Oliko siis varmistetusti ”varsinaisista kyse”?
Suomen sisäinen turvallisuus
- Viestiketjun aloittaja baikal
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- sisäpolitiikka turvallisuus
Tuossa on "virallinen" totuus:
”Olemme aika varovaisia tätä kommentoimaan, koska olemme vielä Facebookin tietojen varassa, joten sen tarkempaa käsitystä ei meilläkään ole”, Jahnsson sanoo."
HS Espoo | Poliisi: Kauniaisissa liikkuu häiriköivä nuorisojoukko – ”Erittäin vakavasti otettava asia”
Espoon ja Kauniaisten alueella on tehty lyhyen ajan sisällä useampi rikosilmoitus ryöstelevistä nuorisoporukoista.
www.hs.fi
En puhu varmistetusta ettei tule maalitettua ketään. Sattuneesta syystä ryöstöt ovat lisääntyneet Espoossa ja Kauniaisissa 300% viimeisen 2 vuoden aikana.
Kyseessä on toki täysin sattuma joka ei liity mihinkään eikä kehenkään.
Virallisesti...
Lapinukko
Respected Leader
Muistelkaa toistella ja lieventää niin helsinkiläinen oikeusistuinkin on tyytyväinen.
Ryöstelijät ovat köyhiä, syrjäytyneitä, väärinymmärrettyjä ja mahdollisesti epävakaita.
He ovat siis oikeasti uhreja, jopa suurempia uhreja kuin joilta lainasivat rahaa.
Eikös mennyt hyvin? Ei ollut vihapuhetta vaan ymmärrystä
Ryöstelijät ovat köyhiä, syrjäytyneitä, väärinymmärrettyjä ja mahdollisesti epävakaita.
He ovat siis oikeasti uhreja, jopa suurempia uhreja kuin joilta lainasivat rahaa.
Eikös mennyt hyvin? Ei ollut vihapuhetta vaan ymmärrystä
Vääpeli
Greatest Leader
Sori, sarkasmitutka värähti liikaa, eli penaltia vaan.Muistelkaa toistella ja lieventää niin helsinkiläinen oikeusistuinkin on tyytyväinen.
Ryöstelijät ovat köyhiä, syrjäytyneitä, väärinymmärrettyjä ja mahdollisesti epävakaita.
He ovat siis oikeasti uhreja, jopa suurempia uhreja kuin joilta lainasivat rahaa.
Eikös mennyt hyvin? Ei ollut vihapuhetta vaan ymmärrystä
g21.45acp
Kapteeni
Pirusti yksittäistapauksia joita ei saa rinnastaa mihinkään.Tuossa on "virallinen" totuus:
”Olemme aika varovaisia tätä kommentoimaan, koska olemme vielä Facebookin tietojen varassa, joten sen tarkempaa käsitystä ei meilläkään ole”, Jahnsson sanoo."
HS Espoo | Poliisi: Kauniaisissa liikkuu häiriköivä nuorisojoukko – ”Erittäin vakavasti otettava asia”
Espoon ja Kauniaisten alueella on tehty lyhyen ajan sisällä useampi rikosilmoitus ryöstelevistä nuorisoporukoista.
En puhu varmistetusta ettei tule maalitettua ketään. Sattuneesta syystä ryöstöt ovat lisääntyneet Espoossa ja Kauniaisissa 300% viimeisen 2 vuoden aikana.
Kyseessä on toki täysin sattuma joka ei liity mihinkään eikä kehenkään.
Virallisesti...
Rauhantekijä
Greatest Leader
Oikeesti? Turvaako Kauniainen itse alueensa?
.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Konstaapeli Reinikainen ja Satakunnan salaisuus.
Sattuneesta syystä, johon Neil Hardwick https://www.is.fi/haku/?query=neil+hardwickei ole syytön, ylikonstaapeli Reinikainen tunnetaan ”konstaapeli Reinikaisena”. Hänet valittiin vuonna 2015 Vuoden poliisiksi Suomessa. Valinnan tekivät Suomen Poliisijärjestöjen liitto ja Helsingin Nuorkauppakamari.
Ylikonstaapeli Reinikainen asuu Kangasniemellä. Hänen veljensä Tepa Reinikainen https://www.is.fi/haku/?query=tepa+reinikainentunnetaan yhtenä Suomen olympiahistorian suurikokoisimmista urheilijoista. 190-senttinen ja lähes 150-kiloinen, isänsä Kauko Reinikaisen https://www.is.fi/haku/?query=kauko+reinikaisenvalmentama Tepa Reinikainen edusti Suomea kuulantyönnössä Ateenan olympialaisissa, ja oli kuudes Pariisin MM-kisoissa vuonna 2003.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006283190.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=9&utm_source=tf-other
Ylikonstaapeli Reinikainen asuu Kangasniemellä. Hänen veljensä Tepa Reinikainen https://www.is.fi/haku/?query=tepa+reinikainentunnetaan yhtenä Suomen olympiahistorian suurikokoisimmista urheilijoista. 190-senttinen ja lähes 150-kiloinen, isänsä Kauko Reinikaisen https://www.is.fi/haku/?query=kauko+reinikaisenvalmentama Tepa Reinikainen edusti Suomea kuulantyönnössä Ateenan olympialaisissa, ja oli kuudes Pariisin MM-kisoissa vuonna 2003.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006283190.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=9&utm_source=tf-other
Katujengejä vai kaveriporukoita? Nuorten rötöstelyä paisuteltu eri puolilla Suomea, Jyväskylässä poliisi teki tiedotuksessa täyskäännöksen
Poliisi sanoi aluksi jyväskyläläisten nuorisoporukoiden yhteenotoissa ja rötöstelyssä olevan “katujengiytymisen piirteitä”. Tutkinnanjohtaja ei allekirjoita aiempia lausuntoja.
