Suomen sisäinen turvallisuus

Ulkomaalainen mies riehui pizzeriassa – poliisi oli vain pari viikkoa aiemmin poistanut Suomesta

Sinänsähän tässä ei ole mitään kovin ihmeellistä. Jos töömees haluaa tulla Suomeen ja täällä palkat ovat paremmat kuin Etelä-Helsingissä, niin kyllähän tänne pääsee.
 
Ei epäillä poliisia turhasta – perusteettomat vihjailut murentavat luottamusta
Poliisin mustamaalaaminen ja loanheitto on some-aikakaudella luvattoman helppoa. Poliisin luottamusta kansalaisten keskuudessa ei pitäisi rapauttaa aiheettomalla politisoinnilla.

Poliisin mustamaalaaminen ja loanheitto on some-aikakaudella luvattoman helppoa. Poliisin luottamusta kansalaisten keskuudessa ei pitäisi rapauttaa aiheettomalla politisoinnilla. KUVA: Arttu Laitala

PÄÄKIRJOITUKSET 17.8.2019 6:00
PÄÄKIRJOITUS

Vastuuttomat vihjailut ja perusteettomat poliisiin kohdistuvat jääviysepäilyt ovat huolestuttava ilmiö.
Samaan aikaan kansalaisten on voitava luottaa siihen, että poliisin puoluekanta tai elämänkatsomus eivät vaikuta virkatehtävien hoitoon.


Suomalaisten luottamus poliisiin ja poliisin toimintaan on vuodesta toiseen pysynyt erilaisissa kyselyissä kärkipaikoilla ja usein ykkösenä. Yksittäisiin poliiseihin kohdistuneet epäilykset, tutkinnat, oikeudenkäynnit tai jopa tuomiot eivät ole horjuttaneet kansalaisten tuntemaa yleistä luottamusta poliisin toimintaan.

Näin todettiin viimeksi viime keväänä Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn arvo- ja asennetutkimuksessa. Tutkimuksessa poliisi piti ykkössijaa ja jätti taakseen Puolustusvoimat ja presidentin.

Ei siis ihme, että myös eduskuntaan on vuosien varrella kivunnut useita omissa vaalipiireissään laajaa luottamusta nauttivia poliiseja, jotka ovat omissa puolueissaan ja eduskunnassa osallistuneet näyttävästi politiikkaan.

Poliiseja on muiden ammattikuntien rinnalla edustettuina myös oululaisessa paikallispolitiikassa kuten monissa muissakin kunnissa. Siihen poliiseilla on täysi oikeus.

Kansalaisten oikeusturvan kannalta on kuitenkin olennaista voida varmistua siitä, että poliisien poliittiset näkemykset tai muut elämänkatsomukseen liittyvät seikat eivät heijastu heidän virkatehtäviensä hoitoon. Ihmisten täytyy voida luottaa siihen, että kaikkia kohdellaan puolueettomasti, asiallisesti ja tasapuolisesti.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho heitti äskettäin epäilyksen varjon poliisin riippumattomuutta kohtaan, kun hän kyseenalaisti sen, että vihreiden ehdokkaana kunnallisvaaleissa Espoossa 2017 ollut poliisi toimii tutkinnanjohtajana tapauksessa, jossa kolmea kansanedustajaa epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Puurot ja vellit uhkaavat mennä sekaisin, jos yksittäisen poliisin epäillään virkamiehenä lähtökohtaisesti toimivan samalla tavalla kuin puolue on linjannut asiakysymyksistä.

Kuten Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne toteaa, jääviys voi syntyä sukulaisuussuhteesta tai siitä että henkilö ja poliisi tuntevat toisensa. Jos jääviyttä ei voida osoittaa, arvostelulle ei ole pohjaa (Kaleva 16.8.).

Aiheettomien jääviysepäilyjen levittäminen poliittisista syistä onkin kohtuutonta ja asiatonta loanheittoa. Rehellisyyden nimissä on todettava, että kovin moni ei liioin välttämättä ensimmäisenä yhdistä väitettä poliisin politisoitumista nimenomaan vihreisiin.

Poliisi on työssään tottunut kaikenlaiseen häirintään. Perinteisesti uhkailua on tullut rikostutkinnan yhteydessä ammattirikollisilta. Viime vuosina poliisi on joutunut uudentyyppisen ilmiön kohteeksi. Poliiseja ja heidän perheenjäseniään saatetaan maalittaa mustamaalaamalla ja levittämällä perättömiä tietoja. Some-aikakaudella tämä on luvattoman helppoa.

