Suomen sisäinen turvallisuus

(väärä ketju, ihmettelin näitä somejuttui, oikein tutkijat edelleen jakaa tarinaa "Meille saa tulla" - mutta kaikkein parasta rasisminvastaisuutta olisi katsoa todella tarkasti keitä tänne saa tulla - tuli todettua että yliopistoissa majailee paskaa)
 
Viimeksi muokattu:
PekkaSavo kirjoitti:
(väärä ketju, ihmettelin näitä "Meille saa tulla" somejuttui)
Klikkaa laajentaaksesi...

Hankekuvaus


Glase pureutuu globaalin turvallisuusympäristön muutoksiin, arvioi muutosten yhteiskunnallisia haasteita ja etsii keinoja vastata näihin haasteisiin. Kysymme, miten turvallisuuden osatekijät ja sen sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus muodostuvat ja vaikuttavat monikerroksisten rajojen ja niiden muuttuvien merkitysten maailmassa?
Tarkasteltavana on useita keskeisiä kysymyksiä EU:n ja Venäjän toimijuudesta, valtioiden muuttuvista rooleista turvallisuuden tuottamisessa, hyvinvointivaltion muutoksesta, maahanmuutto- ja integraatiopolitiikasta, yhteiskunnan eheydestä ja arjen turvallisuus- ja uhkakäsityksistä.
Hankkeen tavoitteena on analysoida ja auttaa ratkaisemaan suomalaisen yhteiskunnan sietokyvyn olennaisia haasteita, lisätä tietoa ajankohtaisista uhista ja tarkastella ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden yhä tiiviimpää kietoutumista toisiinsa.

Tutkimuskonsortiota johtaa professori James Wesley Scott (Itä-Suomen yliopisto). Tutkimusryhmiä vetävät professorit Anssi Paasi (Oulu), Ilkka Liikanen (Joensuu), Laura Assmuth (Joensuu) ja Pauli Kettunen (Helsinki). Kussakin ryhmässä on tutkijoita eri yliopistoista ja tieteenaloilta: maantiede, sosiologia, ja poliittinen historia, yhteiskuntapolitiikka ja oikeustiede. Myös Raja- ja merivartiokoulun tutkijoita osallistuu hankkeeseen. Yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta vastaavaa ryhmää vetää professori Kimmo Rentola (Helsinki).
Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.

INSTITUTIONAALINEN VALMIUS JA JOUSTAVUUS SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA

Professori Pauli Kettusen johtama teemaryhmä käsittelee ylirajaiseen liikkuvuuteen liittyviä institutionaalisia turvallisuushaasteita ja vastauksia. Työtä ohjaavan hypoteesin mukaan uhkana on useiden erilaisten sosiaalisten jakojen kietoutuminen yhteen epätasa-arvon ja syrjäytymisen uusiksi mekanismeiksi. Ne puolestaan vahvistavat uhkakokemuksia ja samalla heikentävät kykyä vastata uhkiin.
Tällaisen itseään vahvistavan kehän katkaisemiseen tarvitaan institutionaalista joustavuutta. Sitä edistävä politiikka tunnustaa kulttuurisen moninaisuuden ja kiinnittää huomiota eri sosiaalisten jakojen yhteen kietoutumiseen.

Näin vähennetään sekä fundamentalistisen terrorismin että rasismin ja muukalaisvihan houkutuksia. Tällainen politiikka edellyttää eri politiikkalohkojen, päätöksentekotasojen ja toimijatahojen koordinointia sekä tätä tukevaa tutkimustietoa.
Teemaryhmään kuuluvat prof. Pauli Kettusen (Helsingin yliopisto) lisäksi tutkijat Saara Pellander (Helsingin yliopisto), sekä Itä-Suomen yliopistosta Jaana Palander, Pirjo Pöllänen,Tiina Sotkasiira ja Anni Rannikko. Samasta yliopistosta ryhmään osallistuu myös professori Laura Assmuth.

MUUTTOLIIKE, ARJEN TURVALLISUUS JA SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN RESILIENSSI

Professori Laura Assmuthin johtama teemaryhmä tarkastelee turvallisuutta maahanmuuttajien ja heidän perheidensä näkökulmasta. Kiinnostus kohdistuu käytäntöihin, joiden avulla maahanmuuttajataustaiset yksilöt ja perheet luovat ja ylläpitävät toimintakykyään muuttuvassa, hauraassa ja pitkälti ennakoimattomassa arjessaan.
Huomion kohteena ovat arjen erilaiset ja eritasoiset turvallisuuskysymykset sekä turvallisuutta lisäävät tekijät.