Poliisitutkinta
24.10.2019 klo 11.46
Rikosviestintä vaikuttaa siihen, tuntuuko ympäristö turvalliselta. Arkistokuva.Yle/Carmela Walder
Jonna Karjalainen
Poliisi tutkii kevään ja syksyn aikana tapahtuneita kahden nuorisojoukon välisiä yhteenottoja Jyväskylässä. Poliisi tiedotti lokakuun alussa, että nuorisojoukkoihin kuuluu noin 20–30 nuorta, jotka ovat iältään noin 14–19 -vuotiaita.
Tutkittavana on kuusi asiakokonaisuuteen liittyvää rikosilmoitusta, joiden nimikkeitä ovat muun muassa laiton uhkaus ja pahoinpitely.
Asia on herättänyt syksyn aikana paljon keskustelua, sillä kokonaisuuteen on lehtikirjoittelussa liitetty hurjia piirteitä, kuten väitteitä järjestäytyneestä katujengitymisestä, huumekaupasta, puukoilla aseistautumisesta ja järjestettyjen tappeluiden yhteydessä käytävästä vedonlyönnistä.
Nämä seikat tulivat esiin Sisä-Suomen poliisilaitoksen tiedustelun ja ennaltaehkäisevän toiminnan yksikön rikosylikonstaapelin Jukka Hurtan Keskisuomalaiselle lokakuun alussa antamassa lausunnossa(siirryt toiseen palveluun) (juttu tilaajille).
– Tilanne on erittäin huolta herättävä, sillä katujengiytymisen merkit ovat vahvat. Jengit rekrytoivat jatkuvasti lisää jäsenistöä ja aseistautuvat muun muassa puukoilla. Jos tilanteen kehittymistä vertaa muiden Pohjoismaiden kehitykseen, pitää tilanteeseen puuttua nyt vahvasti, Hurtta kommentoi lehdelle.
Poliisi julkaisi samana päivänä aiheesta tiedotteen.
Tutkinnanjohtaja: "En käytä termiä jengi"
Yle halusi selvittää, mikä on ilmiön todellinen laajuus, sillä tilanteesta liikkuu nyt ristiriitaista tietoa.
Poliisin lehdelle antamat reippaat lausunnot ovat sittemmin lieventyneet, eikä poliisi luonnehdi nuorison toimintaan liittyviä asioita enää monisanaisesti. Asiakokonaisuuden tutkinnanjohtaja rikoskomisario Julle Lehtinen ei allekirjoita Hurtan lausuntoa nuorten katujengiytymisen vahvoista merkeistä.
– Minä en käytä termiä jengi. On sovittu, että minä vastaan tiedottamisesta, eikä Jukka tiedota enää, Lehtinen kertoo puhelimitse.
Keskisuomalaisen jutussa nostettiin esille myös poliisin käsitys siitä, että ainakin toinen ryhmistä tekisi rikoksia jossain määrin järjestäytyneesti ja sillä olisi johtohahmo.
– Tässä vaiheessa esitutkintaa ei ole noussut esiin järjestäytyneeseen toimintaan viittaavia seikkoja, tutkinnanjohtaja Julle Lehtinen sanoo.
Aiemmin poliisi kertoi ongelman olevan laaja ja koskettavan monia asuinalueita, mutta mainitsi tilanteen korostuneen Kuokkalassa ja Huhtasuolla.
– En ole omissa tiedotteissani ja vastauksissani nostanut esille tiettyjä alueita tai paikkoja, tutkinnanjohtaja Julle Lehtinen kommentoi.
Järjestetyt tappelut ja sovitellut jutut
Lokakuun alussa julkaistussa jutussa poliisi kertoi epäilevänsä myös, että nuorempia olisi pakotettu tekemään “jengeille” rikoksia, kuten myymälävarkauksia.
Poliisin tuolloin lehdelle antamien tietojen mukaan “kyseinen jengi” harjoittaa myös erilaisten päihteiden kauppaa alkoholista kannabikseen ja vihjetiedot viittasivat kauppaa käytävän osin koulussa.
– Ei meillä ole tutkinnassa tuon tyyppisiä juttuja tällä hetkellä, tutkinnanjohtaja kuittaa Ylelle.
