Ei epäillä poliisia turhasta – perusteettomat vihjailut murentavat luottamusta
Poliisin mustamaalaaminen ja loanheitto on some-aikakaudella luvattoman helppoa. Poliisin luottamusta kansalaisten keskuudessa ei pitäisi rapauttaa aiheettomalla politisoinnilla. KUVA: Arttu Laitala
PÄÄKIRJOITUKSET 17.8.2019 6:00
PÄÄKIRJOITUS
Vastuuttomat vihjailut ja perusteettomat poliisiin kohdistuvat jääviysepäilyt ovat huolestuttava ilmiö.
Samaan aikaan kansalaisten on voitava luottaa siihen, että poliisin puoluekanta tai elämänkatsomus eivät vaikuta virkatehtävien hoitoon.
Suomalaisten luottamus poliisiin ja poliisin toimintaan on vuodesta toiseen pysynyt erilaisissa kyselyissä kärkipaikoilla ja usein ykkösenä. Yksittäisiin poliiseihin kohdistuneet epäilykset, tutkinnat, oikeudenkäynnit tai jopa tuomiot eivät ole horjuttaneet kansalaisten tuntemaa yleistä luottamusta poliisin toimintaan.
Näin todettiin viimeksi viime keväänä Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn arvo- ja asennetutkimuksessa. Tutkimuksessa poliisi piti ykkössijaa ja jätti taakseen Puolustusvoimat ja presidentin.
Ei siis ihme, että myös eduskuntaan on vuosien varrella kivunnut useita omissa vaalipiireissään laajaa luottamusta nauttivia poliiseja, jotka ovat omissa puolueissaan ja eduskunnassa osallistuneet näyttävästi politiikkaan.
Poliiseja on muiden ammattikuntien rinnalla edustettuina myös oululaisessa paikallispolitiikassa kuten monissa muissakin kunnissa. Siihen poliiseilla on täysi oikeus.
Kansalaisten oikeusturvan kannalta on kuitenkin olennaista voida varmistua siitä, että poliisien poliittiset näkemykset tai muut elämänkatsomukseen liittyvät seikat eivät heijastu heidän virkatehtäviensä hoitoon. Ihmisten täytyy voida luottaa siihen, että kaikkia kohdellaan puolueettomasti, asiallisesti ja tasapuolisesti.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho heitti äskettäin epäilyksen varjon poliisin riippumattomuutta kohtaan, kun hän kyseenalaisti sen, että vihreiden ehdokkaana kunnallisvaaleissa Espoossa 2017 ollut poliisi toimii tutkinnanjohtajana tapauksessa, jossa kolmea kansanedustajaa epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Puurot ja vellit uhkaavat mennä sekaisin, jos yksittäisen poliisin epäillään virkamiehenä lähtökohtaisesti toimivan samalla tavalla kuin puolue on linjannut asiakysymyksistä.
Kuten Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne toteaa, jääviys voi syntyä sukulaisuussuhteesta tai siitä että henkilö ja poliisi tuntevat toisensa. Jos jääviyttä ei voida osoittaa, arvostelulle ei ole pohjaa (Kaleva 16.8.).
Aiheettomien jääviysepäilyjen levittäminen poliittisista syistä onkin kohtuutonta ja asiatonta loanheittoa. Rehellisyyden nimissä on todettava, että kovin moni ei liioin välttämättä ensimmäisenä yhdistä väitettä poliisin politisoitumista nimenomaan vihreisiin.
Poliisi on työssään tottunut kaikenlaiseen häirintään. Perinteisesti uhkailua on tullut rikostutkinnan yhteydessä ammattirikollisilta. Viime vuosina poliisi on joutunut uudentyyppisen ilmiön kohteeksi. Poliiseja ja heidän perheenjäseniään saatetaan maalittaa mustamaalaamalla ja levittämällä perättömiä tietoja. Some-aikakaudella tämä on luvattoman helppoa.
Poliisi toimii julkisen vallan edustajana kansalaisiin nähden, joten perättömien epäilysten levittämisellä ja maalittamisella pyritään pahimmassa tapauksessa politisoimaan virkavastuulla toimivaa poliisia ja murentamaan kansalaisten poliisia kohtaan tuntemaa luottamusta.
www.kansalainen.fi
yle.fi
www.is.fi
www.aamulehti.fi
www.mtvuutiset.fi
www.iltalehti.fi