Tutkimuksen aineisto kootaan osallistavan kehittämistutkimuksen menetelmin eri puolella Suomea.
Professori Laura Assmuthin lisäksi teemaryhmässä ovat Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen tutkijat Jaana Palander, Pirjo Pöllänen, Tiina Sotkasiira ja Ville-Samuli Haverinen. Helsingin yliopistosta on mukana on tutkija Saara Pellander.
Teemaryhmä Itä-Suomen yliopiston verkkosivuilla.

SUOMI, EU & EUROOPAN LÄHIALUE:PAIKALLISET JA KANSAINVÄLISET TURVALLISUUSYMPÄRISTÖT


Professori Ilkka Liikasen johtama teemaryhmä tarkastelee viimeaikaisten rajasuhteiden muutosten konkreettisia poliittisia vaikutuksia Euroopassa ja Euroopan lähialueella, etenkin Venäjällä ja entisen Neuvostoliiton maissa. Euroopan lähialueet nähdään monikerroksisen vuorovaikutuksen paikkana, jonka alueellisen turvallisuuden rakenteiden ymmärtäminen vaatii monimuotoista lähestymistapaa.
Turvallisuusympäristön analysointi on paitsi laajempien geopoliittisten kysymysten tulkintaa myös yhteen kietoutuneiden poliittisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten prosessien tarkastelua.

Tavoitteena on haastaa arkipäiväinen mediakuva lähes kylmää sotaa vastaavasta vastakkainasettelusta ja vihamielisyydestä ja löytää vaihtoehtoisia lähestymistapoja rajojen ylitykseen tyypillisesti liitettävälle turvallistamiselle.
Professori Ilkka Liikasen lisäksi teemaryhmässä ovat Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen professori James Scottsekä tutkijat Joni Virkkunen, Minna Piipponen, Teemu Oivo, Pirjo Pöllänen, Olga Davydova-Minguet ja Tuulia Reponen. Muista yliopistoista ryhmään kuuluvat tutkijat Aappo Kähönen ja Veera Laine (Helsinki) sekä Sari Lindblom-Häkkinen, Maisa Anttila ja Minna Jokela (Rajavartiolaitos).

RAJAT JA TURVALLISUUDEN MUUTTUVAT MITTAKAAVAT


Professori Antti Paasin johtama teemaryhmä analysoi kylmän sodan uhkakuvien jälkeisiä muutoksia Suomen turvallisuusympäristössä ja muutosten peilautumista Suomen valtionrajoilla ja raja-alueilla. Tavoitteena on tunnistaa nykyisen kansainvälisen järjestyksen elementtejä, jotka tuottavat tai saattavat tuottaa kriisitilanteita tai turvallisuusuhkia Suomessa tai Euroopassa. Lähtökohtana on, että suomalaisen yhteiskunnan valmius- ja toimintakapasiteetin tulee pohjautua nykyhetkenmonimuotoisten riskien ymmärtämiseen.

Tutkimusryhmään kuuluvat Professori Anssi Paasin lisäksi Oulun yliopiston maantieteen laitokselle ja Rajojen, identiteettien ja transnationalisaation tutkimuksen huippuyksikköön (RELATE) sijoittuvat tutkijat Eeva-Kaisa Prokkola, Eva Kaján ja Vilhelmiina Vainikka. Muista yliopistoista ryhmään kuuluvat tutkijat Tiina Sotkasiira, Jaana Palander ja Joni Virkkunen (Itä-Suomi), Aappo Kähönen (Helsinki) ja Minna Jokela (Rajavartiolaitos).

janne_riihelainen-500x500.jpg

JANNE RIIHELÄINENKONSORTION VIESTINTÄASIANTUNTIJA
Konsortion viestintäasiantuntijana toimii Janne ”Rysky” Riiheläinen Joensuusta.
puh. +358 50 567 5233
jviriihelainen (a) gmail.com
Twitter: @veitera



Ohjausryhmä



Tutkimuskonsortion tieteelliseen ohjausryhmään kuuluvat:



https://glase.fi/ihmiset/
 
hansai kirjoitti:
Suomalainen "Isis-vaimo" Sanna haki avioeroa miehestään ennen lähtöä Syyriaan, kertoo Ilta-Sanomat.