Saman vastauksen saavat myös kysymykset koskien lehtijutussa kerrottuja järjestettyjä tappeluita, joista kerrottiin lyötävän vetoa. Keskisuomalainen kirjoitti, että poliisi olisi saanut tietoonsa, että tappeluita olisi järjestetty koulupäivien aikana koulun alueella ja “jengin” tiedettiin värvänneen nuorempia yläkouluikäisiä kiristämällä ja uhkailemalla.
– Tuollaisia juttuja ei ole tutkinnassa tällä hetkellä, tutkinnanjohtaja Julle Lehtinen sanoo.
Rikosylikonstaapeli Hurtta kertoi lokakuun alussa Keskisuomalaiselle, että toiseen nuorisoryhmään kuuluu kantasuomalaisia ja toisessa porukassa olisi “eri kansallisuuksista olevia ulkomaalaistaustaisia nuoria”.
– En lähde erittelemään, ovatko henkilöt kantasuomalaisia vai ulkomaalaisia. Siihen minulla ei ole mitään lausuttavaa, rikoskomisario Julle Lehtinen sanoo.
Keskisuomalaisen mukaan jengiytyminen ilmeni, kun poliisin tietoon alkoi viime keväänä tulla erilaisia häiriköinti- ja ilkivaltatapauksia, huumausainejuttuja ja pahoinpitelyjä Kuokkalan alueelta. Keskisuomalainen kertoo, että parista kymmenestä jutusta osa ratkaistiin sovittelussa, mutta osa eteni rikostutkintaan.
Tutkinnanjohtaja ei pysty vahvistamaan, että kaikki Kuokkalan mainitut tapaukset liittyisivät nuorisoporukoita koskevaan vyyhteen.
– Siellä on saattanut olla joitakin juttuja, jotka ovat edenneet sovittelutoimistoon ja niitä ei ole tutkittu sen enempää, Lehtinen sanoo.
– Viime keväänä on ollut koululaisten välisiä juttuja, mitkä on pistetty sovittelutoimistoon, hän jatkaa.
Miksi lausunnot annettiin? "En osaa sanoa"
Onko Julle Lehtisellä sen sijaan selitystä siihen, miksi Hurtan lausunnot pääsivät livahtamaan julkisuuteen, vaikka tapauksesta tiedottaa ainoastaan tutkinnanjohtaja?
– En osaa sanoa, miksi niin on tehty tai annettu lausuntoja, Lehtinen toteaa.
Ovatko Keskisuomalaiselle annetut tiedot siis virheellisiä?
– En minä nyt noinkaan voi sanoa.
Onko tietoa sitten annettu liikaa?
– Jokainen vastaa omasta tiedotteestaan ja siitä, mihin tietonsa perää. Minä kerron siitä, mitä meillä on tutkinnassa ja teen sen perusteella tiedotteemme. Tässä vaiheessa ei ole mitään enempää, tutkinnanjohtaja Julle Lehtinen tyytyy toteamaan.
Yle sai kiinni myös Sisä-Suomen poliisilaitoksen tiedustelun ja ennaltaehkäisevän toiminnan yksikön rikosylikonstaapelin Jukka Hurtan. Hän oli yllättynyt yhteydenotosta, eikä halunnut enää ottaa kantaa siihen, onko Jyväskylässä näkyvissä katujengiytymisen merkkejä.
– Miten sen nyt ilmaisisi. Siihen suuntaan ollaan menossa, niitä merkkejä on. Jos siihen on tutkinnanjohtaja ottanut kantaa, niin en rupea väittelemään päällystötason kanssa.
Hän ei vastaa myöskään kysymyksiin, tuliko haastattelussa antaneeksi virheellistä tietoa vai oliko sitä yksinkertaisesti liian paljon liian aikaisin.
– Sitä pitää kysyä nyt päällystötasolta. En ota tähän mitään kantaa, jos tutkinnanjohtaja on näin asian ilmaissut.
Sen Hurtta suostuu kuitenkin sanomaan, että Jyväskylässä valloillaan olevaan tilanteeseen on ehdottomasti puututtava.
"Meillä ei ole tutkinnassa mitään tällaisia kiristysjuttuja"
Tutkinnanjohtajan mukaan poliisi ei ole ainakaan lähtenyt oikaisemaan aiempia lausuntoja. Hän myöntää myös, että poikkeavien lausuntojen aiheuttama tilanne on hämmentävä.
– Tämä on nyt sillä tavalla, että minä itse vastaan tiedottamisesta ja teen ratkaisun, mitä voin kertoa tutkinnassa olevista jutuista. Keskisuomalaisen jutussa olevista tiedoista minulla ei ole vahvistettua tietoa, että näin olisi käynyt. Meillä ei ole tutkinnassa mitään tällaisia kiristysjuttuja eikä sen tyyppisiä.
Pyysimme tietoa myös poliisin viestintäpäälliköltä Nina Juurakko-Vesikolta, joka totesi Lehtisen hoitavan kommentoinnin.