Poliisi toimii julkisen vallan edustajana kansalaisiin nähden, joten perättömien epäilysten levittämisellä ja maalittamisella pyritään pahimmassa tapauksessa politisoimaan virkavastuulla toimivaa poliisia ja murentamaan kansalaisten poliisia kohtaan tuntemaa luottamusta.



Jälleen yksi pääkirjoitus jossa ei ymmärretä sitä, että jääviyttä harkitaan yleensä ennen kuin asiasta tulee näyttökysymys. Siksi monissa organisaatioissa on jääviyssäännökset.

Toinen suosikkini tämän Mäenpään asian tiimoilta on vauhkoaminen vallan kolmijaosta.
 
Taponen kyllä heittää kovalla pokalla näitä vertauksia.
Useammin katoamisten taustalla ovat Taposen mukaan ”tavalliset syyt”.

– Suurin osa lapsista lähetetään vanhempiensa synnyinmaahan, jotta nämä tuntisivat oman kulttuurinsa. Vähän samalla tavalla, kuin suomalaiset ovat lähettäneet lapsiaan kesälomaksi ”mummolaan maalle”, hän vertaa.
 
Viimeksi muokattu:
Taponen kyllä heittää kovalla pokalla näitä vertauksia.
Aikamoinen vertailu.
Vielä jos huomioidaan, että maa johon lähetetään, on maa josta on tultu turvapaikanhakuun.
https://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Selvitys-maahanmuuttajataustaisten-lasten-ja-nuorten-lähettämisesta-vanhempien-kotimaahan-tai-toiseen-maahan-valiaikaisesti-kasvatettavaksi-tai-asumaan_IOL_2010.pdf
 
"kulttuurisensitiivisyyden vuoksi" = MONIKULTTUURISUUDEN tuomien lieveilmiöiden vuoksi

poliittisesti liian epäkorrektia sanoa että syynä on pelkästään se monikulttuurisuus.
siis politiikka. joka sallii.

Taponen trollaa parhaansa mukaan.
 
Tämä juuri. Joku näppärämpi toimittaja olisi voinut tästä ristiriidasta ja lasten lähettämisestä mummulaan kysyä.
 
Yle tutki: joidenkin rikosten selvittämisprosentti on lähes romahtanut – katso oman alueesi tilanne täältä | Yle Uutiset | yle.fi


---
News Suite bit.ly/NewsSuite
Vihapuheen tutkintaan riittää onneksi resursseja ja miehiä. Sehän se on yhteiskunnan suurin riski.
 
Ei epäillä poliisia turhasta – perusteettomat vihjailut murentavat luottamusta
Poliisin mustamaalaaminen ja loanheitto on some-aikakaudella luvattoman helppoa. Poliisin luottamusta kansalaisten keskuudessa ei pitäisi rapauttaa aiheettomalla politisoinnilla.

Poliisin mustamaalaaminen ja loanheitto on some-aikakaudella luvattoman helppoa. Poliisin luottamusta kansalaisten keskuudessa ei pitäisi rapauttaa aiheettomalla politisoinnilla. KUVA: Arttu Laitala

PÄÄKIRJOITUKSET 17.8.2019 6:00
PÄÄKIRJOITUS

Vastuuttomat vihjailut ja perusteettomat poliisiin kohdistuvat jääviysepäilyt ovat huolestuttava ilmiö.
Samaan aikaan kansalaisten on voitava luottaa siihen, että poliisin puoluekanta tai elämänkatsomus eivät vaikuta virkatehtävien hoitoon.


Suomalaisten luottamus poliisiin ja poliisin toimintaan on vuodesta toiseen pysynyt erilaisissa kyselyissä kärkipaikoilla ja usein ykkösenä. Yksittäisiin poliiseihin kohdistuneet epäilykset, tutkinnat, oikeudenkäynnit tai jopa tuomiot eivät ole horjuttaneet kansalaisten tuntemaa yleistä luottamusta poliisin toimintaan.

Näin todettiin viimeksi viime keväänä Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn arvo- ja asennetutkimuksessa. Tutkimuksessa poliisi piti ykkössijaa ja jätti taakseen Puolustusvoimat ja presidentin.