Ilta-Sanomien saamien tietojen mukaan Sanna oli marokkolaisen miehen kanssa naimisissa lähes 13 vuotta. Avioero astui voimaan vuoden 2014 helmikuussa.

Avioero oli laitettu vireille vuoden 2013 kesäkuussa.

Ilta-Sanomilla ei ole tietoa, onko marokkolainen mies, josta Sanna puhuu uutiskanava CNN:n jutussa, sama mies, jonka kanssa hän oli naimisissa.

Lehden mukaan avioerohakemuspaperit kertovat, että marokkolaismies työskenteli LVI-asentajana ja Sanna kotiäitinä.

Isisin alueella vuosia asuneella suomalaisnaisella on kertomansa mukaan neljä lasta.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...staan-ennen-syyriaan-lahtoa/7314700#gs.0h7j9a
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0c1ab75a-4e09-49fe-b178-1754be72b7a1

Tuolla videolla sanoo miehensä kuolleen auto-onnettomuudessa. Sanna kertoo miehen olleen marokkolainen ja putkimies (plumber).
 
Videolla on muitakin mielenkiintoisia lausahduksia Sannalta.

Häneltä kysytään päänkatkomisista niin hän sanoo ensin, ettei usko niitä juttuja. Kun toimittaja sanoo, että hänen ystävilleen on käynyt niin ja hän on nähnyt videot, niin Sanna menee hämilleen. Toimittaja kysyy hyväksytkö sen, että päitä katkotaan ja mieltä hän on siitä, että sharia antaa siihen luvan vääräuskoisten kohdalla (cuffar?), niin esin Sanna sanoo että päiden katkominen on väärin, mutta korjaa, paitsi jos shariassa niin sanotaan, niin sitten se on ok.

Onnea ja menestystä kotiinpaluulle Sanna. Ehkä uskonnonopettajana voidi kuitenkin ura vielä aueta?
 
Tuota vähän tuumailin kun rajojen vuotamiseen liittyvistä riskeistä ovat tutkimassa tutkijat joiden mielestä "Meille saa tulla" ja nää on "unelmaa".

Kaippa se on ihan ok. Hiukan kuin laittais tupakkafirmat tutkimaan omia tuotteitaan. Vaikuttamista.

Noissa piireissä ei persu kauan tutkis. Postcolonial intellectuals :D

En tunne tätä tutkijaa mutta osuva aihe on ollut:
Anssi
@AnssiPa May 30
#glase tutkija Eeva-Kaisa ****** kertoo rajoista ja arjen turvallisuudesta Tornion kaupungin jaOulun yliopiston järjestämässä tilaisuudessa Aineen museossa
Klikkaa laajentaaksesi...

Dr Anna-Leena Toiv
leetoi
Jan 16
I’m attending #darkness2019 conference in Longyearbyen; the sound of snow under my feet makes me feel like home after 2 “winters” spent in Belgium. My paper today analyses Essomba’s and Phillips’s representations of Afroeuropean clandestine mobility through the zombie metaphor
Klikkaa laajentaaksesi...

R-feminismiä Huippuvuorille, eikö sitäkään voi siltä säästää. Missä on ilmasto? Jumalauta sentään, nää lentelee Huippuvuorille jauhamaan Afrikasta.

Border Aesthetics
@bordaesth Oct 5
why are migration flows to Europe often represented in red and European territory in blue? asks @HenkvanHoutum at #BOMOCULT in a very border aesthetics question
Klikkaa laajentaaksesi...

Osalla, isolla osalla, asenne on se että rajat ovat paha asia.
 
Viimeksi muokattu:
PekkaSavo kirjoitti:
Paljonkohan tuli muita? Kiinnostaisi tietää miten monin tavoin kyseistä herraa veljeksineen on tässä maassa hyysätty. Montako ihmistä ovat tappaneet, kysyisin esimerkiksi SPR:ltä?