Tämän jälkeen Yle pyysi tutkinnanjohtajalta tiistaina tv-haastattelua, joka olisi tarjonnut tilaisuuden tiivistää mitä tapauksesta tiedetään, mikä on tutkinnan vaihe ja ilmiön laajuus, miksi poliisin tiedotuslinja muuttui ja onko liikkeellä virheellistä tietoa.
– Juttelimme asiasta jo puhelimitse. Tällä hetkellä ei ole asiaan liittyen uutta tiedotettavaa. Tiedotamme asiasta lisää heti sen jälkeen, kun tutkinnallisia esteitä tiedottamiselle ei enää ole, tutkinnanjohtaja Julle Lehtinen tyytyi toteamaan.
Tutkinnanjohtaja kehottaa tutustumaan tiedotteeseen, joka sisältää tällä hetkellä kaiken tiedon, jonka poliisi voi tilanteesta antaa.
Eli olemassa on kaksi nuorisojoukkoa, joiden yhteenottoja tutkitaan. Syyskuun alussa poliisi esti ryhmien välisen tappelun Jyväskylän keskustassa. Kähinä loppui ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan.
Lehtinen korostaa, että Jyväskylän keskustassa on turvallista liikkua.
Nuorten jengiytymisestä ja joukkotappeluista puhutaan muuallakin
Nuorten jengiytyminen ei ole noussut tapetille viime aikoina ainoastaan Jyväskylässä.
Väkivaltaisia ryöstöjä tekevän nuorisoryhmän uutisoitiin (siirryt toiseen palveluun)(MTV Uutiset) syyskuussa lietsovan pelkoa Espoossa.
Myös Jokirannan koulussa Ylivieskassa on ollut syksyn aikana epäilyksiä teinijengiytymisestä. Koulun rehtori kommentoi lokakuun alussa muun muassa MTV Uutisille(siirryt toiseen palveluun), että jengit käyttävät ilmeisesti amerikkalaistyyppisiä nimiä. Jutussa jengit yhdistettiin 75-vuotiaan ikäihmisen pahoinpitelyyn.
Rajut puheet laimenivat nopeasti.
Ylivieskan tilanne nousi esiin myös Ilta-Sanomissa(siirryt toiseen palveluun). Lehden verkkosivuilla asiaa kommentoivat nuoret.
Heidän mukaansa kaupungissa toimii viiden nuoren perustama ”suojelujengi”, joka liittyisi pahoinpitelyihin. Nuoret eivät puhu rikollisjengistä, vaan paikallisesta teinijengistä. Tuolloin myös rehtori totesi asian paisuneen liian suuriin mittasuhteisiin ja sanoi, että paikkakunnalla ei ole järjestäytynyttä jengitoimintaa, vaan kyse on eri asuinalueiden kaveriporukoista, jotka ovat nimenneet ryhmänsä tietyllä tavalla.
Myös Oulun poliisilaitos on ottanut kantaa(siirryt toiseen palveluun) (Kalajokilaakso) Ylivieskan nuorten tekemiin rikoksiin ja aiheeseen liitettyihin jengiepäilyihin. Poliisin mukaan kaupungissa ei ole väkivaltaisia jengejä.
Palstatilaa ovat saaneet tänä syksynä myös nuorten suunnittelemat joukkotappelut. Niiden järjestämisestä on uutisoitu muun muassa pääkaupunkiseudulla(siirryt toiseen palveluun) (MTV Uutiset). Poliisi sai syyskuussa useita vihjetietoja(siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat), että tappeluita on suunniteltu Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Varoiteltuja joukkotappeluja ei kuitenkaan syntynyt(siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).
Joukkotappelut olivat uutisaihe myös Tampereella.
Lahden seudulla poliisin tietoon tuli syyskuussa useita niin kutsuttuja yksi vastaan yksi -tappeluita. Tappelut sovittiin yleiselle paikalle nuorten kesken, ja ilmiöön liittyy, että joku kuvaa tapahtumat myös sosiaaliseen mediaan.
Osa tappeluista on yltynyt joukkotappeluiksi Lahden lisäksi Heinolassa ja Asikkalassa.
Viranomaisten yhteistyöryhmä perustettu Jyväskylässä
Rikollisen toiminnan lopettamiseksi poliisi on lisännyt valvontaa Jyväskylän keskustassa ja nuorten suosimilla alueilla.
Asian ratkaisemiseksi on perustettu myös moniviranomaisyhteistyöryhmä yhdessä koulun, kaupungin ja nuorisotoimen kanssa. Poliisi on jakanut yhteistyöviranomaisille kirjalliset toimintaohjeet häiriöistä ja rikoksista ilmoittamisesta.
Poliisi tutkii tapahtumia aktiivisesti ja pyytää ilmoittamaan mahdollisista rikoksista ja muusta epäilyttävästä toiminnasta poliisin sähköpostiin [email protected](siirryt toiseen palveluun) tai vihjepuhelimeen, jossa automaatti tallentaa puhelut, numeroon 0295414811. Vihjeet voi jättää nimettömänä.
