Suomen Ankaran-suurlähetystössä epäillään törkeää laittoman maahantulon järjestämistä – ”Hyvin poikkeuksellista”, sanoo ulkoministeriön konsulipäällikkö
Tutkinnanjohtajan mukaan suurin osa tulijoista hankkiutui turvapaikanhakijoiksi Schengen-alueelle. ”On hyvin poikkeuksellista, että tällaista edes epäillään”, sanoo konsulipäällikkö Pasi Tuominen ulkoministeriöstä.
Pekka Hakala HS Minja Rantavaara HS
Julkaistu: 22.1. 9:41 , Päivitetty: 22.1. 12:17
RAJAVARTIOLAITOS ja keskusrikospoliisi tutkivat rikoskokonaisuutta, johon epäillään liittyvän törkeää laittoman maahantulon järjestämistä ja törkeää virka-aseman väärinkäyttämistä. Rikosten epäillään tapahtuneen Suomen Ankaran-suurlähetystössä Turkissa.
Tutkinnassa epäiltyinä ovat kolme edustustossa työskennellyttä, paikan päältä palkattua henkilöä, kertoo tutkinnanjohtaja
Antti LeskeläSuomenlahden merivartiostosta. Yksi epäillystä pidätettiin hänen Suomen-matkansa aikana ja vangittiin Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa maanantaina.
LESKELÄN mukaan tutkimus kohdistuu satoihin viisumeihin ja toiminta on jatkunut pitkään. Kuinka pitkään, sitä tutkinnanjohtaja ei paljasta.
”Lopullinen määrä selviää tutkinnassa”, Leskelä sanoo. Vääriä matkustusasiakirjoja on hänen mukaansa myönnetty Turkissa oleskelleille henkilöille, mutta heidän kansalaisuuttaan Leskelä ei kerro. Kaikkien maahan tulleiden motiivitkaan eivät ole täysin selvät.
”Mahdollisia variaatioita on monia, mutta todennäköisesti suuri osa on tullut Suomeen turvapaikanhakijoiksi.”
Turvapaikan perusteet tutkii maahanmuuttovirasto eikä maahantulon laittomuus vaikuta päätökseen millään tavalla.
RAJAVARTIOLAITOKSEN alainen Suomenlahden merivartiosto tutkii kokonaisuudessa epäiltyä laittoman maahantulon järjestämistä ja krp epäiltyjä virkarikoksia. Rikosepäilyt syntyivät viisumien myöntöprosessin valvonnan ja rajatarkastusten aikana rajavartijoiden tekemien havaintojen yhteydessä.
”Virkarikosten osalta epäillään törkeää virka-aseman väärinkäyttämistä kahden epäillyn osalta. Mahdollisia valvontavastuukysymyksiä selvitetään tarvittaessa myöhemmin”, kertoo yleisjohtaja, rikosylikomisario
Mika Ihaksinen keskusrikospoliisin tiedotteessa.
Ulkoministeriön mukaan Suomen Ankaran-suurlähetystöön jätettiin viime vuonna yhteensä 4 014 viisumihakemusta, joista 23,1 prosenttia hylättiin. Epäämisprosentti oli huomattavasti korkeampi kuin se oli edellisenä vuonna: 2017 lähetystöön 4 212 viisumihakemusta, joista 11,2 prosenttia evättiin.
VIISUMIKAUPPA tiskin alta herättää ministeriössä lähinnä hämmästystä.
”On hyvin poikkeuksellista, että tällaista edes epäillään”, sanoo konsulipäällikkö
Pasi Tuominen ulkoministeriöstä. ”Itse en vastaavaa tapausta edes muista.”
Tuomisen mukaan ministeriö ei ole ryhtynyt Ankaran epäiltyjen väärinkäytösten vuoksi sisäisiin toimenpiteisiin, jotta esitutkinta ei häiriintyisi. Johtopäätöksiä ulkoministeriössä vedetään hänen mukaansa esitutkinnan valmistuttua.
TURKISTA laittomasti tulleet turvapaikanhakijat olivat edellisen kerran tapetilla kymmenen vuotta sitten, kun suomalaisyrittäjä ja kansalaisaktivisti
Mikael Storsjö järjesti kymmenien tšetšeenien tulon Suomeen Istanbulin kautta.
Käräjäoikeus jätti Storsjön tuomitsematta, koska hän ei hankkinut toimilla itselleen taloudellista hyötyä. Hovioikeus langetti Storsjölle kuitenkin 2012 kolmen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen, koska hän ei oikeuden mielestä ollut selvittänyt tulijoiden turvapaikan tarvetta.
Korkein oikeus ei antanut Storsjölle valituslupaa asiassa.