Kaikenlaista roskaa tänne sinä kyseisenä syksynä tunkeutuikin. Ihmekö on jos eivät kelpaa takaisin kotimaihinsa. Röyhkeää ja pahaa väkeä "pakolaislasten" seassa. Noita sitten Amnestyt ja muut järjestöt ovat puolustelemassa. Minne unohtuvat uhrit ja oikeat pakolaiset?

Kun olisi voitu laittaa ulos jo taustansa perusteella niin mitä teki esimerkiksi nykyinen kokoomuksen oikeusministeri Häkkänen? Vihelteli anarkistien jakamiin mustiin pilleihin, oli kesä 2016. Mikä se on kun ei silloin saanut suutaan auki, vaalit kaukana vaiko pelotti "pahkaloiden ja palefacejen" masinointi? Peli olisi pitänyt tosiaankin laittaa jo silloin poikki. Nyt venytetään kuminauhaa ja kun se räpsähtää niin keneen osuu?

Muistakaa että kaikkien taustat on tiedetty. Päivi Nerg ei valehtele. Taustat tiedettiin. Mikä ihme on kun ei voitu kertoa siitä mitä näiden tulijoiden seassa on??
Klikkaa laajentaaksesi...


Jälleen tulee mieleen se kuolematon lausahdus (taijotainsinnepäin) menneisyydestä: Voi poikani, kumpa tietäisit, kuinka vähällä järjellä tätä maata johdetaan. On niin perkeleellisen totta, tuo.
 
PekkaSavo kirjoitti:
Tuota vähän tuumailin kun rajojen vuotamiseen liittyvistä riskeistä ovat tutkimassa tutkijat joiden mielestä "Meille saa tulla" ja nää on "unelmaa".

Kaippa se on ihan ok. Hiukan kuin laittais tupakkafirmat tutkimaan omia tuotteitaan. Vaikuttamista.

Noissa piireissä ei persu kauan tutkis. Postcolonial intellectuals :D

En tunne tätä tutkijaa mutta osuva aihe on ollut:
Klikkaa laajentaaksesi...

Maahanmuuttajat saivat tukea muutamilta paikallisilta muiden puolueiden edustajilta, jotka näkivät maahanmuuttajissa monenlaista potentiaalia paikkakunnalle ja uutta vireyttä liike-elämässä. Itä-Suomen yliopiston tutkija Tiina Sotkasiira ihmetteli avoimesti Halla-ahon provosoivia laskelmia.
- Toivoisi, että kansanedustajan esittämät väitteet vastaisivat paremmin todellisuutta, Sotkasiira moitti.

Halla-aho kuittasi häneen kohdistuneen kritiikin kevyesti.
- Hän ei pystynyt osoittamaan mitään konkreettista virhettä luvuistani, ne eivät vain miellyttäneet häntä, eurovaaliehdokas totesi MTV Uutisille.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...eksassa-kasirysyn-partaalle/2795666#gs.0hean8
 
Tällainen näytelmä käytiin läpi lauantaina Lieksassa, jossa kansanedustaja Jussi Halla-aho kävi puhumassa osana eurovaalikiertuettaan. Työttömien sijaan puhuttiin tosin maahanmuuttajista. Mediaan päätyi tieto siitä, että tunteet olivat keskustelussa kuumenneet. Läsnä olleena arvioin, että tilaisuuden luonteeseen nähden se sujui varsin sopuisasti.
Itse olin paikalla tutkijana. Somalien kotoutumista Lieksassa tutkivana minua kiinnosti, keitä paikalle tulee ja millaista keskustelua tilaisuudessa käydään.
Tutkijana minun on vaikea ottaa kantaa Halla-ahon väitteisiin niiden ideologisen luonteen vuoksi. Toisin kuin tutkijan, poliitikon tehtävä kun on ensisijaisesti vakuuttaa kuulijansa. Poliitikko voi viitata niihin tutkimuksiin, mihin haluaa ja lytätä ne tulokset, jotka eivät tue hänen kantaansa. Poliitikkona Halla-aho voi kiistää sen tutkimustuloksen, että maahanmuuttajiin kohdistuva syrjintä vaikeuttaa heidän kotoutumistaan ja väittää, että vihapuhe johtuu maahanmuuttajista itsestään.
Tutkijan maailma on monimutkaisempi. Se ei ole niin mustavalkoinen, vaan ymmärtää, että asiat voivat olla myös sekä että. Tutkimukset osoittavat, että ennakkoluulojen ja vihamielisyyden taustalla voi olla ulkomaalaisten ihmisten totutusta poikkeava käytös. Ihmisiä kummastuttaa, jos maahanmuuttajat puhuvat kovalla äänellä tai liikkuvat isossa ryhmässä. Jos tavat selvittää näitä kysymyksiä rauhassa puuttuvat, syntyy konflikteja.
Toisaalta tutkimus on tuonut esiin, että maahanmuuttokriittisyyteen ja maahanmuuttajiin kohdistuviin ennakkoluuloihin kiteytyy myös paljon muuta inhimillistä luontoa. Se voi olla pettymystä paikalliseen päätöksentekokulttuuriin, taloudellista turvattomuutta, joskus päihteiden väärinkäyttöä tai itsekästä halua pönkittää omaa asemaa muiden kustannuksella. Yhtä syytä vieraspelolle ei ole.