Poliisi muistuttaa vanhempia seuraamaan lastensa tekemisiä ja tietämään, missä seurassa he liikkuvat vapaa-ajallaan.
Nuorille poliisilla on selvä viesti: Kaikenlainen rikollinen toiminta on tuomittavaa, ja jos saat tietää, että joku suunnittelee rikosta, ilmoita siitä heti poliisille yllä oleviin yhteystietoihin tai akuutissa tilanteessa hätänumeroon 112.
yle.fi
Poliisi sanoi aluksi jyväskyläläisten nuorisoporukoiden yhteenotoissa ja rötöstelyssä olevan “katujengiytymisen piirteitä”. Tutkinnanjohtaja ei allekirjoita aiempia lausuntoja.
Poliisitutkinta
24.10.2019 klo 11.46
Rikosviestintä vaikuttaa siihen, tuntuuko ympäristö turvalliselta. Arkistokuva.Yle/Carmela Walder
Jonna Karjalainen
Poliisi tutkii kevään ja syksyn aikana tapahtuneita kahden nuorisojoukon välisiä yhteenottoja Jyväskylässä. Poliisi tiedotti lokakuun alussa, että nuorisojoukkoihin kuuluu noin 20–30 nuorta, jotka ovat iältään noin 14–19 -vuotiaita.
Tutkittavana on kuusi asiakokonaisuuteen liittyvää rikosilmoitusta, joiden nimikkeitä ovat muun muassa laiton uhkaus ja pahoinpitely.
Asia on herättänyt syksyn aikana paljon keskustelua, sillä kokonaisuuteen on lehtikirjoittelussa liitetty hurjia piirteitä, kuten väitteitä järjestäytyneestä katujengitymisestä, huumekaupasta, puukoilla aseistautumisesta ja järjestettyjen tappeluiden yhteydessä käytävästä vedonlyönnistä.
Nämä seikat tulivat esiin Sisä-Suomen poliisilaitoksen tiedustelun ja ennaltaehkäisevän toiminnan yksikön rikosylikonstaapelin Jukka Hurtan Keskisuomalaiselle lokakuun alussa antamassa lausunnossa(siirryt toiseen palveluun) (juttu tilaajille).
– Tilanne on erittäin huolta herättävä, sillä katujengiytymisen merkit ovat vahvat. Jengit rekrytoivat jatkuvasti lisää jäsenistöä ja aseistautuvat muun muassa puukoilla. Jos tilanteen kehittymistä vertaa muiden Pohjoismaiden kehitykseen, pitää tilanteeseen puuttua nyt vahvasti, Hurtta kommentoi lehdelle.
Poliisi julkaisi samana päivänä aiheesta tiedotteen.
Tutkinnanjohtaja: "En käytä termiä jengi"
Yle halusi selvittää, mikä on ilmiön todellinen laajuus, sillä tilanteesta liikkuu nyt ristiriitaista tietoa.
Poliisin lehdelle antamat reippaat lausunnot ovat sittemmin lieventyneet, eikä poliisi luonnehdi nuorison toimintaan liittyviä asioita enää monisanaisesti. Asiakokonaisuuden tutkinnanjohtaja rikoskomisario Julle Lehtinen ei allekirjoita Hurtan lausuntoa nuorten katujengiytymisen vahvoista merkeistä.
– Minä en käytä termiä jengi. On sovittu, että minä vastaan tiedottamisesta, eikä Jukka tiedota enää, Lehtinen kertoo puhelimitse.
Keskisuomalaisen jutussa nostettiin esille myös poliisin käsitys siitä, että ainakin toinen ryhmistä tekisi rikoksia jossain määrin järjestäytyneesti ja sillä olisi johtohahmo.
– Tässä vaiheessa esitutkintaa ei ole noussut esiin järjestäytyneeseen toimintaan viittaavia seikkoja, tutkinnanjohtaja Julle Lehtinen sanoo.
Aiemmin poliisi kertoi ongelman olevan laaja ja koskettavan monia asuinalueita, mutta mainitsi tilanteen korostuneen Kuokkalassa ja Huhtasuolla.
– En ole omissa tiedotteissani ja vastauksissani nostanut esille tiettyjä alueita tai paikkoja, tutkinnanjohtaja Julle Lehtinen kommentoi.
Järjestetyt tappelut ja sovitellut jutut
Lokakuun alussa julkaistussa jutussa poliisi kertoi epäilevänsä myös, että nuorempia olisi pakotettu tekemään “jengeille” rikoksia, kuten myymälävarkauksia.
Poliisin tuolloin lehdelle antamien tietojen mukaan “kyseinen jengi” harjoittaa myös erilaisten päihteiden kauppaa alkoholista kannabikseen ja vihjetiedot viittasivat kauppaa käytävän osin koulussa.
– Ei meillä ole tutkinnassa tuon tyyppisiä juttuja tällä hetkellä, tutkinnanjohtaja kuittaa Ylelle.
