JULKAISTU 30 MINUUTTIA SITTEN
Kainuun käräjäoikeus piti tekijän ja uhrin kertomuksia yhtä uskottavina 15-vuotiaan tytön raiskausta ja hyväksikäyttöä koskevassa jutussa. Syytteen mukaan tekoaikaan 18-vuotias mies houkutteli tytön yleisövessaan Kajaanissa toukokuussa 2017, kouri tätä, imi ja puri tyttöä kaulasta sekä tunkeutui tytön sisään väkisin.
Miestä syytettiin raiskauksesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä nuorena henkilönä. Hän myönsi yhdynnän, mutta kertoi seksin tapahtuneen yhteisymmärryksessä.
Tyttö oli tuntenut miehen noin kolmen kuukauden ajan ja he olivat olleet yhteydessä muun muassa snapchatissa. Tyttö oli lähetellyt miehelle luokkaretkeltä esimerkiksi vähäpukeisia kuvia, minkä lisäksi miehen ja tytön välillä oli ollut seksiin liittyvää viestittelyä.
Tyttö yritti myöhemmin itsemurhaa
Mies ja tyttö olivat ennen tekoa halailleet ja suudelleet sekä kävelleet käsikkäin ja miehen käsi tytön vyötäisillä. Tämän jälkeen kertomukset eroavat.
Tytön kertomuksen mukaan mies puski häntä ennen tekoa vartalonsa voimalla, minkä vuoksi hän perääntyi yleisökäymälään. Tytön mukaan mies tunkeutui hänen sisäänsä kielloista, vastustelusta ja kivusta huolimatta.
Tytön entuudestaan tuntema mies oli nähnyt tytön autosta työmatkalla itkuisena, jolloin tyttö oli näyttänyt jäljet kaulassa ja kertonut raiskauksesta. Oikeus myös totesi, että tapahtumapaikan epämukavat olosuhteet, tytön järkyttynyt tila sekä mustelmat ja limakalvojen rikkeymät tukivat väitettä voimallisesta seksuaalisesta kanssakäymisestä.
Oikeuden mukaan tytön tila myös romahti välittömästi teon jälkeen ja hän muun muassa yritti itsemurhaa, mutta raiskaus ei oikeuden mukaan ollut näytettävissä.
Oikeus: Suusanallisesta kieltämisestä ristiriitaa
Oikeus katsoi, että asianomistajan eli uhrin kertomus oli yksityiskohtainen ja olosuhteet huomioiden johdonmukainen, mutta muutokset kertomuksessa alensivat sen arvoa näyttönä.
– Asianomistaja on aluksi kertonut vastustuksensa olleen eleisiin perustuvaa ja todennut nimenomaan, ettei ole sanallisesti pyytänyt vastaajaa lopettamaan. Asianomistaja ei ole kertonut suusanallisista kielloista myöskään tekoa seuranneissa lääkärintutkimuksissa.
Oikeus katsoi, että syytetyn kertomus oli yksityiskohtainen, johdonmukainen ja muuttumaton eri vaiheissa.
– Vastaajan käsityksen mukaan asianomistaja oli käymälässä ollut edelleen valmis yhdyntään ja tämä oli ilmennyt myös tytön kehonkielestä. Jossain vaiheessa asianomistaja oli pyytänyt häntä varomaan, mutta ei ollut vastustanut suullisesti sanomalla ei tai käskenyt lopettamaan, oikeus kertoi syytetyn sanomasta.
Miehestä ei ollut löytynyt vastustelusta kertovan fyysisen väkivallan merkkejä, eikä oikeus nähnyt myöskään tytöstä löytyneitä jälkiä todisteena fyysisestä pakottamisesta. Tyttö itse kertoi lamautuneensa alkuvastustelujen jälkeen.
Miehen ja tytön kertomuksen perusteella mies oli oikeuden mukaan itse keskeyttänyt yhdynnän, ja osapuolten välillä oli ollut jonkinlaista sananvaihtoa yhdynnän aikana ja jälkeen.
– Yhteenvetona näytön osalta käräjäoikeus toteaa, että asianosaisten kertomuksista riippumaton näyttö on ollut osittain asianomistajan ja osin vastaajan kertomusta tukevaa.
Oikeus tuomitsi miehen kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä nuorena henkilönä.
Seksuaalirikoslainsäädäntöä kritisoitu
Useat tutkijat ja järjestöt ovat kritisoineet sitä, että Suomessa raiskauksen tunnusmerkistö vaatii väkivallan tai sen uhan. Viimeksi keskiviikkona ihmisoikeusjärjestö Amesty International toi esiin sen näkemyksen, että raiskausrikosten määrittelyn pitäisi perustua suostumukseen. Tällöin seksin harrastajien pitäisi siis erikseen sanoa kyllä.
Amnestyn mukaan noin 17 prosenttia poliisille Suomessa ilmoitetuista raiskauksista johti tuomioon toissa vuonna. Tällöin poliisille ilmoitettiin 1 245 raiskausrikosta, joista 70 prosenttia eteni syyttäjän harkittavaksi.
Lopulta kolmasosa ilmoitetuista rikoksista päätyi oikeuskäsittelyyn ja langettava tuomio tuli 209 tapauksessa.