Tutkija ei myöskään voi sivuuttaa rasismin pitkää historiaa ja sen nykyistä merkitystä. Afrikka on vuosikymmenten ajan näyttäytynyt tuntemattomana, sotien, konfliktien, rikkauksien ja valtavan köyhyyden mantereena, jota valkoiset eurooppalaiset ovat yrittäneet sivistää. Tästä ajatusmallista ei heti osata, eivätkä kaikki haluakaan, luopua. Eritoten, kun omakohtaista kokemusta afrikkalaisista ei ole. Suomalainen voi yhä yllättyä, kun tummaihoinen henkilö puhuukin suomea, on sivistynyt ja ystävällinen ihminen.
Kun globalisaatio sulkee tehtaan naapurissa, niin harva syyttää entistä työläistä siitä, että elämä toi hänelle eteen tällaisen haasteen ja helvetin. Kun sota pakottaa ihmisen liikkeelle, niin eikö hän ansaitse reilun mahdollisuuden rakentaa elämäänsä uusiksi jossain toisaalla? Maailma on ketju, totesi eräs kuulija lauantaina Lieksassa. Meillä kullakin on tässä ketjussa oma paikkamme. Tehdään ketjusta niin luja, että kun ongelma osuu omalle kohdalle, vieressä on joku joka kantaa eteenpäin.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen tutkija, joka tasapainoilee kansalaisvaikuttamisen ja tutkimuksen kentillä

https://www.uljas.net/kolumni-maahanmuuttokriittinen-matkasaarnaaja/
 
Hallinkorva kirjoitti:
Haagan puukkotyyppi on kuulunut Irakissa militantteihin, jotka vastustivat Yhdysvaltain miehitysjoukkoja ja Irakin turvallisuusjoukkoja. Järjestöllä on takanaan kidutuksia, attentaatteja, murhia.

Tällaista väkeä täällä nyt vaeltelee.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kaikki mitä on jo tapahtunut vuoden -15 syksyn jälkeen ja mitä tulee tapahtumaan, voin vain todeta, että vitutus Suomen päättäjiä kohtaan on astronominen.
 
Mitä porukka jo nyt hötkyilee?

Perheenyhdistämiset on vielä edessä.

Suomessa tulee asumaan 2030-luvulla noin 100 000 arabitaustaista henkilöä.
 
Hallinkorva kirjoitti:
Haagan puukkotyyppi on kuulunut Irakissa militantteihin, jotka vastustivat Yhdysvaltain miehitysjoukkoja ja Irakin turvallisuusjoukkoja. Järjestöllä on takanaan kidutuksia, attentaatteja, murhia.

Tällaista väkeä täällä nyt vaeltelee.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli kaikkien taustat tiedetään - lausahdus pitikin paikkansa. Sillä taustalla ei vaan ilmeisesti ole mitään väliä
 