Saman vastauksen saavat myös kysymykset koskien lehtijutussa kerrottuja järjestettyjä tappeluita, joista kerrottiin lyötävän vetoa. Keskisuomalainen kirjoitti, että poliisi olisi saanut tietoonsa, että tappeluita olisi järjestetty koulupäivien aikana koulun alueella ja “jengin” tiedettiin värvänneen nuorempia yläkouluikäisiä kiristämällä ja uhkailemalla.
– Tuollaisia juttuja ei ole tutkinnassa tällä hetkellä, tutkinnanjohtaja Julle Lehtinen sanoo.
Rikosylikonstaapeli Hurtta kertoi lokakuun alussa Keskisuomalaiselle, että toiseen nuorisoryhmään kuuluu kantasuomalaisia ja toisessa porukassa olisi “eri kansallisuuksista olevia ulkomaalaistaustaisia nuoria”.
– En lähde erittelemään, ovatko henkilöt kantasuomalaisia vai ulkomaalaisia. Siihen minulla ei ole mitään lausuttavaa, rikoskomisario Julle Lehtinen sanoo.
Keskisuomalaisen mukaan jengiytyminen ilmeni, kun poliisin tietoon alkoi viime keväänä tulla erilaisia häiriköinti- ja ilkivaltatapauksia, huumausainejuttuja ja pahoinpitelyjä Kuokkalan alueelta. Keskisuomalainen kertoo, että parista kymmenestä jutusta osa ratkaistiin sovittelussa, mutta osa eteni rikostutkintaan.
Tutkinnanjohtaja ei pysty vahvistamaan, että kaikki Kuokkalan mainitut tapaukset liittyisivät nuorisoporukoita koskevaan vyyhteen.
– Siellä on saattanut olla joitakin juttuja, jotka ovat edenneet sovittelutoimistoon ja niitä ei ole tutkittu sen enempää, Lehtinen sanoo.
– Viime keväänä on ollut koululaisten välisiä juttuja, mitkä on pistetty sovittelutoimistoon, hän jatkaa.
Miksi lausunnot annettiin? "En osaa sanoa"
Onko Julle Lehtisellä sen sijaan selitystä siihen, miksi Hurtan lausunnot pääsivät livahtamaan julkisuuteen, vaikka tapauksesta tiedottaa ainoastaan tutkinnanjohtaja?
– En osaa sanoa, miksi niin on tehty tai annettu lausuntoja, Lehtinen toteaa.
Ovatko Keskisuomalaiselle annetut tiedot siis virheellisiä?
– En minä nyt noinkaan voi sanoa.
Onko tietoa sitten annettu liikaa?
– Jokainen vastaa omasta tiedotteestaan ja siitä, mihin tietonsa perää. Minä kerron siitä, mitä meillä on tutkinnassa ja teen sen perusteella tiedotteemme. Tässä vaiheessa ei ole mitään enempää, tutkinnanjohtaja Julle Lehtinen tyytyy toteamaan.
Yle sai kiinni myös Sisä-Suomen poliisilaitoksen tiedustelun ja ennaltaehkäisevän toiminnan yksikön rikosylikonstaapelin Jukka Hurtan. Hän oli yllättynyt yhteydenotosta, eikä halunnut enää ottaa kantaa siihen, onko Jyväskylässä näkyvissä katujengiytymisen merkkejä.
– Miten sen nyt ilmaisisi. Siihen suuntaan ollaan menossa, niitä merkkejä on. Jos siihen on tutkinnanjohtaja ottanut kantaa, niin en rupea väittelemään päällystötason kanssa.
Hän ei vastaa myöskään kysymyksiin, tuliko haastattelussa antaneeksi virheellistä tietoa vai oliko sitä yksinkertaisesti liian paljon liian aikaisin.
– Sitä pitää kysyä nyt päällystötasolta. En ota tähän mitään kantaa, jos tutkinnanjohtaja on näin asian ilmaissut.
Sen Hurtta suostuu kuitenkin sanomaan, että Jyväskylässä valloillaan olevaan tilanteeseen on ehdottomasti puututtava.
"Meillä ei ole tutkinnassa mitään tällaisia kiristysjuttuja"
Tutkinnanjohtajan mukaan poliisi ei ole ainakaan lähtenyt oikaisemaan aiempia lausuntoja. Hän myöntää myös, että poikkeavien lausuntojen aiheuttama tilanne on hämmentävä.
– Tämä on nyt sillä tavalla, että minä itse vastaan tiedottamisesta ja teen ratkaisun, mitä voin kertoa tutkinnassa olevista jutuista. Keskisuomalaisen jutussa olevista tiedoista minulla ei ole vahvistettua tietoa, että näin olisi käynyt. Meillä ei ole tutkinnassa mitään tällaisia kiristysjuttuja eikä sen tyyppisiä.
Pyysimme tietoa myös poliisin viestintäpäälliköltä Nina Juurakko-Vesikolta, joka totesi Lehtisen hoitavan kommentoinnin.
Tämän jälkeen Yle pyysi tutkinnanjohtajalta tiistaina tv-haastattelua, joka olisi tarjonnut tilaisuuden tiivistää mitä tapauksesta tiedetään, mikä on tutkinnan vaihe ja ilmiön laajuus, miksi poliisin tiedotuslinja muuttui ja onko liikkeellä virheellistä tietoa.