Ei siis ihme, että myös eduskuntaan on vuosien varrella kivunnut useita omissa vaalipiireissään laajaa luottamusta nauttivia poliiseja, jotka ovat omissa puolueissaan ja eduskunnassa osallistuneet näyttävästi politiikkaan.

Poliiseja on muiden ammattikuntien rinnalla edustettuina myös oululaisessa paikallispolitiikassa kuten monissa muissakin kunnissa. Siihen poliiseilla on täysi oikeus.

Kansalaisten oikeusturvan kannalta on kuitenkin olennaista voida varmistua siitä, että poliisien poliittiset näkemykset tai muut elämänkatsomukseen liittyvät seikat eivät heijastu heidän virkatehtäviensä hoitoon. Ihmisten täytyy voida luottaa siihen, että kaikkia kohdellaan puolueettomasti, asiallisesti ja tasapuolisesti.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho heitti äskettäin epäilyksen varjon poliisin riippumattomuutta kohtaan, kun hän kyseenalaisti sen, että vihreiden ehdokkaana kunnallisvaaleissa Espoossa 2017 ollut poliisi toimii tutkinnanjohtajana tapauksessa, jossa kolmea kansanedustajaa epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Puurot ja vellit uhkaavat mennä sekaisin, jos yksittäisen poliisin epäillään virkamiehenä lähtökohtaisesti toimivan samalla tavalla kuin puolue on linjannut asiakysymyksistä.

Kuten Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne toteaa, jääviys voi syntyä sukulaisuussuhteesta tai siitä että henkilö ja poliisi tuntevat toisensa. Jos jääviyttä ei voida osoittaa, arvostelulle ei ole pohjaa (Kaleva 16.8.).

Aiheettomien jääviysepäilyjen levittäminen poliittisista syistä onkin kohtuutonta ja asiatonta loanheittoa. Rehellisyyden nimissä on todettava, että kovin moni ei liioin välttämättä ensimmäisenä yhdistä väitettä poliisin politisoitumista nimenomaan vihreisiin.

Poliisi on työssään tottunut kaikenlaiseen häirintään. Perinteisesti uhkailua on tullut rikostutkinnan yhteydessä ammattirikollisilta. Viime vuosina poliisi on joutunut uudentyyppisen ilmiön kohteeksi. Poliiseja ja heidän perheenjäseniään saatetaan maalittaa mustamaalaamalla ja levittämällä perättömiä tietoja. Some-aikakaudella tämä on luvattoman helppoa.

Poliisi toimii julkisen vallan edustajana kansalaisiin nähden, joten perättömien epäilysten levittämisellä ja maalittamisella pyritään pahimmassa tapauksessa politisoimaan virkavastuulla toimivaa poliisia ja murentamaan kansalaisten poliisia kohtaan tuntemaa luottamusta.


Eiköhän Poliisi hoida ihan itse tuon politisoitumisensa. Poliisin olisi viisasta olla ottamatta poliittisiin asioihin kantaa jos ei halua, että poliisia ruvetaan pitämään poliittisena toimijana.
 
Eiköhän Poliisi hoida ihan itse tuon politisoitumisensa. Poliisin olisi viisasta olla ottamatta poliittisiin asioihin kantaa jos ei halua, että poliisia ruvetaan pitämään poliittisena toimijana.

Kädestä suuhun-menttaliteetti ajaa tälläisen yli helposti. Koska poliisi muiden, julkisten ja yksityisten, organisaatioiden tapaan "kärsii" työvoimapulasta niin silloin alan ja firman markkinointi pitää olla kunnossa. Täten, yksittäisten poliisien on suositeltavaa olla somessa twittuilusoturin ominaisuudessa puolustamassa vähemmistöjä, joita valtaväestö yrittää sortaa mitä moninaisimmilla keinoilla. Yksittäisen poliisin näkökulmasta tälläinen saattaa olla melko hullunkurista toimintaa, mutta esim Taponenkin näkee tässä hyvinkin paljon järkeä, koska tämä on erittäin tehokas tapa saada itsensä esille mahdollisia ylennyksiä ajatellen. Valkokaulusduuneissa tämä on melko vakiintunutta käytäntöä, koska firman ylimmän johdon pitää varmistaa että keskijohtoon ja siitä ylöspäin ilmestyy ainoastaan kavereita, jotka "hiffaavat" miten organisaation etua pitää ajaa.