16.25 Sisäministeri Kai Mykkänen(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Tähän on sinänsä tartuttu ajoissa, ja meillä poliisi on suojelupoliisin johdolla hyvin tarkkaan valvonut jokaisen niin sanotun varhaisen palaajan, joita jo aiempina vuosina on tullut.
No, nyt ollaan siinä tilanteessa, että kalifaatti on viimein kukistumassa, ja on erittäin tärkeää tässä tilanteessa, myös yhdessä meidän pohjoismaisten kollegoidemme kanssa, varmistaa, että kukaan ei huomaamatta palaa, ja täällä kohdistetaan toimia, kuten sanoin.
Viittasitte kysymykseen kansalaisuuksista. Täällä on tällä viikolla käsittelyssä hallituksen esitys, että kansalaisuus voitaisiin kaksoiskansalaiselta poistaa, jos hän syyllistyy terroritekoon Suomen elintärkeitä etuja vastaan Suomessa. Me olemme nyt käynnistäneet tarkastelun siitä, voidaanko Suomen perustuslain ja kansainvälisten sopimusten puitteissa laajentaa tulevaisuudessa tällaista mahdollisuutta myös sellaisiin terrorijärjestön toimintaan osallistumisiin, jotka tapahtuvat ulkomailla, [Välihuutoja oikealta] taistelualueilla.
Lainsäädäntö tässä on haasteellista, esimerkiksi Ruotsista on liikkunut toisiakin huhuja, mutta Ruotsin sisä‑ ja oikeusministerit vahvistivat minulle tänään, että Ruotsin perustuslaki estää kansalaisuuden poistamisen kaikissa tilanteissa. Tanskassa taas on toisenlainen tilanne. Me katsomme nyt, mikä on kansallisen turvallisuuden kannalta Suomelle paras ratkaisu.​

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2018+2.3.aspx

Tanskan vai ruotsin malli, veikkauksia?
 
hansai kirjoitti:
Lainaus HS:n jutusta:
"HELSINGIN juutalainen seurakunta viestitti joulukuussa sisäministeriölle, että synagogaa ja seurakunnan jäseniä uhataan puhelinsoitoilla, vihapuheella sosiaalisessa mediassa, juutalaisvastaisilla tarroilla ja natsisymboleilla.

EU julkaisi joulukuussa 16 395 juutalaisen haastattelututkimuksen.

Sen mukaan Ranskan juutalaisista 95 prosenttia pitää antisemitismiä vakavana ongelmana. Ruotsin juutalaisilla määrä on 80 prosenttia. Britanniassa ja Saksassa juutalaisvastaisuus lisääntyy nopeasti"

Juttu alkoi kyseisellä tutkimuksella. Kyllä huomasin kyseessä olevan Livsonin kertoman. HS olisi voinut avata tutkimustuloksia ja peilata niitä Livsonin kertomaan, mutta...
Klikkaa laajentaaksesi...
Mistähän johtuis..

Ranskalaismies tuomittiin syylliseksi Brysselin juutalaismuseon iskuun – ampui neljä ihmistä

Poliiseja paikan päällä oikeustalolla.
Mainos

JULKAISTU 2 MINUUTTIA SITTEN

Belgialainen oikeusistuin on tuominnut miehen syylliseksi Brysselin juutalaiseen museoon tehdystä iskusta.
Oikeuden mukaan ranskalainen Mehdi Nemmouche, 33, hyökkäsi museoon toukokuussa 2014 ja ampui neljä ihmistä.
Ennen museoiskua Nemmouche oli istunut vankilassa Ranskassa useaan otteeseen ja matkustanut Syyriaan taistelemaan ääri-islamistien riveissä.
Rangaistus langetetaan huomenna.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...-iskuun-ampui-nelja-ihmista/7314858#gs.0htpco
 
Ingsoc kirjoitti:
Mitä porukka jo nyt hötkyilee?

Perheenyhdistämiset on vielä edessä.

Suomessa tulee asumaan 2030-luvulla noin 100 000 arabitaustaista henkilöä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ai noin vähän? Itse veikkaan että 2030-luku kun kilahtaa kalenteriin, täällä on 300-400 000 arabitaustaista, jos ei homma muutu. Tuohon on kuitenkin vajaa yksitoista vuotta aikaa, sieltä kerkiää tulla vielä monta ruskeaa tsunamia. Siihen vielä perheenyhdistämiset ja kova sikiäminen jo täällä olevilla.

Tosin tuollaisia määriä ei Suomi kestä. Ei talous, ei yhteiskuntarauha eikä suomalaisten hermot.
 
Olen odotellut milloin alkavat moittia Tanskaa. Seuraavan hallituksen ulkoministeri varmaan menee neuvomaan?
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top