun poliisikin kertoi paikkakunnan tapausten olevan vain jäävuoren huippu... ei kait poliisikaan nyt lämpimikseen tuollaista puhu?
Olettaisi keskustelua syntyvän..mitä syntyi? Oulun poliisi lopetti uutisoinnin, kun mitään uutisoitavaa ei ollut..ilmeisesti joku ikävä toimittaja olikin huomannut oikeuden papereista, että olikin jo kauan vangittuna olleen raiskarin vangitsemisen jatko...
En ymmärrä, miksi poliisi panttaa..se syö vaan heidän uskottavuutta..valitettavasti.

 

[hansai]

Katsoppas..HS valjasti NYT-aseensa taisteluun...

Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse
Kirjoituskielto on määräaikainen. Huhtasaari sanoo kuitenkin jättävänsä Uuden Suomen bloginsa lopullisesti.
Ossi Mansikka HS
Julkaistu: 13.12. 16:19
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Laura Huhtasaari sai tiistaina kirjoituskiellon Uuden Suomen blogialustalle.

Huhtasaari on tunnettu kärjekkäästä mediakritiikistään, mutta tällä kertaa hän on poikkeuksellisen tuohtunut ja syyttää Uutta Suomea sensuurista.

Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko vahvistaa kirjoituskiellon muttei suostu kertomaan päätökseen vaikuttaneita syitä. Kyseessä on hänen mukaansa yksittäistä kirjoittajaa koskeva yksittäinen tapaus.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

MAINOS PÄÄTTYY
Kaikki tämä tapahtuu vieläpä samalla viikolla, kun internet on täynnä hassuttelukuvia perussuomalaisista naisista, joiden suut on teipattu umpeen.

Mitä siis on tapahtunut?

Huhtasaari kirjoitti lokakuun lopussa blogin, jonka otsikko kuului: ”Islam on vankilan vakavasti otettava uskonto”.

Lyhyessä kirjoituksessaan Huhtasaari pohtii julistuksellisin sanankääntein muun muassa sitä, saako islamista puhua rumia ja mitä siitä voi seurata.

Maanantaina Huhtasaari sai varoituksen, tiistaina kuukauden mittaisen kirjoituskiellon. Keskiviikkona Huhtasaari huomasi, että blogikirjoitus on poistettu.

Perussuomalaisten oma verkkosivu Suomen Uutiset julkaisi keskiviikkoiltana sähköpostiviestejä, jotka Uusi Suomi oli lähettänyt Huhtasaarelle.

Uuden Suomen keskusteluohjeet kieltävät valheellisen tai perättömän tiedon levittämisen. Sähköpostien perusteella Huhtasaaren kirjoituksessa ohjetta rikkoivat nämä kohdat:

”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on alistanut sananvapauden islamilaisen vallan alle.”

”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on islamin hallussa.”

Huhtasaari syyttää Uutta Suomea sensuurista ja kansanedustajan sananvapauden rajoittamisesta. Hän kertoo pysyvänsä palvelusta poissa myös kirjoituskiellon umpeutumisen jälkeen.

”Tämä on minusta todella huolestuttavaa, että media alkaa sensuroida poliitikkoja”, Huhtasaari sanoo puhelimessa.

”En näe mitään järkeä kirjoittaa poliittisia mielipiteitäni sellaiselle alustalle, jossa koska tahansa arvon toimittaja voi olla sitä mieltä, että mielipiteeni on väärä. Jos toimittaja on eri mieltä kuin kirjoittaja, hän voi kirjoittaa vastineen.”

Päätoimittaja Huusko kuitenkin toppuuttelee.

Hänen mukaansa Uuden Suomen lähtökohtana on, että kaikki blogia kirjoittavat ovat samanarvoisia. Kansanedustajilla ei ole erityisoikeuksia, esimerkiksi heidän kirjoituskieltoihinsa ei sovelleta erityistä harkintaa.

Huuskon mukaan nykyisestä 200 kansanedustajasta 95:llä on blogi palvelussa. Blogien aktiivisuus vaihtelee.

”[Kirjoituskieltoja] on jaettu joillekin istuville kansanedustajillekin entisistä kansanedustajista puhumattakaan. Eli sikäli tämä tapaus ei ole ainutlaatuinen”, Huusko sanoo.

Huuskon mukaan Uusi Suomi haluaa edistää omilla kasvoilla tapahtuvaa yhteiskunnallista keskustelua.

Palvelussa julkaistaan noin kaksisataa kirjoitusta viikossa. Kirjoituskieltojen jakeleminen keskusteluohjeiden sekä käyttöehtojen rikkomisen perusteella on kuitenkin viikoittaista eli varsin yleistä.

”Meidän tapamme toimia on jälkikäteismoderointi. Jälkikäteen voimme sitten poistaa yksittäisiä kommentteja tai blogikirjoituksia, jos katsomme, että se ei sovellu alustallemme.”

Huuskon mukaan kirjoituskieltoa edeltää tyypillisesti varoitus. Myös kirjoituskieltojen kestot vaihtelevat lyhyistä pysyviin. Kuukauden mittainen kielto on Huuskon mukaan ”lyhyestä päästä”.

Alkuviikolla tapahtui muutakin.

Aiemmin tiistaina Huhtasaari jakoi muutaman muun perussuomalaisen kanssa kuvan, jossa he ovat sulkeneet suunsa ilmastointiteipillä ja kritisoivat ”hiljaisuutta maahanmuuttajien tekemien seksuaalirikosten ympärillä”.

https://twitter.com/x/status/1072762411726356481

Vaikka aihe on monella tavalla ajateltuna vakava – se liittyy Oulussa tapahtuneeseen järkyttävään lasta kohtaan tehtyyn seksuaaliseen väkivaltaan, ja toisaalta maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden oloihin ja ilmapiiriin Suomessa – internetissä perussuomalaisten teippauskampanjointi on herättänyt lähinnä hilpeyttä:

https://twitter.com/x/status/1073103753769873408

https://twitter.com/x/status/1072989835076489219

https://twitter.com/x/status/1073135823086866433

https://twitter.com/x/status/1072918453596626944

Koska molemmissa kohinoissa teemana on Huhtasaaren tai laajemmin perussuomalaisten sananvapaus, lienee aiheellista kysyä, liittyvätkö teippikuva ja kirjoitus tai sen kielto jotenkin yhteen?

”Ei, koska sain tietää kirjoituskiellostani vasta sen jälkeen. Mutta itse asiassa nämä sattuivat aika osuvasti samaan aikaan.”

https://www.hs.fi/nyt/art-200000593...-other&share=d6772852c780c5e4d95c5bb6ee291782