Suurin dilemma monille on että eihän poliisin ole tarkoitus ole tukahduttaa rikollisuutta vaan pikemminkin luoda kuvaa että rikollisuutta osataan valvoa (lainvalvontaa: statiikat osoittaa että ollaan ajan tasalla rikollisuuden määrästä, mutta koko ajan ollaan vajaamiehityksellä). Tällöin esim. vihapuheen tunnistaminen verkossa menee tällä hetkellä muiden rikoskategorioiden edelle, koska siellä on, julkisen organisaation näkövinkkelistä, niin sanotusti suurin "pisnespotenttiaali" eli kvalitatiivisesti (määrittelemätöntä) ja kvantitiivisesti (määrällisesti) tuntematonta rikollisuutta.
 

Merkillinen muotoilu sisäministeriltä. Hän voi asemassaan suuresti vaikuttaa siihen, että näin ei tule tapahtumaan, jos vain tahtoa riittää. Johtajuutta puuttuu.

Millä keinoin sisäministeri tai mikään ministeri ylipäätään estää syntymästä -varjoyhteiskuntia- ? Jos ihmiset haluavat liittyä varjomaailmaan, niin he sen tekevät. Miksi he niin tekevät....se kysymys taas johtaa niin hankalille jäljille, etteivät poliitikot sitä lähde avaamaan.
 
Vihapuheen tutkintaan riittää onneksi resursseja ja miehiä. Sehän se on yhteiskunnan suurin riski.
Paljonko niitä miehiä sitten on valjastettu vihapuheen tutkintaan?
 
Paljonko niitä miehiä sitten on valjastettu vihapuheen tutkintaan?

Onhan niitä tuossa. Vaikka ryhmä on taidettu virallisen epävirallisesti lakkauttaakin niin käsittääkseni tutkinta jatkuu entisenlaisena.
 
Saatanan poliisi!

PUHEENAIHE
19.8.2019 09.30
Lapsia katoaa kouluista Suomesta – IS: Poliisi vertaa ilmiötä kesälomaan mummolassa
Maahanmuuttajataustaisten lasten katoaminen kesken kouluvuoden on ilmiö, johon viranomaiset eivät puutu.
Arkisto / Veera Visuri
Kesken kouluvuoden katoavat maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret on vaiettu ongelma Suomessa.
Ilta-Sanomien haastattelemat viranomaiset vahvistavat, että katoamisia tapahtuu jonkin verran. Tulee vain päivä, jolloin lapsi ei enää saavu kouluun eikä poissaololle ilmoiteta mitään syytä.
Joskus lapsi palaa yllättäen koulunpenkille pitkän poissaolon jälkeen, joskus häntä ei nähdä enää koskaan.

Katoamisilmoitukset ovat vanhempien vastuulla eikä niitä yleensä tehdä.
Helsingin ylikomisario Jari Taponen kommentoi IS:lle, ettei syytä suurempaan huoleen ole.
Taponen kertoo haastattelussa, että lapset viedään vanhempiensa kotimaahan tutustumaan omaan kulttuuriinsa.
– Vähän samalla tavalla kuin suomalaiset lapset lähetetään kesälomalle mummolaan, Taponen sanoo Ilta-Sanomien haastattelussa.
Ylikomisarion mukaan vain pieni osa tapauksista on sellaisia, joissa kyse on lasten pakkoavioliitoista tai ympärileikkauksista.
Turun tilannetta IS:n jutussa kommentoi lähipoliisi Vesa Jauhiainen, jonka mukaan maahanmuuttajataustaisten lasten katoamisissa on kyse yksittäistapauksista, ei massaliikehdinnästä.
Silpomisen vastaista työtä tekevän Fenix Helsinki ry:n puheenjohtaja Ujuni Ahmed on eri mieltä. Ahmedin mukaan kadonneet lapset on yksi heidän ihmisoikeuksiaan polkevan kunniakontrollin ilmentymä, johon viranomaiset eivät uskalla puuttua kulttuurisensitiivisyyden vuoksi.
– On käsittämätöntä, ettei kouluissa voida puuttua tähän, jos meillä kerran on viranomaisia, jotka huolehtivat lapsista, Ahmed sanoo.
– Koulu- ja terveydenhoitoalan ammattilaisten ei pidä asettaa kulttuuria lapsen edun edelle. Sitä tapahtuu nyt.
 
Back
Top