– Juttelimme asiasta jo puhelimitse. Tällä hetkellä ei ole asiaan liittyen uutta tiedotettavaa. Tiedotamme asiasta lisää heti sen jälkeen, kun tutkinnallisia esteitä tiedottamiselle ei enää ole, tutkinnanjohtaja Julle Lehtinen tyytyi toteamaan.
Tutkinnanjohtaja kehottaa tutustumaan tiedotteeseen, joka sisältää tällä hetkellä kaiken tiedon, jonka poliisi voi tilanteesta antaa.
Eli olemassa on kaksi nuorisojoukkoa, joiden yhteenottoja tutkitaan. Syyskuun alussa poliisi esti ryhmien välisen tappelun Jyväskylän keskustassa. Kähinä loppui ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan.
Lehtinen korostaa, että Jyväskylän keskustassa on turvallista liikkua.
Nuorten jengiytymisestä ja joukkotappeluista puhutaan muuallakin
Nuorten jengiytyminen ei ole noussut tapetille viime aikoina ainoastaan Jyväskylässä.
Väkivaltaisia ryöstöjä tekevän nuorisoryhmän uutisoitiin (siirryt toiseen palveluun)(MTV Uutiset) syyskuussa lietsovan pelkoa Espoossa.
Myös Jokirannan koulussa Ylivieskassa on ollut syksyn aikana epäilyksiä teinijengiytymisestä. Koulun rehtori kommentoi lokakuun alussa muun muassa MTV Uutisille(siirryt toiseen palveluun), että jengit käyttävät ilmeisesti amerikkalaistyyppisiä nimiä. Jutussa jengit yhdistettiin 75-vuotiaan ikäihmisen pahoinpitelyyn.
Rajut puheet laimenivat nopeasti.
Ylivieskan tilanne nousi esiin myös Ilta-Sanomissa(siirryt toiseen palveluun). Lehden verkkosivuilla asiaa kommentoivat nuoret.
Heidän mukaansa kaupungissa toimii viiden nuoren perustama ”suojelujengi”, joka liittyisi pahoinpitelyihin. Nuoret eivät puhu rikollisjengistä, vaan paikallisesta teinijengistä. Tuolloin myös rehtori totesi asian paisuneen liian suuriin mittasuhteisiin ja sanoi, että paikkakunnalla ei ole järjestäytynyttä jengitoimintaa, vaan kyse on eri asuinalueiden kaveriporukoista, jotka ovat nimenneet ryhmänsä tietyllä tavalla.
Myös Oulun poliisilaitos on ottanut kantaa(siirryt toiseen palveluun) (Kalajokilaakso) Ylivieskan nuorten tekemiin rikoksiin ja aiheeseen liitettyihin jengiepäilyihin. Poliisin mukaan kaupungissa ei ole väkivaltaisia jengejä.
Palstatilaa ovat saaneet tänä syksynä myös nuorten suunnittelemat joukkotappelut. Niiden järjestämisestä on uutisoitu muun muassa pääkaupunkiseudulla(siirryt toiseen palveluun) (MTV Uutiset). Poliisi sai syyskuussa useita vihjetietoja(siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat), että tappeluita on suunniteltu Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Varoiteltuja joukkotappeluja ei kuitenkaan syntynyt(siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).
Joukkotappelut olivat uutisaihe myös Tampereella.
Lahden seudulla poliisin tietoon tuli syyskuussa useita niin kutsuttuja yksi vastaan yksi -tappeluita. Tappelut sovittiin yleiselle paikalle nuorten kesken, ja ilmiöön liittyy, että joku kuvaa tapahtumat myös sosiaaliseen mediaan.
Osa tappeluista on yltynyt joukkotappeluiksi Lahden lisäksi Heinolassa ja Asikkalassa.
Viranomaisten yhteistyöryhmä perustettu Jyväskylässä
Rikollisen toiminnan lopettamiseksi poliisi on lisännyt valvontaa Jyväskylän keskustassa ja nuorten suosimilla alueilla.
Asian ratkaisemiseksi on perustettu myös moniviranomaisyhteistyöryhmä yhdessä koulun, kaupungin ja nuorisotoimen kanssa. Poliisi on jakanut yhteistyöviranomaisille kirjalliset toimintaohjeet häiriöistä ja rikoksista ilmoittamisesta.
Poliisi tutkii tapahtumia aktiivisesti ja pyytää ilmoittamaan mahdollisista rikoksista ja muusta epäilyttävästä toiminnasta poliisin sähköpostiin [email protected](siirryt toiseen palveluun) tai vihjepuhelimeen, jossa automaatti tallentaa puhelut, numeroon 0295414811. Vihjeet voi jättää nimettömänä.
Poliisi muistuttaa vanhempia seuraamaan lastensa tekemisiä ja tietämään, missä seurassa he liikkuvat vapaa-ajallaan.
Nuorille poliisilla on selvä viesti: Kaikenlainen rikollinen toiminta on tuomittavaa, ja jos saat tietää, että joku suunnittelee rikosta, ilmoita siitä heti poliisille yllä oleviin yhteystietoihin tai akuutissa tilanteessa hätänumeroon 112.
Katujengejä vai kaveriporukoita? Nuorten rötöstelyä paisuteltu eri puolilla Suomea, Jyväskylässä poliisi teki tiedotuksessa täyskäännöksen
Poliisi sanoi aluksi jyväskyläläisten nuorisoporukoiden yhteenotoissa ja rötöstelyssä olevan “katujengiytymisen piirteitä”. Tutkinnanjohtaja ei allekirjoita aiempia lausuntoja.
yle.fi
Paha sanoa; on eri asia jos poliisi ei kommentoi jotain epäilyä, jolloin helposti tulee mielikuva että nyt peitellään. Mutta jos poliisi sanoo että tutkinnassa ei ole tietyn tyyppisiä juttuja, niin silloin tilanteen olisi syytä olla niin kuin sanotaan. Tai voihan se olla että rikosilmoituksia on kirjattu, mutta niiden tutkinta on keskeytetty tai lopetettu kokonaan tutkinnan rajoittamisella, jolloin tutkinnassa ei tosiaan ole tällaisia juttuja. Mutta joka tapauksessa tuossa haisee aika pahasti valkopesu.
Toisaalta, nuorisojengit ovat nk vanha normaali; niitä on ollut ennen vanhaan paljon enemmän ja kaupunginosatappelut olivat normaaleja, ainakin Helsingissä. Ja näitä sovittuja tappeluita ja tiedustelutietoa niistä on tullut niin kauan kuin olen ollut näissä hommissa, eli viime vuosituhannen puolelta.
Tällainen tiedustelutieto saattaa muuten olla syynä, kun poliisi päättää esim tyhjentää Kaivopuiston vappuna, tai jotain vastaavaa mikä herättää ihmetystä ja suuttumustakin.
Toisaalta, nuorisojengit ovat nk vanha normaali; niitä on ollut ennen vanhaan paljon enemmän ja kaupunginosatappelut olivat normaaleja, ainakin Helsingissä. Ja näitä sovittuja tappeluita ja tiedustelutietoa niistä on tullut niin kauan kuin olen ollut näissä hommissa, eli viime vuosituhannen puolelta.
Tällainen tiedustelutieto saattaa muuten olla syynä, kun poliisi päättää esim tyhjentää Kaivopuiston vappuna, tai jotain vastaavaa mikä herättää ihmetystä ja suuttumustakin.
Aikoinaan asuin alueella (ei Helsinki eikä muu iso kaupunki) jota kutsuttiin "Golanin kukkulaksi". Sekä omistusasunto-kerrostaloja että kaupungin vuokrataloja.
Nuorisotalon edustalla oli viikonloppuisin melkoinen "fight club" eli "tappelua tasatunnein". Tosin siinä oli epäviralliset säännöt hieman liipaten Fight Club-elokuvaa. Ei kättä pitempää, 1-on-1 ja maassaolevaa ei potkita. Tuli sieltä tultua itsekin kotiin pari kertaa mustan silmän kanssa...
Erikoisuutena oli, että "tapahtumiin" osallistuneet "jengit" eivät olleet jakautuneet varallisuuden tai ulkonäön mukaan. Ainoa poikkeus olivat alueella asuneet muutamat mustalaiset, joita kaikki inhosivat...
En tiedä oliko kyse teinien liiallisesta energiasta ja tylsyydestä. Silloin kun ei ollut nettiä, kännyköitä ja TV:ssäkään kuin muutama kanava.
Tätä pidin mielessä. Jostain syystä jonkun mielestä tämä Jukka tiedotti väärin kun kertoi mitä jegit tekee.
Joskus olen saanut itsekin etelässä ohjeen: "Suljettuun suuhun ei lennä kärpäsiä..". Se on monellakin tapaa toimiva ja moniselitteinen neuvo...
Wikin mukaan katujengi:
"Ryhmää kutsutaan usein katujengiksi, jos se täyttää kadulla toimimisen lisäksi nämä kriteerit:
"Ryhmää kutsutaan usein katujengiksi, jos se täyttää kadulla toimimisen lisäksi nämä kriteerit:
- Ryhmässä on vähintään kolme jäsentä, ja jäsenet ovat iältään yleensä 12–24-vuotiaita.
- Jäsenillä on yhteinen identiteetti, joka liittyy yleensä nimeen ja usein muihinkin symboleihin.
- Jäsenet itse pitävät ryhmäänsä jenginä, kuten myös ulkopuolisetkin.
- Ryhmällä on pysyvyyttä ja se on ainakin jonkin verran järjestäytynyt.
- Ryhmä on sekaantunut normaalia enemmän rikolliseen toimintaan."
- Lähde https://fi.wikipedia.org/wiki/Katujengi
Ylipäällystöllä on jalostuneempi näkemys
